Diplomaatti on sellainen, joka osaa käskeä toisen painua helvettiin niin ovelasti, että toinen rupeaa oikein odottamaan matkaa.


torstai 26. huhtikuuta 2018

Perästä kuuluu



Viime päivinä ei ole tuntunut ihan hirveän keväiseltä, mutta on Suomessa ollut jossain välissä ilmeisesti ihan lämmintäkin, koska automme oli vihdoinkin irronnut parkkipaikasta. Kolme viikkoa sitten, ennen Intiaan lähtöä, jäätä oli renkaan ympärillä vielä niin paljon, ettei ollut mitään toivoa saada rengasta irti. Jätinkin auton suosiolla odottelemaan parempia aikoja, mutta varasin kumminkin kesärenkaiden vaihdon heti kotiinpaluun jälkeiseksi aamuksi.

Kun menin katsomaan renkaan tilannetta lentokentältä tultuamme, näky oli aika surkea. Rengas oli aivan tyhjä. Vararengas löytyi kuitenkin tavaratilan pohjan alta, ja kun ohjekirjassa oli niin hyvät ja kompaktit kymmensivuiset renkaanvaihto-ohjeet, päätin vaihtaa vararenkaan alle. Ei kai se nyt niin vaikeaa voisi olla. Homma tyssäsi kuitenkin heti alkuunsa, sillä en saanut pultteja auki. Pultit eivät liikahtaneetkaan, vaikka väänsin kaikin voimin ja vaikka jopa seisoin ja hypin ristiavaimen päällä. Ärsyttävää. Mikäs kuntosalien kuningatar se tämmöinen on, joka ei saa edes paria pulttia auki?

Seuraavaksi päätin käydä ostamassa jalkapumpun ja yrittää pumpata rengasta. Jospa renkaassa pysyisi ilma edes sen verran, että saisin auton ajettua seuraavana aamuna renkaanvaihtoon. Pumppaaminen oli kuitenkin oikeaa hölmöläisten touhua. Vaikka pumppasin ja pumppasin (karkeasti arvioiden noin 500 kertaa), rengas ei täyttynyt juuri lainkaan. Lopulta päätin luovuttaa ja soittaa seuraavana päivänä jonkun bodarin apuun.

Aamulla soitin Hinausautokeskukseen, ja sieltä tulikin mies paikalle jo reilussa varttitunnissa. Selitin miehelle, kuinka olin edellisenä päivänä yrittänyt saada vararengasta vaihdettua, mutta en ollut saanut pultteja auki. Mies käänsi pultteja varsin kevyen näköisesti, ja kappas vaan, pultit olivatkin jo auki.

Rengas ei ollut tyhjentynytkään jään ja kylmyyden takia, kuten olin ajatellut, vaan renkaasta löytyi pieni metallinpalanen. Rengas tuli paikattua samalla, ja pääsin vihdoin vaihdattamaan kesärenkaat alle. En ollut koskaan ennen kuullut, että rengas voisi jäätyä maahan kiinni, mutta Itä-Suomessa käydessäni kuulin, että sellaista tapahtuu itse asiassa useinkin. Ei tarvita kuin pieni kuoppa renkaan alle, johon vesi voi kerääntyä. Jos on kovat pakkaset, eikä autoa liikuttele, niin rengas jäätyy maahan kiinni.

Tuommoinen metallinpalanen renkaasta löytyi.

Minun oli tehnyt Intiasta palattuamme illalla mieli salaattia, kun oli ollut tuota salaattivajetta pari viikkoa. Laiskotti kuitenkin sen verran, etten viitsinyt ostaa salaattiaineita (ne pitää pilkkoa...), joten kävin ostamassa marketin salaattibaarista salaattia. Mielessäni kyllä kävi, että pitäisiköhän kumminkin jättää valmissalaatti ostamatta, kun oli jo varsin myöhäinen sunnuntai-ilta. Kuinkakohan paljon salaatilla oli ollut sunnuntaina menekkiä? Olikohan salaatti seissyt laarissa kauankin?

Sepä selvisi puoli neljän aikaan aamulla, kun heräsin siihen, että vatsaani väänteli aivan kamalasti. Siitä se hauskuus sitten alkoikin. Tuli juostua pöntön ja sängyn väliä niin monta kertaa, että meni laskut sekaisin (sori naapurit!), mutta onneksi tavaraa tuli vain alapäästä. Meinasin kuolla nauruun, kun ajattelin, että olin juuri viettänyt pari viikkoa Intiassa, syönyt siellä mitä sattui (usein vielä pesemättömin käsin), eikä minulla ollut ollut mitään ongelmia. Mutta sitten kun tulin Suomeen ja ostin marketista salaattia, sain heti ripulin. Ei ole todellista.

Ukkeli on jo pitkään ollut sitä mieltä, että ruoan laatu on Suomessa heikentynyt, mutta minä olen väittänyt itsepintaisesti vastaan. Suomen ruokahan on maailman parasta ja turvallisinta! Kai minunkin on pikkuhiljaa pakko ruveta tarkistamaan käsityksiäni.

Sirkkaleipä oli saapunut kauppoihin. Ja laari ammotti tyhjyyttään.

Heti kun olin saanut kotiin palattuamme matkalaukut auki, olin todennut, että vaatteemme haisivat pahalle, ikään kuin ummehtuneelle kaapille. Joka ikinen vaatekappale haisi, alushousuja ja sukkia myöten! Olikohan anoppilan vaatekaappeja tuuletettu ikinä, kun niistä tuli vaatteisiin tämmöinen haju?

Haju oli niin kuvottava, ettei auttanut muu kuin laittaa kaikki vaatteet pesuun - sellaisetkin, joita en ollut käyttänyt koko matkan aikana kertaakaan. Kurtat pitää pestä käsin, ja siinä olikin mukavasti puuhaa, kun pyykkäsin parikymmentä kurtaa käsin. Minulla oli ollut juuri käsipyykkihommat meneillään, kun tuli tuo renkaanvaihtotilanne, ja sitten kun tulin kahden tunnin päästä takaisin rengasliikkeestä ja muilta asioilta, löysin kylpyhuoneesta likoamasta kaksi kurtaa, joita ei saisi liottaa. Ihan yhtenä kappaleena ne kuitenkin olivat, vaikka niitä olikin liotettu varsin perusteellisesti.

Koska haju ei tuntunut oikein lähtevän pesussakaan, tuulettelin vaatteita vielä ulkona parvekkeella. Nallekin haisi, ja poloinen joutui istumaan kaksi päivää parvekkeella kylmässä. Haju ei siltikään vielä täysin lähtenyt. Kun kerroin puhelimessa hajuasiasta äidilleni, oivalsin yhtäkkiä jotakin: eihän nalle ollut ollut missään vaatekaapissa, vaan se oli pötkötellyt koko ajan sängyn päällä! Samalla tajusin, ettei moni muukaan pahasti haiseva asia (esimerkiksi käsilaukkuni) ollut ollut kaapissa vaan ihan vain makuuhuoneessa. Jopa päiväkirjani, läppärin laturi ja matkalaukut haisivat kaikki samalle. Silloin ymmärsin, että tavaramme taisivatkin haista homeelle.

Ihmettelin suuresti, miten en ollut tajunnut homeen hajua anoppilassa ollessani, vaan huomasin hajun vasta Suomessa. Delhin hotellissa olin huomannut tavaroissamme vähän jotain hajua, mutta en yhtä selvästi kuin nyt kotona. Toki olin haistanut anoppilassa homeen silloin, kun tongimme niitä pahvilaatikoita, mutta sen jälkeen olin kuvitellut hajun hävinneen. Homeen hajuun tottuu näköjään järkyttävän pian.

Olin alkanut ihmetellä toisella Intian-viikolla outoa silmäsärkyä, joka paheni aina iltaa kohti. Silmiäni särki samalla tavalla kuin kuumeisena, ja myös päätäni särki silmien takaa ja ohimoilta. Ihmettelin illalla sängyllä kirjaa lukiessani, oliko näköni huonontunut, kun silmiäni särki tällä tavalla. Vastahan näköni oli vuosi sitten tarkastettu! En ollut koskaan kärsinyt vastaavanlaisesta särystä, ja olin todella ihmeissäni. Vaiva paheni, mitä pidemmälle päivät etenivät, ja päätinkin käydä tarkistuttamassa näköni Suomeen palattuani uudestaan.

Suomen asukasluku 26.4.2018 kello 9.04.

Mutta kun pääsimme Suomeen, vaivani katosivat kuin taikaiskusta. Vielä paluulentopäivänä silmiäni ja päätäni särki varsin ankarasti, mutta maanantaina minulla ei ollut enää mitään oireita, eikä niitä ole ollut sen jälkeenkään. Mietinkin, olisiko särky voinut johtua homeesta. Minulla ei ollut kyllä mitään hengitystieoireita, eikä tuommoinen särky ole kai mikään ihan tyypillisin homeoire, mutta se osuu kyllä niin yksi yhteen tuon anoppilan homehuoneessa oleskelun kanssa, etten osaa selittää sitä oikein muutenkaan.

Onni tässä on se, että appivanhemmat eivät käytä tuota homeista huonetta lainkaan, vaan se on vain vierashuonekäytössä. Mikään ei tietysti poista laskuista sitäkään mahdollisuutta, että hometta on asunnossa muuallakin, joten olisi entistäkin tärkeämpää löytää appivanhemmille uusi asunto mahdollisimman pian.


Kevään iloa!

20 kommenttia:

  1. Luulen että sun ripuli johtui pelkästään siitä että olit syöny Intialaista ruokaa/bakteeria ja sitt yhtäkkiä Suomibakteerit , mulle kävi kerran samallalailla , Turkissa ei mitään vatsaongelmia mutta kun söin kotiinpalattuani niin iski elämäni kauhein ripuli !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen teoria, vaikka en kyllä ihan usko tuohon mahdollisuuteen, kun ei minulle ole käynyt ennenkään vastaavanlaisesti, vaikka olisin ollut Intiassa kuinka pitkään. Se ei tosin tarkoita sitä, ettei tällä kerralla olisi voinut niin käydäkin. :-)

      Poista
  2. Homeelta haisevat vaatteet yms. on ihan vakava riski kerrostalo asujalle, kas kun niistä saattaa päästä itiöitä huoneistoon. Käyn itse Intiassa muutamia kertoja vuodessa, enkä koskaan tuo matkalaukkua sisälle kotiin vaan jätän suosisti ulkovarastoon, josta poimin vaatteet suoraan pesukoneeseen.
    Ystäväni toi mausteita Intiasta ja pakkauksen avaamisen jälkeen lehahti paketista "pikku perhosia", jotka pesivät kaikkiin verhoihin, kangassohvaan, mattoihin jne. sen seurauksena paikalle oli hälytettävä alan ammattilaiset myrkyttämään koko asunto, vieläpä kahteen kertaan.
    Kallis hinta mausteille.
    Rengas/pulttihommat olisin kyllä heti ulkoistanut.
    Iloa oloon keväisessä Suomessa - mukava josko nalle ei enää haise

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei helvetti (anteeksi kielenkäyttöni). Tuommoisten itiöiden mahdollisuus ei tullut todellakaan mieleeni. No, ei auta muuta kuin toivoa, että mitään itiöitä ei olisi tullut ja että homeet olisivat pysyneet Intiassa.

      En tiedä, ovatko nuo lentävät ötökät olleet samoja, joita olen nähnyt esimerkiksi riisissä, mutta ne ovat aika tavallisia ötököitä Intiassa. Niitä ole tosin ole tuolla lailla laumoina kuin ilmeisesti ystäväsi tapauksessa, joten ehkä on ollut kyse eri ötököistä. Ötökät ovat ällöttäviä, mutta erityisen ällöttäviä ne ovat silloin, jos ne pesiytyvät omaan kotiin!

      Minä olen sellainen jästipää, että minun pitää yrittää aina ensin itse, oli kyseessä sitten renkaan vaihto, kylppärin putken avaus tai mikä muu homma tahansa. Suostun ulkoistamaan hommat vasta sitten, kun olen todennut, että en itse osaa. :-D Helpommalla kyllä pääsisi, jos antaisi heti suosiolla ammatti-ihmisten hoitaa homman.

      Kiitos, mukavaa kevään jatkoa myös sinulle!

      Poista
  3. Hyvä otsikko tuo perästä kuuluu. :D
    Tosiaaan paradoksi, että Suomessa saa salaatista vatsavaivan. Muistan miten mä kolmen viikon Intian matkan jälkeen kaipasin salaattia ja viimeisenä päivänä Mumbain Oberoissa luki, että heidän raanavettä voi juoda ja siellä uskalsin tilata Caesar's salaatin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuuluihan se. :-D

      Minä olen syönyt salaattia maailmalla vähän uhkarohkeastikin, ja Boliviassakin ostin laiskana joskus sellaisia valmissalaatteja. Ukkeli ei uskalla syödä Boliviassa salaatteja ollenkaan, mutta hänellä onkin paljon herkempi vatsa kuin minulla.

      En ole vielä törmännyt Intiassa tuollaiseen, että hanavettäkin voisi juoda. En olisi kyllä uskaltanut kokeilla!

      Poista
  4. Voi harmi tuota vatsapöpöä..ovat kyllä ikäviä:( ja niin on tuo homekkin..toivottavasti tavarat eivät ole ihan pilalla ja hajut häviäisi...kärsinyt on nalle reppanakin♥ Päänsärky ja silmien kirvely ensioireena on itseasiassa hyvinkin yleistä homeoireilussa..kaikillehan ei välttämättä tule hengitystieoireita, kuin vasta pidemmän ajan home-altistuksen jälkeen..Leppoisaa loppuviikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nalle sai hajuista niin kovan trauman, että hän ei halua enää koskaan mennä Intiaan. ;-) Matkalaukut haisevat edelleen, mutta en viitsisi pitää niitä päivätolkulla parvekkeella, kun välillä sataa vettäkin.

      Minä olin ajatellut, että hengitystieoireet tulisivat ennen muita oireita, mutta olenkin perehtynyt homeoireisiin varsin huonosti, kun ei ole aikaisemmin onneksi tarvinnut.

      Leppoisaa viikonloppua myös Päden Pajalle! <3

      Poista
  5. Mä kaksimielinen arvasin heti otsikosta, mistä on kyse. Ihmiset kohkaa aina että ulkomailla ei saa syödä sitä ja tuota, kun saa kuitenkin mahataudin, mut kyllä niin voi käydä Suomessakin.
    Mä vaihdan aina renkaat itse ja viime viikonloppuna puuhattiinkin kolmeen autoon renkaat. Tai siis kahteen ja kolme neljäsosaan. Viimeisen auton viimeinen rengas ei irronnut (pultit kyllä, rengas ei) ja tuttu mekaanikko sai hoitaa homman loppuun.
    Ja mä uskon noiden silmäoireiden olleen homeen takia. Mun toinen koulu, missä oon töissä purettiin homeen vuoksi. Mulla nokka vuoti ja haisi viemärille ja syleksin kuin rekkamies. Heti, kun päästiin parakkeihin oireet hävis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä osuu sitten vissiin tuo "likaisen osaston" huumori aika hyvin yksiin. :-D

      Vatsataudin voi tosiaan saada ihan missä vaan, ja vaikka vatsatauti ei ole todellakaan mikään kiva juttu, niin en ole itse koskaan vältellyt mitään tiettyjä juttuja vatsataudin pelossa. Tietysti sen verran pitää olla aina järkeä mukana, ettei nyt ihan mitä tahansa syö tai juo...

      Minäkin vaihdoin meidän edelliseen autoon aina renkaat, mutta tähän uudempaan en ole koskaan vaihtanut yhtäkään rengasta. Ihmettelin ensin, että mikä se tuommoinen kolme neljäsosa -auto on, mutta onneksi asia selvisi. :-D

      Minäkin uskon, että oireet tulivat homeesta. Kun ei mulla ole koskaan ennen tuollaisia oireita ollut, ja oireet loppuivatkin melkein heti kun pääsin pois anoppilasta.

      Poista
    2. Voi kökkö tuon homeen kanssa. Olen joskus ollut monta vuotta työpaikassa, jossa jotkut oireilivat kovastikin ja toiset taas eivät. Minulla oli siellä usein nenäverenvuotoa ja olen melkein varma, että se johtui sisäilmaongelmista. Kun sieltä lähdin pois, vuotokin aluksi harveni ja sitten loppui.

      Ei ole leikin asia, joten toivottavasti appivanhempasi pääsevät pois tuosta asunnosta. Kauhutarinoissa kuulee joskus, että mitään tavaroita ei saa viedä uuteen asuntoon etteivät homeitiöt leviäisi. Tosin Intiassa on ehkä vähän eri meininki. Ja ilmasto. Ehkä siellä tosiaan aurinko hoitelee nuo itiötkin ;-)

      Poista
    3. Minä olen saanut tutustua homeen aiheuttamiin oireisiin lähinnä ystäväni kautta, joka sai useammallakin työpaikalla niin voimakkaat oireet, ettei pystynyt työskentelemään kyseisissä paikoissa enää ollenkaan. Oireita on tullut joillekin muillekin työntekijöille, mutta osa työntekijöistä ei ole saanut mitään oireita. Home on järkyttävän yleinen ongelma ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, ja tuntuu, että siihen ei suhtauduta vieläkään tarpeeksi vakavasti, vaan ongelmat lakaistaan maton alle.

      Onneksi appivanhemmat saavat nyt olla vähän aikaa jossakin muualla, kun menevät sinne Amerikkaan. En tiedä, miten mahtaa olla laita noiden itiöiden kanssa, mutta eipä auta muu kuin toivoa, että niitä ei olisi mukana tullut. En tiedä, miten olisin voinut toimia toisinkaan, kun enhän minä nyt kaikkea voi poiskaan heittää (esimerkiksi sitä nallea!).

      Poista
  6. Voi ei. Toivottavasti appivanhempasi löytävät uuden kodin. On sinulla ollut rengas- ja pyykkisavottaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa minäkin toivon, vaikka appivanhemmille ei ole onneksi tullut mitään oireita homeesta.

      Mukavia puutarhapäiviä sinulle! :-)

      Poista
  7. Kyllä se nenä tottuu vaikka mihin. Toisaalta jotkut meidän ystävistä asui Turkissa niin homeisissa kämpissä, että siitä ei ollut epäselvyyttä heillä käydessään. Home näkyi ja haisi. Ikinä eivät hengitysoireista valitelleet. Eikä muustakaan vaivasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka home on Suomessa varsin yleistä, niin vielä yleisempää se taitaa olla kosteammissa ja lämpimämmissä maissa, joissa ei edes välttämättä tosiaan oireilla homeesta millään lailla. Tunnenkin itseni varsin heikoksi ihmiseksi, kun minä nyt sitten menin saamaan noita oireita (jos ne johtuivat homeesta).

      Poista
  8. Jos ei homeenhaju meinaa muuten lähteä pois, niin laita pyykkikoneeseen etikkaa. Netistä varmaan löytää tarkat annosteluohjeet, mutta itse muistelisin laittaneeni muutaman ruokalusikallisen. Meillä tuli Japanista hiukan homeelta haisevaa tekstiiliä ja vasta etikalla haju lähti. Etikalla olen myös pessyt edellisen auton turvavyöt, jotka homehtuivat auton ollessa vuoden tallissa. Se olikin mystinen episodi, että auto on muuten samassa kunnossa kuin sen säilöön jättäessä mutta etupenkkien turvavyöt olivat homeläikissä.

    Appivanhemmat tarvitsevat kyllä uuden asunnon pian! Tosin noissa kuumissa ja kosteissa maissa home on sellainen kaveri, että sitä on aina jonkin verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! En ollut kuullutkaan, että etikasta voisi olla apua.

      Olipa tosiaankin mystistä, että vain turvavyöt homehtuivat. Mietin, että olisivatko ne olleet kosteat esim. vaatteista, mutta luulisi, että istuimetkin olisivat olleet siinä tapauksessa kosteat...

      Poista
  9. No huh! Ei ollut kiva juttu tuo ripuli (toivottavasti meille ei tule, huomenna Suomeen!) eikä etenkään tuo homejuttu. Onneksi pääsit päänsärystä ja toivotaan että hajutkin hälvenee. ps.piti oikein katsoa googlesta mikä on kurta, hih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää kotimatkaa teille, ja pidetään peukkuja, että kaikki sujuu loistavasti ja että kotona on kaikki hyvin! :-)

      Poista