Laittelen sekaan viime viikkojen Suomi-kuvia, vaikka ne eivät ehkä ihan aina aiheeseen liitykään. Haaste on sen verran haasteellinen, että vastaukseni saattavat taas vyöryä hieman yli äyräiden. Pahoittelen tapahtunutta jo etukäteen.
Mitä rakastat?
Jos nyt jätetään pois kaikkein ilmiselvimmät, eli rakkaat ihmiset, niin muun muassa vapautta, auringonpaistetta, lähdön tunnelmaa, luonnossa oleilua, merta, nauramista, aikaisia aamuja, automatkoja, Lappia, hassutelua, aitoutta, värejä ja eläimiä (käärmeitä ja sen sellaisia lukuun ottamatta).
Siskon perhe oli saanut perheenlisäystä karvaisen koiravauvan muodossa, ja hassu koiruli valloitti sydämeni noin sekunnin sadasosassa. Vauva ei tosin ollut enää mikään vauva, vaan ehkä semmoinen leikki-ikäinen. Jos sukat jätti lojumaan huolimattomasti jonnekin, oli suuri vaara, että sukat päätyivät parempiin suihin. 😊
 |
| Mie osaan odottaa makupaloja nätisti. |
 |
| Mie osaan myös ottaa rennosti. |
Missä olet tosi hyvä?
Olen omasta mielestäni tosi hyvä autoilija. Pystyn ajamaan missä tahansa maassa, millä tahansa autolla, sekä vasemman- että oikeanpuoleisessa liikenteessä. Vaikka moni muu asia saattaakin pelottaa minua, auton ratissa olen aina kokenut hallitsevani tilanteen täydellisesti (paitsi silloin, kun en ole hallinnut tilannetta täydellisesti!). Olen ajellutkin aika monessa maassa, kuten Boliviassa, Kolumbiassa, Brasiliassa, Panamassa, Meksikossa, Yhdysvalloissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksella, Dubaissa, Intiassa, Thaimaassa sekä tietysti Suomen lähimaissa. Haastavin paikka ajaa on ollut Intia, mikä ei tule kenellekään varmaan yllätyksenä. Kutsunkin Intiaa autoilijan yliopistoksi: jos pystyy ajamaan Intiassa, pystyy ajamaan missä vain. Ensimmäisen kerran pikkuisen hirvitti lähteä siellä liikenteen sekaan, mutta keksin itselleni lohduttavan tsemppilauseen, joka osoittautuikin varsin toimivaksi: "jos pysyn tiellä, enkä osu kehenkään tai mihinkään, niin hyvin menee".
Talviajoa pelkään kuitenkin kuollakseni. Vielä kymmenisen vuotta sitten talviajokaan ei tuottanut mitään ongelmia, vaan ajelin talvellakin varsin reteästi, mutta sitten minulle kävi pieni onnettomuus: ajoin melkein satasen vauhdissa kiepin kautta tieltä ulos. Saan syyttää tapahtumasti ihan vain itseäni, sillä minulla oli olosuhteisiin nähden aivan liikaa nopeutta, joten siinä mielessä opetus oli hyvä ja tarpeellinen.
 |
| Aikainen mato auton alle jää. |
Mikä tai kuka saa sydämesi lyömään nopeammin?
Jos nyt ajattelen ihan konkreettisia sydämenlyöntejä, niin erityisesti vähiin jääneet yöunet, jos niitä on jatkunut pidemmän aikaa. Viime aikoina olen kärsinyt taas varsin pahoista univaikeuksista, ja luulen sen johtuvan - ainakin osittain - varsin tapahtumarikkaasta elämänvaiheesta. Olen nimittäin huomannut, että mitä tylsempää elämäni on, sitä paremmin nukun.
Sain lääkäriltä pari vuotta sitten mirtatsapiiniä, joka on masennuslääke mutta jota käytetään pieninä annoksina myös unettomuuden hoitoon. Lääke on toiminut minulla hyvin, mutta lääkkeen teho häviää ainakin omalla kohdallani jo muutaman perättäisen yön jälkeen. Käytänkin lääkettä vain silloin, jos univaikeudet ovat niin pahoja, että tunnen olevani vaaraksi itselleni ja muille.
Tällainen tilanne on ollut taas viime aikoina, ja kesäaikaan siirtyminen suorastaan räjäytti potin. Otin sunnuntai-iltana sitten taas mirtatsapiiniä, mutta heräsin yhden aikaan yöllä siihen, että rintakehääni poltteli hirvittävästi. Kun menin katsomaan itseäni peilistä, huomasin, että koko ylävartaloni oli nokkosrokkoa muistuttavan ihottuman peitossa. En keksinyt ihottumalle muuta syytä kuin tuon lääkkeen, vaikka selitys ontuukin siinä mielessä, että lääkkeestä ei ole tullut koskaan aikaisemmin minkäänlaisia haittavaikutuksia.
Mikä tai kuka saa sinusta parhaat puolesi esiin?
Kiire. Pystyn olemaan tarvittaessa erittäin nopea ja silti järjestelmällinen ja tarkka, joten kiire saa minut kukoistamaan. Nopeudesta on ollut suuresti hyötyä esimerkiksi keittiöhommissa. Jos oikein panen tuulemaan, vauhtini on sellainen, että rauhallisempaan menoon tottunutta saattaa hieman hirvittää.
Toisaalta minulla on varsin huono stressinsietokyky, joten jos tehtävät ovat sellaisia, etten tunne hallitsevani niitä täysin (olen siis ns. epämukavuusalueellani), kiireestä tuleekin vihollinen.
Mitä haluaisit oppia?
Kaikkia sellaisia juttuja, joiden avulla voisin lisätä omatoimisuutta elämässäni. Ihannetilanne olisi sellainen, että osaisin itse kaiken, enkä olisi riippuvainen kenestäkään toisesta. Olisi siis kiva osata esimerkiksi huoltaa ja korjata auto, leikata omat hiukset, hallita täydellisesti kaikki yritysasiat ja toimia omana lääkärinäni.
Meillä meni kerran Boliviassa vessanpönttö tukkoon (pönttö ei siis vetänyt kunnolla), ja minun piti tietenkin kokeilla kaikki mahdolliset keinot, joiden avulla vessa saataisiin taas toimimaan, kun putkimiestä ei voinut mitenkään kutsua. Kun mikään muu ei enää auttanut, lähdin rautakauppaan ostamaan viemärirassia. Kaupassa ei kuitenkaan myyty sellaisia, vaan tarjolla oli vain putkenavausrakeita. Myyjä kysyi minulta, asuimmeko me ensimmäisessä vai toisessa kerroksessa, ja kun kerroin meidän asuvan yhdennessätoista kerroksessa, myyjä katsoi minua epäuskoisena ja tuumasi, että olisikohan parempi kutsua paikalle putkimies.
Mistä haluaisit tietää lisää?
Haluaisin tietää, millaista elämä menneisyydessä on ollut. Haluaisin humpsahtaa keskelle entisajan elämää, joten aikakone olisi ihan kiva. Erityisesti minua kiinnostaisi nähdä maapallo silloin, kun dinosaurukset vielä tallustelivat maan päällä, mutta myös 1900-luvun alkukymmenet kiinnostaisivat kovasti. Olisi kiva nähdä isovanhemmat nuorena.
Onko sillä väliä viiden vuoden päästä?
En tajua tätä kysymystä, joten jätän vastaamatta.
Mitkä unelmasi olet saavuttanut?
Minulla ei ole koskaan ollut mitään varsinaisia unelmia, joita olisin kirjoittanut ylös tai joita olisin sijoitellut aarrekarttoihin. Unelmattomuus johtuu ehkä siitä, että unelmointi on minusta aina enemmän tai vähemmän haihattelua, enkä tykkää pilvilinnojen rakentelusta, vaan ottaisin mieluummin kaiken nyt ja heti.
Mutta olen aina halunnut nähdä maailmaa ja matkustaa, ja sitä olen totta vie saanut tehdä.
 |
| Auringonnousu tänä aamuna. |
Missä tilanteessa/millainen olit vuosi sitten? Entä viisi vuotta sitten?
Vuosi sitten olin Suomessa, tulossa Boliviasta ja menossa Intiaan. Viiden vuoden takaisesta ajasta en muista, eikä vanhojen blogipostausten katselukaan tuonut mieleen mitään erityistä. Elämä oli silloin siis varmaan aika tasaista arkea. Todennäköisesti olen siis ainakin nukkunut silloin hyvin! 😆
Mikä on sinulle todella tärkeää?
Läheiset ihmiset, eli perhe ja ystävät. Ilman heitä maailmani kutistuisi pieneksi palloksi, kun minuuteni mittasuhteet katoaisivat.
 |
| Äiteen kanssa Pyhäjärven jäällä. |
Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?
Ryhtyisin ammattilaisurheilijaksi, vaikka en tiedäkään, miten ammattilaisurheilijaksi "ryhdytään". Olisi ihan mieletöntä saada liikkua työkseen. Myös ajatus omasta kehosta työvälineenä tuntuu kiinnostavalta. Lajista en tiedä, mikä se mahtaisi olla, mutta jokin palloilulaji kiinnostaisi ehkä eniten. Yksilölajit eivät ehkä sopisi minulle, koska varmaan tappaisin itseni liialla harjoittelulla, kun yrittäisin voittaa kaikki muut.
Ammattilaisurheilija-ajatus on mahdoton tietysti jo ihan iänkin puolesta, ja tuskin fysiikkanikaan kestäisi sellaista. Mutta tässä saikin käsittääkseni unohtaa elämän realiteetit.
Kenen mielestä olet kaunis?
Ihan oikeasti tuskin kenenkään. On minua kyllä joskus sanottu kauniiksi, mutta en usko sellaisiin väitteisiin. Löydän tuollaisille kohteliaisuuksille aina jonkin syyn - jos ei muuta niin säälin. Itse näen peilistä vain ison pään, silmäpussit, ison nenän ja pienet huulet. Jos joku mies sanoisi minua kauniiksi, pitäisin häntä erittäin epäilyttävänä ja päättelisin, että tyyppi yrittää päästä panemaan.
Kuka rakastaa sinua?
Rakkautta on monta lajia, joten jollakin tavalla minua rakastaa varmasti aika monikin. Kaikkein varmin voin olla vanhempieni ja ukkelin rakkaudesta - vaikka ukkeli ei aina käyttäydykään niin kuin rakastavan ihmisen kuuluisi. 😆 Tosin en ehkä minäkään?
Miten muuttaisit maailmaa, jos kaikki olisi mahdollista?
Poistaisin maailmasta kaikki sellaiset asiat, joista ei ole hyötyä kenellekään ja jotka synnyttävät pelkästään ongelmia, pahaa mieltä, jopa sotia. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi itsekkyys, ilkeys, pahansuopuus, katkeruus, fanaattisuus ja ahneus. Korvaisin nämä solidaarisuudella, myötätunnolla, avarakatseisuudella, ymmärryksellä ja lähimmäisenrakkaudella.
Mistä sinut kannattaa tuntea?
Outo kysymys. Miten niin kannattaa tuntea? No varmaan siksi, että voitan ensi viikolla Eurojackpotissa 50 miljoonaa ja tarjoan kaikille kierroksen.
Milloin viimeksi teit jotain uutta?
Taidan olla aika kaavoihin kangistunut, kun en keksi tähän mitään! Sanotaan nyt sitten vaikka se lumikenkäily.
Päätin poiketa matkalla siskoni luo Ristiinaan katsomaan Astuvansalmen kalliomaalauksia. Olin lukenut, että tien vierestä lähtisi kahden ja puolen kilometrin mittainen luontopolku, ja laskin, että hujauttaisin tuon matkan lumikengillä edestakaisin tunnissa.
Vaan enpä ollut ottanut huomioon sitä, että aurinko oli pehmittänyt hangen pinnan niin, että lumikengät upposivat syvälle lumeen ja kauhaisivat aina mukanaan ison kasan lunta. Eteneminen oli tuskallisen hidasta, mutta päätin, että en perkele antaisi periksi, kun olin kerran matkaan lähtenyt. Kun olin edennyt kahdessakymmenessä minuutissa peräti 600 metriä, ja kännykkäkin putosi hankeen, oli aika myöntää, että tämä oli ollut ihan paska idea. Kesällä uudestaan - ilman lumikenkiä!
Kohteletko muita kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan?
En aina. Joskus kun vituttaa, saatan kiukutella muille, vaikka heillä ei olisi mitään tekemistä vitutuksen syyn kanssa. Minusta on alhaista siirtää omaan pahaa oloaan tarkoituksellisesti muihin ihmisiin, ja on kammottavaa myöntää, että syyllistyn itse ihan samaan.
Onko jotain, mistä sinun kannattaisi päästää irti?
Jos minulla on ihmissuhteissa jokin pielessä (olen esimerkiksi riidellyt jonkun kanssa), minun on mahdotonta unohtaa asia. Jään märehtimään tapahtunutta ja pyörittelen erilaisia skenaarioita päässäni, vaikka kuinka yritän selittää itselleni, että asioiden vatvomisesta ei ole mitään hyötyä. Haluaisin päästä tästä tavasta eroon, vaikka toisaalta en kyllä haluaisi olla täysin välinpitämätönkään. Parasta olisi, jos asiat saisi selvitettyä aina kerralla loppuun, mutta aina se ei vain ole mahdollista.
Mikä yksi asia sinun kannattaisi muuttaa heti, jotta voisit paremmin?
En siekaile myöntää, että pidän alkoholista. (Uskon lukijoideni olevan kuitenkin niin viisaita, että minun ei tarvitse erikseen selventää, että tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin alkoholisti.) Jos minun pitäisi valita, otanko kakkupalan vai pari kaljaa, niin kyllä minä ne kaljat valitsisin. Sellaiset paikat, joissa on tarjolla alkoholia ihan vapaasti ja rajoittamatta (esimerkiksi lentokenttälounget), ovat minulle vaikeita paikkoja, sillä niissä on niin vaikea pysytellä vain yhdessä tai kahdessa. Tämä ei ole terveyden kannalta tietenkään millään lailla hyvä asia, varsinkin kun ottaa huomioon ne sydämentykytykset ja univaikeudet.
Ketä varten pukeudut?
Meinasin ensin vastata, että itseäni varten, mutta mitä varten minä sitten käytän kotona jotain hirveitä lökövaatteita, mutta ulos mennessäni laitan päälleni jotain vähän siistimpää? Jos pukeutuisin täysin itseäni varten, enkö lähtisi ne samat lökövaatteet päällä uloskin?
 |
| Suoraan Milanon muotiviikoilta. |
Millaiseksi vaatteet saavat sinut tuntemaan itsesi?
Parhaassa tapauksessa omaksi itsekseni; pahimmassa tapauksessa ihan vieraaksi ihmiseksi. Nykyään en tosin suostu pukemaan päälleni sellaisia vaatteita, jotka saisivat tuntemaan oloni epämukavaksi.
Viekö tämä unelmiasi kohti?
Voi jestas, mitä kysymyksiä. Mitä tekemistä vaatteilla on unelmien kanssa?
Millaiseksi saat muut ihmiset tuntemaan itsensä?
Ei aavistustakaan. Riippuu varmaan ihmisestä, tilanteesta ja päivästä. Toivoisin jääväni mieleen mukavana kohtaamisena, mutta näin tuskin aina on.
Oletko oman elämäsi ohjaksissa vai tapahtuvatko asiat sinulle?
Jos ajatellaan elämääni kokonaisuutena, niin kyllä elämä on jollain lailla vain tapahtunut minulle. En pidä ajatuksesta, että koko ajan pitäisi pinnistellä jotakin tiettyä päämäärää kohti, koska kovin päämäärätietoinen ihminen voi sokeutua muille mahdollisuuksille, joita elämä tarjoaa. Minusta siinä unohtuu usein myös se, että elämä on tarkoitettu elettäväksi nyt.
Mutta jos haluan jotakin, niin kyllä minä sen myös saavutan, vaikka henki menisi. Jos minulla on jokin päämäärä, johon haluan päästä, olen valmis tekemään rajattomasti työtä, ja yleensä se on palkittu.
Huh huh. Olipas syväluotaava haaste. Uskaltaakohan tätä edes julkaista? Ja mitään en ole edes ottanut - vielä. 😆
Ihan superkivaa luettavaa! Otsikkoa myöten :D. Ja vaikka alkoholijuttu tuli vasta viimeisten joukossa, niin tartun siihen nyt heti, etten vaan unohda sanoa, kuinka kivaa, että on olemassa mun lisäksi joku muukin, joka myöntää pitävänsä alkoholista (minä tosin rajoittuneesti pelkästä valkkarista) ja myös juovansa sitä. Ilman, että tosiaan täytyy mainita joka käänteessä, että join toki vain lasillisen tai että kyseessä oli alkoholiton siideri tai jos oli alkohollinen, niin se kuului kaverille, ei tokikaan minulle ja plaaplaaplaa. Mulle ainakin tulee sellainen olo, että jos pitää liiaksi selitellä, taustalla on pahimmoinen riippuvuus tai muu ongelma. Menneisyydessä tai nykyisyydessä.
VastaaPoistaMutta siis juu. Alkoholista muihin asioihin. Mun mielestä tää "jos pysyn tiellä, enkä osu kehenkään tai mihinkään, niin hyvin menee" on ihan hitsin pätevä ohje, joka pitäisi ottaa kaikkien autokoulujen opetusohjelmaan :D.
Sensijaan nokkosrokko ja rintakehän polttelu keskellä yötä ei kuulosta kivalta, vaan pelottavalta.
Mutta sitä mietin, että millähän totuuspalikalla sua pitäisi kolauttaa kalloon, että alkaisit uskoa, että olet oikeasti kaunis <3.
Niin ihanaa, kun vastailit. Täytti ihan kaikki mun ennakko-odotukset timanttisista analyyseistä :)
Suuret kiitokset haasteesta, Annukka. <3 Tämä oli siitä poikkeuksellinen haaste, että tässä joutui todella miettimään asioita, ja siitä syystä vastauksista pystyy myös muodostamaan pelottavan tarkan kuvan meikäläisestä. Tietysti kysymyksiin olisi voinut vastata myös vähän ylimalkaisemmin, mutta sehän ei multa onnistu, kun kerran hommiin ruvetaan. :-) Aluksi kyllä pelotti, että vastaanko ihan samalla tavalla kuin sinä tai Leena, mutta kyllä se oma ääni sitten kuitenkin sieltä vissiin löytyi.
PoistaIhanaa, että sinäkin uskallat myöntää pitäväsi alkoholista! Minusta alkoholista on tehty Suomessa jokin hirveä peikko, ja kaikki jotka sanovat pitävänsä alkoholista, leimataan heti automaattisesti alkoholisteiksi. En tiedä, mistä tämäkin juttu oikein juontuu. Tulisikohan se jostain sieltä ajalta, kun alkoholi oli kortilla, ja toisten juomisia ehkä oikein kytättiin?
Autoiluohjeeni voisi olla ihan hyvä ekoilla ajokerroilla autokoulussa, mutta ei välttämättä ehkä enää silloin, kun on menossa esim. inssiin. :-D
Tuo nokkosrokkojuttu ei ollut todellakaan mikään kiva yllätys keskellä yötä. Muuten olisin saanut nukuttua lääkkeen voimalla, mutta sitten piti herätä tuon takia ja vielä oikein pukea t-paitakin päälle (nukun pelkissä alkkareissa), kun peitto tuntui niin epämukavalta iholla. Seuraavana iltana reaktiota ei enää tullut, ja mietin, että ehkä se johtui jonkinlaisesta yhteisvaikutuksesta melatoniinin kanssa. En normaalisti ota melatoniinia, kun olen ymmärtänyt, että se ei paranna unensaantia mitenkään (ja sellainen on omakin kokemukseni), mutta nyt olin kai niin epätoivoinen, että oli otettava kaikki keinot käyttöön, ja olin ottanut melatoniinia ennen mirtatsapiinia. Kaameeta, nyt alan kuulostaa ihan joltain lääkkeiden väärinkäyttäjältä!
Plaah, kiitos sinulle, että jaksat yrittää. <3 T. nimin. "On silti hyvä, ettet näe minua nyt; en tahdo että vuokseni sä järkytyt" ;-D
Hauskat vastaukset! Lunastit ehdottomasti odotukseni ;-D
VastaaPoistaPaljon löysin samaistumiskohtia kuten esim. kaikki ne asiat, joita sanoit rakastavasi. Tai no, aikaisia aamuja rakastaISIN, jos jaksaisin herätä riittävän aikaisin. Niin ja sitten tuo alkomahooli. Tykkään skumpasta ja hyvistä viineistä, mutta jos totta puhutaan, saattaisin kaljojen sijasta valita nuo pari kakkupalaa tai leivostakin (toki riippuu myös siitä, millaisia kakkuja, sillä olen aika tarkka..) Janoisena ja kuumalla säällä olutkin kyllä maistuu.
On muuten syötävän ihana tuo koirulainen!
Ja piti vielä sanomani, että melkein uskon, että osaisit leikata hiuksetkin, vaikutat sen verran toiminnan naiselta.
Hyvää matkaa sinne! Pidä huolta itsestäsi.
Hih, kiva kuulla! :-)
PoistaMullekin aikaiset aamut ovat vähän kaksipiippuisia juttuja. Toisaalta tykkäisin nukkua pidempään ja toisaalta taas on ihana herätä oikein aikaisin aamulla. Kaiken lisäksi tuppaan yleensä heräilemään aikaisemmin silloin, kun mulla on univaikeuksia, ja vaikka on kiva herätä aikaisin aamulla, niin aikaiset aamuheräämiset tietävät yleensä sitä, että on ongelmia jossain muualla. Ihanteellisinta olisi varmaan olla aamuvirkku muuten vain.
Mullekin skumppa on ykkösjuoma, mutta kaikki muutkin juomat maistuvat, jos skumppaa ei ole. Kääk. Kaljaa olen totuttelemalla totutellut juomaan, ja sinnikkään harjoittelun jälkeen sekin on alkanut maistua erittäin hyvältä varsinkin juuri kuumalla ja janoisena – jos siis olut on riittävän kylmää.
Minä olen myös aika tarkka kakuissani, ja valitettavan usein on niin, että moni kakku päältä kaunis. Aika harvoin saa sellaista kakkua, joka olisi pyörryttävän hyvää! No okei, aika harvoin saa myös kaljaa, joka olisi pyörryttävän hyvää. :-D
Tuo koirulainen sulatti kyllä sydämen. Ihana tapaus. <3
Itse asiassa leikkelinkin Kolumbiassa hiuksiani, kun en “uskaltanut” mennä paikalliselle kampaajalle. Eihän se nyt ollut sama kuin jos olisin käynyt kampaajalla, kun saksetkin olivat ihan kamalan tylsät, mutta parempi sekin kuin ei mitään. :-)
Kiitos, Leena. <3 Mie yritän selvitä perille ja pärjäillä. :-)
Hauska :-). Sun autoilua Intiassa olen aina ihaillut. Jos siellä osaa ajaa, osaa kaikkialla.
VastaaPoistaKyllä minäkin olen sitä mieltä, että Intia on varmasti yksi maailman haasteellisimmista maista ajaa. Mutta voihan sitä olla vieläkin haastavampia paikkoja?
PoistaUusi yritys, edellinen kommentti katosi taivaan tuuliin.
VastaaPoistaEnsiksikin kuvittelisin sinun oppivan tehtävän kuin tehtävän melko nopeastikin vielä. Eli myös tuo hiusten leikkuukin varmasti onnistuisi pikku perehtymisellä asiaan. Nostan sinulle hattua myös tuosta kyvystäsi ajella missä vaan ja ihan yksinkin. Itsellä palaa hihat jo tuppukylän risteyksessä jos joku kupeksii tien tukkeena. Puhumattakaan yksin lähtemisestä vieraaseen kaupunkiin edes Suomessa.
Ja tosiaankin olet kaunis niin ulkoisesti kuin sisäisestikkin<3
Toivottavasti saat univaikeudet selätettyä. Kamalaa myös tuo ihottuman ilmaantuminen yhtäkkiä.
Stressi sopivina annoksina saa ihmisen toimimaan loogisesti, mutta liika stressi lamaannuttaa ja sairastuttaa. Kaikessa taitaa päteä sanonta, liika on liikaa :-)
Ihanuus tuo koiruli. Eläimet kyllä mahtavia otuksia.
Kivat ja niin sinun näköiset kommentit taaskin. Mukavaa reissua. Muista alkomahoolin kanssa kuitenkin kohtuus ;-D ja ota välillä kakkupalanenkin..
-m
Kai sitä periaatteessa osaisi leikata hiuksensa ilman perehtymistäkin - eri asia on sitten, kehtaisiko sillä kuontalolla lähteä ihmisten ilmoille. :-D Muuten leikkaaminen voisi vielä onnistuakin, mutta miten ihmeessä takatukan saa leikattua siististi, kun ei sinne takapuolelle edes näe.
PoistaKyllä mullakin palaa hihat, jos joku tupeksii liikenteessä edessä. :-) Olen hieman yrittänyt hillitä itseäni liikenteessä, mutta ihan aina se ei vieläkään onnistu. Ja miten ihmeessä aina just silloin, kun itsellä on kamala kiire, eteen osuu joku traktori, jolla ei ole kiire minnekään. Vai tuntuuko se vain siltä?
Kiitos kaunis <3, vaikka itse kyllä ajattelen ihan toisin.
Stressi on niin petollista, kun sitä voi syntyä ihan kivoistakin asioista, jolloin ei edes tajua olevansa stressaantunut. Mulla stressi syntyy useimmiten siitä, että on meneillään paljon kaikkea (pääasiassa kivaa), ja lähden kai käymään jollakin tavalla ylikierroksilla. En vain jotenkin näe stressin ensimmäisiä merkkejä, vaan havahdun vasta sitten kun on pääkoppa ihan sekaisin. Pitäisi esimerkiksi jättää kaikki rasittavampi liikunta pois heti kun alkaa olla univaikeuksia eikä vain elätellä toiveita, että jospa tämä onkin vain jotain ohimenevää.
Ihana koiruli olikin. <3
Kiitos sinulle. <3 Ja kyllä sitä kakkuakin tuli matkalla syötyä. ;-D
Hyvä postaus!
VastaaPoistaJos ei tarvitsisi miettiä terveysvaikutuksia tai maharaukkaa, niin ottaisin aina sekä kakkupalan ja viinin :D
Olen aika monessa paikassa uskaltautunut ajamaan, mutta Intiassa en ikinä uskaltaisi. Olisi kyllä jäänyt ajamatta Hanoissakin.
Tuo olisikin hyvä ratkaisu silloin, kun ei osaa päättää, mitä ottaa: otan kaikki. :-D
PoistaHanoissa olisi mielenkiintoista päästä kokeilemaan ajamista. En ole siellä päin käynyt, mutta voisin kuvitella, että meno on aika samantapaista kuin Intiassa.
Aurinkoista viikonloppua! <3
Kiinnostavia kyssäreitä ja erityisesti vastauksia. Monissa kohdin tunnistan itseäni, mutta sitten joissakin en ollenkaan. :) Minulla ei ole esim. ajokorttia ja luulen, että olisin kauhea pommi liikenteessä, että on varmaan kaikkien etu etten autoile (sen sijaan olen tosi fillaroimaan ja osaan liikennesäännöt tosi hyvin) :D
VastaaPoistaHiukset voi muuten leikata itse ja saada ne suoriksi! Itse olen leikannut jopa kerrokset itselleni. Löysin sopivan ohjeen Youtubesta (kokeile How to cut your own hair). Tosin pitää olla ennestään hiuksissa pituutta, että voi leikata itse. Lyhyitä hiuksia en osaisi.
Kauneus on kokonaisuus sisäistä ja ulkoista - ei ole toista ilman toista mielestäni! Minusta sinä olet kaunis ja nykyään kaikkien huulet näyttävät ohuilta viivoilta verrattuna megatrendiin, jossa huulet peittää puolet naamasta :D Itsekin joskus “kipuilen” huulieni kanssa, mutta sitten kerran photoshoppasin ne suuriksi ja totesin juu ei – menee koko naaman mittasuhteet persiilleen. :D
Mulla on taas fillaroidessa liikennesäännöt ihan hukassa! En koskaan tiedä risteyksissä, kuka saa mennä ensin, joten olen ottanut pyöräillessä käyttöön omat sääntöni (=minä saan mennä aina ensin). Monesti on pitänyt opiskella pyöräilysääntöjä vähäsen, mutta enpä ole saanut aikaiseksi.
PoistaJostain syystä silloin kun minä olin 18, ajokortin ajaminen oli melkeinpä pakollinen paha, ainakin siellä meidän peräkylässä. Minä olin sitä mieltä, että en tarvitse ajokorttia, koska "pyörällä pääsee joka paikkaan" :-D, mutta iskä patisti ajamaan kortin. Enkä ole katunut. :-)
Kiitos vinkistä! Eipä tullut mieleen, että Youtubesta löytyisi ratkaisu tähänkin ongelmaan. :-) Musta tosin tuntuu, että mulle ei ole suotu yhtään hiustenleikkauslahjoja. Kerran vakuutin ukkelille osaavani leikata hänen hiukset, mutta lopputuloksesta tuli niin kamala, että ukkelin piti ajella päänsä kaljuksi. :-D
Se on kyllä totta, että nykyajan töttöröhuulien rinnalla normaalitkin huulet näyttävät kapeilta. Vaikka olen ollut kuinka tyytymätön ulkonäkööni (nyt olen oppinut hyväksymään sen), kauneusleikkauksiin en silti olisi koskaan suostunut. Tai jos totta puhutaan, niin nuorempana olisin saattanut leikkauttaakin nenäni, jos se olisi ollut mahdollista.
<3
Tunnistan itseni monista jutuista noissa vastauksissa. Olen esimerkiksi todella kiinnostunut menneestä ajasta ja ihan arjesta, juuri sellaisesta millaista elo oli vaikka sata vuotta sitten juuri tässä kulmakunnassa missä asun tai Suomessa. Siitä tulikin mieleen, että viime vuonna satuin näkemään Suomen telkkarissa jutun, jossa tutkija esitteli teostaan juuri aiheesta. Hän oli siis tutkinut millaista oli elämä Suomessa joitakin satoja vuosia sitten. Pitäisikin jostain etsiä se tutkielma. Ja joo, valitsen aina pari kaljaa ennenkuin kakkupalan :D Tarjoan sulle oluet jos joskus tavataan!
VastaaPoistaKiva kuulla, että yhtäläisyyksiä löytyy. :-) Minuakin historia kiinnostaa nimenomaan juuri eletyn elämän ja arjen kautta. Inhosin historiaa koulussa, koska se oli sellaista vuosilukujen ja tapahtumien pänttäämistä, mutta jos näkökulma olisi ollut toinen, olisin saattanut pitääkin historiasta.
PoistaKippistellään, jos joskus tavataan! ;-D
Kiva oli lukea näitä vastauksia, niin Satu-maisia vadtauksia. Ja oi mikä söpö hauveli❤Oikein hyvää paluumatkaa a Medellin✈️
VastaaPoistaKiitos, Jael. <3 Olenkin jo perillä Medellinissä. Juodaan justiinsa aamukahvia ja ihmetellään. :-)
PoistaMitäs todellinen maailmanmatkaaja! :)
VastaaPoistaMiekin olen huomenna Frankfurtissa lentokentällä, mutta en missään loungessa, vaan yritän shoppailla hieman ennen kuin Finski lähtee illalla. Olen olltu täällä Frankenissa, Würzburgissa kongressissa ja huomenna on lähtö kotiin. Täällä on kevät ja tänään siitä ehti nauttia, kun nuo saksalaiset laittavat päivät aina niin täyteen. Toki olisin voinut pinnata noista esitelmistä ainakin osaksi, mutta kun olin kutsuttuna puhujana, niin suomalaisena en kehtaa pinnata silloin! :)
Maailmanmatkaajasta en tiedä, mutta onhan sitä tullut siellä täällä pyörittyä. :-)
PoistaEi ihan treffattu Frankfurtissa! Minun on turha yrittää shoppailla lentokentillä koskaan mitään, kun en koskaan löydä mitään kivaa. Mutta jos vaihtoaikaa ei ole paljon, ja on kiire seuraavalle lennolle, kauppojen valikoimat näyttävät jostain syystä hirveän houkuttelevilta ja tuntuu, että nyt löytyisi vaikka mitä, jos vain olisi aikaa shoppailla. Kumma juttu. :-D
No silloin ei kyllä kannata pinnata, jos on itse puhujana. Poissaolo huomattaisiin hyvin äkkiä. ;-)
Niin ja piti vielä lisätä, että lähes poikkeuksetta, kun olen Frankfurtissa, siellä sataa ja on harmaata. Niin oli tälläkin kertaa.
PoistaKivoja vastauksia, joille sai hymyillä vähän väliä! Joistain asioista tunnen itse juuri samalla tavalla (esim. paremmin nukkuminen tylsässä elämänvaiheessa) ja joistain juuri toisinpäin (valitsisin heti kakkupalan, kun taas kaljaa en saisi edes väkisin alas :D). Voisin hyvin olla absolutisti, mutta en ole kokenut tarvetta täydelliselle kieltäytymiselle, koska minulla muutenkin menee helposti kuukausia ilman mitään alkoholia. Makeat herkut ovat minun alkoholini, ja niitä kuluu kyllä liikaa. Välillä onnistun vähennysyrityksissäni, mutta sitten alan taas lipsumaan. Jännää, miten alkoholi/herkut ovat paljon suurempi ongelma toisille kuin joillekuille muille. Onneksi sinulle ja minulle maistuu niin hyvin myös liikunta; kai se kumoaa edes osan alkoholin ja herkkujen huonoista vaikutuksista? ;)
VastaaPoistaToivottavasti alat pian nukkua paremmin! <3
Tuossa aiemmin jo kirjoittelinkin, että minullakin on ollut opetteleminen kaljan kanssa. Mutta sinnikkyys tuotti tulosta tässäkin asiassa, ja nyt ei ole enää mitään ongelmia saada kaljaa alas. ;-D
PoistaMinäkin olin aiemmin varsin perso makeille herkuille, ja olisin voinut varmasti elää pelkällä suklaalla, jos se olisi ollut terveyden kannalta noin muuten mahdollista. Mutta jostain syystä makeat herkut eivät houkuttele enää samaan malliin kuin ennen - mistä en todellakaan yhtään valita! Toki syön makeita herkkuja edelleen, mutta huomattavasti harvemmin ja vähemmän kuin ennen.
Liikunta tasapainottaa varmasti mukavasti herkuttelua, ainakin mitä tulee syötyjen kalorien määrään ja kulutukseen, mutta alkoholiin yhdistettynä se voi olla myös huono ja jopa vaarallinen juttu, jos liikuntaa harrastaa krapulassa. Harrastin itse nuorempana sitä, että lähdin hurvittelun jälkeisenä päivänä juoksulenkille, mikä on kyllä niin typerää kuin olla ja voi. Onneksi olen sentään sen verran viisastunut, että en nykyään harrasta koskaan muuta kuin aivan kevyttä liikuntaa silloin, jos edellisenä päivänä on mennyt vähän pitkäksi.
Elämä täällä Medellinissä on sen verran tapahtumaköyhää, että eivätköhän ne unetkin ala pian parantua. Ainakin toivon niin. :-)