Kaikelle löytyy selitys, kun tarpeeksi tonkii

Oli jotenkin tosi mukava palata Boliviaan, eikä syynä ollut se, että takana oli pitkä ja väsyttävä matka, ja oli kiva päästä vihdoinkin perille. Pieni välimatka auttaa joskus näkemään asiat selvemmin, ja minä tajusin kotiin palattuani harvinaisen selvästi sen, miten paljon inhoan kotiamme Suomessa. Minusta ja ukkelista on tuntunut jo pitkään siltä, että meidän pitäisi muuttaa nykyisestä asunnostamme jonnekin muualle, mutta emme ole vain saaneet tehtyä asialle mitään, kun ukkelikin on ollut jatkuvasti maailmalla. Nämä ajatukset eivät siis ole mitään todellisuuspakoa tai eksotiikan ihannointia, vaikka kyllähän nämä kivat asunnot, joissa olemme saaneet täällä Boliviassa asua, ovat auttaneet tajuamaan asian lopullisesti. On ihan hirveää sanoa näin, mutta inhoan kotiamme sydämeni pohjasta. Ei ole ihmekään, että viihdyn niin hyvin maailmalla, kun oma koti tuntuu vastenmieliseltä paikalta! Minulla ei ole minkäänlaista tunnesidettä kyseiseen paikkaan, enkä haluaisi asua siellä enää päivääkään. Jos ajatusten sanominen ääneen nopeuttaa toiveiden toteutumista ja asioiden tapahtumista, niin sanonpa nyt sitten, että haluan päästä kodistamme eroon niin pian kuin mahdollista. Kiitos ja näkemiin.

Aurinko on nousemassa Santa Cruzin ylle.

Heräsimme ukkelin kanssa ensimmäisenä Bolivian-aamuna kumpikin tosi aikaisin, sillä taisimme olla vielä Suomen ajassa. Tuntuu tosin oudolta ajatukselta, että olisin ollut vielä Suomen ajassa, sillä Suomessa minusta tuntui, etten päässyt Suomen aikaan ollenkaan, vaikka aikaeroa Suomen ja Bolivian välillä onkin vain kuusi tuntia. En nukkunut Suomessa koko ajassa kunnolla, ja olin lopulta aivan zombie. Luulenkin, että unien katoamisessa oli kyse jostakin muusta, ehkä kiireestä, kun piti tehdä kaikki asiat niin lyhyessä ajassa. Suorittaja-Satu heräsi taas, ja yötkin piti suorittaa - jos ei muuten niin alitajuisesti.

Minua hieman huvittaa, kun ajattelen, miten syvästi olen aina inhonnut avokeittiötä ja miten olen aina sanonut, etten haluaisi asua sellaisessa asunnossa, jossa on avokeittiö. Näköjään pystyn kumminkin tinkimään tästäkin vaatimuksesta, jos saan vastineeksi jotakin muuta, mikä miellyttää tarpeeksi. Tässä asunnossahan on avokeittiö (ja juuri sellaista kaikkein avonaisinta mallia), ja meillä olisi ollut mahdollisuus etsiä jokin toinen asunto eikä varata tätä samaa uudelleen. Talon uima-allasalue on kuitenkin niin ihana, että sellaista ei ole missään muualla, ja jo yksistään se vei voiton avokeittiöstä. Kauppojen ja kuntosalin läheisyys ovat myös todella tärkeitä asioita.

Kuntosali tuli entistäkin lähemmäs, sillä vaihdoimme kuntosalia ja otimme taas kuukauden jäsenyyden toiselle salille, joka on ihan naapurissa. Tämän talon yhteydessä on uusi kauppakeskus, Beauty Plaza, jossa avattiin viime kuun 15. päivä kuntosali, joka on auki arkipäivisin 24 tuntia vuorokaudessa. On muuten ensimmäinen ympäri vuorokauden auki oleva kuntosali Santa Cruzissa. Edellisen kuntosalimme aukioloajat olivat varsin kehnot, sillä sali oli sunnuntaisin ja pyhäpäivisin auki vain kolme tuntia, ja ukkelin oli vaikea ehtiä salille. Tämä uusi sali on, jos mahdollista, edellistäkin täyteen ahdetumpi (Boliviassa enemmän on ilmeisesti enemmän), mutta salissa on niin paljon hyviä puolia, että ahtaus on loppujen lopuksi hyvin pieni paha.

Parasta salissa on se, että se on tässä samassa rakennuksessa. Salille mennäkseen ei tarvitse kuin mennä talon ovesta ulos, kiertää kulmassa oleva ravintola ja mennä kauppakeskuksen ovesta sisään ja sieltä hissillä neljänteen kerrokseen. Aikaa salille menoon kuluu korkeintaan kaksi minuuttia.

Sali (on tuossa ylemmässä pyöreässä osassa) ja talo mahtuvat samaan kuvaan.

Kun salin työntekijä esitteli salia meille, hän kertoi, että kaikki (myös esimerkiksi ryhmätunnit) kuuluu hintaan, eikä käyntejä ole rajoitettu millään tavalla. Salilla voisi siis käydä niin usein kuin halusi - vaikka monta kertaa päivässä! Ajattelin, että voi hyvänen aika sentään. Tuommoisten faktojen kertominen minulle on sama kuin jos heittäisi bensaa nuotioon. Toivottavasti osaan hillitä itseni, ettei polveni ole kohta taas romuna tai etten ole vetänyt itseäni niin piippuun, että olen taas ylikunnossa. Toivon hartaasti, että järkeä ja itsehillintää olisi karttunut vuosien varrella sen verran, että pystyn olemaan innostumatta liikaa, vaikka salin houkutukset ovatkin niin lähellä. Täytyy muuten oikein kehua, etten sählännyt nyt salilla ensimmäisellä kerralla mitenkään! Alan ilmeisesti pikkuhiljaa oppia. 🙏

Beauty Plazan kaikki liikkeet eivät ole vielä auenneet, ja sunnuntaiaamuna siellä oli muutenkin varsin hiljaista.

Viinibaari La Petite Bodega.

Resto-Bar Del Alcazar.

Vasemmassa reunassa näkyy pieni leipomo La Panera, josta saa lempparileipääni.

Tätä näin.

Olimme niin aikaisin liikkeellä, että käytävillä ei näkynyt aluksi muita kuin siivoojia. Tässä yhteydessä täytyy muuten mainita, että Bolivia on äärettömän siisti maa. Kaupoissa, asuinrakennuksissa ja sen sellaisissa siivotaan koko ajan, eikä kaduillakaan näy roskia. Täällä on siis ainakin näin siisteysnäkökulmasta katsottuna todella miellyttävä olla.

Kauppakeskuksen seinille oli ilmestynyt karnevaalikuvia, sillä täällä on ensi viikolla karnevaalit. En ole koskaan nähnyt minkäänlaisia karnevaaleja, joten odotan tapahtumaa innolla. Näytteillä oli myös menneiden vuosien karnevaalikuningattarien pukuja. Karnevaaleissa valitaan joka vuosi karnevaalikuningatar, ja tämän vuoden kuningatar, Carla Áñez, kruunattiin eilen.

Eilen ja tänään on ollut aika kuumaa ja aurinkoista verrattuna viime viikkoihin. Nyt on kai jokin korkeapaine, mutta viikonlopuksi on luvattu taas sateita. Kunpa karnevaalien aikaan ei sataisi!

Koska eilen oli niin kaunis ilma, päätimme lähteä Plazalle. Istuskelimme aikamme Plazalla, minkä jälkeen kävimme Irish Pubissa olusilla ja syömässä. Plazalla tarjoutui taas mainio tilaisuus ihmisten katseluun ja kuvaamiseen. Kuvia tulikin otettua melkoinen liuta. Sori siitä. 😀

Meidän eka auto on päässyt palmun alle!

 

Näkymät Irish Pubin terassilta.

Terveysruokaa. Kummallakin.

Olen huomannut, että monissa Santa Cruzin vanhemmista kahviloista, baareista ja ravintoloista on ihan omanlaisensa, vanhahtava tunnelma, ja niissä tuntuu kuin olisi astunut menneisyyteen. Irish Pub oli hyvä esimerkki tästä.

En tiedä, onko tuommoinen tunnelma vanhahtavine sisustuksineen ihan tarkoituksellinen, vai ovatko ravintolat vain jämähtäneet kauas menneisyyteen, kun eivät ole viitsineet remontoida. Ukkeli oli sitä mieltä, että tunnelma kuuluu asiaan, ja ehkä asia onkin niin.

Loppukaneettina vielä semmoinen tieto, että koulujen kesälomat päättyivät tänään, ja 2,8 miljoonaa bolivialaista koululaista ja opiskelijaa aloitti tänään opintonsa. Jotenkin hassua ajatella, että Suomessa odotellaan talviloman alkua, ja täällä kesälomat loppuivat juuri.