Lääketiede on edistynyt niin valtavasti, ettei terveitä ihmisiä oikeastaan enää ole.


sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Kodinhoidon ihmeellinen maailma

Perjantaiaamu käynnistyy tässä korttelissa kierrätystoimenpiteillä. Kerroinkin jo aikaisemmin, että talossamme on näppärä roskakuilu, jonne roskapussit voi käydä vaivihkaa sujauttamassa. Poissa silmistä, poissa mielestä, eikö?

Niinhän sitä voisi kuvitella. Perjantaiaamuisin kulmakunnan roskat nimittäin kaivetaan esiin ja kasataan tuohon parvekkeemme alle ajotien laitaan.

Sitten alkaa lajittelu. Pussit revitään auki, ja pussien sisältö käydään läpi. Ainakin muovi (pullot, kanisterit ja sen sellaiset), sanomalehdet ja pahvi lajitellaan eri kasoihin. En ole käynyt tekemässä tarkempaa selvitystä lajitteluperiaatteista.

Tämä kuva on toiselta perjantailta. Siellä on näköjään jonkun matkalaukkukin.
 
En voinut uskoa silmiäni, kun näin tapahtuman ensimmäisen kerran. Mutta pakko se oli vain ruveta uskomaan, kun homma toistui joka perjantai. Roskapussi ei siis katoa roskakuilun kautta jonnekin maan uumeniin, vaan roskat palaavat takaisin maan päälle kummittelemaan.


Tässä trimmataankin jo sitten nurmikkoa. Toinen mies käyttää konetta ja toinen kulkee vieressä pidellen suojakangasta, jotteivät heinät lentelisi ajotielle. Siisteys ennen kaikkea.

Ulkomaalaisissa asunnoissa saa aina vähän jännittää, millaiset siivousvälineet niistä löytyy. Yleensä tarjolla on ollut jonkinlainen harja ja rikkalapio lattioiden lakaisemista varten, jonkinlainen moppisysteemi, vessaharja sekä vaihteleva valikoima rättejä ja pesuaineita. Tästä asunnosta löytyi kuitenkin yhdestä kaapista jotain sellaista, mitä en ole koskaan ennen missään muualla nähnyt: imuri! Voi miten iloinen kohtaaminen se olikaan!



Ei tällä kyllä imureiden kauneuskilpailuja voitettaisi, mutta pääasia onkin, että imuri on olemassa ja että se toimii. Inhoan harjan ja rikkalapion kanssa hyörimistä yli kaiken, kun tuntuu, että lakaiseminen vain levittää pölyä entisestään, joten olen ollut todella onnellinen imurista. Joskus onneen ei paljon tarvita. 😀

Pyykinkuivaustelinettä täällä ei kuitenkaan ollut, vaikka kävin kaikki kaapit moneen kertaan läpi. Mikä se semmoinen huusholli on, jossa ei ole minkäänlaista pyykinkuivaustelinettä? Onneksi teline löytyi kaupasta pienen haeskelun jälkeen, ja pääsin pesemään pyykkiä.

Yhtenä päivänä rupesin tutkiskelemaan tarkemmin pesukoneen nappuloita ja huomasin, että yhdessä luki 'secar' (kuivaus). Olisiko mahdollista, että pesukoneessa oli myös kuivain samassa?

Ei muuta kuin googlen kimppuun etsimään pesukoneen käyttöohjetta. Pian paljastuikin, että pesukoneella onnistui pyykin pesemisen lisäksi myös pyykin kuivaaminen. Siksi täällä ei siis ollut kuivaustelinettä! En ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt kuivausrumpua, enkä nytkään uskaltanut kokeilla kuivausta vaatteille, sillä olen antanut itseni ymmärtää, että kuivausrumpu kutistaa vaatteita. Päätin kuitenkin kokeilla kuivaustoimintaa pyyhkeille ja valitsin normaalin kuivausohjelman. Meinasin pyörtyä, kun kone lähti käyntiin ja ruutuun lävähti aika, joka kuivaamiseen menisi: neljä ja puoli tuntia! Johan kone kuluttaisi sähköäkin ihan hirveästi!

Hieman lisää käyttöohjetta lueskeltuani sain selville, että kuivausajan pituus on myös mahdollista säätää itse. Olen nyt laittanut ajaksi kaksi tuntia, ja petivaatteille se on ollut ihan riittävä aika. Pyyhkeet eivät aina ihan ehdi kuivua tuossa ajassa, ja vaatteita en ole uskaltanut kuivata edelleenkään koneella.

Tämä viikko on ollut siitä ihmeellinen, että ukkelilla on ollut niin paljon vapaa-aikaa. On ollut todella poikkeuksellista, että meillä on ollut mahdollisuus viettää niin paljon aikaa yhdessä. Tähän voisi jopa tottua!

Yhtenä päivänä kävimme ihmettelemässä El Tesoron ostoskeskusta, joka oli tehty kivasti osaksi luontoa.

Ostoskeskuksen keskellä kulkee kävelykansi, joka yhdistää ostoskeskuksen osat toisiinsa.



Näköala kävelykannelta toiseen suuntaan (alas laaksoon)...


... ja ylös vuorille.
Talven ihmemaa.

Toissailtana vein ukkelin Plaza Boterolle, jossa hän ei ollut vielä koskaan käynyt (syystä että ukkelilla ei ole yleensä aikaa mihinkään turistikierroksiin). Taivas oli jotenkin hämmentävän sininen, ja aukio näytti varsin erilaiselta kuin niinä kertoina, jolloin olen siellä aiemmin käynyt.

Aukion laidalla on Rafael Uribe Uriben kulttuuripalatsi.

Taas piti kuvata Boteron patsaita, vaikka minulla on niistä jo vaikka kuinka monta kuvaa.

Tulipa valittua oivallinen patsas poseerauspaikaksi. 😆
Poseeraustyyli on vapaa!
Jokohan nyt voisi sanoa, että "I ❤ Medellín"? Oikeastaan melkein voisi!


Menimme aukion vieressä olevaan kahvilaan, sillä ajatuksenamme oli juodat kahvit. Kahvin juominen kuitenkin jäi, kun selvisi, että kahvilasta sai kaljaakin. Olutta on tullut kyllä juotua viime aikoina ihan liian usein, mutta ei kai siitä sinänsä mitään haittaa ole, kun kerralla ei tule juotua kuin korkeintaan kaksi olutta (ja niitä kertoja ei ole päivässä kuin yksi!). Ei tässä sentään mitään kännejä olla vedelty. Ja kun ukkelin työkiireet taas alkavat, palaamme varmasti ruotuun tälläkin saralla.


Palasimme kotiin metrolla (myös metromatka oli ukkelille ensimmäinen) - ja bussilla! Päätimme nimittäin hetken mielijohteesta kokeilla vihreää metron liityntäbussia, kun olimme ensin löytäneet bussin, jonka ikkunassa luki sellainen paikka, jonka tunnistimme.

Linja-autossa on tunnelmaa! Linja-autossa matka katkeaa!
Emme tienneet, monelta bussi lähtisi, mutta eipä aikaakaan, kun saimme viihdykettä. Bussiin ilmestyi paikallinen Cheek, joka hyppäsi ketterästi bussin ovella olevan puomin yli ja rupesi vetämään räppiä oikein tyylikkäästi. Harmi vain, että en pystynyt yhtään keskittymään kuunteluun, kun piti heti ruveta supisemaan ukkelille, että pitääkö tuolle maksaa jotain ja kuinka paljon. Onneksi ukkeli hoiti homman ja sujautti miehen käteen jotain. Olisipa meilläkin Suomessa antamisen kulttuuri, niin olisi helpompi toimia tällaisissa tilanteissa, eikä tarvitsisi stressata aina niin hirveästi. Toisaalta kun katselin ympärilleni, niin paikallisetkin näyttivät enemmän tai vähemmän vaivautuneilta, kun tuli rahankeruun aika.

Kun pääsimme vihdoin liikkeelle, tuli jo seuraava ongelma: kuinka bussi pysäytettäisiin. Emme nähneet nimittäin missään minkäänlaisia pysäytysnappuloita, vaikka kuinka pälyilimme ympärillemme. Lopulta kysyin takanamme istuneelta naiselta, oliko bussissa jotain nappuloita, vai kuinka bussi pysäytettäisiin. Nainen viittilöi hieman hämmästyneen näköisenä takaoven vieressä olevaan tolppaan, jossa näkyikin olevan yksi pysäytysnappula. Aika pitkä käsi saa olla, jos haluaa yltää etupenkiltä sinne asti.

Viikonlopun huvituksiin kuului myös verenpaineiden mittaamista (jaa miten niin elämämme on tylsää?). Ukkeli oli pyytänyt minua tuomaan Suomesta verenpainemittarin, kun hänellä on joskus aika alhaiset paineet, ja nyt muistin, että voisimme joskus käyttääkin mittaria.

Kun mittari näytti tulokset, oli syytä ruveta miettimään, että pitääkö olla huolissaan.

Ukkelin verenpaine.
En tiedä, oliko mittari vaurioitunut lennolla, vai oliko se hajonnut yksinkertaisesti vanhuuttaan, kun kummankin alapainelukemaksi tuli 6. Ehkä emme ole ukkelin kanssa enää hengissäkään, vaan olemme vain kaksi haamua, jotka haahuilevat elävien keskellä ja kuvittelevat olevansa itsekin elossa. 

Loppuun vielä muutama kuva tämänpäiväiseltä kävelylenkiltä.




Kolmas parveke ylhäältä lukien on meidän.

P.S. Vaihdoin postauksen ja kommentti-ikkunan kellonajat Kolumbian aikaan. Sanokaa, jos se häiritsee, niin vaihdan ne takaisin Suomen aikaan.

Koska tuskin enää postailen ennen vuoden vaihtumista, haluan toivottaa kaikille lukijoilleni erittäin onnellista uutta vuotta. Tuokoon vuosi 2019 elämäänne kaikkea hyvää! ❤



38 kommenttia:

  1. Hyvaa Uutta Vuotta Kolumbiaan!
    Eikos silla kuivaussysteemilla tule tosi pehmeat pyyhkeet? Niin ainakin taalla sanotaan. Meilla on paljon kalkkia vedessa ja joskus pyykkeet tuntuvat tosi kovilta narulla kuivuttuaan.
    Ei kai se vaatteita kutista jos ei liian kuumalla ohjelmalla kuivaa mutta tietaakseni kuluttaa niita kun siella pyorivat.
    Polyallergiset kehuvat etta keraa pois vaatteiden polyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anu! Hyvää uutta vuotta sinne Israeliinkin!

      En ole tullut ajatelleeksi pyyhkeiden pehmeyttä, mutta nyt kun sanoit, niin ehkä pyyhkeistä on tosiaan tullut kuivaamalla vähän pehmeämpiä. En tiedä, onko tuossa koneessa lämpötilan säätömahdollisuutta (en ole ainakaan vielä sellaista nappia löytänyt!), mutta kone tuntuu kuivaavan kyllä tosi kuumassa lämpötilassa. En uskaltaisi kuivata sillä ainakaan mitään kauhean rakkaita vaatteita, ettei käy köpelösti. Mutta tietysti monissa sellaisissa vaatteissa, jotka eivät kestävä rumpukuivausta, on sen kieltävä merkkikin.

      Poista
  2. Varmaan olisi helpompaa, jos ihmiset lajittelisivat itse roskansa. Mutta maassa maan tyylillä tietenkin. Riittääpähän töitä joillekin :D

    Meillä oli edellisessä kämpässä käytössämme kuivausrumpu. Ei kai se vaatteita kutista, mutta mielestäni kuluttaa niitä kyllä pikavauhtia. Kuivaustelinettä aloin suosia.

    Kiintoisia kuvia taas! Komean ja kohtalaisen kookkaan patsaan olet löytänyt sieltä :D Näyttää muutenkin ihan kivalta kaupungilta, jotka komeat vuoret kehystävät. Onkohan vuorilla patikointimahdollisuus? Minua alkoi heti kiinnostaa. :P

    Rattoisaa loppuvuotta ja oikein paljon iloa ja onnea vuoteen 2019! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei olisi tosiaan iso vaiva lajitella jätteitä jo kotonakin, mutta silloin jätteitä ei tosin voisi heittää tuonne samaan kuiluun. Ellei sitten olisi jonkinlaista pussisysteemiä, että erityyppiset jätteet lajitellaan erivärisiin pusseihin tms. Ja työllisyyttähän tuollainen tietysti lisää!

      Uskon hyvin, että rumpukuivaaminen kuluttaa vaatteita. Ainakin tuo "meidän" kone tuntuu kuivaavan niin kuumassa lämpötilassa, että se on taatusti korkeampi kuin pesulämpötila.

      Nuo Boteron patsaat taitavat olla enimmäkseen naisia, mutta tulipa näköjään löydettyä sieltä yksi ukkokin. :-D En yhtään katsonut, millaisen patsaan eteen asetuin.

      Jos totta puhutaan, niin minä ottaisin mieluummin meren kuin vuoret, mutta ovathan nuo vuoretkin ihan kivoja. Olen bongannut täältä useammankin patikointireitin, mutta on vielä vähän harkinnassa, että menenkö joskus kokeilemaan niitä. Täällä pitää ottaa turvallisuus aina huomioon, ja harhailu yksin metsässä tai vuorilla ei ole kaikissa paikoissa ihan paras idea.

      Luin tuon viimeisen lauseen ensin, että "raitista loppuvuotta". :-D Kiitos toivotuksista, ja sitä samaa sinulle! Kaikkea hyvää ensi vuoteesi. <3

      Poista
  3. Kiitos kivoista kuvista ja tunnelmista, matkailu avartaa,näin se on. Oikein hyvää vuotta 2019 sinulle ja olkoon se todella antoisa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle, Esther Helmiä, että jaksat olla matkalla mukana. <3 Onnellista uutta vuotta sinulle! :-)

      Poista
  4. Mukavaa vuodenvaihdetta sinne!

    Mielenkiintoinen roskien lajittelusysteemi. Japanissa oli aikoinaan sellainen systeemi, että tiettyinä päivinä piti nostaa palavat roskat kadunreunaan ja tiettynä sitten palamattomat. Palavien roskapussien keruupäivänä löyhkä oli välillä aikamoinen. Meidän taloyhtiössä oli palkattu mies tyhjentämään roskasäiliöt kadulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, rouva Kepponen!

      Nuo roskien polttosysteemit ovat kaikista kamalimpia. Myös Intiassa oli tapana polttaa roskia, ja se käry oli joskus aivan sietämätön. Käry tunki sisälle taloonkin, vaikka oli kuinka ikkunat ja ovet kiinni.

      Poista
  5. Oivallista uutta vuotta teille! On hiukan hätkähdyttävä tapa kerätä roskat, mutta meneehän se noinkin (ja tulee sitten lajittelu varmasti hoidettua). Kivoja nämä "maisemapostaukset" - kaupunki näyttää viehättävältä. Mikä vuodenaika siellä on nyt meneillään? Kuuluuko sanastoon lainkaan 'talvi'...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun täytyy nyt sanoa, että en tiedä, mikä vuodenaika täällä on meneillään. :D Medelliniä sanotaan ikuisen kevään kaupungiksi, sillä sää on täällä kai enemmän ja vähemmän samanlainen ympäri vuoden. Tosin nyt on ilmeisesti vähäsateisempi ja aurinkoisempi kausi meneillään, ja ymmärtääkseni kuukauden, parin päästä sateet ja pilvisyys taas hieman lisääntyvät. Mitään varsinaista talvea täällä ei taida olla.

      Ihanaa tulevaa vuotta, Airi! <3 Nalle toivottelee myös onnellista uutta vuotta karvaisen karhunhalauksen muodossa. :-)

      Poista
  6. Entisenä lääkäriaseman työntekijänä kauhistelin tota roskapussien tonkimista. Vaikka meillä oli ruiskuille tietysti oma keräysastia, ei silti roskiksiin saanut laittaa käsiä. Enkä laita edelleenkään, en edes kotona.

    Me asuttiin Hesassa talossa, jonka pyykkihuoneessa oli kuivausrumpu ja mä kyllä hurruttelin sillä surutta kaiken pyykin, eikä niille mitään tapahtunut. Tai siis kuivui ne, muttei muuta.

    Ja jospa se on toi vuoristoilma, kun on vetänyt verenpaineetkin matalalle? No paineetonta uutta vuotta teille! Vai korkeapainetta? No, päättääkä itse!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kauhistelin myös ihan samaa, varsinkin kun pussien tonkijoilla ei ole edes minkäänlaisia käsineitä kädessä. Mutta tietysti maassa maan tavalla...

      Kuivausrumpu on kyllä kieltämättä ihan näppärä peli varsinkin jos kuivaustila on rajallinen. Lakanoita ja sen sellaisia olisi todella hankala kuivattaa tuolla pienellä telineellä, joten onneksi löytyi oikea nappula. :-)

      Hih, juu voi olla, että vuoristoilma on tehnyt tepposet verenpaineille. :-D Mie saattaisin ottaa sellaisen sopivan korkeapaineen ja paineettoman yhdistelmän tulevalle vuodelle. :-)

      Kaikkea hyvää sinulle vuoteen 2019!

      Poista
  7. Mä voisin tehdä työkseni pidellä tota suojakangasta kun nurmikko trimmataan, samalla kuuntelisin vaikka äänikirjoja . HAUSKAA UUTTA VUOTTA! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa aika stressittömältä duunilta! Paitsi että käsi voisi vähän väsyä tuota kangasta pidellessä. Mutta kankaalle voisi myös kehitellä jonkinlaisen jalustan, jota sitten vain työntelisi eteenpäin. ;-D

      Hauskaa uutta vuotta sinullekin! <3

      Poista
    2. 😂😂😂😂😂😂

      Poista
    3. Aina pitää yrittää keksiä, miten voisi päästä vähän helpommalla. ;-D

      Poista
  8. Samaa meinasin sanoa kuin Elegia, että jotenkin tuntuu kuitenkin kätevämmältä ja siistimmältä tämä meikäläinen systeemi, jossa ihmiset lajittelevat itse roskansa (siis jos lajittelevat), mutta voihan se olla, että pussit kuitenkin avattaisiin ihan vaan tarkistusmielessä, joten samallahan se käy se lajittelukin. Kai..

    Ja juu. Sama pelko oli mullakin, että kuivausrumpu kutistaa, mutta ei kyllä sitä tee. Pehmentää vaan (kunhan valkkaa oikeat lämpötilat ja ajat) ja mun mielestä myös jotenkin auttaa tummien värien säilymisesssä tummina. Mutta joku roti niissä kuivausajoissakin pitäis olla.

    Ihanaa uutta vuotta sinne, kaikkea hyvää ja paljon kivaa yhdessäoloa ukkelin kanssa Satu <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin suomalainen systeemi kuulostaa huomattavasti siistimmältä, mutta en yhtään tiedä, miten valmiita täkäläiset ihmiset olisivat lajittelemaan jätteitään. Jos lajitteluintoa ei ole, ja kaikki menisi kuitenkin samaan pussiin, niin ehkä ne pussit jouduttaisiin sitten kuitenkin tarkistamaan.

      Ehkä uskaltaudun sitten kokeilemaan kuivaamista vaatteillekin, kun monelta on tullut niin rohkaisevia kokemuksia. Tuota värien säilymistä en ollut ajatellut ollenkaan. Mielenkiintoinen huomio!

      Kiitos, Annukka. :-) Ihanaa ja onnellista uutta vuotta sinullekin ja perheellesi! Ja kiitos, että olet jaksanut lukea ja kommentoida. <3

      Poista
  9. Huh noita roskia!
    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun ensimmäisen kerran näin tuon roskakasan tien varressa, en voinut muuta kuin tuijottaa epäuskoisena. Kaikenlaista jätesysteemiä olen nähnyt, mutta en sentään vielä tuollaista.

      Hyvää uutta vuotta myös Allullaan!

      Poista
  10. Kiitos ja hyvää uutta vuotta myös sinulle Satu ja Ukkelille.
    Kiitos kaikista hienoista paikoista, joissa minäkin olen päässyt matkassasi käymään. Mihinkäs reissataan ensi vuonna? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle, Mummeli, mukavasta kommentistasi ja siitä, että olet jaksanut matkailla mukana. <3

      Ensi vuonna vietetään varmasti aika paljon aikaa täällä Kolumbiassa, ja Suomessa käydään tietysti myös. :-) Ja Lappiin ja Viroon olisi ainakin kiva päästä!

      Onnellista uutta vuotta sinullekin!

      Poista
  11. No aika uskomaton kierrätyssysteemi;D Luulin että ne roskanne menevät kuiluun ja sitten johonkin systeemiin mutta että tuollaiseen;D Täällä on yleensä kivilattiat, vaikka parketti näkyy jatkuvasti yleistyvän, ja aika helposti sen pesee. Aika kiva pesukone kun se kuivaakin.Onko siinä' yläpuolella kuivausosa, vai miten se on yhteydessä pesukoneeseen?
    Medellin vaikuttaa kyllä kivalta, ei turhaan ole kolumbialainen ystäväni sitä kehunut,ja nyt sinä näytät sieltä näitä kivoja kuvia. Nuo kaupunkia ympäröivät vuoret tuovat hieman mieleen Bogotan, ja myös entisen asuinkaupunkini Caracaksen. Buen año nuevo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha sanonta taitaa pitää paikkansa, että minkä taakseen jättää, sen eestään löytää. :-D Kuilutkaan eivät ole näköjään pohjattomia. ;-)

      Meilläkin on ollut kaikissa muissa ulkomaan asunnoissa kivilattiat, mutta tässä on puulattia, ja me ukkelin kanssa tykkäämme tästä tosi paljon. Puulattia on paljon lämpimämpi - sekä konkreettisesti että kuvaannollisesti - kuin kivilattia, ja jotenkin myös kodikkaampi. Olen ihmetellyt sitäkin, kun täällä pölyä ja likaa ei kerry läheskään samassa määrin kuin esimerkiksi Intiassa ja Boliviassa. Siellä piti luututa vähintään joka toinen päivä, ja lattianpesuvesi oli aina yhtä mustaa. Täällä ei veden väri paljon muutu, vaikka luuttuaisi vain kerran viikossa, mikä on tietysti erittäin myönteinen asia. :-)

      Tuo pesukone on vain yksi kone, joka siis näyttää ihan tavalliselta pesukoneelta (tosin aika massiiviselta sellaiselta). Siinä pesukoneessa itsessään on se kuivaustoiminta. Olisi pitänyt ottaa koneesta kuva, kun olen niin huono selittämään. :-)

      Ystäväsi ei tosiaan ole kehunut Medelliniä turhaan. Kyllä tämä on minusta ainakin kaikkien kehujen arvoinen. Ja varsinkin Santa Cruzin jälkeen tuntuu suorastaan luksukselta, että täällä on kaikessa niin paljon valinnnanvaraa. Eikä maisemat ainakaan mitenkään pahenna asiaa. :-)

      Bogota sijaitsee tosiaan myös aika korkealla, ja siellä taitaa olla siitä syystä ympäri vuoden aika kylmä.

      Feliz Año Nuevo, Jael! <3

      Poista
  12. Upeat maisemat sinulla siellä, vuoristoa, vehreyttä ja ihanan sininen taivas! Miellyttävä ja kaunis kaupunki.

    Huippua tuo jätehuolto siellä ;-D
    Toivottavasti loppusijoituskin pelaa samalla tehokkuudella. Toki hieman mietityttää, että tongitaanko tuolla myös eritejäte esim. vaipat? Meidän kuluttajien pitäisi kyllä miettiä kaupoissa millaisiin pakkauksiin tuotteet pakataan ja valita se luontoa säästävämpi ratkaisu. Aina tätä ei kyllä tule muistettua.

    Melkoiset haamulukemat noi teidän paineet! Kenties mittari tarvitsisi kalibrointia.

    Ihanaa alkavaa vuotta teille sinne kauas! Tänne onkin luvattu aatoksi myrskyä.
    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, että olen ollut kyllä todella positiivisesti yllättynyt Medellinistä. Tai oikeastaan mitä muuta voi olla, kun minulla ei ollut paikasta juuri minkäänlaista ennakkokäsitystä - muuta kuin että porukka kävelee täällä pyssyt olalla ja että koko ajan saa olla pelko persiissä, että milloin kuolema tulee. :-D

      Vaippoja ja sen semmoisia minäkin mietin. Ei ole mitään aavistusta, miten niiden kanssa toimitaan. Täytyy yrittää googlettaa, jos vaikka löytyisi jotain vastausta. En ole kehdannut kytätä parvekkeeltakaan kovin pitkään tuota lajittelua, vaikka uteliaana olisi tietysti mieli tehnyt. :-)

      Minun täytyy tunnustaa, että olen aivan liian huono lajittelemaan jätteitä. Oikein hävettää. Siksi tuo roskakuilu tuntuikin kai niin mukavalta, kun sinne saa heittää kaikki vain sekaisin ilman että asiasta tarvitsee tuntea syyllisyyttä. Ja sitten ne roskat olivatkin tuolla parvekkeen alla kaikkien töllisteltävinä. :-D

      Kalibrointi kävi mielessä, mutta ajattelin sitäkin, että olisikohan mittari vaurioitunut jotenkin lentokoneen ruumassa, kun siellähän on vissiin aika kylmä. Tosin tämä selitys vähän ontuu, koska mittari tuntuu näyttävän yläpaineen ja sykkeen suunnilleen oikein. Alapainelukema vain jostain syystä mättää.

      Onnellista uutta vuotta sinnekin! <3 Toivottavasti myrsky ei estä rakettien katselua!

      Poista
  13. Miltä espanjan kieli muuten kuulostaa siellä toisella puolen maapalloa? Onko portugalin kielessä myös eroa Euroopan versioon? Olen aina miettinyt, kuuleeko niissä samantyyppisiä aksenttieroja ja sanavaihteluita kuin esim. amerikan- ja brittienglannissa. Viron kieltä voisi olla hauskaa opetella, se kun kuulostaa niin koomiselta suomalaisen korvaan :D Hyvää uuttavuotta!

    - Tytti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Espanja on täällä ihan erilaista kuin Euroopassa! Monet äänteet ovat erilaisia, ja sanastossa on tosi paljon vaihtelua. Auto ei ole coche niin kuin Espanjan espanjassa, vaan carro, ja vuoraus ei ole alquiler vaan arrendar. Ja ilmeisesti kieli vaihtelee vielä senkin mukaan, mistä puhuja on kotoisin. Joidenkin espanjaa on tosi vaikea ymmärtää, ja joidenkin taas tosi helppo. Portugalista en osaa sanoa, mutta uskoisin, että sekin saattaa olla varsin erilaista Brasiliassa kuin Portugalissa.

      Viroa voisi tosiaan olla hauska opetella, mutta se saattaisi olla vaikeaakin, kun kieli on niin samankaltaista kuin suomi. Mahtaiskohan mennä senat sakaisin. :-)

      Hyvää uutta vuotta sinullekin! <3

      Poista
  14. Medellinin pitäisi palkata sinut matkailun edistämistehtäviin! On niin kiva ollut seurata värikkäitä raporttejasi Kolumbiasta, josta minulla on aikaisemmin ollut vain jonkinlainen epämääräinen mielikuva epäilyttävästä turvallisuustilanteesta. Ihan parasta ovat juuri arkiset yksityiskohdat elämästä siellä, kuten vähintäänkin mielenkiintoinen roskien lajittelusysteemi. Voittaa "kaupungin 3 kuuminta nähtävyyttä"-tyyppiset postaukset mennen tullen.

    Ihastuttavaa uutta vuotta ja hyviä reissuja myös vuonna 2019!
    -Outi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten mukava kuulla, että olet tykännyt lueskella juttujani! <3 Minunkin ennakkokäsitykseni Kolumbiasta oli aika lailla samanlainen kuin sinun, mutta onneksi ennakkokäsitys on osoittautunut vääräksi, ainakin suurelta osin.

      Onnellista uutta vuotta sinullekin ja mukavaa uudenvuodenaattoa!

      Poista
  15. Hah, toi roskienlajittelusysteemi on kyllä 'mielenkiintoinen' prosessi. Jotenkin epämiellyttävä ajatus, että joku tonkii omia roskia.

    On ihan hirmusen mielenkiintoista lukea näitä sinun juttuja sieltä Kolumbiasta. Satuin bongaamaan Areenasta ohjelman 'Simon Reeve Kolumbiassa' ja siinä tutustuttiin myös Medelliniin. Kyllä katsoi ihan erilaisella mielenkiinnolla, kun tiesi että sinä siellä Ukkelin kanssa seikkailet :)

    Ihanaa tulevaa vuotta sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle roskat ovat jotenkin niin "henkilökohtainen" asia, etten todellakaan haluaisi, että kukaan tonkii niitä. Mutta minkäs teet! Kaikki salat tulee julki. :-D

      Tosi ihana kuulla, että olet matkalla mukana. :-) Minä katsoin muuten saman ohjelman ennen tänne tuloani! Ohjelmassa nähty olikin ainoa, mitä tiesin etukäteen Medellinistä. En ole vielä ehtinyt kokeilla sitä köysiratasysteemiä, mutta pian meinaan mennä kokeilemaan. :-)

      Kaikkea hyvää sinullekin tulevaan vuoteen! <3

      Poista
  16. Oikein hyvää uutta vuotta sinne kauas! Kiitos vierailusta - sen kautta löysin tieni tänne ja saattaa kulua illalla tovi jos toinenkin seikkailuitasi lukien;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kommentistasi ja onnea alkaneeseen vuoteen! <3

      Poista
  17. Hyvää uutta vuotta Kolumbiaan! No johan on lajittelusysteemi. Mulle tuli mieleen, että onko kyseessä parempi asuinalue, sillä ainakin Turkissa sellaisilla on monesti joskus melko älyvapailta kuulostavia juttuja, jotta 'hienojen ihmisten' ei tarvitse tehdä rahvaan asioita kuten nyt vaikka pähkäillä niinkin arkisten asioiden kuin roskien kanssa :) Mä en ole koskaan tajunnut tuota kuivaustoimintoa, varmaan koska en ole sellaista käyttänyt, kuluttaakohan se kauheasti energiaa? Toisaalta voin kuivattaa pyykit ympäri vuoden ulkona (mitä nyt joudun talven hirmusateiden aikana hieman suunnittelemaan pyykinpesu päiviä kosteusongelmien vuoksi) ja tilaakin on pihalla. Musta sun kuvat on näyttänyt paikan todella kauniina, samaan aikaan vihreä ja vehreä sekä kauniita aukioita ja leveitä katuja kuljeskeltaviksi. Uusia tarinoita odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää uutta vuotta sinullekin! :-)

      Tämä on tosiaan ns. vähän parempi asuinalue, mutta olen nähnyt samanlaista systeemiä kyllä muuallakin. Esimerkiksi kun menimme Guatapeen, niin vuorilla pienen kylän laidalla oli tien vieressä kaamea roskakasa, jota juuri lajiteltiin. En vielä silloin tosin tajunnut, mistä oli kyse.

      Uskoisin ainakin, että tuommoinen kuivaustoiminta kuluttaa paljon energiaa, ainakin jos käyttää tuota normaalia kuivausohjelmaa! Hullua toisaalta kuivattaa pyykkejä koneella neljää ja puolta tuntia, kun ne kuivuisivat melkein samassa ajassa ulkonakin! Toisaalta ilmankosteus tuntuu vaihtelevan täällä aika tavalla. Nyt on ollut kuivempi ja aurinkoisempi jakso, mutta epävakaisempana aikana pyykkien kuivattaminen ulkona voi olla vähän hankalaa.

      Vihreää ja vehreää täällä tosiaan on. Huomaa kyllä, että täällä sataa enemmän ja vähemmän ympäri vuoden.

      Poista
  18. Kiitos taas upeista kuvista ja mukaansatempaavasta kerronnastasi, voin aivan eläytyä ja kokea olevani paikanpäällä. Muistan kun 60-luvun loppupuolella matkustelin Sveitsissä ja sain vaatteeni eräässä perheessä yöpyessäni suoraan kuivausrummusta päälleni, se tuntui aivan uskomattomalta kun Suomessa oli yleisiä silloin pulsaattorikoneet eikä kuivausrummuista ollut tietoakaan.
    Antoisan ihanaa alkanutta vuotta 2019 sinulle Satu ja Ukkelillesi ja tietysti erityishalaukset Nallukalle toivottavat täältä pakkasen ja lumen keskeltä sinne lämpimään Reija ja karvaiset Nallukkansa Hertta ja Herman!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kommentista, Reija! <3 Voin hyvin kuvitella hämmästyksesi, kun sait kuivat vaatteet päällesi. Minusta tuommoinen tuntuu (siis vielä vuonna 2019 :-D) ihan ihmeelliseltä luksukselta, kun ei tartti odotella pyykkien kuivumista. :-)

      Onnellista uutta vuotta sinulle ja ihanille Hertalle ja Hermannille myös. <3 Minun nallea uusivuosi vähän jännitti, kun tuo pelkää paukkuja, mutta onneksi täällä ei paljon paukuteltu. Sai nukkua rauhassa. ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3