Jos kaikki tuntuu sujuvan hyvin, olet varmasti unohtanut jotain.


torstai 1. tammikuuta 2015

Possut liikenteessä

Kirjoitusaika on ollut viime aikoina tosi vähissä, etenkin täällä Phoenixissa, jonne tulimme toissapäivänä. Muuten olisimme Phoenixiin tuskin eksyneet, mutta täällä asuu ukkelin serkku perheineen, joten olihan täällä käytävä, kun kerran melkein "naapurissa" olimme. Ukkelin siskontyttö tuli Los Angelesiin muistaakseni lauantaina ja ajoimme sitten yhdessä Los Angelesista tänne.

En mielelläni yövy tuntemattomissa paikoissa, ja vähän arkailin tänne serkun huusholliin tuloakin. Olen tavannut kyseisen serkun vain kerran, viime vuoden kesäkuussa Hyderabadissa, ja serkun miestä ja heidän kolmetoistavuotiasta poikaansa en ole koskaan tavannut. Kaikki on kuitenkin mennyt ainakin toistaiseksi tosi hyvin, ja meillä on ollut tosi kivaa. Minusta on taas tuntunut, että sovin ukkelin perheeseen erinomaisen hyvin, kun ihmiset ovat jotenkin niin samanhenkisiä kuin minä. Kovin harvoin tunnen kuuluvani mihinkään - ennemmin tunnen olevani aina jotenkin ulkopuolinen - joten olen asiasta enemmän kuin iloinen.

Duke-koira lempipaikallaan.

Se huono puoli täällä kuitenkin on, että täällä joutuu koko ajan syömään. Smiley Serkku perheineen on ilmeisesti päättänyt esitellä meille kaikki lempiravintolansa, ja eilen esimerkiksi söimme aamiaisen Einstein Bros -nimisessä bagelipaikassa, lounaan Pei Wei -nimisessä kiinalaisessa ravintolassa ja uudenvuoden illallisen Persian Room-nimisessä persialaisessa ravintolassa. Vaatteet eivät enää meinaa mahtua päälle, ja sekös ketuttaa. Ruoka on kuitenkin ollut hyvää, joten siinä mielessä en valita.

Eilen Persian Roomissa meillä oli hyvin erikoinen tarjoilija. Hän olisi tarjonnut kolmetoistavuotiaalle serkun pojallekin alkoholia, kun oli niin erityinen ilta. Kun pyysimme tarjoilijaa ottamaan meistä syömisen jälkeen valokuvan, tarjoilija sanoi korjaavansa lautaset ensin pois, "ettette näytä ihan sioilta". Smiley

Miten niin sikamainen näky.



Meidän piti lähteä tänään kahden päivän reissulle Grand Canyonille ja Sedonaan, mutta reissu siirtyi huomiselle ja typistyi yhden päivän mittaiseksi, kun Sedonassa on tullut kuulemma lunta, ja lunta oli tiedossa tänäänkin lisää. Pitää siis odotella parempia ajokelejä ja aurinkoisempia päiviä. Täällä Phoenixissakin on ollut aivan järkyttävän kylmä: eilen päivällä lämmintä oli vain muutama aste ja yöllä lämpötila taisi mennä miinukselle. Kävimme eilen serkun ja siskontytön kanssa kaktuspuistossa, ja kun vielä sataa tihutti, meinasimme jäätyä pystyyn. Kaiken kukkuraksi emme löytäneet tietä ulos puistosta ja päädyimme kiertämään ympyrää.







Meinasin kirjoitella Los Angelesin kokemuksistani, mutta täytyy varmaankin jakaa Los Angeles kahteen postaukseen, kun muuten tästä yhdestä tulee liian pitkä. Tämmöisellä lomalla huomaa muutenkin, miten rajallista aika on: olisi ihan hirveästi paikkoja, joita haluaisi nähdä ja juttuja, joita haluaisi tehdä, mutta kun aika ei vain yksinkertaisesti riitä. Kaiken lisäksi päivä on täälläkin nyt talvella huomattavasti lyhyempi kuin kesällä, ja sekin aiheuttaa luonnolliset rajat paikkojen katselulle, että pimeä tulee jo siinä puoli kuuden maissa. (Kesällä valoisaa aikaa riittää kuulemma kahdeksaan, yhdeksään.)


Olen tällä matkalla tajunnut monesti senkin, miten eri paikoista tulee luoneeksi päässään etukäteen kaikenlaisia mielikuvia ja kuviteltua paikat ihan toisenlaisiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Olin ajatellut esimerkiksi Hollywoodin olevan aivan epätodellinen paikka, jossa kaikki on päällystetty suurin piirtein kullalla ja jossa julkkikset suhaavat edestakaisin pitkillä limusiineillaan. Todellisuudessa Hollywood oli kuitenkin aika tavallinen, paikoin jopa vähän nukkavieru paikka.


Ainoastaan Rodeo Drive, jota sanotaan maailman kalleimmaksi ostoskaduksi ja joka on täynnä hienoja merkkiliikkeitä, vastasi jollakin tavalla mielikuvaani Hollywoodista. Niin hieno Rodeo Drivekaan ei kuitenkaan ollut, ettei tämmöinen pulliainen olisi saattanut mennä Rodeo Driven varrella olevan kahvilan terassipöytään istumaan ja juomaan kahvia. Suuri osa Rodeo Drivella pyörivistä ihmisistä näyttikin olevan turisteja, jotka olivat tulleet paikalle uteliaisuuksissaan, korkeintaan ikkunaostoksille. 

Rodeo Drive.









 
Los Angelesin keskustaan emme hirveästi ehtineet tutustua, mutta sen perusteella mitä Los Angelesin keskustaa näimme, tuli sellainen tunne, ettemme hirveästi mitään menettänytkään. Ihmettelimme, että tässäkö tämän suurkaupungin keskusta nyt oikeasti on. Pilvenpiirtäjien lisäksi keskustassa ei ollut oikein mitään sellaista, mitä keskustassa kuvittelisi olevan – paljon kauppoja ja ravintoloita, ja ennen kaikkea paljon ihmisiä. Keskusta tuntui jotenkin hirveän autiolta ollakseen suurkaupungin keskusta, ja mietimme mahtoiko syynä olla käyntimme ajankohta (alkuiltapäivä), vai johtuiko autius meneillään olevasta lomakaudesta (kaikki ihmiset olivat jossakin muualla).




Los Angeles on kuulemma myös kovin vaarallinen kaupunki, eikä keskustassa kannata juuri liikkua – ainakaan yksinään – enää illalla. Olin siis ihan tyytyväinen, että olimme varanneet hotellin jostain muualta kuin Los Angelesin keskustasta, josta olimme ensin ajatelleet hotellin varata.




Olimme ihmetelleet ylhäällä kukkuloilla myös kaupungin yllä riippuvaa sumumaista verhoa, mutta ukkelin siskontyttö valaisi meitä, että Los Angeles on yksi USA:n saastuneimmista kaupungeista, ja siitä syystä kaupunki peittyy tuommoiseen "sumuun".


Hollywood Boulevard ja Walk of Fame olivat tietysti pakollisia käyntikohteita, kun kerran Hollywoodissa olimme. Sielläpä niitä ihmisiä ja säpinää sitten olikin.

Parkkihallilla oli komea osoite.

Walk of Fame tarkoittaa katukivetykseen upotettuja tähtiä, jotka ovat kunnianosoitus viihdeteollisuudessa menestyneille henkilöille, näyttelijöille, muusikoille, tuottajille, ohjaajille, jopa kuvitteellisille hahmoille. Tähtiä on yhteensä yli 2500, ja niitä on sijoiteltu Hollywood Boulevardin ja Vine Streetin ympäristöön. Kaikkein eniten väkeä pyöri Michael Jacksonin tähden luona – oli vaikea saada tähdestä kuvaa, kun tähden edessä oli koko ajan joku kontillaan. 















Kahvi Hollywood Boulevardilla.

Nyt lopetan tämän postauksen tähän, kun olemme lähdössä tutkimaan Phoenixin keskustaa ja ehkä johonkin ostoskeskukseen. Serkun poika kun haluaisi ostaa Niken lenkkarit, kun ei hänellä olekaan niitä vasta kuin kolmetoista paria. Smiley

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

28 kommenttia:

  1. Hyvaa uutta vuotta sinullekin!
    Kyllahan noista superkuuluisista paikoista tosiaan kehittaa joskus ihan oman ja vaarankin mielikuvan. Varikastahan siella nayttaa olevan.

    Mina tykkaisin jenkeissa varmaan katsella enemmankin luontoa kuin suurkaupunkeja ja ostoskeskuksia, mutta teillahan on myos tata sukulointia ja ehka erilaiset kiinnostuksen kohteet.

    Isanta muuten mainitsi siita teidan ufoautosta, etta automaattiseen tottuu kylla tosi nopeesti ja voi olla tylsaa palata kotona kasivaihteiseen. Taalla Israelissahan lahes kaikki autot ovat myos automaattivaihteisia ja se onkin hyva juttu meidan ruuhkissa. Toisaalta han kylla nauttii Suomessa kesaisin kaahata pikkukylien mutkaisilla sorateilla kasivaihteisella vuokra-autolla niin etta kivet lentaa. Voisi olla uusi ralli-Kankkunen jos olisi siella syntynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anu!

      Kyllä minuakin luonto kiinnostaisi, mutta koska aikaa on niin rajallisesti eikä ukkeli ole suuremmin kiinnostunut luontokohteista, matkasta muovautui nyt tällainen kuin muovautui. Itseäni kiinnostaisivat erityisesti kaikenlaiset vaellukset.

      Automaattivaihteiseen autoon on kyllä tottunut tosi nopeasti, ja se itsensä sammuttava moottorikin on osoittautunut oikein toimivaksi. Polvi olisi kyllä ollut kovilla, jos olisi joutunut kytkintä käyttämään koko ajan! Katsotaan, miten käsivaihteiseen palaaminen sujuu – voi olla, että siinä on taas pieni totutteleminen.

      Poista
  2. Tutun näköisiä paikkoja kuvissasi:) Minä tykkäsin Losissa chicanojen alueesta ja sitten siitä rättikauppaalueesta eli Garment District,,jossa tuli liikuttua.Mutta itsekin tykkäsin että oli mukavempaa Losin ulkopuolella. Hyvät eläin-ja kasvikuvat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole mainitsemistasi alueista kuullutkaan. Eli tässä sen taas näkee, miten jokainen valikoi käyntikohteensa oman kiinnostuksensa mukaan. :-) Tuosta rättikauppa-alueesta tuli mieleen, että minua ahdistaa hirveästi, kun kai tässä pitäisi jotain ostoksiakin jossain vaiheessa tehdä. En inhoa lomalla mitään muuta yhtä paljon kuin ostosten tekoa.

      Poista
  3. Oho, oletpa jännälle reissulle lähtenyt! Ja huippumielenkiintoista päästä matkallenne mukaan näiden päivitystesi siivin. Minkälainen lämpötila siellä muuten on? Kun katselin kuvia on osalla takki ja kaulahuivi ja toisilla teepaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ollut kyllä tosi kiva reissu. Ei paljon huvittaisi kotiin palata.

      Lämpötilat ovat vaihdelleet eri paikoissa jonkin verran, mutta pääasiallisesti on ollut viileää/kylmää. Losissa ja San Franciscossa päivälampötila saattoi nousta lähemmäs kahtakymmentä, mutta yöt olivat hyvin viileitä. Yhtenä aamuna katselin Los Angelesin hotellin ikkunoista, että ihan kuin maassa olisi ollut kuuraa, mutta en ole varma. Saatoin olla väärässäkin - tai sitten oikeassa. Täällä Phoenixissa on vain muutama aste lämmintä, mikä tuntuu paljon kylmemmältä kuin se ehkä onkaan siitä syystä, että meillä ei ole mitään kovin paksuja vaatteita mukana. Ihmettelen, miten jotkut kulkevat näistä lämpötiloista huolimatta shortseissa ja/tai paitahihasillaan – esim. serkun poika liikuskeli tänäänkin kaupungilla shortsit jalassaan! Ja minä meinasin jäätyä pidemmissäkin lahkeissa.

      Poista
  4. Hiukan nauratti tuo 'naapurissa' oleminen. Tassa ihan jannittaa, etta mssa teilla viela on sukulaisia ja tuttuja ? :) Nuo matkat taalla kuitenkin tuppaavat olemaan pitkia....hienoja kaktuskuvia !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin ihmeessä näitä sukulaisia ja tuttavia ilmestyy eteen kuin sieniä sateella. :-)

      Etäisyydet ovat tosiaan USA:ssa pitkiä, mikä tuppaa karttaa katsoessa unohtumaan. Alun perin matkaa suunnitellessa katselin kartasta, että mehän voisimme käydä samalla myös Meksikossa ja Salt Lake Cityssä, kun ne ovat “tuossa ihan lähellä”. :-D

      Poista
  5. Tuo syöminen (ja sitä kautta tuliaisina tulevat kilot) taitaa olla väistämätön "paha" USAn matkalla... :) Itse voisin jo alkaa viritelemään vedonlyöntiä siitä, montako (kymmentä?) kiloa mahtaa tarttua matkaan, jos suunnittelmamme pitkä reissu sinne toteutuu tämän vuoden aikana...

    Mä olen lukenut monista jenkkilän matkoja käsittelevistä blogeista, että LA:ta varten ei kuulemma kannata varata kovinkaan montaa lomapäivää - on kuulemma nopeasti nähty. Samaa tunnutaan sanovan Las Vegasista, joka sekin on leffojen synnyttämien mielikuvien perusteella joku ihan uber-paikka, mutta todellisuudessa kuulemma sekin aika pieni. Tosin jos pelipöydät kiinnostaa, niin sitten tietysti eri asia...

    Hienoa kuitenkin, että olet tuntenut olosi mukavaksi ukkelin sukulaisten luona. Tiedän tarkalleen, mitä tarkoitat tuolla ulkopuolisuudella, joskus sellaiset tunteet latistavat muuten ihan mukavat reissut, mutta kiva kuulla, että tällä kertaa on kaikki mennyt mukavasti joukon jatkeena. Innolla odottelen seuraavia raportteja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei täällä vissiin voi oikein ylimääräisiltä kiloilta välttyä. Annokset ovat isoja, ruoka on halpaa ja syödä pitää. :-D

      Samanlainen tunne minullekin jäi LA:sta, että kaupunkiin ei kannata paljon aikaansa tuhlata. Onneksi ei varattu Losiin enempää lomapäiviä; kolme yötä oli enemmän kuin tarpeeksi. San Franciscossa olisimme viihtyneet kauemminkin, mutta käymme siellä lyhyesti vielä ennen Suomeen paluuta, kun lentomme Suomeen lähtee sieltä.

      Lukemieni juttujen perusteella sainkin Las Vegasista semmoisen kuvan, että paikka on loppujen lopuksi aika pieni, ja kun emme ole sen suuremmin kiinnostuneita kasinoista tai erilaisista show-jutuista, päätettiin jättää Las Vegas välistä. Ja olen päätökseen ihan tyytyväinen – tuskin siinä hirveästi mitään menetimme, kun emme Las Vegasia nähneet.

      Poista
  6. Einstein Bros! Olen halunnut tuonne aamupalalle vaikka kuinka pitkään, mutta Iiro ei ole suostunut, kun ei tykkää bageleista.

    Mua vähän hämäsi Walk of Famella, että joiltakin hepuilta tähtiä löytyi enemmän kuin yksi. En nyt muista yhtäkään esimerkkiä, mutta taatusti oli yksi tähti siellä "keskeisillä" paikoilla... ja sitten kun kävelin sinne toiseen päähän niin bongasin uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään mikään bageleiden suuri ystävä ole, mutta täällä niitä on tullut kyllä syötyä. :-) Moni Einstein Brosin bageleista oli muuten munatäytteisiä, ja minä en oikein osaa yhdistää kananmunaa ja bagelia. Itse valitsin juurikin semmoisen munatäytteisen – täytteessä oli ainakin munanvalkuaista, herkkusieniä ja pinaattia – serkun suosituksesta, ja se oli kyllä parempaa kuin olin etukäteen kuvitellut. :-)

      Minä en katsellut tähtiä niin tarkkaan, että olisin huomannut useampia tähtiä kenelläkään. Mutta voi hyvinkin pitää paikkansa.

      Poista
  7. Teillä on näköjään todella laaja turnee menossa. Olen kuullut samaa muiltakin LA:n kävijöiltä, että keskusta on aika hiljainen ja ilmeisesti se Hollywood on hieman nukkavieru, koska kaikki, joilla oikeasti on rahaa asuvat muualla. Pari kaveria on juuri nyt LA:ssä ja he olivat käyneet paikallisella haustausmaalla. Heillä on kuulemma paljon kuvia julkisten haudoista. Tuliko sun käytyä hautasmaalla LA:ssä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turnee on, juu. :) Ja silti tuntuu, että niin paljon on jäänyt näkemättä!

      Hollywood Forever Cemetery oli mun käyntilistallani, mutta en sitten loppujen lopuksi siellä käynyt, kun en enää kehdannut raahata ukkelia taas yhdelle hautausmaalle. Ja kun etukäteen katselin niitä tyyppejä, joita kyseiselle hautausmaalle on haudattu, enkä tuntenut heistä yhtäkään, niin siinäkään mielessä hautausmaa ei hirveästi kiinnostanut. En muutenkaan oikein tykkää turistimaisista hautausmaista – minusta on paljon kivempi löytää omat hautausmaani. :-)

      Poista
  8. Ehdin vasta nyt lukea edellisenkin postauksesi, onpa mielenkiintoista, kiitos! Minä kyllä viettäisin ennemmin aikaa tuolla merenrantapaikoissa kuin Hollywoodissa, jos joskus sinne matkustaisin. Mutta pitäähän se Los Angeleskin nähdä, herranjestas, jos siellä kerran on! Ihana kun jaksat raportoida! Että terveisiä vaan täältä sateisen Helsingin kodista, keittiön nojatuolista, jossa juuri sain kätevän matkan maailmalle, ihan unohdin, missä olen ja että siivotakin piti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävimme kyllä yhdessä merenrantapaikassakin, peräti kaksi kertaa samassa paikassa. :-) Ensi kävimme siellä kahdestaan, ja sitten vietiin vielä siskontyttökin sinne. Kertomus niistä retkistä jäi kuitenkin odottelemaan jotakin toista postauskertaa.

      Kävin innoittamanasi katselemassa Helsingin säätiedotusta, eikä siellä taida kovin talvista olla? Jotenkin olin kuvitellut, että Helsingissäkin on täysi talvi. Mutta pianhan saan olla ihan itse toteamassa, millainen sää siellä on.

      Poista
  9. Mahtavaa alkanutta vuotta! Upea reissu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samaa sinulle! Reissu on ollut hieno kokemus - varmasti yksi parhaista matkoista ikinä.

      Poista
  10. Ihastuttavia nuo punapäiset kaktukset, heh:) Niitä on täällä sellaisia minikokoisia.
    Tututhan nuo Hollywood-kirjaimet ovat, TV:n ym kautta, mutta luulin, että siellä olisi loistokkaampaa. Nyt tiedän senkin paremmin kiitos!
    Mutta saitko sen leffaroolin, kai kävit niissä koekuvauksissa? :D

    Ps. täällä takapenkillä on välillä tullut torkahdettua, joten oli ihan kiva katsella nämä kuvat, kiitos! Hyvää vuoden jatkoa ja erinomaisen hyvää matkan etenemistä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla puistossa oli ihan jättimäisiä kaktuksia, mutta kylmä ja sateinen sää ei oikein innostanut kuvaamaan. Toisenlaisessa säässä siellä olisi varmasti viihtynyt vaikka kuinka kauan.

      Hitsi kun unohdin kuvata meidän hotellin edessä olevat Hollywood-kirjaimet. Hotellin pihalle oli nimittäin tekaistu vale-Hollywood -teksti, joka oli minusta aika hauska. Että jos ei olisi viitsinyt lähteä metsästämään sitä oikeaa kylttiä, olisi silti voinut sanoa nähneensä Hollywood-kyltin. :-)

      Juu, leffarooli tuli. Saan esittää Renny Harlinin seuraavassa elokuvassa kaktusta.

      Takapenkillä saa toki torkkua. Tai lukea vaikka kirjaa. :-)

      Erinomaisen hyvää alkanutta vuotta sinullekin!

      Poista
  11. Ruoka nayttaa hyvalta eli tarkeimmat ensin, possuilua tai ei niin voi etta jos saa aamulla baageleita, paivalla kinkkia ja illalla persialaista eli iranilaista, olen vihrea kateudesta! Koko LA mielikuva on luotu nuoruudessa 90210 Beverly hills sarjan perusteella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, sieltä samasta lähteestä se taitaa minunkin LA-mielikuvani olla. :-D

      Poista
  12. Minulle matkoilla nimenomaan paikallisen ruoan syöminen on ihan kärkipääjuttuja. Tykkään myös luuhata paikallisissa kaupoissa tutkimassa, että mitä siellä myydään.). Amerikka olisi mukava ruokakohde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin paikallisen ruoan syöminen on yksi loman tärkeimmistä nautinnoista, mutta niistä nautiskelujen seurauksena tulleista lisäkiloista en kyllä nauti yhtään. Kaupoissa luuhaamista sen sijaan inhoan – se kun on mielestäni ihan hirveää ajanhukkaa.

      Amerikka on todellakin erinomainen ruokakohde: ruokaa löytyy joka makuun ja se on pääasiallisesti myös hyvää.

      Poista
  13. Matka jatkuu... kuvat ja teksti täydentävät toisiaan. Luontokuvat super!!!

    Walk of Fameä vastaava, tosin pienimuotoisempana, löytyy myös Cannesista, jossa Elokuvajuhlien Kongressikeskuksen edessä on filmitähtien kädenjälkiä. Kaikkea mukavaa jatkoon ja makunautintoja myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset sinulle! :-)

      Enpä ollut tiennytkään, että Cannesistakin löytyy Walk of Fame. Kiva, kun vinkkasit asiasta.

      Poista
  14. Kiva, kun pääsee matkustamaan täältä kotisohvalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos olet ollut matkalla mukana! :-)

      Poista