Jos lintu lentää ikkunaasi, älä säikähdä: se on vain Jumala, joka pelaa Angry Birds -peliä.


sunnuntai 19. marraskuuta 2023

Patsaat riisipellossa

Samana iltana, kun olin kirjoittanut aiemman postauksen diwalista ja koirista, menin normilenkilleni tuohon viereiseen puistoon. Olin päässyt puiston rauhallisempaan takakulmaan, kun eteeni hyppäsi yhtäkkiä järven puolelta aidan yli koira. Katsoin, että miten tuo koira on niin omituisen näköinen, kunnes tajusin, että koira olikin apina. En ole ikinä nähnyt puistossa apinoita, mutta nyt näin niitä kerralla kaksi. 

Ei ollut oikeaa kameraa mukana, ja koska iPhonen kamera on ihan paska, kuvat ovat mitä ovat.

Pelkään apinoita melkein yhtä paljon kuin kulkukoiria, joten olin hieman kusi sukassa. Onneksi lähellä oli muitakin ihmisiä, eivätkä nämä kaverit näyttäneet välittävän ihmisistä yhtään (olivat päinvastoin hyvin arkoja), joten pelkoni hälveni. 

Hienot apinat asioivat biovessassa.

Menisköhän tonne miesten puolelle?

Naisten puolelta tulee kyllä paremmat tuoksut.

Seuraavaksi törmään lenkilläni varmaankin käärmeeseen, mikä olisi kauhuskenaarioni numero yksi! Ukkeli kysyi minulta yhtenä iltana, miten toimisin, jos näkisin käärmeen keskellä tietä. Jäin miettimään ja vastasin sitten hieman epäröiden, että pysähtyisin ja jäisin tarkkailemaan tilannetta. Jos käärme luikertelisi tieltä pois, jatkaisin (ehkä) matkaani, mutta jos ei, palaisin samaa tietä takaisin. Juuri näin pitäisi kuulemma toimiakin. Toivottavasti ei tarvitse koskaan testata tätä käytännössä!

Palatkaamme kuitenkin vieläkin enemmän ajassa taaksepäin eli siihen käyntiin appivanhempien tontilla. Tontti sijaitsee hieman Hyderabadin ulkopuolella, lentokentälle menevän tien lähellä, ja alue on ainakin vielä toistaiseksi aika maaseutumaista. Ympärille on kuitenkin alkanut nousta kaikenlaista, ja luulen, että kun menee jokunen vuosi, maisemat saattavat näyttää hyvin toisenlaisilta. 

Riisipeltoa.

Ihmettelimme kahta tyyppiä, jotka tönöttivät ykköset päällä keskellä riisipeltoa. Mitä hittoa?! 😆 Sitten tajusimme, että heillä oli jonkinlainen kuvaussessio (drone näkyy tuossa kuvan vasemmassa laidassa).

Tällä koneella korjataan kuulemma riisiä pellolta.

Temppelissä jaettiin köyhille ruokaa.

Vielä olisi mahtunut jokunen heinä kyytiin. 😆

Appivanhempien tontti on lähellä Himayat Sagar -järveä, ja kävimme katselemassa järveä näköalapaikalta.

Tähän on nousemassa kuulemma jokin viiden tähden lomaresortti.


Koiratkin ovat päässeet uimaan. 

Näköalapaikalla on hyvä pestä autoa. Vedestä ei tule ainakaan pulaa. 😆
Lauantaiajelulle lähteneet.
Intialaiset järvet (kuten muutkin vesistöt) ovat yleensä hyvin saastaisia. Ei tulisi mieleenkään mennä järveen uimaan!

Näköalapaikan lähelle on nousemassa valtava Aqua Marine Park.

Aqua Marine Park tulee olemaan valmistuessaan Intian suurin tunneliakvaario, johon tarvitaan 3 miljoonaa litraa vettä. Enpä ole ihan varma tämänkään projektin järkevyydestä.

Seuraavaksi menimme tontille, jonne oli edellisenä päivänä rakennettu porakaivo. Kaivon pällistely olikin syy vierailullemme. 

Siinä se porakaivo nyt on.

Näkymä tontilta. Keskellä näkyy krikettikenttä ja takana Himayt Sagar -järvi. Portilla istuu miehiä, jotka olivat olleet tekemässä porakaivoa.

Tontilla kasvaa monenmoisia hedelmiä, kuten kermaomenoita.

Sitten ajelimme katsomaan muutamaa kukkuloille nousevaa asuinaluetta. 

Tämä kyseinen asuinalue on nimeltään Oorjita Armonia, ja talojen olisi määrä näyttää valmistuessaan tältä:

Kuvat: Oorjita Armonia.

Todellisuus ei täällä kuitenkaan vastaa aina kuvitelmaa, joten olen hieman skeptinen sen suhteen, miltä talot tulevat oikeasti näyttämään. 

Intialaisissa taloissa on usein semmoinen ongelma, että ne rakennetaan aivan liian lähelle toisiaan. Vähimmäisetäisyysvaatimuksia on, mutta niitä ei viitsitä aina noudattaa. Liian lähellä oleva naapuritalo pimentää kodin ja on myös turvallisuusriski esimerkiksi tulipalon sattuessa.

Muutama muu kukkuloille nouseva talo.

Näköalat Hyderabadin kaupunkiin olivat ihan jees – ellei tuohon eteen nyt sitten nouse taloja näköaloja peittämään. Sekin on hyvin mahdollista.

Kasvit jäivät tuntemattomiksi mutta näyttivät hauskoilta.

Kuvassa näkyy hieman Meadow Dance -asuinalueen taloja, jotka ovat arkkitehtuuriltaan hyvin erikoisia. Taloissa on kaareva maakatto, joka pitää asunnon viileänä kesällä ja lämpinä talvella. Tässä lyhyt videonpätkä taloista, jos talojen arkkitehtuuri kiinnostaa enemmänkin: 

Talot eivät ole kuitenkaan menneet kaupaksi toivotulla tavalla, sillä niiden vasthu (se intialainen vastine fengshuille) ei ole paras mahdollinen.

Oli tullut kahviaika, joten poikkesimme ukkelin kanssa läheisen Nirvana Club -resortin kahvilaan. Paikka oli oikein kiva, mutta ruuhkaa ei ollut.

Qubani Ka Meetha eli perinteinen hyderabadilainen aprikoosijälkkäri. Annos oli muuten ihan hyvä mutta ei tarpeeksi makea minun makuuni. 🤭

Pihalla oli kiva uima-allasalue.

Hauskoja puita.

Sitten oli aika palata takaisin kaupunkiin. Ajelimme maataloustieteen yliopiston alueella, jossa ukkelin siskokin oli opiskellut joskus. Jos ei autonkuljettajaa olisi ollut, vaan minä olisin ollut ratissa, olisin viettänyt alueella paljon pidemmän ajan, sillä siellä oli niin paljon nähtävää. Nyt ajoimme kuitenkin vain alueen läpi, ja kuvasaaliskin jäi muutamaan kuvaan, kun en kehdannut pyytää autonkuljettajaa pysähtelemään koko ajan. 

Yliopistoalueen tietä.

Auditoriorakennus.

Esteratsastusalue.

Häät ovat Intiassa monella tapaa hyvin tuottoisa bisnes, ja koska vieraslista on yleensä pitkä, häihin tarvitaan suuret tilat. Näimme useita valtavia häätiloja, jotka kulkevat tyypillisimmin nimellä marriage hall tai function hall, mutta kuvat eivät ole kaksisia, kun otin ne liikkuvasta autosta.

Tulee vähän mieleen Tuurin kyläkauppa. 😆

Anoppilan lähialueilla ei ole kerjäläisiä oikeastaan lainkaan, joten en joudu arjessa normaalisti tekemisiin kerjäläisten kanssa. Lauantaina näimme aggressiivisia kerjäläisiä sekä siellä ilotulitteiden myyntipaikassa että muutamassa risteyksessä. 

Flyovereiden alla.

???

Intialaiset ovat lastaamisen mestareita.

Perinteinen intialainen wine shop. Näistä viinimyymälöistä on turha kysellä viinejä, koska niissä myydään enimmäkseen viskiä ja olutta.

Nykyään on olemassa hienoja ja moderneja alkoholimyymälöitä, mutta entisaikaan viinakaupat olivat tuollaisia epämääräisen näköisiä luukkuja seinässä. (Itse asiassa kävimmekin uudenaikaisessa viinakaupassa tällä viikolla, ja täytyy muistaa laittaa siitäkin kuva jossain vaiheessa.) Illalla meno näyttää myymälöiden edessä sellaiselta, että tappelu ei ole kaukana, kun viinoja ruvetaan juomaan jo tuossa myymälän edessä. Itse en ole ostanut koskaan mitään tällaisestä myymälästä, koska nämä näyttävät niin epäilyttäviltä. Huvitti tämä kyseinen kauppa, kun kyltissä luki isolla Sterling Reserve (joka on intialainen viskimerkki), ja alla luki Packaged Drinking Water. Onhan se viskikin tavallaan juomavettä. 😆

Nyt kun olen saanut ahdettua postaukseen 50 kuvaa, on varmaankin aika lopettaa. Jään odottelemaan, josko uni kohta tulisi. Kello on 1.40, eikä minua nukuta jostain syystä yhtään. Äsken kuuntelin, kun yläkerrassa yksin asuva vanha rouva siirteli taas huonekaluja keskellä yötä. En tiedä, mikä hänen ongelmansa on, ja miksi hänen pitää alkaa järjestellä asuntoaan, kun muut yrittävät nukkua, mutta hyvää yötä nyt kumminkin. Sekä rouvalle että kaikille muillekin.

P.S. Intia hävisi Australialle kriketissä, joten mestaruus meni Australiaan.

18 kommenttia:

  1. Ulrika50v.blogspot.com20.11.2023 klo 10.11

    On se kyllä hirveetä kun noi kerjäläiset on lapsia 🥹😭
    Hyviä kuvia ! Kuvia katsellessa , tuli mieleen ett vitsi kun täälä pohjoismaissa on hirveesti sääntöjä pelkästään liikenteessä mutta säännöthän liikenteessä pelastaa ihmishenkiä mutt kumminki .Kuvassa perhe ajelee moottoripyörällä, vain isällä kypärä , mä kyllä ottaisin sen pois : ajellaan nyt sitt kaikki ilman 😆
    Kivaa viikon alkua ❤️❤️❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hirveää juu, mutta mä olen valitettavasti jotenkin niin turtunut lapsikerjäläisiin, etten osaa enää murehtia lapsien kohtaloa (kun ei siitä olisi edes mitään hyötyä). Mutta sitten itken niitä kulkukoiria... 🙄

      Tuo moottoripyöräkyyti oli vielä pientä. 🤭 Olen nähnyt yhden moottoripyörän kyydissa kuusikin ihmistä, eikä kenelläkään ollut kypärää. Mä en hirveästi tykkää säännöistä, vaikka semmoisia tietysti yhteiskunnassa tarvitaan, ja siksi rakastan ajaa Intiassa autoa, kun ei ole niin tarkkaa, millä kaistalla ajaa, vai ajaako millään tai missä tekee U-käännöksen. 😅

      Kivaa päivää ja mukavaa viikon alkua sinullekin, ja kiitos kommentistasi! 😘

      Poista
  2. Mahtavaa, että yhdessä kuvassa intialaiset olivat suorassa jonossa jonottamassa! Tätä ihmettä en todistanut ikinä v. 2012 kuuden viikon aikana Kalkutan, Darjeelingin ja Delhin tietämillä t. Monivuotinen lukija Turusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin, että mahtaakohan tuon suoran jonon syynä olla se, millä asialla jonottajat ovat. Ehkä köyhien ruokajako ei ole sellainen paikka, missä tulee ensimmäisenä mieleen etuilla...

      Mutta muuten intialaiset eivät ole todellakaan mitään maailman kuuliaisimpia jonottajia. Melkein joka kerta kun menen tuonne Durgam Cheruvun puistoon lenkillekin (sinne pitää ostaa 10 rupiaa kustantava lippu), joku yrittää etuilla. Eilenkin, vaikka jonossa ei ollut minun lisäkseni kuin yksi ihminen, joka oli jo ostamassa lippua, niin eikös yksi nainen yrittänyt tunkea ohitseni luukulle. No minä pidin puoleni ja tungin melkein väkisin hänen eteensä. 🤭 Intia tarjoaa kyllä loputtomasti mahdollisuuksia itsehillinnän kehittämiseen. 🤣

      Poista
  3. Minähän ahmin näitä postauksiasi! Olin kyllä jo ensimmäisen kuvan ja tekstin nähdessäni käymässä kommentoimaan, että jos tuo on koira, niin... mutta selvisihän se sitten.
    Laitan linkin Jaipuriin.... jos kiinnostaa kurkata
    https://repolainenreissaa.blogspot.com/2022/10/vaaleanpunainen-jaipur.html
    siellä Kapuamisamallia saimme apinoilta viime syksynä, hih... minä olen mieltänyt, että Intiassa on valtavasti apinoita... lehmien lisäksi niitä olemme nähneet sekä etelässä, että pohjoisessa PALJON!!
    Kanssasi pääsee kyllä niin aitoon oikeaan Intiaan, että ei voi olla kuin kiitollinen, kun jaksat kuvata ja niin elävästi kertoa - tämäkin päiväkaffe oli kertakaikkinen nautinto!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas ihana kuulla, että jaksat lukea näitä. 🤗

      Intiassa on tosiaan valtava määrä apinoita, mutta niitä ei pitäisi olla näin kaupungissa ja keskellä asutusta. Niistähän koituu monenlaista harmia ihmisille. Olen kirjoitellut asiasta aiemmin täällä ja täällä, kun bongasin Intiassa asustellessamme apinan ihan meidän parvekkeen lähellä. Tuolloinen apina tuli niin lähelle asutusta siksi, että joku idiootti syötti sitä. Tulen lukemaan kohtapuoliin sinun postauksesi – kiitos linkistä. 😊

      Mukavaa päivän jatkoa, Repolainen! 🥰

      Poista
  4. Kiitos taas kuvista ja tietty kirjoituksesta. Itsekin ihmettelin niitä kirjavia narulenksuja, johon itsekin olit alle laittanut kysymysmerkkejä. Oli aika outoja! Kun näin tuon jonotuskuvan, niin itselle tuli ekaksi mieleen lenkajenkan tanssiminen. Mutta ei sitten ollut! (oikeasti tämä kerjäläisten ja köyhien määrä on kyllä aivan kamalaa)
    Mielenkiintoista ovat ne kaikki "hienot" rakennukset ja resortit ja tietty suunnitelmat niiden rakentamiseksi. Joillakin on rahaa, joillakin taas ei.
    Apinat ovat mulle ihan outo asia, olen nähnyt varmaan vain jossain eläintarjoissa. Mutta en haluaisi tavata niitä vapaana luonnossa enkä sen lisäksi myöskään käärmeitä! Onnea tulevaisuudessa, että et törmää niihin!

    Täällä on satanut lunta, joten ulkona on valoisaa! LÄhdenkin hieman "lumitöihin"! Mukavaa viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tullut kysyneeksi ukkelilta, jospa hän tietäisi, mitä nuo värikkäät narut ovat. Palaan asiaan, jos ukkelilla on tähän jokin ehdotus. 😅

      Kuilu köyhien ja rikkaiden välillä on täällä todella valtava. Jotkut lentävät yksityiskoneella kriketin maailmancupin finaalin, ja jotkut toiset jonottavat temppelistä ilmaista ruokaa tai kerjäävät tienristeyksissä. Tämä on ollut yksi niistä asioista, joita on ollut todella vaikea suomalaisena sulattaa. Vaikka meilläkin Suomessa köyhien ja rikkaiden välinen kuilu on kasvamassa, ero ei ole kuitenkaan (todellakaan) niin räikeä kuin täällä.

      Apinoita on usein varsinkin temppelien lähellä, ja Taj Mahalissakin oli oikein kunnon apinaongelma. Yksi apina oli pöllinyt yhden turistin käsilaukunkin (täällä juttua siitä), mikä nauratti, mutta eipä olisi naurattanut, jos olisi osunut omalle kohdalle! Ruoka houkuttelee apinoita ihmisten joukkoon, mikä ei ole hyvä asia ollenkaan. Käärmeitä en ole onneksi nähnyt (muuta kuin kuolleena), enkä toivottavasti näekään, sillä intialaiset käärmeet eivät ole mitään vaarattomia pikkulieroja.

      Onpas kiva kuulla, että siellä on kaunis talvinen sää! Jostain syystä ajatus lumesta kuulostaa tosi kaukaiselta. 🤭 Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  5. Sinulla on ollut tuuria saada elää luksuselämää Intiassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luksuselämä on meidän elämästä kyllä hyvin kaukana. 😅 Mutta tällaista keskiluokkaista elämää olen saanut kyllä elää.

      Poista
  6. Kiitos taas! Luin useamman postauksen kerralla, mutta kommentointini takkuaa - siispä vain kiitän! Ja toivotan hyvää jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi lukemisesta ja kommentista! 😘 Kiva, että kommentin jättäminen onnistui. Sinulle hyvää viikon jatkoa ja marraskuun loppua. 😊

      Poista
  7. Söpöt apinat! Itsekin tosin pelkäisin niitä, koska pelkään suurinta osaa eläimistä (vaikka rakastan eläimiä, pelkään silti monia eläimiä). Gibraltarilla hengailee apinoita vapaana ja se oli samaan aikaan jännää ja myös pelottavaa. Gibraltarin apinat ovat tottuneet ihmisiin, joten osa oli aika röyhkeitäkin (minulta pölli apina hiuspannan päästä). :D

    Käärmeen kohdalla toimisin samoin kuin sinä. Ja itse asiassa monen muunkin eläimen, koska olen jähmettyjä: kun tulee jokin pelottava tilanne, yksinkertaisesti jähmetyn ja tarkkailen. Ei ole hyvä ratkaisu esim. päin juoksevan lehmälauman kohdalla :D

    Mielenkiintoista nähdä kaupungin reunama-alueita! Hyvin maalaismaiselta tosiaan näyttää ainakin toistaiseksi. Muiden lailla minuakin kiinnostaisi tietää, mitä nuo riemukkaan väriset narusysteemit tienlaidalla ovat? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jaa, söpöydestä voidaan olla monta mieltä. 🤭 Mutta tavallaan, joo.

      Mä muistan Gibraltarin apinat hyvin hatarasti (kävin siellä joskus lapsena, kun oltiin perheen kanssa vaunuilemassa Espanjassa), ja silloin apinat olivat minusta vain kiinnostavia ja eksoottisia. Intiassa on tullut vissiin vähän eri näkökulma asiaan. 😅

      Joskus on tosiaan parempi toimia kuin jähmettyä paikalleen. Ja nyt kun sanoit, niin lehmätkin voivat olla pelottavia, jos niitä on paljon ja ne vyöryvät isona massana kohti. Olen monesti miettinyt sitä, miten toimisin, jos kohtaisin karhun. Tuskin pystyisin ainakaan teeskentelemään kuollutta!

      Sain nyt kysyttyä ukkelilta noista värikkäistä naruista, ja ukkeli zoomaili kuvaa ja totesi, että ne taitavat olla värikkäitä puutarhaletkuja. Jos katsoo tarkkaan, letkujen päässä on jonkinlainen suutin/liitin/whatever (en muista, miksi sitä kutsutaan). Näköjään Intiassa pitää puutarhaletkujenkin olla värikkäitä. 🤣

      Poista
  8. Luin illalla tän sun uusimman postauksen ja yöllä olinkin sitten Hyderabadissa… 😂
    Hitsit, mä tykkään tästä sun blogista NIIN! 🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tykkäsit Hyderabadista. 😂

      Ihana kuulla! 😘😘😘

      Poista
  9. Mua nauratti noi "koira-apinat", kun kutsun usein meidän koiria "apinaisiksi". Kerran yksi nainen luuli tosissaan, että meillä on apinoita, kun puhuin, että "Meidän apinaiset sitä ja meidän apinaiset tätä..." ja hän kysyi, että tarviiko niiden pitoon jonkun erikoisluvan...? 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas hauska tarina. 😂 Kiitos tästä! Ja kivaa viikonloppua!

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3