Kantojyrsintää ja rakennekynsiä

Meidän oli tarkoitus olla tällä hetkellä viettämässä viikonloppulomaa Tallinnassa, mutta suunnitelmat eivät menneet taas ihan käsikirjoitusten mukaan.

Kävi nimittäin niin, että vappuaattoiltana minulle tuli ensin ihan hirveä ripuli, ja sitten rupesin oksentelemaankin. (Mainittakoon heti tähän väliin, että alkoholilla ei ollut minkäänlaista osuutta asiaan. Kerrankin kun viettää vesiselvän vapun, niin sitten käy näin. Murrr.) Minulla ei ole ollut vatsatautia sitten teinivuosien, mitä en yhtään harmittele. Vatsatauti on jo muutenkin kaamea tauti, mutta minua pelottaa kaiken lisäksi se, että minulla on tapana aina oksentaessani pyörtyä. Muistan lapsuudesta esimerkiksi tapauksen, että läksin oksentamaan, mutta pyörryinkin kesken matkan käytävän lattialle. Onneksi iskä oli keittiössä ja tuli nostamaan minut vessaan.

Nyt kävi taas samoin, että oksentaessa meni vintti pimeäksi. Ukkeli oli mennyt jo nukkumaan mutta kuuli vessasta meteliä ja tuli katsomaan. Olin saanut pyörtyessäni kai suonenvedon tai krampin pohkeeseen ja makasin lattialla kiljuen tuskasta. Sieltä lattialta ukkeli minut sitten löysikin, huutaen ja vääntelehtien, kun jalkaan sattui niin pirusti. Kun tulin vähän enemmän tolkkuihini, huomasin, että olin lyönyt pyörtyessäni pääni, sillä ohimossani oli iso kutti ja päätäkin särki. Totesin, että taitaa olla parempi käydä näyttämässä päätä päivystyksessä. Ukkeli olisi tahtonut soittaa ambulanssin, mutta olin sen verran tolkuissani, että kielsin ukkelia tilaamasta ambulanssia: eivät ambulanssimiehet minua kuitenkaan kyytiinsä ottaisi.

Niinpä sitten vietin vappuaattoyön päivystyksessä, tarkkailussa ja nesteytyksessä, epämukavalla sängyllä maaten. Onneksi päähän ei ollut sattunut sen pahemmin, ja oksentaminenkin jäi muutamaan kertaan. Mutta tämä ripuli on kyllä jotain aivan kaameaa, enkä yhtään panisi pahakseni, jos se loppuisi.

Sairaalan oksennuspussi. Kulkee mukana paljon kätevämmin kuin esim. 10 litran ämpäri.
Kaiken lisäksi siinä on tuommoinen kätevä mitta-asteikko, josta voi tarkastella, kuinka paljon tällä kerralla tuli.

Peruuntunut matka harmittaa ihan vietävästi, mutta olen minä löytänyt tapahtuneesta jo hyviäkin puolia (kun olen oikein hakemalla hakenut). Olin vähän ennen taudin alkamista syönyt tippaleivän ja suklaata, enkä tiedä, johtuuko se siitä vai tästä taudista yleensä, mutta ajatuskin makeasta saa vatsan vääntämään. Äidiltäni loppui nuorena tyttönä suklaan syönti sillä tavalla, että hän söi jouluna valtavasti suklaata, ja sairastui sen jälkeen vatsatautiin. Sen jälkeen äidin ei ole tehnyt suuremmin suklaata mieli. Toivon oikein todella, että minulle olisi käynyt samalla tavoin, koska minähän olen sellainen herkkuperse, ettei pahemmasta väliä.

Toinen asia, jota en harmittele, on se, että olen nyt nukkunut ainakin kaikki univelat pois. Nukuin eilen valehtelematta koko päivän, heräten välillä vain vessaan tai juomaan jotakin. Kolmas asia, joka tuottaa jonkinlaista mielihyvää, on tieto, että nyt en ainakaan lihonut hotellin buffetissa, vaan olen varmastikin päinvastoin laihtunut. Jos totta puhutaan, niin mieluumminhan minä siellä buffetissa olisin ollut kuin paskantanut päivät ja yöt läpeensä, mutta on vain pakko yrittää löytää myönteisiä puolia, jotta harmittaisi vähemmän.

Mutta jottei tämä nyt menisi ihan kokonaan valitteluksi, niin mennäänpä ihan toiseen asiaan.

Tiedättekö, mikä kolahti postiluukusta muutama viikko sitten? Luukku kolisi niin kovaa, että luulin postinkantajan itsensä pyrkivän luukusta sisään, mutta ei: lattialle oli mätkähtänyt puhelinluettelo. Siis puhelinluettelo, vuonna 2015!

Nyt kun olimme kerrankin saaneet korkeakirjallisuutta suoraan kotiin kannettuna ja ihan ilmaiseksi, niin pitihän teos toki lukea. Ensimmäiseksi piti tarkastella kirjan kantta, koska kannen perusteellahan se kirja valitaan.

Kannessa on virkeän näköinen nuori nainen, mikä lupaa aina hyvää. Paljon houkuttelevampi kuin joku vanha luuska.

Ensimmäisillä sivuillaan puhelinluettelo ilahduttaa lukijaansa Helsinki-oppaalla, joka ei olekaan mikään ihan tavallinen Helsinki-opas, sillä esitteillä on ihan oikeasti mielenkiintoisia paikkoja.

Ihanat miehet rannalla.

Kuulostaa pelottavalta.

Taaperoikä. Onko multa jo loppunut se? (*Soittaa äidille*)

Aloitusritsaa muistuttava keinu. Unelmieni täyttymys.

Kuinka mä en koskaan käy tuolla?

Kruununhaka-päivä! Siellä mä olen käynyt!

Jos matkailutieto ei kiinnosta, niin ei hätää: muunkinlaista tietoa on tarjolla.

No montako vessaa tarvitaan yhden hengen juhliin? Semmoiset olisi tulossa.

"... jos muuttoväki ei ole riitaantunut tai nääntynyt".

Kysymys: kuinka moneen osaan Suomen lippu pitää leikata, että siitä tulee tunnistamaton?

Suunnitelma on, siemenperunat on, lannoitteet on. Tästä se lähtee.

Vieläkö muistatte suuntanumerot?

Keltaisten sivujen otsakkeet on lueteltu myös englanniksi, joten vieraskielisetkään lukijat eivät joudu pulaan. Näitä voi lueskella myös kielenoppimistarkoituksessa.

Siistiä. Nyt tiedän, että kantojyrsintä on englanniksi stump milling. Kyllä ukkeli nyt ilahtuu.

Kun kerran vuodessa menee syömään, niin kannattaa ehdottomasti raapustaa ruokailuajankohta tähän ruutuun, ettei tuo suuri tapahtuma vain pääse unohtumaan.

Tätä oli aika ennen kännyköitä: Puhelinluettelosta katsottiin, minne oltiin menossa. Sitten revittiin irti kyseistä paikkaa vastaava karttasivu ja otettiin se mukaan autoon. Sen avulla sitten suunnistettiin. Kun oli käyty tarpeeksi monessa paikassa, auto oli täynnä irtolehtiä, ja vastaavasti aina kun puhelinluettelosta etsi jotakin karttasivua, tietenkin juuri se puuttui.

Jos puhelinluettelo ei vieläkään vakuuttanut sinua, suosittelen tutustumaan luettelon puuhaosioon. Nuoremmat voivat aloittaa leikkelemällä kuponkeja. Vaatimuksena on vain se, että osaa käyttää saksia.

Mainio lahjavinkki äidille!

Vähän vanhemmat taas voivat ratkoa sudokuja.

Sudokut eivät ihan heti lopu, sillä niitä on puhelinluettelossa kahdeksan sivua.

Niin, ja onhan puhelinluettelossa myös puhelinnumeroja - mutta vain yritysten puhelinnumeroja. Niin se aika on muuttunut.

Nyt meinaan jatkaa sängyssä loikoilua ja katsella ehkä vähän telkkaria netin kautta. Masterchef Australian faneille tiedoksi: sarjan uusi kausi alkaa tulevana tiistaina kello 19.30 Australian aikaa. Jippii! Koti-Suomessa (tai muualla Australian rajojen ulkopuolella) sarjaa voi katsella esimerkiksi täältä tai täältä (on ainakin menneinä vuosina voinut).