Näytetään tekstit, joissa on tunniste * kaiken maailman juttuja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste * kaiken maailman juttuja. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Pierujoogaa ja biohakkerointia

Tajusin tässä viime viikolla, että en ole opiskellut pitkään aikaan mitään. Olen aina tykännyt opiskelusta ja uuden oppimisesta, ja ilmeisesti sen takia on tullutkin opiskeltua kaikenlaista – sekä hyödyllistä että hyödytöntä. Vai onko mikään opittu koskaan hyödytöntä?

Koska mahdollisuuteni sitoutua lähiopiskeluun ovat tämänhetkisestä elämäntilanteestani johtuen erittäin rajalliset, rupesin etsiskelemään netistä, löytyisikö sieltä jotain kivaa paikkaa opiskella. Ja löytyihän sieltä! Päädyin tutkimaan Courseran kursseja, ja aloitinkin saman tien kurssin nimeltä Biohacking Your Brain's Health. Seuraavana listalla ovat ainakin Science of Exercise, Seeing Through Photographs, Social Psychology ja Modern Art & Ideas. Mistähän kuvittelen löytyvän aikaa tähän kaikkeen?

Kysyn vaan.

Biohakkerointikurssi on ollut pieni pettymys, sillä se on ollut pitkälti erilaisten tutkimusten luettelointia ja tutkimustulosten läpikäyntiä. Toki samalla on tullut mielenkiintoista uutta tietoakin. Aiheen käsittely jäänee myös varsin pintapuoliseksi, vaikka ei kai tuon pituiselta (= 10 tuntia) kurssilta voi oikein muuta olettaakaan. Toivon, että nuo muut kurssit eivät ole samanlaisia, vaan ne perehtyvät aiheisiin hieman syvemmin. Oletko sinä kokeillut netissä jotain opiskelupaikkaa? Osaisitko suositella jotain?

Tykkään aivan erityisesti tutkia kaikenlaisia karttoja ja kaavioita. Yksi mielenkiintoinen biohakkerointikurssilla esiin tullut kartta kertoo fyysisestä inaktiivisuudesta eri maissa.

(Kuva täältä.)

Fyysisellä inaktiivisuudella tarkoitetaan tässä siis sitä, että keskiraskasta liikuntaa tulee vähemmän kuin 150 minuuttia tai raskasta liikuntaa vähemmän kuin 75 minuuttia viikossa.

Jäin tutkimaan karttaa pitkäksi aikaa, ja erityisesti kiinnostivat Saudi-Arabia ja Malesia, joissa näyttäisi olevan poikkeuksellisen paljon fyysisesti inaktiivisia ihmisiä. Piti oikein ryhtyä googletuspuuhiin ja yrittää selvittää, mistä maiden poikkeuksellisen korkea fyysinen inaktiivisuus johtui.

Saudi-Arabiassa inaktiivisuuden pääasiallisena syynä on ilmeisesti maan dramaattinen, 25–30 vuoden aikana tapahtunut muutos (koneellistuminen ja siitä seurannut ruumiillisen työn väheneminen ja teknologian kehitys) sekä huonot ruokailutottumukset. Malesiassa mahdollisia selittäviä syitä on ilmeisesti monia, kuten sukupuoli ja uskonto (islaminuskonto ei pidä liikuntaharrastuksia naiselle sopivana), maan etninen monimuotoisuus (liikkumattomuus on erityisen yleistä joidenkin etnisten ryhmien, erityisesti kiinalaisten, keskuudessa) sekä koulutus (päinvastoin kuin kehittyneissä maissa yleensä, liikuntaharrastukset vähenevät Malesiassa sitä mukaa kun koulutustaso paranee). Uskonto saattaa olla osasyy myös Saudi-Arabian lukuihin.

Mutta ei tästä sen enempää. Olipahan kuitenkin mielenkiintoista pohtia tätäkin!



Liikuntamuotoja on paljon, joten jokainen löytää itselleen varmasti mieluisan tavan liikkua. Jos omaa lajia ei ole kuitenkaan vielä löytynyt, minulla olisi ehdotus: pierujooga. Ukkeli kertoi nimittäin taannoin, että hänen kollegansa oli ruvennut käymään pierujoogassa ja että pierujoogan tarkoitus on poistaa kehosta myrkkyjä piereskelemällä. Luulin ensin, että ukkeli vedättää minua, mutta pian kävi ilmi, että tarina oli kuin olikin totta. Kollegan mukaan pari ensimmäistä harjoituskertaa olivat olleet vähän vaikeita, kun pierua ei ollut oikein tullut, mutta pikkuhiljaa tulosta oli kuulemma alkanut syntyä. Enpä tullut kysyneeksi ukkelilta, että oikeinko kollega joutuu maksamaan joogatunneista jotain. Tämä on kyllä älyttömin juttu, jonka olen pitkään aikaan kuullut!

Tästä päästäänkin näppärästi seuraavaan aiheeseen eli koiran jätöksiin. Meillä on taas ollut hississä jos jonkinlaista lippua ja lappua, ja yksi niistä koski lemmikkien jätöksiä.


Lapussa käsketään pitämään lemmikit piha-alueella aina kiinni ja korjaamaan niiden jätökset. Jos näin ei tee, tulee sanktioita.

Muutama kävelylenkillä nähty karvainen kaveri (näillä ei ole osuutta asiaan):


Talon parkkihalli pitää myös pitää siistinä, ettei talon imago kärsi (vapaasti suomennettuna).


Hississä oli jokin aika sitten myös vähän vakavampi lappu. Lapussa kerrottiin, että tämän meidän tornin (talokokonaisuuteen kuuluu kaksi tornia) viidennen kerroksen asuntoon oli murtauduttu. Murtautuminen oli tapahtunut jälkien perusteella parvekkeen kautta. En ensin oikein tajunnut, kuinka varkaat ovat onnistuneet kiipeämään viidennen kerroksen parvekkeelle, mutta sitten ukkeli hoksasi, että eihän heidän ole tarvinnut kiivetäkään. Tornit ovat yhteydessä toisiinsa viidennen kerroksen sisäpihan kautta, joten varkaat ovat luultavasti päässeet parvekkeelle helposti sisäpihan kautta.

Osa viidennen kerroksen sisäpihaa.

Varkaiden on siis täytynyt tulla taloon pääsisäänkäynnin kautta, mikä on tietysti ikävää vartiointifirmalle, koska vartijoitahan tapahtumasta varmasti ainakin osittain syytetään.

Toinen harmillinen asia on se, että talomme kuntosali on nyt osittaisessa käyttökiellossa. Kuntosalilla saa harrastaa vain ns. hiljaista liikuntaa, kuten joogaa, mutta painoja ei saa nostella eikä mitään laitteita käyttää. Kuntosali on ykköstornin 29. kerroksessa, ja 28. kerroksen asukkaat olivat valittaneet melusta, joka kantautuu kuntosalilta heidän asuntoonsa. Kun melutasoja oli tutkittu, oli käynyt ilmi, että melu todellakin ylittää sallitut rajat. Nyt sali on käyttökiellossa siihen asti, kunnes rakennusfirma korjaa mokansa – eli varmaan aika pitkään. Tässä talossa on mennyt pieleen varmaan kaikki mahdollinen, mikä vaan voi mennä! Minuunhan kuntosalin käyttökielto ei vaikuta, kun käyn Tesoron salilla, mutta harmittaa muiden puolesta. Salilla kävi yksi vanha pappakin, jolle oman kotitalon yhteydessä sijaitseva sali oli varmasti hyvinkin tärkeä. 

Fyysisesti inaktiivinen.

Nyt kun tässä on taas melkein kaikki mahdolliset asiat maan ja taivaan väliltä käsitelty, voin jatkaa hyvillä mielin päivän muita toimintoja. 🏊

The public health burden of physical inactivity in Saudi Arabia
Prevalence of physical inactivity in Saudi Arabia: A brief review
Physical Activity and Its Correlates among Adults in Malaysia: A Cross-Sectional Descriptive Study

torstai 28. marraskuuta 2013

Missä ovat halvimmat munat?

Sain vinkin Numbeo-nimisestä sivustosta, josta löytyy kattava luettelo hintatietoja maailman eri kaupungeista ja maista. Koska tykkään tehdä kaikenlaisia analyyseja ja vertailuja, poimin Numbeon tietokannasta kahdeksan kaupunkia eri puolilta maailmaa ja vertailin niiden hintatasoa. Päätin laittaa vertailuni tulokset teidän lukijoiden kiusaksi iloksi tänne blogiinkin.

Numbeo toimii vapaaehtoisperiaatteella, eli kuka tahansa voi lisätä tietokantaan tietoja. Olin tästä syystä ensin hieman epäluuloinen Numbeon suhteen, sillä hintojen todenperäisyys riippuu ihan hintojen lisääjästä. Kaiken lisäksi hinnat saattavat vaihdella paljonkin tuotteen merkistä ja ostopaikasta riippuen. Helsingin ja Hyderabadin hintoja katseltuani totesin niiden kuitenkin pitävän aika hyvin paikkansa, joten ehkä muidenkin kaupunkien hinnat ovat suunnilleen oikeat? Vaikkeivät hinnat aivan sentilleen tarkkoja olisivatkaan, niin ainakin niistä pystyy päättelemään kunkin paikan hintatason noin suunnilleen.

Alla oleva kartta on Numbeon sivuilta, ja siitä näkee aika helposti yhdellä silmäyksellä, missä on kallista ja missä on edullista: mitä tummempi punainen täplä, sitä kalliimpaa; mitä tummempi vihreä täplä, sitä halvempaa.




Kalleinta näkyisi noin yleisesti ottaen olevan Keski- ja Pohjois-Euroopassa sekä Australiassa ja edullisinta taas Itä-Euroopassa ja Intiassa.

Valitsin kahdeksaksi vertailukaupungikseni Helsingin, New Yorkin, Melbournen, Hyderabadin, Kapkaupungin, Lontoon, Sao Paulon sekä Tokion. Nämä ovat kaikki väkirikkaita kaupunkeja (paitsi Helsinki) eri maanosissa, joten arvelin vertailun olevan siinä suhteessa reilu.

Kalleimmat paikat olen merkinnyt taulukkoihin punaisella, halvimmat vihreällä. Hinnat ovat kaikki euroina.  (Hinnat on käännetty kunkin maan valuutasta euroiksi, ja koska en halunnut pyöristää desimaaleja, luvut näyttävät vähän kummallisilta.) Valitettavasti kaikki kaupungit eivät mahtuneet sivulle yhtä aikaa, joten piti jakaa taulukko kahtia.


Helsinki New York Melbourne Hyderabad
Ravintola-ateria kahdelle* 60 55,20 53,50 5,90
Maito, 1 l 1 0,97 1 0,45
Vaalea leipä, 500 g 2 2,20 2 0,26
Kananmunat, 12 kpl 2,25 2,2 2,67 0,53
Luuton kanafilee, 1 kg 11,5 5,7 8 2,1
Omenat, 1 kg 2 3,24 2,67 1,65
Perunat, 1 kg 1 1,47 2 0,24
Vesipullo, 1,5 l 1,9 1,47 1,67 0,3
Paikallinen olut, 0,5 l 2,5 1,47 3 1,41
Savukeaski (Marlboro) 5,35 9,57 12 1,18
Taksilla ajaminen/1 km 1,52 0,92 1,2 0,18
Polttoaine, 1 l 1,69 0,78 0,98 0,88
Sähkö-, vesi- ym. kulut ** 79,69 110,46 133,46 17,68
Kuntosalijäsenyys, 1 kk 60 66,28 46,80 11,79
Leffalippu 12 9,94 12,03 1,77
3 mh:n asunnon vuokra keskustassa 1800 3682 2005 235
3 mh:n asunnon vuokra kesk. ulkop. 1200 2209 1337 118

* Kolmen ruokalajin ateria keskitasoisessa ravintolassa
** Sisältää kuukausittaiset sähkö-, vesi-,  lämmitys- ja jätekulut 85 neliömetrin kokoiselle asunnolle.


Kapkaupunki Sao Paulo Lontoo Tokio
Ravintola-ateria kahdelle 21,62 31,85 60 36,07
Maito, 1 l 0,72 0,9 1,2 1,44
Vaalea leipä, 500 g 0,63 1,27 1,2 1,44
Kananmunat, 12 kpl 1,37 1,27 2,81 1,59
Luuton kanafilee, 1 kg 3,96 3,19 8,41 7,21
Omenat, 1 kg 1 1,7 2,16 4,33
Perunat, 1 kg 0,72 1,27 1,26 2,16
Vesipullo, 1,5 l 0,86 0,64 1,2 1
Paikallinen olut, 0,5 l 0,83 1,19 1,8 1,95
Savukeaski (Marlboro) 2,16 1,8 9,30 3,17
Taksilla ajaminen/1 km 0,72 0,96 2,61 2,13
Polttoaine 0,88 0,86 1,68 1,08
Sähkö-, vesi- ym. kulut 65,14 63,71 182,91 144,29
Kuntosalijäsenyys, 1 kk 25,23 47,78 60 72,14
Leffalippu 3,39 6,53 12 12,99
3 mh:n asunnon vuokra keskustassa 865 1274 3123 2020
3 mh:n asunnon vuokra kesk. ulkop. 577 796 1922 1136

Hinnoissa minut yllätti lähinnä se, ettei niissä ollut kuitenkaan tuon enempää hajontaa. Elintarvikkeet näyttävät esimerkiksi olevan aika samanhintaisia kaikkialla - paitsi Hyderabadissa, jossa elintasokin on muihin kaupunkeihin verrattuna alhaisempi. Tästä syystä oli ehkä vähän epäreilua edes ottaa Hyderabad mukaan vertailuun, mutta halusin sen kuitenkin vertailuun mukaan, itsekkäistä syistä tietenkin. Hyderabad on - eikä mitenkään yllättäen - lähes joka suhteessa edullisin, kun taas kalleudessa on paikkojen välillä enemmän hajontaa. Ihmettelen kyllä joitakin Intian hintoja: en esimerkiksi tiedä, mistä saa luutonta kanaa kahdella eurolla. (Anoppi saattaisi hyvinkin tietää!) Vuokratkin näyttävät minun silmääni vähän alhaisilta, samoin kuin kuntosalijäsenyyden hinta.

Kasvikset (tai ainakin vertailussa olevat peruna ja omena) näyttävät olevan kalleimpia Tokiossa, mutta koska Tokio on samalla suunnalla kuin Etelä-Korea, en hirveästi yllättynyt. (Muistan Terhin joskus kirjoitelleen, kuinka järkyttävän kalliita omenat Etelä-Koreassa ovat.) Kana (tai broileri) taas on kalleinta Suomessa, ja minusta tuntuu, että sen hinta on noussut ihan viime aikoina todella paljon. Kun Intiasta tultuani halusin ensimmäisen kerran ostaa luutonta broileria, meinasin pyörtyä hinnan nähdessäni. Vai muistanko vain väärin, ja onko se ollut aina yhtä kallista?

Tuloksia katsellessani olin hieman järkyttynyt siitä, kuinka kallista asuminen New Yorkissa ja Lontoossa on. New Yorkin hintataso olikin jo minulle entuudestaan tuttu, sillä ukkelin veli asuu Manhattanilla, ja siellä saa maksaa asumisesta itsensä kipeäksi. Suomen asumiskustannukset tuntuvat kovin alhaisilta näihin kaupunkeihin verrattuna. New Yorkin luvuissa ihmettelin suuresti myös edullista polttoainetta - voiko polttoaine maksaa siellä todellakin vain 78 senttiä litralta, vai onkohan tuo luku väärin? Kalleinta polttoaine on Suomessa ja Lontoossa, mikä ei kyllä hirveästi yllättänyt (tai Lontoo ehkä vähän).

Olin kuvitellut Australian olevan kallis paikka, mutta ihan kaikkein kallein paikka Australia ei taida kuitenkaan olla, ainakaan näiden lukujen perusteella. Tupakkaa ei Australiassa kyllä kannata polttaa, sillä aski Marlboroa näyttää maksavan huikeat 12 euroa! Kyllä loppuisi suomalaisiltakin tupakointi varmasti aika äkkiä, jos laitettaisiin askille tuommoinen hinta. Tai sitten ei.

Elinkustannusten lisäksi kävin vielä kurkkaamassa Numbeon rikollisuus-, saaste- ja liikennelukuja. Korkein rikollisuusindeksi on Guatemalalla, jota seuraavat Caracas Venezuelassa ja Johannesburg Etelä-Afrikassa. Olisin osannut sijoittaa Venezuelan aika korkealle, mutta en olisi arvannut Guatemalan olevan niin rikollinen paikka, vaikka Annika juuri Guatemalan aseista kirjoittelikin. Intian Noida on listalla yhdentenätoista - mistähän tämä mahtaa johtua?

Saasteisin paikka näiden tilastojen mukaan näyttää olevan Lucknow Intiassa. Minä olisin saattanut veikata Lucknow'n tilalle jotakin Kiinan kaupunkia tai edes jotain toista Intian kaupunkia. Toisena tuleekin Kiinan Guangzhou ja kolmantena Kathmandu Nepalissa. Kathmandun saasteisuus tuli sekin minulle suurena yllätyksenä.

Liikenneindeksiin lasketaan mukaan muun muassa liikkumiseen kuluva aika, päästöt sekä liikenteen yleinen sujuvuus, ja korkein liikenneindeksi löytyy (hieman yllättäen) Istanbulista. Tervisiä vaan sinne Minelle, joka juuri sijoitti Istanbulin liikenteen Istanbulin vähiten ikävöityjen TOP 10 -listan kärkeen. Istanbulin jälkeen listalla tuleekin sitten kova kolmikko Intiasta: Mumbai, Pune ja Kolkata.

Olisihan näitä juttuja kiva vatvoa vaikka kuinka pitkään, mutta ehkä tämä riittää nyt tällä erää.

Nyt lähden lenkille PIMEÄÄN. Smiley