Paperin aiheuttama viiltohaava: puun viimeinen kosto.


tiistai 31. maaliskuuta 2026

Hautakivien aatelia

Vuorossa olisi taas vaihteeksi hautausmaakeikka.

Kirjoittelin viime syksynä (täällä) käynnistäni Savonlinnan Talvisalon hautausmaalla ja ihmettelin silloin sitä, miten moneen hautakiveen oli kirjoitettu vainajan ammatti. Jäin postauksen jälkeen pohtimaan sitä, mahtaako pääkaupunkiseudun hautausmaiden hautakivissäkin olla ammatteja, vai onko kyseessä vain jokin paikallinen tapa laittaa ammatit näkyville. Oli siis lähdettävä tekemään empiiristä tutkimusta, ja päädyin Espoon kirkon hautausmaalle, joka on Espoon vanhin hautausmaa. 

Hautausmaan parkkipaikalla minua oli vastassa mustarastas. 

Mustarastas on varma kevään merkki – ja melkeinpä meikäläisen lempilintu. Mustarastaan laulelussa on jotain tavattoman lohdullista. ❤️
Mustarastaasta tuli mieleeni Intian Lintunen. Kysyin ukkelilta viime viikonloppuna, vieläkö lintu on parvekkeella, ja siellä se kuulemma oli edelleen pesässään. 

Nyt ukkelikin on palannut Suomeen, joten en saa enää lintupäivityksiä, mutta ehkä on tullut jo aikakin jättää hyvästit Lintuselle.

Espoon tuomiokirkko. 

Tuomiokirkon pihalla oleva kyltti väitti tuomiokirkon olevan pääkaupunkiseudun vanhin säilynyt rakennus, vaikka olin luullut sen olevan Pyhän Laurin kirkko Vantaalla. Aika erikoinen väite, sillä Pyhän Laurin kirkko on valmistunut 1450-luvulla, kun taas Espoon tuomiokirkon vanhimmat osat ovat peräisin (samaisen kyltin mukaan) 1480-luvulta. Tuomiokirkko on remontissa jouluun 2027 asti, joten en päässyt pällistelemään sitä sisältä. Mutta hautojahan minä olin tullut tänne katselemaankin. 

Ensivaikutelma oli se, että ammatteja oli hautakivissä vähänlaisesti, ja nekin vähäiset olivat enimmäkseen ruotsiksi.  

Joitakin suomenkielisiä ammattejakin löytyi. 


Ammattien sijaan joissakin hautakivissä luki, mitä sukua vainajat olivat keskenään, mikä oli mielestäni hyvin kiinnostavaa. 

Sisarukset Amalia ja Sofia.

Serkukset Martin ja Wiljam.

Serkukset kuolivat samana päivänä ja huomattavan nuorina, 21- ja 19-vuotiaina. Jos pitäisi arvata kuolinsyy, veikkaisin hukkumista. 

"Sinulla oli kultainen sydän." 🥲

Äiti-Lundell eli vain vajaan vuoden tyttärensä syntymän jälkeen ja kuoli 22-vuotiaana. Ennen muinoin ihmiset saattoivat kuolla hyvinkin nuorina, mutta nykyään nuorena kuoleminen on onneksi harvinaista. 

Tämä hauta herkisti eikä vähiten nallejen takia. 

Nalleista tuli mieleeni, että kysyin kerran ukkelilta, että jos minusta aika jättäisi, huolehtisiko hän nalleista, ja hän lupasi tehdä sen. Tosin saattaisi olla, että nallejen jatkuva näkeminen vain pahentaisi ukkelin surua, joten siinä mielessä voisi olla parempi ottaa nallet mukaani roviolle. 

Minä haluaisin selvittää kaikki kuolemaan liittyvät käytännön asiat selviksi jo etukäteen, koska fakta on se, että kukaan ei jää tänne ikuisesti pyörimään, vaan meille kaikille tulee lähtö ennemmin tai myöhemmin. Minusta tuntuisi kauhealta ruveta miettimään surun keskellä sellaisia  käytännön asioita, jotka olisi voinut selvittää toisen kanssa vielä tämän eläessä. Kuolemaan liittyviä käytännön asioita on joka tapauksessa valtava määrä, joten kaikki mahdollinen pitäisi tehdä etukäteen selväksi. Ukkeli kuitenkin torppaa keskusteluyritykseni heti alkuunsa, sillä aihe on hänelle selkeästikin kiusallinen. En tiedä, miten saisin asian puheeksi, kun eihän toista voi pakottaakaan keskustelemaan kuolemasta. En pystynyt itsekään vielä jokin aika sitten edes ajattelemaan kuolemaa, saati sitten puhumaan siitä, ja olisi ollut aika tuskastuttavaa, jos joku olisi pakottanut keskustelemaan aiheesta.

Mielenkiintoisin piirre Espoon kirkon hautausmaalla oli minusta se, miten paljon siellä oli erikoisia ja tavallisuudesta poikkeavia hautakiviä. En ole nähnyt millään suomalaisella hautausmaalla näin paljon vaihtelua kivien muodossa ja koossa. 

Tämä oli minusta hauska – jos nyt hautakivestä voi näin sanoa. 🫣

Hautakivi voi olla upotettu maahankin. Eipä ole tullut aiemmin mieleeni.

Tiedätte varmaan, miten käy, kun kävelee metsässä ja etsii kantarelleja: kaikki keltainen alkaa näyttää lopulta kantarelleilta. Minulle kävi nyt hautausmaalla niin, että kaikki alkoi näyttää hautakiviltä. 🤣

Aika erikoinen hautakivi. 

Tykkäsin siitä, että hautakiviä oli ryhmitelty muutenkin kuin tiukkoihin riveihin. 

Uurnalehto (arvatenkin). 

Tykkäsin myös uurnalehdon laattojen omaperäisestä asettelusta. 


Kevät on tullut hautausmaallekin. 

Viimeiseksi vielä Korsikan rallissa vuonna 1986 menehtyneen Henri Toivosen hauta.

Elämäniloa! ❤️

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. <3