Pakettimatkailua yli 20 vuoden tauon jälkeen

Äidillä on ollut haaveissa päästä vielä kerran etelään, ja kun hän kysyi minulta joskus loppukesästä, lähtisinkö minä hänen kaverikseen, vastausta ei tarvinnut kauan miettiä – totta kai lähtisin! Asiat lähtivätkin rullaamaan siitä sitten niin nopeasti, että olin varannut matkan jo seuraavana päivänä. 😅

Koska äiti ei jaksa pitkiä lento- tai kävelymatkoja, matkakohteen oli oltava suhteellisen lyhyen lentomatkan päässä, ja sinne oli päästävä suoralla lennolla. Lämmintäkin kohteessa saisi olla riittävästi, mutta ei tietenkään liikaa. Nämä seikat huomioon ottaen ja reittilentoja katseltuani päädyin hyvin pian pakettimatkaan.

Äiti olisi lähtenyt mieluiten matkalle marraskuussa tai vasta talvella, jotta pimein ja kylmin ajanjakso Suomessa olisi keskeytynyt, mutta pakettimatkojen "lähimatkailukausi" eli Välimeren matkailukausi päättyy jo lokakuun lopussa, ja sen jälkeen on tarjolla vain kohteita, joihin pitäisi lentää vähintään kuusi tuntia. Lopulta päädyimme Kyprokseen, jossa oli lokakuun lopussa vielä yli 25 astetta lämmintä, ja lentokin kesti vain nelisen tuntia. 

Lokakuun 18:nnen iltataivas Savonlinnassa, kun menin hakemaan äitiä Espooseen.

Minun viimeisimmästä pakettimatkastani oli kulunut reilusti yli 20 vuotta, mutta muistin silti varsin hyvin, millaista pakettimatkailu joskus oli. Ensimmäiseksi haettiin Ärrältä tai matkatoimistosta Aurinkomatkojen tai Finnmatkojen esite, ja sitten ruvettiin selailemaan sitä, vertailemaan hotelleja ja kohteita ja suunnittelemaan lomaa. Kun oli vertailtu kaikki plussat ja miinukset ja löydetty sopiva kohde, matka varattiin joko puhelimitse tai matkatoimistosta, ja liput tulivat myöhemmin postitse kotiin. Lentokentällä piti olla hyvissä ajoin, jos halusi esittää toiveita istumapaikasta lennolla. Matkakohteeseen saavuttua piti löytää lentoasemalta bussi, joka veisi omalle hotellille, ja bussimatka kului rattoisasti, kun opas selosti bussin etuosassa matkakohteen käytännöistä, huumorilla höystettynä tietenkin. Oppaita saattoi tavata loman aikana hotellissa tiettyinä kellonaikoina, ja matkanjärjestäjän retket kuuluivat tietysti myös oleellisena osana lomaan.

Olisikohan pakettimatkailu vielä samanlaista kuin ennen? 

Nykyään matkat varataan tietysti netistä, ja kun vertailin kolmen suurimman matkanjärjestäjän (Aurinkomatkat, TUI ja Tjäreborg) nettisivuja, erot tulivat hyvin pian esille. TUIn hotellikuvaukset olivat hyvin ylimalkaiset ja osin puutteelliset, jopa virheelliset, sillä useammankin hotellin huoneissa oli "1–20 vuodepaikkaa". Kun matkakumppani on joku muu kuin oma puoliso ja etenkin, kun matkakumppani on iäkäs, on hyvin tärkeää tietää jo matkaa varatessa esimerkiksi sellaiset asiat, onko huoneessa parisänky vai kaksi yksittäistä sänkyä, onko kylpyhuoneessa amme vai pelkkä suihku ja onko huone maan tasolla. Koska oli kyseessä mahdollisesti äidin viimeinen etelänmatka, halusin pelata varman päälle ja varmistaa kaiken mahdollisen ennalta, jottei tulisi mitään pettymyksiä. TUI sai siis unohtua epämääräisyydessään, ja kun Aurinkomatkojen tarjontakaan ei oikein sykähdyttänyt, Tjäreborg jäi ainoaksi vaihtoehdoksi.

Tjäreborg yllätti iloisesti, sillä Tjäreborgin nettisivut olivat erinomaiset. Kaikki oli todella selkeää ja läpinäkyvää (mitään ei tarvinnut arvuutella), ja hotellihuoneista oli paljon kuvia – jopa huoneiden pohjapiirrokset – sekä tarkka luettelo huoneiden varustuksesta. Kun Tjäreborgilta löytyi myös kaivattua ekstraa eli aikuisille tarkoitettu hotelli, jonka joistakin huoneista pääsi suoraan uima-altaaseen, valinta oli lopulta hyvin helppo. Valintaa helpotti myös se, että olin liikkeellä niin myöhään, että suurin osa hotelleista ja huoneista oli jo loppuunmyyty. 😆

Hotellimme allasaluetta. (Kuvakaappaus Tjäreborgin sivuilta.)

Varasin meille huoneen, josta oli pääsy suoraan hotellin omaan uima-altaaseen. Huone olisi siis varmasti maan tasalla, äiti pääsisi suoraan omalta terassilta uima-altaaseen ja meillä olisi terassilla myös omat aurinkotuolit. Sängyt olisivat erilliset, ja huoneitakin olisi kaksi. Jälkimmäinen yksityiskohta oli tärkeä siitä syystä, että toivoin saavani patjan siirrettyä yöksi toiseen huoneeseen, sillä äiti kuorsaa, ja minä olen vähän herkkäuninen. 🙈 

Yksi todella iso muutos verrattuna vuosikymmenten takaiseen pakettimatkailuun on se, että nykyään kaikesta saa maksaa – niin aterioista lennolla kuin matkatavaroistakin. Toisaalta voi ajatella myös käänteisesti ja sanoa, että pakettimatkailija saa nykyään valita lisäpalveluita sen mukaan kuin kokee niitä tarvitsevansa. Minulle oli todella iloinen yllätys, että pakettimatkalle saattoi ostaa esimerkiksi Priority-turvatarkastuksen, joka takaisi melko varmasti sen, että turvatarkastukseen ei tarvitsisi juurikaan jonottaa. Otinkin Priority/Fast track -turvatarkastuksen sekä Helsinkiin että Larnakaan, ja varsinkin Larnakassa olin todella kiitollinen päätöksestäni. Jos pystyy vähänkään helpottamaan ikäihmisen matkustamista, muutama kymppi sinne tai tänne ei merkitse mitään. Ilahduttavaa oli myös se, että lisäpalveluita (tai ainakin joitain, kuten lisämatkatavaramaksuja) saattoi lisätä ihan lähtöä edeltävään päivään asti. Toisaalta lisäpalveluilla saa helposti tehtyä matkastaan monta sataa euroa kalliimman, joten ihan turhaan niitä ei kannata ottaa.

Tässä ottamani lisäpalvelut ja niiden hinnat: 

Ei mulla sentään ollut 30 kiloa matkatavaroita, mutta oli pakko maksaa varmuuden vuoksi 30 kilosta, kun laukkuni tuntui niin painavalta, eikä vaaka toiminut. 🙈

Minulle tuli todella nostalginen olo, kun pari viikkoa ennen lähtöämme postiluukusta kolahti Airshoppen-kuvasto. Kuvastosta voi valita tuotteita meno- tai paluulennolle, ja tuotteet odottavat sitten valmiina lentokoneessa omalla istuimella. Me emme tilanneet mitään, mutta moni näytti tilanneen paluulennolle varsinkin nestemäisiä tuotteita. 😆

Vielä viimeiseen päivään ennen matkalle lähtöä oli epävarmaa, pääsisikö äiti lähtemään vai ei, sillä äidille oli tullut terveysongelmia. Vaivat eivät olleet mitään vakavia, koska silloin matka olisi tietysti peruttu automaattisesti, mutta senlaatuisia kuitenkin, että ne tekisivät matkustamisesta entistä haastavampaa. Koska olin ottanut muutos- ja peruutusturvan, olisin voinut perua matkan vielä lähtöä edeltävänä päivänä, ja olisimme saaneet rahamme kokonaisuudessaan takaisin lääkärintodistuksen esittämällä. Olisimme joutuneet siinä tapauksessa maksamaan ainoastaan 2x35 euron arvoisen muutos- ja peruutusturvamaksun.

Äiti katsoi kuitenkin jaksavansa matkustaa, joten tein lähtöselvitykset lähtöä edeltävänä iltana netissä. Minulle oli yllätys, että pakettimatkojen – tai ainakin Tjäreborgin Sunclass Airlinesin – lähtöselvitys tehdään netissä, kuten reittilennoilla, eikä lentokentällä ollut varsinaisia lähtöselvitystiskejä enää ollenkaan. Lentokentällä tulostettiin vain matkatavaralipukkeet, ja ruumaan menevät laukut jätettiin bag dropiin. 

Olin varannut meille paikat koneen etupäästä, jossa piti olla enemmän jalkatilaa, mutta minusta jalkatilaa ei ollut mitenkään normaalia enemmän. Tosin olen ehkä vähän jäävi arvostelemaan, sillä olen matkustanut viime vuosina lähes yksinomaan bisnesluokassa. 🙈 

Koneen noustua käytävälle ilmestyi juomakärry, ja päätimme juhlistaa alkanutta matkaa ottamalla mimosat. Mimosat olivatkin mallia tee-se-itse, sillä saimme eteemme kuohuviinipullot, mehutötsät ja lasit, ja pääsimme askartelemaan drinkkejä. 

Askarteluhetki alkamassa.

Hetken päästä oli ruokatarjoilun aika, ja odotin kiinnostuneena, millainen olisi kolmen ruokalajin Sunclass menu, joka oli maksanut 12 euroa per henkilö. Saimme kuulla, että tarjolla olisi lihapullia ja muusia. Koska kello oli hieman yli kahdeksan aamulla, kysyin stuertilta, eikö tähän aikaan kuuluisi tarjoilla aamiaista. Sain vastaukseksi, että tämä on brunssi. 😆

Matkalla tarjottiin myös lisäviihdykettä arpojen muodossa. Matkustajat saivat halutessaan ostaa arpoja, joilla saattoi voittaa mm. matkalahjakortteja. Ostimme kokeeksi neljä arpaa kympillä, mutta voitimme yhdellä arvalla vain uuden arvan. 

Raaputustuokio.

Larnakan lentokentällä vanhat pakettimatkailumuistot palasivat mieleeni, sillä lentoaseman uloskäynnillä oli vastassa Tjäreborgin opas, joka opasti matkustajat oikeisiin busseihin sen perusteella, missä hotellissa kukin asui. 

Nyt sitten vain etsimään oikeaa bussia noin 20 bussin rivistöstä.

Odotin mielenkiinnolla, tulisiko opas seisomaan matkan ajaksi bussin etuosaan ja kertomaan matkakohteestamme ja hotellistamme, kuten vanhoina hyvin aikoina, mutta jouduin pettymään. Opas vain piipahti bussissa ennen lähtöä varmistamassa, että olimme menossa kaikki samaan hotelliin, ja kertomassa lyhyesti perusasiat, kuten että Kyproksen hanavettä ei voi juoda. Sen jälkeen opas poistui, ja bussi lähti kohti Ayia Napaa. 

Tässä sitä mennään.

Koska kello oli vasta vähän yli yhden ja hotellin sisäänkirjautuminen olisi vasta kello 15, luulin, että joutuisimme odottelemaan huonetta aulassa sen pari tuntia. Mutta ei: kaikki olikin jo valmiina, ja pääsimme kirjautumaan sisään heti hotellille tultuamme. Aulassa oli tarjolla myös tervetuliaisjuomat ja -hedelmät sekä pyyhkeitä matkapölyjen pyyhkimiseen. 

Luultavasti isoin muutos aiempaan pakettimatkailukokemukseeni oli se, että nykyään kaikki matkailijan tarvitsema tieto löytyy sovelluksesta, jollainen ainakin Tjäreborgilla on.

Sovelluksesta löytyy kaikki tarvittava tieto koskien omaa huonetta, hotellia, aikatauluja, ohjelmaa, ravintoloita, matkakohdetta ja oppaiden yhteystietoja. 

Olen ottanut kuvat sovelluksesta vasta matkan jälkeen, ja siksi päivämäärät näyttävät hieman kummallisilta. 

Erityisesti minua ilahdutti se, että sovelluksesta löytyi myös lääkärien yhteystiedot. Tuntui helpottavalta tietää, että mahdollisessa hätätilanteessa ei tarvitsisi olla ihan oman onnensa varassa. 

Loman lähestyessä loppuaan – tarkemmin sanottuna kaksi vuorokautta ennen paluulentoa – kännykkääni kilahti Tjäreborgin tekstiviesti, jossa kerrottiin, mihin aikaan bussi noutaisi meidät lähtöpäivänä hotelliltamme. Vuorokausi ennen lähtöä sain viestin, että voisin tulostaa matkalaukkutägit kotimatkaa varten vastaanottoaulan tagomaatilla. Hotellissa oli nimittäin tarjolla palvelu, että lähtöselvityksen saattoi tehdä jo hotellissa. En ollut koskaan kuullutkaan tällaisesta palvelusta, mutta kaikki toimi erinomaisesti.

Homma toimii siis niin, että lähtöselvitys tehdään netissä aikaisintaan vuorokautta ennen lentoa, ihan kuten Suomen päässäkin. Kun on tehnyt lähtöselvityksen ja saanut tarkastuskortin, voi mennä hotellin aulaan tulostamaan matkatavaralipukkeet ns. tagomaatilla. Tähänkin löytyi selvät ohjeet sekä Tjäreborgin sovelluksesta että hotellin aulasta.

Matkatavaralipukkeet tulee kiinnittää matkalaukkuihin, ja sitten matkalaukut pitää viedä lentoyhtiön virkailijalle, joka on tavattavissa hotellin aulassa tiettyyn kellonaikaan. 

Sunclass Airlinesin mies skannasi laukkujemme matkatavaralipukkeet ja voilà – meidän ei tarvinnut nähdä matkalaukkujamme ennen kuin Helsinki-Vantaalla. Lentoyhtiön edustaja hoiti matkalaukut hotellilta lentokentälle, ja me saatoimme äidin kanssa kävellä Larnakan lentokentällä suoraan turvatarkastukseen. Miten näppärää! 

Bussi vei meidät lentokentälle sen verran aikaisin, että ehdimme käydä testaamassa äidin kanssa vielä Larnakan kentän Skala-loungen, jonne pääsee mm. Priority Pass -kortilla, jollainen minulla sattuu olemaan. Vastaanotto loungessa oli ylenpalttisen ystävällinen, ja äitikin huomioitiin kivasti. 

Lounge itsessään oli ihan ok mutta ei mikään erityisen viihtyisä. Sen lisäksi naisten wc-tiloissa haisi viemärille ja äidin kuohuviini haisi ja maistui homeelle. 😐

Ruokaa ja juomaa oli kyllä ihan mukavasti tarjolla.

Paluulento oli lähinnä selviytymistä, sillä lennolla ei olisi voinut olla paljon huonompi ajankohta (lähtö oli kello 22.10). Kaiken lisäksi paluulento oli menolentoa pidempi (4 tuntia 35 minuuttia), ja olimme perillä Helsingissä kolmelta yöllä. Sen jälkeen oli tietysti vielä passintarkastus, matkalaukkujen odottelu ja taksimatka Espooseen, jossa olimme melko tarkalleen kello neljältä aamulla. En ymmärrä, miten äiti oikein jaksoi. Sisulla vissiinkin. 💖

Suhtauduin pakettimatkailuun etukäteen hieman skeptisesti, mutta on myönnettävä, että ainakin tämä kokemus oli todella iloinen yllätys. Matkanteko oli helppoa ja vaivatonta, ja valinnanvaraa lisäpalveluiden suhteen oli. Voisin siis matkustaa Tjäreborgilla toistekin. 

😎