Vaikeneminen on kultaa, jeesusteippi hopeaa.


tiistai 21. heinäkuuta 2020

Kahvintuoksuinen nainen

Kotoa mihinkään lähteminen ei innosta vieläkään, mutta sunnuntaina iski tilapäinen mielenhäiriö, ja ehdotin ukkelille jotain random-maaseutuajelua. Ukkeli innostui asiasta, mutta maaseutu muuttuikin yllättäen Kruunuvuorenrannaksi (sijaitsee Itä-Helsingissä), kun ukkeli halusi käydä katsomassa sinne nousevaa asuinaluetta. Olen käynyt kyseisillä seuduilla vain muutaman kerran, joista toinen oli vuonna 2013, kun kävin katsomassa Kruunuvuoren hylättyä huvila-aluetta (postaus siitä täällä). Kirjoittelin silloin, että "huvila-alueen lähelle nousee pian jopa 10 000 asukkaan merellinen asuinalue", ja nyt seitsemän vuoden päästä oli mielenkiintoista käydä tavallaan sulkemassa ympyrä.

Minulle oli yllätys, että osa Kruunuvuorenranta oli alueena niin iso ja että iso osa taloista oli jo valmiita ja asuttujakin. Ajoimme alueen ihan perimmäiseen nurkkaan, meren rantaan, josta näkyi Tuomiokirkko ja Katajanokan jäänmurtajat. 



Ukkelin mielestä Kruunuvuorenranta olisi yksi potentiaalinen vaihtoehto, jossa voisimme mahdollisesti tulevaisuudessa asua, mutta suurin osa alueen sopivista asunnoista taitaa olla jo varattuja ja myytyjäkin. Kruunuvuorenranta olisi kyllä siitä mukava paikka, että meri on sielläkin lähellä, ja varmasti aika monesta asunnosta on myös merinäköala. Vaan pelkkä merinäköala ei enää riitäkään ukkelille, sillä hänellä on nyt sellainen vaatimus, että tulevasta asunnosta pitäisi näkyä "isoja laivoja" ja että ikkunoiden pitäisi avautua avomerelle päin eikä mihinkään takavesiin. 😀 Jos näillä ehdoilla pitää etsiä asuntoa, niin eipä tarvitse olla ennustajaeukko, kun voi sanoa, että aika hankalaksi menee. Toisaalta mitä tiukemmat kriteerit, sitä vähemmän jää vaihtoehtoja ja sitä helpommaksi etsiminen menee. (En nyt oikein tiedä itsekään, mitä ajoin tällä takaa, mutta jokin ajatus tässä oli olevinaan.)

Kruunuvuorenrannasta lähdimme ajelemaan Laajasalon läpi Jollakseen. Ajoimme niin pitkälle kuin tietä riitti, ja tulimme parkkipaikalle. Ihmettelimme, että mikäs pytinki se täällä on, mutta kylttejä tutkiskeltuamme selvisi, että olimme tulleet karjalaisten kesäkotiin Villa Salmelaan.


Villa Salmela on tarkoitettu ymmärtääkseni lähinnä karjalaisten lomanvietto- ja virkistyspaikaksi, mutta sen kahvio ja puulämmitteinen sauna ovat kesällä avoimia kaikille. Nytkin rannasta tuli ihana saunan tuoksu.


Kahvilan terassi oli levittäytynyt kalliolle, jolta avautui hienot merinäköalat, joten tänne oli jäätävä kahveelle. 


Tunnelmaa latisti hieman se, että olin pöytään saapuessani kaatanut puoli mukia kahvia aurinkolaseilleni ja hameelleni. Vaikka olin pyyhkinyt lasit, ne haisivat edelleen voimakkaasti kahville, ja kahvista kastunut hame liimaantui ikävästi reisiin.

Villa Salmela on rakennettu vuonna 1886, ja sillä ehti olla kuusi eri omistajaa, ennen kuin Helsingin kaupunki osti huvilan vuonna 1969 ja vuokrasi sen karjalaisille seuroille.



Jollaksesta lähdimme ajelemaan kohti kaupunkia. Ukkeli halusi jäätelöä, ja minä halusin nähdä benjihyppypaikan. Benjihyppytorni oli taas ilmestynyt Kaivopuiston rantaan, ja olin bongannut sen perjantai-iltana parvekkeelta.


En muista, milloin viimeksi olen käynyt Kaivopuistossa. Ehkä silloin, kun käytimme siellä ukkelin veljeä ja kavereita, jotka olivat Suomi-visiitillä vuonna 2009? Todella hämmentävää, että ihan lähellä on niin paljon mukavia paikkoja, joissa ei tule koskaan käytyä.

Kalastava karhu.

Hääparin valokuvausta. Oli muuten kaunis morsian!


Harakan saari. Eipä ole tullut koskaan käytyä tuollakaan.


Benjihyppypaikkakin löytyi.

Joku on menossa paraikaa korissa ylös.

Kaivopuistossa benjihyppääjät nostetaan 150 metrin korkeuteen, ja Kaivopuiston benjihyppy mainostaakin olevansa Suomen korkein. On vaikea kuvitella, miten korkealta 150 metriä tuntuisi, kun jo kymmenen metrin hyppytorni uimahallissa tuntui melkein ylitsepääsemättömältä. Vaikka olenkin varsin seikkailunhaluinen ja välillä rämäpäinenkin, en ole koskaan tuntenut minkäänlaista vetoa extreme-juttuja kohtaan. Ei tullut siis nytkään mieleen mennä itse kokeilemaan benjihyppyä. Mutta jos jotakuta muuta kiinnostaa, Kaivopuistossa pääsee hyppimään 11. elokuuta asti hintaan 125 euroa.


Parihyppykin näköjään onnistuu.



Mariellakin lähti viimein liikenteeseen tuossa jokin aika sitten. Sitä ennen se seistä tökötti toimettomana Länsisataman parkissa vissiin yli sata päivää. Nyt Mariella liikennöi Tukholman sijasta Tallinnaan ja lähtee Eteläsatamasta Katajanokalta. Ukkelin mielestä Katajanokalta lähtevät laivat näkyvät Kruunuvuorenrantaan, mutta en ole asiasta ihan varma.

Löysimme jäätelökioskin, mutta ennen kuin pääsimme tiskille, ukkeli muisti Mattolaiturin, josta saisi kuulemma hyvää samppanjaa. Minulla on nenänvalkaisuviikot menossa, mutta eihän samppanjalle voi mitenkään sanoa ei.

Terassiravintola Mattolaituri.

Nimensä Mattolaituri on saanut ilmeisestikin vieressä sijaitsevasta mattolaiturista, joka oli hämmästyksekseni siinä edelleen.


Minä olin jotenkin ollut siinä uskossa, että mattoja ei saa enää pestä luonnonvesissä. Olen kai ollut väärässä, kun täälläkin roikkui mattoja kuivumassa.


Jääpalojen, mintun ja limen kanssa tarjoiltu samppanja oli järisyttävän hyvää, joten juomaa piti ottaa vielä toinenkin lasillinen. Samalla oli mukava katsella ihmisiä – ja laivoja, kuinkas muutenkaan.

Tyylikäs kesäleidi.

Ja toinen. Koiran valjaat ja pompula mätsäsivät asuun. 😎

Megastar, joka on menossa meille Länsiterminaaliin. Etualalla Uunisaarta.

Silja Europa, joka on menossa samaan osoitteeseen.

Talo tarjoaa kierroksen.

Päivästä sukeutui tosi kiva, vaikka (tai ehkä juuri siksi) emme taas lähtiessämme tienneet, minne tulisimme päätymään.


Sain myös toissa viikolla irrotettua itseni sohvasta sen verran, että kävin pari kertaa pikaisesti Savonlinnassa. Ensin hain iskän ja äiskän meille kylään, ja sitten palautin heidät takaisin kotiin. Vierailu jännitti etukäteen hieman lähinnä iskän takia: muistaisiko iskä yöllä vessaan herätessään, missä hän on; muistaisiko iskä, että makuuhuoneessa onkin liukuovi, ja löytäisikö hän vessan (ajoissa). Kaikki sujui kuitenkin yllättävänkin hyvin, vaikka kyllähän reissu väsytti, varsinkin iskää.

ABC-asemia tuli kannatettua Helsingin ja Savonlinnan väliä suhatessa useampaankin kertaan. Menomatkalla valitsin lounaspaikaksi sen ABC:n, jossa oli parhaat pöperöt. Voittajaksi selviytyi Pitkäjärven ABC Mikkelissä, jossa oli tarjolla kaalikääryleitä.

Herkkupötkylät.

Kaalikääryleet ovat minusta niin suurta herkkua, että jos niitä on jossakin päin tarjolla, melkein pitää säätää lähtöaikaa niin, että pääsee varmasti käärylepöytään. Hernekeitto on myös aika kova sana, kuten myös lihamureke ja lihapullat. Lihamureketta sain paluumatkalla Imatralla.

Katsoin paluumatkalla myös kolme jaksoa Rikkaita ja rahattomia, ja ne olivatkin kauden viimeiset jaksot. Harmitti, että sarja loppui, sillä kyseinen ohjelma oli minusta todella kiinnostava. Ohjelmassa ns. rikas perhe ja köyhä perhe vaihtavat osia viikoksi, ja on ollut äärettömän mielenkiintoista seurata, millaisia ajatuksia rahan paljous tai vähyys ihmisissä aiheuttaa. Ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat lähteä mukaan tällaiseen ja paljastaa niin paljon omasta elämästään vieraille ihmisille ja samalla Suomen kansalle. On ollut myös mielenkiintoista todeta, että rikkaatkin ihmiset näyttävät asuvan Suomessa kohtalaisen vaatimattomasti, ainakin jos vertaa rikkaiden hulppeisiin luksusvilloihin monessa muussa maassa. Tai ehkä kukaan ökyrikas ei edes viitsisi lähteä tällaiseen ohjelmaan.

Toinen kotimainen reality-sarja, josta pidän kovasti, on Supernanny Suomi. Minähän en tiedä lapsiperheiden elämästä mitään, mutta se ei silti estä ihailemasta näitä perheitä, jotka uskaltavat hakea apua ongelmiinsa Pia Penttalalta ja siinä sivussa tulla vielä koko kansa tirkistelemäksi. Minulla ei ole idoleita, mutta jos olisi, Pia Penttala saattaisi olla sellainen.

Loppuun vielä video västäräkin kylpysessiosta, jonka kuvasin Kaivopuistossa. Harmittaa tämä uusi Bloggeri, kun videoita ei saa ilmeisesti laitettua ruutuun isompana. Vaikka eipä tuossa hirveästi katsomista olekaan, ei sen puoleen.



Tästä tulikin mieleeni, että minulla on myös yksi Boliviassa kuvattu apinan kylpysessio -video, joka pitäisi myös joskus postata.

Huomenna on ns. suuri päivä, sillä meillä on ukkelin kanssa 15-vuotishääpäivä. Kun mietin, pitäisikö meidän juhlia päivää jotenkin, ukkeli vastasi, että joo, tilataan vaikka pizzat. Tällaista se sitten on 15 avioliittovuoden jälkeen. 😆

27 kommenttia:

  1. Joskus on kivaa, kun ei suunnittele mitään ja päivästä tulee oikein mukava. Ja sait vielä shampanjaa kaiken jälkeen.

    Täällä odotellan ukkosta, mulla olisi vielä työtöitä koneella, mutta katsotaan nyt, miten kauan täällä maalla voi nyt käyttää konetta ja että yhteydet pelaavat. Vielä on oikein lämmminta! Toivottavasti sielläkin ja voit nauttia parvekkeestasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva oli päivä, ja samppuska kruunasi kyllä kaiken. :-)

      Täälläkin piti sataa ja ukkostaa tänään, mutta eipä ole näkynyt kumpaakaan. En tosin olisi kaivannutkaan niitä, mutta luonto olisi kaivannut ehkä vähän vettä. Siellä Lapissa (jos siis olet vielä siellä) piti ollakin tällä viikolla lämpimämpää pidemmälle viikkoon kuin täällä etelässä. Mie oottelin jo viileämpiä päiviä, ja nyt kävikin jo niin vilakka tuuli parvekkeelle, että piti sulkea lasit ja ovikin, kun syötiin.

      Poista
  2. Tuollaiset ei suunnitellut reissut voivat olla tosi mielenkiintoisia. Mä muistankin sun postauksen niistä Kruunuvuoren hylätyistä taloista, onko ne kaikki nyt poissa noiden uusien talojen tieltä`? Helsinki on niin muuttunut siitä kun viimeksi siellä asuin (2007). Ja kesäisessä Helsingissä riittää tutkittavaa ja ikävöin sinne tosi paljon näin tähän aikaan vuodesta (talvella en..)
    HIh, varmaankaan ei ihan helppoa löytää sellaista missä näkee kunnolla isoja laivoja ikkunasta. PIkku-Huopalahdessa näin olohuoneesta merenlahden, ja makkarista meran, ja täytyy sanoa että merinäköaloissa on sitä jotain. Katsoin joku aika sitten myös tuon Rikkaat ja Rahattomat-ohjelman, oli kyllä mielenkiintoinen kokeilu! Benji-hyppyä olisi kiva kokeilla edes kerran; olen aiemmin ollut aika korkeapaikankammoinen, mutta päässyt siitä jotenkuten eroon, joten olisi kiva kokeilla.
    Onnea teille hääpäivän johdosta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun käsittääkseni kaikki vanhat huvilat ovat maan tasalla, ellei sitten Villa Hällebo ole edelleen jäljellä (viime vuonna se oli vielä ainakin tämän jutun mukaan). Koko alue oli muuttunut niin paljon, että en olisi osannut varmaan edes mennä sinne entiselle huvila-alueelle enää. Minusta nuo uudet talot eivät kuitenkaan olleet ihan entisen huvila-alueen päällä, vaan huvila-alue oli vähän sivummassa, mutta en ole varma.

      Helsinki, tai ainakin jotkin alueet ovat muuttuneet kyllä niin paljon, että niitä ei tunnistaisi enää samoiksi.

      Sanonpa vaan, että asunnon etsiminen muuttuu ihan mahdottomaksi, jos ikkunasta pitää näkyä Viking Linen tai Siljan laivat. Parempi varmaan pysyä vaan Jätkäsaaressa. ;-D

      Mulla ei ole korkean paikan kammoa, mutta tuolla 150 metrin korkeudessa sellainen kyllä tulisi. :-D Varmaan saisin sydärin, jos pitäisi hypätä tuommoisesta korkeudesta alas. Vaikka eihän 150 metriä näin maan kamaralta ajeteltuna tunnu korkealta, mutta kun näin sieltä nosturin laelta otettuja kuvia (täältä), meinasin oksentaa jo pelkistä kuvista. :-D Sinä olet kyllä rohkea, jos uskaltaisit kokeilla benjiä!

      Kiitos, Jael. <3

      Poista
  3. Kommentoinnit jääneet muiden kiireiden alle :-(
    Nyt oli kuitenkin pakko. Siis ajatko ja katsot samalla sarjoja, ei hyvänen aika ( peittää silmät käsillä kauhusta!)

    Kivoja kuvia Helsingistä ja mukavalta reissunne kuullosti muutoinkin, lukuunottamatta kahvilla kahvilla pestyä hametta :-)

    Mukavaa hääpäivää molemmille♡

    -m

    Ps. Mie en nyt löytänyt västis videoo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mie niin taidan tehdä. Typeräähän se on, mutta pitkä ajomatka sujuu niin paljon rattoisammin, kun on jotain tekemistä. Vaikka eihän tällaista voi mitenkään puolustella... Itse asiassa sarjojen katselun ja ajamisen yhdistäminen onnistuu varsin hyvin, kun laittaa kännykän siihen mittariston eteen lappeelleen. Voi seurata liikennettä samalla ihan hyvin. :-) Tosin olen miettinyt, että mitähän poliisi mahtaisi sanoa, kun jäisin kiinni ylinopeudesta ja puolustelisin tekoani sillä, että en nähnyt nopeusmittaria, kun oli niin kiire katsella telkkarisarjaa. :-D

      Olin ihan varma, että kahvi ei lähde hameesta millään, mutta hame olikin jotain ihmekangasta, ja kahvi lähti pelkästään huuhtelemalla. Mitähän muovisekoitekangasta mahtaa olla... :( Pitääkin käydä tarkistamassa.

      Voi hittolainen, näkyyköhän se västisvideo sitten muillakaan? :-( Tää uus bloggeri on kyllä ihan paska.

      Kiitos, M. <3

      Poista
  4. Ihania Hesa-kuvia! Meidän piti tehdä reissu kesällä pääkaapuntiin, vaan ainakaan vielä ei oo saatu aikaan. Mä haluisin mennä tonne Kaivopuistoon ja sitten sinne saareen, missä on niitä lampaita. Ja vois fiilistellä vanhoja asuinhoodeja Oulunkylässä.

    Mä kirjoittelinkin, että benjiä vois kokeilla (hyvä huudella, kun ei oo tosiaan siellä 150 m korkealla nosturissa), mutta onpa se kallista!

    Mulla näkyi vässyvideo; ja oon samaa mieltä, että uus bloggeri on pyllystä.

    Ihanaa kristallihääpäivää teille!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...ai niin, ja noi kaks ohjelmaa on minunkin mieleen! Kerran katselin alkuperäistä SuperNannya ja perään Cesar Millanin koiraohjelmaa ja tuumin, että nuo kaksi guruahan käyttää ihan samoja metodeja, vain eri uhrit...

      Poista
    2. Kiitos, Menninkäinen. :-) Helsinki on kaunis kaupunki, varsinkin kesällä.

      Vielähän teillä on aikaa toteuttaa Helsinki-reissu! Mä en tiedäkään tuommoista saarta, missä on lampaita. Hatarasti muistelen joskus kuulleeni sellaisesta paikasta, mutta en ole siitäkään ihan varma. Helsingin saaret on jääneet muutenkin mulle varsin tuntemattomiksi. Pihlajasaaressa on kerran käynyt, mutta siitäkin on ihan hirveän kauan aikaa. Ja tietty Suomenlinnassa.

      Benjihyppääminen on tosiaan aika tyyristä. Saiskohan hinnan puolitettua, jos hyppäisi kaverin kanssa? Vaan eiköhän tuo hinta ole per henkilö eikä per hyppy.

      Hyvä kuulla, että ainakin sinulla vässyvideo näkyi! Kiva, että kerroit.

      Mietinkin, että mikähän 15-vuotishääpäivä mahtaa olla nimeltään, mutta en jaksanut googlettaa. Nyt sekin selvisi. <3 Kristallihääpäivä kuulostaa hienolta.

      Hih, vai on lapsilla ja koirilla samat koulutusmetodit. No mikä ettei. :-D

      Poista
  5. Me kävimme juhlistamassa viikolla meidän hääpäiväämme siellä teidän naapurissa. Clarion hotellissa. Ja minähän ihan jumiuduin siihen ikkunaan katsomaan isojen laivojen tuloa ja lähtöä. Ymmärrän siis hyvin, että olisi kiva omistaa koti, josta ne näkyisivät. Monenlaista kivaa nähtävää oli muutenkin Helsingissä. Ja niin ihana keli. Ja löydettiin hauska erilainen ruokapaikkakin, eli Punavuoren armenialainen ravintola. Vaikka pizzatkin maistuu aina. Ihanaa hääpäivää teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myöhästyneet hääpäiväonnittelut teille! <3 Mukava kuulla, että olette käyneet näissä maisemissa ja ilmeisesti myös viihtyneet. :-)

      Laivojen katselussa on kyllä jotain tosi koukuttavaa. En ollut kuitenkaan tajunnut, että ukkelikin on niin tykästynyt laivojen katseluun, että tulevan asunnonkin pitäisi olla sellaisessa paikassa, että laivat näkyisivät. :-)

      Kiitos, Paluumuuttajatar, ja mukavaa kesän jatkoa sinulle!

      Poista
  6. Toi kahvila kalliolla olis varmaan mun lemppari paikka!
    Hienoja kuvia tyylikkäistä naisista,. Vihreä hääpuku on varmaan hienoin minkä nähnyt.
    Kivaa hääpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahvila oli kyllä tosi ihanalla paikalla. Harmi, että tuo paikka on sen verran kaukana meiltä, että siellä ei viitsi ihan alvariinsa pyöriä. :-D

      Vihreä hääpuku oli hieno ja sopi ihan valtavan hyvin tuolle morsiamelle. Toivottavasti tuli onnistuneet kuvat, ja miksi ei olisi tullut.

      Kiitos, Ulrika. Mukavaa päivänjatkoa! :-)

      Poista
  7. Hienot kuvat ja onpas teillä ollut kivoja reissuja! Siellä Helsingissä on kyllä paljon nähtävää:) Kesäkahvilat on sitten ihania, mukava on istuskella ja nautiskella kesätunnelmasta:) Onpa kiva että saitte vanhempasi vierailulle! Lämpöiset onnittelut teille hääpäivän johdosta♥ Mukavaa kesänjatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On sitä tullut tosiaan käytyäkin jossain, vaikka enempi minusta tuntuu, että ollaan vaan pyöritty tässä kotinurkissa. Ukkeli on yrittänyt ehdotella jotain reissuja, mm. uudestaan Turkuun, mutta mä kun viitsisi millään lähteä. Ajatus jostain ulkomaanreissusta kuulostaa jo ihan järkyttävän työläältä. :-D

      Kesäkahvilat ovat niin ihania, ja harmi, että Suomen kesä on niin lyhyt (ja kaiken lisäksi vaikeasti ennustettava), että kesäkahviloista voi nauttia vain rajallisen ajan.

      Oltiin suunniteltu vanhempien vierailua jo pitkän aikaa, ja nyt tuntui olevan sopiva aika, kun koronatilannekin näytti varsin hyvältä.

      Kiitos, Päde, ja mukavaa kesän jatkoa sinullekin! <3

      Poista
  8. Minäkin katselin mielelläni laivoja kotini ikkunasta. Ystävämme asuvat Katajanokalla ja tykkään istua ikkunan edessä ruokapöydässä ja katsella ohimeneviä laivoja. Oi, kaalikääryleitä, mun mieskin haaveilee aina äitini kaalikääryleistä, joita saimme aina silloin kun äiti vielä eli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laivojen katselussa on melkein jotain maagista. En ollut aiemmin tajunnutkaan, miten paljon iloa tämmöinenkin asia voi tuottaa. Katajanokalta varmasti näkeekin laivat tosi hyvin ja läheltä.

      Kaalikääryleet ovat kyllä ihan parhaita. Harmi kun niitä saa niin harvoin, eikä niitä viitsi ruveta oikein itsekään tekemään. Olen joskus yrittänyt, eikä niistä tullut ollenkaan sellaisia kuin pitäisi. Joskus olen ostanut kääryleitä marketin valmisruokatiskistä, mutta nekään eivät olleet mikään kummoinen makuelämys. Hauska kuulla, että miehesikin on kaalikääryleiden ystävä. :-)

      Poista
  9. Hauska ex-tempore -retki. Ja ihanat kesäiset kuvat!

    Minusta alkoi kuulostaa, että teillä on kohta muutto edessä :) Jollas oli muuten mun ensimmäinen asuinpaikka Helsingissä. Mä en tykkää korkeista paikoista, joten benjihyppelyt ovat jääneet sikseen. Ja jos pitäisi valita tuoksuuko kahville vai oluelle, niin kyllä valitsisin ensimmäisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tykkäsit. <3

      Jos asia yhtään minusta riippuu, niin muutto ei ole todellakaan lähiaikoina edessä. :-) Mutta ainahan sitä saa katsella ja miettiä. Tietysti jos täydellinen osuu kohdalle, niin sitten pitää ehkä jo harkita.

      Tykkäsin Jollaksesta kovasti. Se oli jotenkin ihan omanlaisensa maailma, ja melkein unohti olevansa Helsingissä.

      Hih, juu kyllä mäkin valitsisin mieluummin kahvin kuin oluen hajun. :-D

      Poista
  10. Jos veneitä tykkäätte seurailla ja merimaisemia ihailla, suosittelen Turun saaristoa ja Nauvoa. Kylässä on viehättäviä yöpymispaikkoja ja upeita ravintoloita ja vilkasta kesätouhua, jota seurata. Nauvon vierasvenesatama on tosi söötti, jossa kuhinaa riittää ja josta lähtee myös laiva Seilin saarelle. Lukaisepa sen historia ja varmasti kiinnostut. Viikko sitten löysin sieltä hieman sivussa olevan todella kivan sisustus- ja lahjatavaraliikkeen. Olisin voinut ostaa ihan kaiken sieltä. :) Tervetuloa mökkikylääni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauvossa olisi kyllä ihana käydä, ja tietysti myös Turun saaristossa. Olen käynyt Nauvossa joskus lapsena, mutta ei ole sieltä minkäänlaista muistikuvaa. Turun saaristoon en ole koskaan tutustunut. Tänä kesänä tuskin tulee kumminkaan lähdettyä sinne ihan siitä syystä, että tuntuu, että puoli Suomea on Turun saaristossa. Hesarissa oli taannoin kirjoituskin siitä, kuinka mahdottomat jonot lautoille on. Seilin saari on kiinnostanut niin kauan kuin siitä ensimmäisen kerran kuulin, ja Paluumuuttajar kirjoittelikin juuri taannoin käynnistään siellä (postaus löytyy täältä).

      Mukavaa mökkikesän jatkoa sinulle! Ihanassa paikassa saat mökkeillä! <3 Ja kiitos vinkeistä!

      Poista
  11. Kruunuvuori on kyllä pilalla, ei voi mithään. Kaamealta näyttää nyt. En tosin tunnista koko aluetta. Eikö siis sitä “huvila-aluetta” metsäpolkuineen ja lampineen enää ole lainkaan? Onko se pistetty kokonaan sileäksi?

    Kun on tarpeeksi kovat kriteerit, ei tarvitse muuttaa minnekään kun eivät ne kriteerit koskaan täyty. Että onhan siinä oma logiikkansa. :D

    Villa Salmela alueineen näyttää oikein viehättävältä. Kyllähän siellä kehtaisi kahvit ryypätä ja hameellekin laittaa. Kahvi tuoksuu hyvältä, paremmalta kuin vaikkapa kalja jos tällaisen positiivisen kulman yrittää tähän etsiä :D

    Ihana Kaivari, pyrin siellä käymään joka kesä, jos säät sallii ja pääsen Suomeen. Teillä näyttii säät sallivan, kivasti on silti tilaa terassilla. Itse en Mattolaiturilla siemaillut muistaakseni mitään, yleensä päädyn Ursulaan. Benjihyppy se jaksaa joitakin kiinnostaa, itsekin tyydyn katselemaan muiden pompsahtelua. Ei siis ole mitään mielenkiintoa mennä itse hyppäämään, vaikka tietyissä asioissa rämäpäinen olen minäkin.

    Vegekaalikääryleistä pidän minäkin. Ja siis kaalista noi muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katselin jälkeenpäin Kruunuvuorenrannan kaavoitusta, ja totesin, että tämä rakennettu alue ei ole samalla paikalla kuin se entinen huvila-alue, vaan huvila-alue jäi sivummas. Ja jos rakennussuunnitelmaa oikein tulkitsin, näyttäisi siltä, että se lampi ja sitä ympäröivä alue säilyisi rakentamattomana alueena, ilmeisesti jonkinlaisena puistona. Harmi ettei tullut käytyä katsomassa entisen huvila-alueen tilaa, mutta olin kai niin hämmentynyt kaikista rakennuksista ja uudesta asuinalueesta, etten tajunnut edes, missä tarkalleen ottaen olin.

      Hih, juuri tuota taisin yrittää sanoa, että jos haluaa kuun taivaalta, niin sitä ei varmasti koskaan saa, joten "etsiminen" on varsin helppo tehtävä. :-D Kiva että suomensit. <3

      Se on ihan totta, että mieluummin sitä kyllä haisee kahville kuin kaljalle. Jos kaljat olisi kaatuneet hameelle, tuskin olisi tullut enää lähdettyä samppanjalle. :-D Onneksi oli niin kirjava hame, että kahvi ei edes erottunut siitä. Valkoiselle paidalle ei lentänyt onneksi mitään.

      Tuo olikin viimeinen aurinkoinen ja lämmin päivä, ja nyt on ollut taas sellaisia tyypillisempiä kesäsäitä. Ursulassa tulee käytyä tosi harvoin, kun se on olevinaan niin vaikeassa paikassa, jotenkin sivussa. Mattolaiturikäynti oli minullekin ensimmäinen, mutta ukkeli on käynyt siellä monesti testaamassa juomia.

      Vegekaalikääryleitä en ole koskaan tainnut maistaakaan, vaikka joskus muistaakseni katselin sellaisten ohjetta. En muista, mihin niiden valmistaminen kaatui. Varmaankin laiskuuteen. :-D

      Poista
  12. Helsinki on kyllä yksi hienoimmista kesäkaupungeista! Uskomatonta kyllä, en ole tänä kesänä saanut aikaiseksi käydä siellä (kuten en montaa muutakaan asiaa...). Vaikka itse asuin siellä lähes 40 vuotta, en ole vieläkään kyllästynyt kaupunkiin. Tuo Itä-Helsinki on mulle kyllä tosi vieras alue, siellä pitäisi käydä.

    Huh, olipa muuten hurja uutinen tänään tuosta benjihyppy-tornista!! Mä en ikinä pystyisi hyppäämään tuolta (en pystyisi menemään edes torniin ylös) ja veikkaan, että tuosta tornista ei enää hyppää kukaan tänä kesänä...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot kyllä asunut tosi pitkään Helsingissä, ja tunnet kaupungin varmaan kuin omat taskusi. :-) Helsinki on hieno kesäkaupunki, mutta toisaalta niin on moni muukin rannikkokaupunki.

      Ystäväni laittoi aamulla viestin, että nyt se benjitorni on kaatunut, enkä minä ensin uskonut, vaan piti mennä parvekkeelle katsomaan. No, eihän tornia luonnollisesti enää parvekkeelta näkynyt. :-D Kauhea tapaturma tosiaankin, ja miekin luulen, että tämän kesän benjihypyt oli siinä. Eihän sinne kukaan uskalla mennä enää hyppimään, vaikka torni saataisiin kuntoonkin.

      Poista
  13. Kiva Helsinkipäivä teillä :)
    Ette sitten kuitenkaan benji-hypystä innostuneet. Tandemina alas vaan. Itsehän en missään tapauksessa suostuisi moiseen. En ehkä edes kestäisi katsoa, kun joku muu hyppää.

    Minä inhosin lapsena kaalikääryleitä. Taisin olla lähemmäs 40v, kun jostain syystä innostuin maistamaan uudestaan kaalikääryleitä ja totesin niiden olen todella hyviä.

    Pitänee kokeilla tuota shampanjadrinkkiä minunkin. Jos vaikka suoriutuisin tänä kesänä edes kerran terassille. Pidän sitä kyllä valitettavan epätodennäköisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, ei innostuttu. Eikä tartte innostua jatkossakaan, kun torni kaatui eilen. Taitaa benjihypyt jäädä muiltakin tämän kesän osalta!

      Minä en muista, miten itse olen suhtatunut lapsena kaaliin. Ei se varmaan mitään suurinta herkkua ollut, ainakaan kaalilaatikko ja kaalikeitto (eivät ole vieläkään). Kaalikääryleistä ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Ehkä ne ovat nykyäänkin niin hyviä sen takia, että niitä saa niin harvoin.

      Tuommoista samppanjadrinksua voisi tosiaan kokeilla kotonakin, enpäs tullut ajatelleeksikaan. Olen aina ajatellut, että samppanja pitää juoda "raakana". :-D

      Mukavaa loman jatkoa!

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3