Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


lauantai 11. helmikuuta 2023

Varikkopysähdys Bangaloressa

Tere tere! Nyt yritän pikaisesti tässä välissä päivittää kuulumisia. Matkammehan ei ole vielä lopussa, sillä olemme vasta Bangaloressa. Saavuimme tänne aikaisin perjantaiaamuna, ja tänään illalla jatkamme matkaa päätepisteeseemme eli Hyderabadiin.

Matka Intiaan oli pitkä, sillä ukkeli oli löytänyt jännittävän yhteyden, joka piti sisällään kolme eri lentoa: ensin Helsingistä Müncheniin, sitten Münchenistä Frankfurtiin ja lopuksi pitkä lento Frankfurtista Bangaloreen. Ensimmäinen lento lähti Helsingistä kuudelta aamulla, ja kolme lentoa ja seitsemäntoista tuntia myöhemmin laskeuduimme Bangaloreen kello puoli kolme aamulla paikallista aikaa. 

Olen ottanut niin monta videota aiemmin koneiden nousuista, että videoin tällä kertaa laskeutumisen Frankfurtiin. Videolla näkyy hauskasti myös koneemme varjo, joka näkyy alussa ihan pienenä pisteenä mutta joka kasvaa sitä mukaa, mitä lähemmäs maata tullaan.

Terveyden puolesta matka meni aika lailla siten kuin olin ennakkoon arvellutkin. Perse oli kipeä, mutta lääkitys toimi. Läträsin MSM:n kanssa moneen otteeseen, ja se auttoi aina hetkeksi aikaa. Myön suun kautta otettu lääkitys auttoi – ainakin henkisesti! Frankfurtissa tuli vihdoin paljastettua ukkelillekin, mikä terveystilanteeni on viime viikkoina ollut, ja ukkeli päätti, että menemme Hyderabadissa lääkäriin. Näin olin itsekin suunnitellut, sillä haluan kuulla, löytyisikö intialaiselta lääkäriltä jonkinlainen selitys vaivaani. 

Nallet pääsivät jaloittelemaan (tai ehkä tarkemmin sanottuna tassuttelemaan) Frankfurtin loungessa. Pikkunallekin lähti mukaan, kun ukkeli halusi. 😆

Ukkeli tykkää juoda tomaattimehua pippurilla ja suolalla, ja kamalampaa juomaa saa minusta hakea.

Jossakin matkan loppupuolella näin meressä kirkkaita valoja, jotka jäivät minulle arvoitukseksi. Mitä valoja meressä voi olla? Laivojen valotkaan eivät voi olla noin kirkkaita...

Pitkällä lennolla pääsin pötköttelemään, ja se helpotti kyllä oloa huomattavasti. Sänkykin oli ehkä paras tähänastisista, vaikka kone olikin vanha 747-400. Peti ei viettänyt yhtään jaloista alaspäin, kuten lentokoneen sängyillä on yleensä tapana. 

Bangaloressa. Ja vihdoin ulos koneesta...

Hotellin autoa odottelemassa Bangaloren kentällä.

Maskeja näkyi lennoilla ja lentokentillä enää tosi vähän, ja oli kyllä ihanaa, kun ei tarvinnut matkustaa maski naamalla. Joillakuilla näkyi silti yhä maskeja, kuten tuollakin kuvan oikeassa laidassa istuvalla naisella. 

Hotellin lähettämässä autossa oli tarjoilut kohdallaan.

En ollut nukkunut lähtöä edeltävänä yönä minuuttiakaan, ja olin todella väsynyt, kun pääsimme perille hotelliin (Ritz-Carlton). Siitä huolimatta jaksoin innostua hotellista ja siitä taiteen määrästä, mikä hotellissa on. Ukkeli luki myöhemmin huoneestamme löytyvästä hotellin taidetta esittelevästä kirjasta, että hotellissa on 1240 taideteosta, ja se on kyllä huikea määrä hotellille. Muutenkin hotellissa kaikki tuntuu olevan ihan viimeisen päälle ajateltu, enkä ole missään saanut yhtä sydämellistä ja hymyilevää palvelua kuin täällä. Hotellin sisustuskin miellytti silmää.

Hotellin sängyt olivat ehkä parhaat hotellisängyt ikinä.

Tervetulotoivotus hotellilta.

Pääsimme nukkumaan joskus vähän ennen kuutta, ja koska missasimme aamiaisen, suunnistimme suoraan lounaalle. Google Mapsin mukaan melkein hotellin naapurissa oli eteläintialainen ravintola nimeltä Konark, mutta kävi ilmi, että Google oli väärässä, ja tarjolla olikin pohjoisintialaista ja kiinalaista (kasvis)ruokaa. Mutta ei hätää – kyllä sekin meni alas. 😆

Toimisto- ja muita työntekijöitä lounaalla kadunvarren pikaruokalassa.

Tuommoiset kadunvarsiravintolat ovat todella suosittuja Intiassa, sillä ruoka on halpaa ja se tulee nopeasti.

Konark oli simppeli perusravintola.

Veg Lajawab ja Balti Paneer.

Rakastan kulcha-leipiä, ja tilasinkin heti paria eri lajia. 

Masala kulcha.

Stuffed kulcha eli täytetty kulcha.

Monet intialaiset tykkäävät suojautua auringolta, ettei hipiä vain tummu.

Tuuli meinasi nostaa kurtan helmat ylös...

Hotellin sisäänkäynti.

Naapuritalojen katoilla kuivatetaan pyykkiä.

Siivoojapoika oli laittanut nallet nukkumaan. ❤

Lounaan jälkeen oli aika testata hotellin uima-allas. 

Altaalla on mittaa 27 metriä, joten tuossa saattoi uida ihan matkaakin, ja tulinkin uineeksi kilometrin. Ei tuntunut yhtään pahalta perseessä eikä missään muuallakaan!

Harvemmin tulee uitua jasmiininkukka korvan takana. 😆

Sitten on taas pakko laittaa tähän väliin muutama taidekuva (pahoittelut niille, joita taide ei kiinnosta). Ukkeli harrastaa aktiivisesti NFT-taidetta, ja minäkin olen alkanut katsella taidetta ihan uusin silmin.

Ukkelilla oli työjuttuja, mutta minä en malttanut jäädä hotellihuoneeseen, vaan päätin lähteä käymään kävellen läheisessä kauppakeskuksessa. Eksyin matkalla sivukujille, mutta se ei haitannut, sillä sivukujilla onkin yleensä paljon enemmän kiinnostavaa katseltavaa kuin pääteiden varrella. 

Kävi perinteinen "kartalla tämä katu näytti ihan isolta" -moka. 😆

Illaksi oli sovittu treffit ukkelin lapsuudenkaverin ja tämän perheen kanssa Karavalli-ravintolaan. 

Illan asu.

Sitä ennen kävimme kuitenkin ukkelin kanssa drinksuilla hotellin club loungessa. Sielläkin kaikki oli niin viimeisen päälle mietittyä, että en voinut kuin ihastella. 

Maistoin intialaista Fratelli-viiniä. Hyvää oli!

Saavuimme Karavalliin sovitusti seitsemältä, mutta ukkelin kaveri perheineen oli jumittunut ruuhkaan, joten jouduimme odottelemaan yli puoli tuntia. Siinä joutessani olikin taas hyvää aikaa valokuvailla kaikenlaista.

Ruoka tarjoiltiin perinteisesti banaaninlehdeltä.

Vielä kestää hetken...

Tarjoilija toi odotellessamme lasissa rasamia ja suolapaloja.

Olen tavannut ukkelin kaverin ja tämän vaimon vain kerran, vuonna 2004 tai 2005 Nelloressa, joten oli tosi hauska nähdä pitkän ajan jälkeen uudestaan. Kaverin äitikin tuli mukaan, mikä oli oikein kiva juttu. Ilta oli ihana mutta venähti vähän pitkäksi sitä ajatellen, että lapsilla oli seuraavana päivänä koulua. Intiassahan lauantaitkin ovat koulupäiviä, mutta perheen tytär kertoi, että lauantaina koulupäivät ovat tunnin lyhyempiä kuin muina päivinä, ja koulu loppuu jo neljältä. 

Ruokakuvia ei tullut hirveästi otettua, kun se oli taas tyypilliseen tapaan hankalaa (teimme yhteistilauksen, ja tarjoilijat annostelivat ruoat lautasille). 

Näistä kahdesta annoksesta kerkesin ottamaan kuvan, ennen kuin ruoka lähti kiertoon.

Söimme monenmoista merenelävää (mm. taskurapua ja katkarapucurrya, jota näkyy oikealla yläkulmassa olevassa kipposessa). Valkoinen lätty on appam eli mm. riisijauhoista valmistettu lettu.

Nyt on tullut aika lähteä lentokentälle ja siitä eteenpäin Hyderabadiin, joten sanon tältä erää heipat! 

😘

34 kommenttia:

  1. Upea hotelli!!!
    Voisivatko nuo meren valot olla tuulimyllyistä??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin googlettaa noista tuulimyllyistä, mutta en oikein löytänyt mitään tietoa. Ainakin veikkauksesi kuulostaa paljon todennäköisemmältä kuin esim. laivat, kun valot olivat melko säännöllisissä rykelmissä!

      Poista
  2. Ai kun pääsisi vielä kerran Intiaan!

    VastaaPoista
  3. Upean näköinen tuo Bangaloren Ritz Carlton. Olen välillä miettinyt, että pitäisikö joskus maksaa Ritz Carltonista ja tsekata, että onko se niin hyvä kuin väitetään. Täytyy pitää mielessä.

    Mukavasti teidän reissunne on alkanut :) Toivon yhtä mukavaa jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen ollut Ritz Carltonissa (muistaakseni) kaksi kertaa, toisen Singaporessa ja toisen nyt Bangaloressa, ja kumpikin hotelli oli ihan huippuluokkaa. Tosin Singapore ei yltänyt ihan samalle tasolle kuin Bangaloren hotelli, mikä johtui ehkä suurelta osin siitä, että hotelli oli vierailumme aikana aivan tupaten täynnä, ja kiire näkyi palvelussa.

      Kiitos, Rva Kepponen! Päästiin Hyderabadiin. :-)

      Poista
  4. Huh, aika rasitta tuollainen matka, on joskus itsekin tullut koettua sellainen eteläisen Amerikam suuntaan. Onneksi lääkkeet tepsivät kipuihin, ja toivottavssti paikallinen lääkäri osaa hyvin neuvoa mitä tehdä. Kiva että nalletkin matkalla mukana❤️Todella upea hotelli, ja ihansn värikkäitä katukuvia. Mukavas aikaa Intiassa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä harvinaisen rasittava Intian-lento, mutta tulipahan lenneltyä. :-D Etelä-Amerikan lennot ovat olleet meillä vieläkin pidempiä, ja matkaan meni aina muistaakseni melko tarkalleen vuorokausi. Kerran meni kaksikin vuorokautta, kun jäimme lumimyrskyn takia jatkolennolta...

      Iso nalle on aina mukana, mutta nyt on kiva, kun sillä on kaverikin mukana. :-)

      Kiitos, Jael, ja kivaa viikonlopun jatkoa sinulle! <3

      Poista
  5. Onneksi pääsit suht surutta Intiaan ja kylmägeelitkin meni oikeisiin paikkoihin! Mullekin tuli Paulan tavoin mieleen, että jospas valot ovat tuulimyllyjä? Upea hotelli teillä, kyllä nallejenkin kelpaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paulalle jo kirjoittelinkin, että yritin googlettaa tuulimyllyistä, mutta en löytänyt oikein mitään tietoa. Mutta minusta tuulimyllyt kuulostavat hyvin varteenotettavalta vaihtoehdolta, joten sopikaamme, että ne olivat niitä.

      Nalleilla oli hotellissa oikein lokoisat oltavat, ja niin oli meillä ihmisilläkin. :-) Anoppilassa meno on hieman toinen... ;-D

      Poista
  6. Tyylikas hotelli! Tuolla kelpaisi varmaan oleilla pidempaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä varmasti ainakin pari viikkoa menisi tuolla hotellissa ihan helposti. .-)

      Poista
  7. Ihanaa kun pääsee kanssasi reissulle poistumatta kotoa ja pääsee näkemään asioita joita ei turistina näkisi.

    Ukkelisi on vallan mainio ja hänellä on hyvä maku, luulin että olen ainoa joka nauttii tomaattimehunsa suolalla ja pippurilla. Leikin aina että juon Bloody Marya :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, enpä ole kysynyt ukkelilta, kuvitteleeko hänkin juovansa Bloody Marya. :-D Mutta hauska kuulla, että sinäkin "nautiskelet" kyseistä juomaa! Ja kiva, jos olet mukana matkailemassa. <3

      Poista
  8. Ulrika50v.blogspot.com12.2.2023 klo 10.37

    Kiva käydä Intiassa täältä sun blogin kautta ! Ravintolan tuolit mukavia, niissä istuis pitemmänkin aikaa :)
    Turistina jos syö katuruokaa niin saako heti ripulin ? :) jään odottelemaan seuraavaa postausta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että olet mukana! <3 Nuo tuolit olivat kyllä melkoisen jyhkeät. Eivät hetkahda ihan pienestä. :-D

      Minä en ole koskaan saanut katuruoasta ripulia, vaikka olen joskus ihan tarkoituksella yrittänytkin (koska ummetus). Varmaan riippuu tosi paljon siitä, millaiseen ruokaan ja hygienian tasoon on tottunut, ja siitäkin, millaisessa paikassa syö. Varmin valinta on aina sellainen paikka, jossa käytetään kertakäyttöastioita ja jossa käy tosi paljon muitakin (porukkaa saa olla ihan ruuhkaksi asti), koska silloin ruoka liikkuu nopeasti eteenpäin.

      Mukavaa sunnuntai-iltaa!

      Poista
  9. Oli hauska nähdä videollasi Frankfurtiin laskeutumisesta legendaarinen Frankfurtin Kreutz, eli Saksan ensimmäinen apilanlehden muotoinen moottoriteristeys, valmistui vuonna 1956. Silloin ajoi päivittäin sen kautta
    n. 50 000 ajoneuvoa, nykyisin yli 300 000. Frankfurter Kreutz on Suomeen päin kotimatkani alussa. Aina kun näen ohi ajaessani lentokoneitten nousevan tulee mieleeni vanha Finnairin mainos:"Lentäen olisitte jo perillä." Huoh! Minulla oli edessäni ainakin 2 päivän ja 2 laivayön matka Turkuun Ruotsin kautta, joskus vielä pitempi. Maaseudulla Satakunnassa ei pärjää ilman omaa autoa. Ruotsi on minun salarakkaani ja matkustelin siellä mielelläni. Rakastuin mereen pikkutyttönä. On kivaa osata ruotsia. Olen sitä ikäluokkaa, jolloin ruotsia luettiin mielellään. Luokkaretken teimme 1961 Tukholmaan, kun muut tekivät luokkaretken Helsinkiin. Helsinki jäi vieraaksi. Satakunnan murteella se onkin syrjässä eli Suomen reunalla (reuna = syrjä). Ennen sinun syntymääsi 1960-luvulla Helsingissä (Seutulassa) oli vasta puuparakki ja eikä Frankfurtin lentoaseman parakki ollut sen kummallisempi. Porin lentoasemalla oli sentään jo kivitalo.
    On kiinnostavaa lukea sinun blogikirjoituksiasi Intiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kiva lukea matkailukokemuksistasi ja varsinkin tuosta apilanlehden muotoisesta risteyksestä! Piti katsoa videoni uudestaan, kun en ollut pannut merkille kyseistä risteystä, mutta siellähän se tosiaan oli! Nimikin on erittäin kuvaava!

      Ja miten kiva kuulla, että Ruotsi on lähellä sydäntäsi. Mutta kielen osaaminen auttaa aina ja tuo maata ja sen ihmisiä paljon lähemmäs kuin jos kielitaitoa ei ole. Itselleni ruotsi on ollut aina sitä kuuluisaa pakkopullaa, enkä ole muutenkaan fanittanut Ruotsia, vaikka ei minulla ole varsinaisesti mitään sitä vastaankaan.

      Vaikea kuvitella Seutulassa ja Frankfurtin lentoasemalla parakkeja, mutta sellaisiahan ne lentoasemat ovat lentoliikenteen alussa varmaan olleet!

      Olen tosi iloinen, jos Intia-juttuni tuntuvat kiinnostavilta. 😊

      Poista
  10. Wau, olipas mielenkiintoista lukea matkasta ja katella Intian kuvia! Mikä huikee hotelli! 😍 Ja ruokakuvat on aina 👍
    Jasmiininkukkaleidi siellä vaan uiskentelee, upeaa! Nauti kaikesta ja koeta ehtiä tännekin laitteleen päivityksiä. 🥰
    Ja petattu nallekuva sai munki miehen nauramaan ääneen. 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ruokakuvia on tulossa melko varmasti lisää. ;-D Täällähän ruoka esittää hyvin suurta osaa arjessa. Saimme juuri anopin kanssa päivän ruoat tehtyä, ja kohta on varmaankin tiedossa saippuasarjojen katselua. :-D

      Päivityksiä yritän tehdä niin usein mahdollista, mutta välillä saattaa kestää (kuten myös kommentteihin vastailussa), kun täällä on koko ajan kaikenlaista härdelliä.

      Kivaa alkanutta viikkoa!

      Poista
  11. Ekaks, ihanaa että olet päässyt taas Intian kamaralle. Ja tokaks hyvä että persaus selvisi lennosta. Lääkärin pakeille sitten siellä. On tuo sun ukkeli mainio mies, kun huolehtii että vaimon Nallella on seuraa <3, arvostan suuresti. Hotelli näyttää kyllä hienolta, mutta tuosta taiteesta en liiemmin pidä. Odotan innolla lisää kuvia ja kertoilla matkastasi.
    Ainiin noi valot merellä vois olla kalastusaluksia jotka käyttää suuritehoisia valoja saaliin houkuttelemiseksi. Joskus nähnyt Nasan kuvista, että moisen ryhmät näkyisi avaruuteen asti.
    Ihanaa reissuu<3<3
    T.m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä kiva olla taas täällä! Saa nähdä, koska alkaa taas hermo kiristyä. ;-D Pikkuisen alkaa olla merkkejä siitä, sillä täällä on kuunneltu aamusta asti hirveitä remontin ääniä. Sentään viikonlopun malttoivat olla hiljaa. :-/

      Ukkelista on tullut oikea nallejen ystävä viime vuosina! On kai ikä tehnyt tehtävänsä ja pehmentänyt häntäkin. :-D Aiemmin tuo ei oikein ymmärtänyt mun nalleleikkejä... ;-D

      Kalastusalusteoria kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Pitääkin lähteä googlettamaan asiaa. Miten paljon maailmassa onkaan juttuja, joista ei ole kuullut ikinä mitään! Ja hyvä, että joku muu on, niin oppii samalla itsekin jotain uutta. :-)

      Kiitos kovasti! Leppoisaa viikon jatkoa ja kevään odotusta sinne! <3

      Poista
  12. Olipas mukava nähdä kuvia Bangaloresta taas! Voi vaan kuvitella kadun äänet ja vilinää kuvia katsellessa. Tuolla Konarkissa tuli useasti käytyä varsinkin synnytyssairaala/neuvolareissuilla, oli hyvät pöperöt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas hauska kuulla, että Konark on tuttu sinullekin! Se näyttikin olevan todella suosittu paikka. Minulle se ei ehkä ollut sellainen ravintola, että menisin sinne uudestaan, vaikka ruoka oli kyllä ihan hyvää – varsinkin kulchat!

      Poista
  13. No on siinä lentomatkaa kerrakseen ihan jo sellaisellekin, jolla ei ole istumisen kanssa ongelmaa.
    Hieno kuulla ja nähdä, että olette onnellisesti jo melkein perillä. Huikea hotelli ja kutsuvan näköiset sängyt.
    Ja hauska pikaruokalan kyltti "Fastfood veg & non veg". Jokaiselle jotakin siis, ei pelkkää "vegepaskaa" niinkuin muuan tuttavani tykkää sanoa :).
    (Ja siis minähän en tiedä, tarkoittaako tuo veg edes vegaanista vai onko merkitys siellä joku muu, mutta näin kuvittelen kuitenkin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo sängyt oli oikeasti ihan järisyttävän hyvät! Muistelen niitä kaipauksella täällä anoppilassa, jossa sänky on kova ja tyynyt samaten. Sanontahan kuuluu, että kaikkeen tottuu, joten sitä odotellessa. ;-D

      Täällä ravintolat erotellaan tyypillisesti veg- ja non veg -paikkoihin siitä syystä, että kasvissyöjät eivät välttämättä tykkää edes käydä sellaisissa paikoissa, joissa on tarjolla muuta kuin kasvisruokaa. Veg tarkoittaa siis kasvisruokaa, joka voi olla vegaanistakin, mutta ei välttämättä. Kasvissyöjätkin kun syövät usein kuitenkin myös esim. paneer-juuustoa ja muita maitotuotteita. Ja kasvissyöjiä on Intiassa tosi paljon, ja mikä on ollessa, kun täällä kasvaa niin uskomattoman paljon ihania kasviksia.

      Poista
  14. Mikä hotelli! Tuollaisessa voisin viettää aikaa paljon! Olin viime viikonloppuna taas hotellissa, nyt Tampereella ja ainut tervehdys oli, joku lappu häneltä, joka oli siivonnut huoneen. Kyseessä oli Torni ja ihan ok huone, normi huone, ei mitään upgradattua kuten edellisenä viikonloppuna kun olin Oulussa työhommissa. Upeita kuvia sinulla oli. Samaa odottelen sitten jatkossakin... Hyvää reissun jatkoa! Ja hauska yksityiskohta oli tuo kaksi nallea, kaikesta se Ukkelisi huolehtii sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä upea hotelli! Suomessa ei kiinnitetä hotelleissa juurikaan huomiota pieniin yksityiskohtiin, jotka minusta usein nousevat arvoon arvaamattomaan. Ihan pienillä jutuilla saa asiakkaalle tunteen, että tämä on tärkeä ja että tätä arvostetaan. Tietysti sekin on hyvä, että kokonaisuus toimii, mutta pienillä lisäjutuilla voisi saada paljon hyvää aikaan.

      Tuo nallejuttu huvitti suuresti, sillä en itse olisi välittänyt välttämättä ottaa pikkunallea mukaan lainkaan (yksi olisi riittänyt), mutta kun ukkeli oli sitä mieltä, että pikkuinenkin haluaa lähteä mukaan, niin eipä siihen ollut vastaansanomista. :-D

      Kivaa viikon jatkoa!

      Poista
  15. Oooo-la-laa... ihania kuvia, kanssasi pääsee matkaamaan kaikilla aisteilla.
    Minäkin poimin viimeisen kolmen viikon aikana guavaa, banaaneita, avokadoja, sitruksia ja keittotomaatteja suoraan puusta!! Ollapa kotipuutarhassakin... kelpuuttaisin sinne vaikka mitä.... vitsi miten ihana postaus... zoomailen kuvia, ahmin tekstiäsi ja tunnelmaa... kyllä on niin luksusta hotellit, aterianne ja hmmm... muhkea peitto lentokoneessa... minä onnellisena nukun niskatyynyni kera.... loungessa en ole ollut koskaan, vaikka lähellä jo oli paluumatkalla, hih... oli tuskaisen pitkä vaihtoväli 7½h!
    Mutta menihän se!!!
    Vaikka yritimme oikeaa Intiaa nähdä syksyllä - niin kyllä sinä näytit ja kerroit meille enemmän oikeaa Intiaa... tuo tonttiasiakin, mielenkiintoista!!
    Rakastan molempia postauksiasi... onhan tulossa vielä lisää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta – minäkin haluaisin kotipuutarhaani vaikka mitä! Mutta saisivat mieluusti olla sellaisia lajikkeita, joita ei tarvitsisi hoitaa mitenkään. ;-D Ja mahtavaa, että sinäkin olet saanut nauttia tuoreista hedelmistä!

      Noin pitkät vaihtovälit ovat kauheita, oli loungessa tai ei. Toisaalta liian lyhyt vaihtovälikään ei ole hyvä, koska saa olla pelko persiissä, jos ei ehdikään jatkolennolle. Jos kaikki sujuu käsikirjoituksen mukaan, niin silloin lyhyt vaihtoväli on hyvä.

      Minulta meni sinun Intia-postauksesi ihan kokonaan ohi. Se taisi olla silloin, kun olin hetken aikaa pois blogimaailmasta, kun fiilikseni eivät olleet ihan parhaimmasta päästä...

      Hih, postauksia on tulossa satavarmasti lisää. :-D Kivaa päivän jatkoa sinulle! <3

      Poista
  16. Jaahas, mä muistelin, että olisin kommentoinut tätä sun postausta, mutten näköjään sitten ollutkaan. Ihan lyhyesti kuitenkin: Mun mies arveli myös, että noi valot olisi tuulivoimaloiden valoja, mutta mistäs sitä tietää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä sitä tosiaan tietää. Harmi kun ei saada tähän asiaan mitenkään satavarmaa vastausta!

      Poista
  17. Minulta tuntuu menevän kaikki päivät ihan ohi, enkä meinaa millään ehtiä lukemaan ja kommentoimaan sinunkaan kivoja juttuja!
    Hienoa, että pebanterisi kesti ainakin tänne asti ja toivottavasti lekuri tekee ihmeitä.
    Hotellin tervetuliaistoivotus näyttää epäilyttävältä...
    Tuo ensimmäinen taideteos, taulu, näyttää tosi monisyiseltä. Sitä ei vain pysty katsomaan pelkästään kokonaisuutena, vaan on pakko alkaa katsoa eri kohtia tarkemmin.
    Mahtava uima-allas! Oispa tuollainen omassa pihassa. Joutuis ehkä naapurin kanssa omistamaan puokkiin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ukkeli oli samaa mieltä hotellin tervetulotoivotuksesta! Hän ei halunnut edes koskea noihin. Mutta mä en tietty voinut vastustaa kiusausta, ja jäin henkiinkin. :D

      Tuo ensimmäinen taulu oli tosi kiinnostava. Se oli ikään kuin köysistä tehty, ja niitä köysiä oli siis laitettu ihan vieri viereen, ja kuvio oli saatu aikaiseksi sillä tavalla.

      Uima-allas oli tosi kiva! Inhoan sellaisia uima-altaita, joissa ei pysty kunnolla uimaan, sillä en ole mikään pelkästään vedessä lilluja -tyyppi. Huolisin minäkin tuollaisen kotiini – paitsi talvella. :-D

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3