Jumala loi maailman, mutta kaikki muu on valmistettu Kiinassa.


lauantai 21. toukokuuta 2022

Tonava kaunoinen

Yllättävän monta otsikkoa saa revityksi Tonavasta. 😆 

Budapestin-matka siis jatkuu. Sunnuntaina suuntasimme Tonavan keskellä olevalle Margitinsaarelle, kun olin lukenut, että sieltä voisi vuokrata golfkärryn tapaisia kulkuneuvoja, joilla voi huristella ympäri saarta. Koska aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja oli sunnuntai, muutama muukin näytti suuntaavan saarelle (suomeksi sanottuna käynnissä oli kansainvaellus).

Kansainvaellus Margitinsaarelle. Huomatkaa sillan alla oleva kuntoilupaikka!

Lisää jokialuksia. Margitinsaari on kuvan vasemmassa reunassa.

Missään ei näkynyt golfkärryjä, mutta kyselemällä löytyi tiski, jolta niitä sai vuokrata. 

Tästä niitä kärryjä pitäisi saada.

Kävi ilmi, että kaikki kärryt olivat ajossa mutta että yhden pitäisi palautua kymmenen minuutin kuluttua, joten jäimme odottelemaan. Olisin halunnut ajoneuvon useammaksi tunniksi, jotta olisimme ehtineet tutkia saarta kunnolla, mutta maksimivuokrausaika oli yksi tunti. Siihen oli tyydyttävä. Ajokortti piti jättää pantiksi, ja tuntui vähän nihkeältä, kun vuokrausmies sujautti ajokorttini pöydällä olevan kansion muovitaskuun muiden ajokorttien joukkoon. Sinne jäisi korttini! Hintaa tunnin ajelulle tuli 6700 forinttia eli 17,4 euroa. Tunnin aikarajasta oli syytä pitää kiinni, sillä auto sammuisi automaattisesti tunnin päästä.

Kun auto palautui edellisiltä vuokraajilta, seurasi pieni käyttökoulutus, jonka jälkeen sain istua ratin taakse ja lähteä ajamaan.

Meille oli hieman epäselvää, millä teillä kärryllä sai ajaa (lenkkipoluilla ei kuulemma saanut, mutta muilla sai), joten päädyimme milloin mihinkin lepikkoon tekemään u-käännöksiä. Suurimman osan aikaa onnistuin kuitenkin ajelemaan ihan ajokelpoisilla teillä.

Otin ajaessani pienen videonkin. 

Margitinsaarella olisi ollut paljon mielenkiintoista nähtävää, kuten fransiskaanikirkon ja dominikaaniluostarin rauniot, mutta ne jäivät nyt näkemättä, kun aikaa oli niin vähän. Kaiken lisäksi pelkäsin, että jos pysäköin kärryn johonkin tien vierelle ja jätämme sen vartioimatta, joku tulee ja pöllii sen. Ei kiva.

Vesitorni.

Hippie Island -ravintola.

Vajaan tunnin kuluttua palautimme kärryn lähtöpaikkaan ja hyppäsimme bussiin, jolla pääsimme saarelta pois – kunhan olimme ensin onnistuneet ostamaan kännykkäaplikaatiolla kaksi bussilippua. Lipun ostamisen jälkeen alkoi sitten pähkäily, missä liput leimattaisiin (kaikki liput piti leimata eli aktivoida matkan alkaessa). Tämä selvisi kysymällä bussia odottavalta pariskunnalta: kännykkälippu piti aktivoida lukemalla kännykän kameralla bussin oven ulkopuolella oleva QR-koodi, mikä tuntui minusta hieman hankalalta. Jos kännykkälippulaisia on paljon, eikö se viivytä matkantekoa, kun kaikki jonottavat bussin ulkopuolelle olevalle QR-koodille? Eikö olisi näppärämpää, jos koodi olisi bussin sisäpuolella? 

Tämä bussin ikkunasta otettu kuva on vissiin se parempi kuva Parlamenttitalosta. 😆

Budapestin Nyugati-rautatieasema osui matkan varrelle, ja sitä piti tietysti käydä pällistelemässä. Asema muistutti todella paljon Helsingin rautatieasemaa!

 

Myöhemmin rautatieasemasta lueskellessani kävi ilmi, että asemalla on myös McDonald's, jonka sanotaan olevan maailman elegantein. Eipä olisi tätä sisäänkäynnin perusteella osannut arvata!

Näyttää tosin siltä, että tässä on jokin remontti meneillään.

Tämmöinen kuva kyseisestä Mäkkäristä löytyi Tripadvisorista.

Värikäs matkalaukku.

Sitten piti päästä näkemään Budapestiä yläilmoista, eli suuntasimme maailmanpyörään. 

Maailmapyörälle ei ollut jonoa!

Maailmanpyöräselfie.

Hotellimme aamiaista oli ylistetty Tripadvisorissa, mitä vähän ihmettelin, sillä olen nähnyt paljon parempiakin aamiaisia. Tarjolla oli perusvalikoima tuotteita, ja leipävalikoima oli jopa suppea (tarjolla oli vain kahta laatua). Sunnuntaiaamuna, kun hotelli oli aivan täynnä, moni tuote oli loppu, ja vaikka tavaraa tuotiin toki lisää, välillä joutui kyselemään ja odottelemaan. 

Jos sunnuntaiaamuna halusi munakasta, sai jonottaa 15 minuuttia.

Tämmöistä hunajakennoa en kyllä muista nähneeni aikaisemmin missään.

Minä aina haaveilen aamiaisbuffeteista (aamiainen/brunssi on lempiateriani), mutta sitten kun pääsen aamiaiselle johonkin, otan kuitenkin aina ne samat munakokkelit, hedelmät ja jogurtit, leivät ja leikkeleet. Näistäkin tulee jo niin täyteen, että nälkä tulee aikaisintaan vasta joskus myöhään iltapäivällä. Vohvelit ovat kuitenkin minun heikkouteni, ja niitä tulee aina välillä otettua, vaikka maha ei oikein vetäisikään. 

Aamiaisdekadenssi.

Marriottin vohveli oli muuten täydellinen, mutta siirappia oli aivan liian vähän. Minun mielestäni kun vohvelin pitää uida siirapissa. Siirapin vähyydestä saan toki syyttää itseäni, sillä siirappia sai ottaa ihan niin paljon kuin halusi. Siirappikannu oli kuitenkin munakkaita paistavan miehen edessä, enkä kehdannut kaataa kannusta lautaselleni niin paljon siirappia kuin olisin halunnut. Kaiken lisäksi kannu oli niin pieni, että koko kannullinen olisi mennyt minun lautaselleni!

Hotellissamme – ja Budapestissä yleensäkin – oli yllättävän paljon turisteja, mitä vähän ihmettelimme. En ollut mieltänyt Budapestiä miksikään suosituksi turistipaikaksi, eikä ajankohtakaan ollut minusta vielä mitään matkailusesonkia. Amerikkalaisia oli hotellissa paljon, siitä huolimatta, että heidän piti vielä testauttaa itsensä koronan varalta ennen paluumatkaa. Koronatesti oli järjestetty näppärästi, sillä hotellin eteen tuli pakettiauto, jossa testaus tehtiin, eikä testauspaikkaa tarvinnut siis lähteä etsimään mistään.

Joku on woltannut hotelliin. 😆

Näin Woltin ruokalähetin hotellissa useammankin kerran, mikä ensin vähän huvitti. Minä en kyllä ikinä kehtaisi woltata hotelliin! Mutta toisaalta jos hotellissa asuu pidemmän aikaa, wolttaaminen voi alkaa hyvin äkkiä kiinnostamaan, kun ottaa huomioon paikallisen ruoan laadun. 

Koska ukkeli on Marriottin jäsen, saimme käyttää hotellin M Clubin Loungen palveluja. Juomia ja pikkupurtavia oli tarjolla koko päivän, ja illalla 17.30 alkoi hors d'oeuvre -tarjoilu, eli tarjolla oli kaikenlaista pientä syötävää sekä alkoholijuomia.

Valikoima oli erinomainen!

Kävimmekin istumassa joka ilta loungen terassilla ja nauttimassa tarjottavista, kun ne kerran olivat "ilmaisia". 

Erilaiset kulkuvälineet ovat minusta jostain syystä valtavan kiehtovia, vaikka en tekniikasta mitään ymmärräkään. Olin nähnyt Budapestin lentokentän vierellä jonkinlaisen ulkoilmamuseon, jossa oli näytteillä vanhoja lentokoneita, joihin olisi päässyt sisällekin. Aikamme ei riittänyt näyttelyssä käymiseen, ja sydämeni vuotaa melkein verta, kun harmittaa niin paljon, että Malevin vanhat lentokoneet jäivät näkemättä! (Kyseessä oli siis Aeropark Aviation Museum.)

No mutta metrolla pääsin onneksi ajelemaan. Kävin koeajamassa metrolinjan 1, joka on Budapestin vanhin metrolinja, avattu jo vuonna 1896. Linja on samalla maailman toiseksi vanhin maanalainen rautatie Lontoon Metropolitan Linen jälkeen, ja se kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteisiin. 

En ihan heti tajunnut, että tässä on metroasema.

Linjan pääteasema Vörösmarty tér oli kivenheiton päässä hotellistamme, vilkkaan aukion laidalla. Otin aukiolta videonkin, joka tulee tässä: 

(Videolla näkyy myös hieno Café Gerbeaud, kohdasta 1m50s alkaen, jonka joku lukija mainitsikin).

Lippua minun ei tarvinnut ostaakaan, kun oli käynyt ilmi, että olimme leimanneet aiemmin Margitinsaaren bussiin pyrkiessämme vahingossa vain toisen lipun. Toinen oli siis matkustanut pummilla. 😆 

Retro-metroasema.

Metroasemilla voi ostaa paperisia lippuja joko automaateista tai lipunmyyntikopeista, joita ei ollut kuitenkaan joka asemalla. Paperiset liput piti leimata tuollaisella oranssinvärisellä laitteella. 

Lipunmyyntikoppi.

Retro-metro tulee!

Siistiltä näyttää.

Linjan asemat on merkitty katossa olevaan tauluun.

Ajoin metrolla linjan pääteasemalle Mexikói útiin ja kävin ihmettelemässä, miltä ulkona näyttää. 

Asemalta löytyi Döner Kebab ja Burger King. 😆

Sitten piti ostaa lippu paluumatkaa varten, ja päätinkin ostaa kymmenen lipun sarjan, jotta lippuja nyt sitten olisi. (Yhden kertalipun hinta Budapestissä on 350 forinttia eli 90 senttiä.) Jotenkin vanhanaikaiset paperiliput tuntuvat helpommilta ja luotettavimmalta kuin kännykkäliput. 

Ostotapahtuma on onnistunut. Tadaa!

Matkalla pysähdyin Oktogonissa ihmettelemässä, miltä siellä päin Budapestia näytti. 

Tämmöisiä kukkakioskeja näkyi Budapestissa paljon.

Paikallinen karavaanari.

Paleo- ja vegaaniherkkuja.

Sparin vihannesvalikoimaa.

Sitten ajoin takaisin lähtöpisteeseen. Loppumatkasta keksin ruveta tutkimaan ostamiani lippuja, ja rupesin ihmettelemään, kuinka minulla oli vielä kymmenen leimaamatonta lippua jäljellä. Kun tutkin leimaamaani "lippua" tarkemmin, kävi ilmi, että olinkin leimannut vahingossa kuitin – se kun oli saman muotoinen ja kokoinen kuin liputkin!

Tunari on leimannut kuitin ja ajanut pummilla. 😆

Melkein harmitti, että lipuntarkastajat eivät olleet osuneet kohdalleni, koska siitä olisi saattanut kehkeytyä mielenkiintoinen show. 

Hotellimme Sky Lounge oli avoinna vain keskiviikosta lauantaihin, joten oli löydettävä jokin muu paikka drinksutteluun. Sellainen löytyikin ihan läheltä, sillä joen rannassa oli kivannäköinen laivaravintola (tykätään ukkelin kanssa myös laivaravintoloista). 

Rannassa kulkeva tie on rauhoitettu viikonloppuisin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön.

Boat Anic osoittautui oikein kivaksi paikaksi, ja musiikkikin oli hyvää. Kuulin yhden biisin, joka kolahti ja kovaa, ja onneksi Shazam pelasti taas pulasta. (Shazam on siis applikaatio, jonka voi laittaa "kuuntelemaan" jotakin biisiä, ja Shazam kertoo, mikä biisi on kyseessä. Näin on ratkaistu monta pulmaa äiteenkin kanssa, kun ollaan ajeltu Savonlinnan ja Helsingin väliä ja kuunneltu radiota ja mietitty, että mikähän se tämäkin biisi on. Shazam tietää aina!)


Boat Anicin kannella.

Helvetin ruma Marriott-hotelli joelta nähtynä.

Tässä kävi kuulkaas nyt sillä tavalla, että joudutte lukemaan vielä kolmannenkin Budapest-postauksen. En voi enää tunkea enempää tavaraa tähän postaukseen, koska eiköhän tässäkin ollut jo enemmän kuin tarpeeksi. Kuinka paljon jaariteltavaa sitä löytyykin muutaman päivän reissusta... Taivas varjelkoon minua ikinä lähtemästä jollekin maailmanympärimatkalle. 😆

Tulossa on vielä ainakin elämäni ensimmäinen käynti synagogassa sekä elämäni hirvein ravintola-ateria. Nyt poistun takavasemmalle.

😘

25 kommenttia:

  1. Kiitos taas hauskasta ja myös varsin informatiivisesta kirjoituksesta! Tässähän tuli monta vinkkiä, jos matka joskus käy Budapestiin. Tämä piristi muuten varsin tylsää lauantai-iltaani - kiitos ja hyvää viikonloppua sinne! Jään odottamaan seuraavaa postausta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! :-) Kiva jos tuli matkavinkkejäkin! Minäkin olen ruvennut ajattelemaan vasta nyt Budapestissä käytyäni, että siinähän on ihan potentiaalinen matkakohde! :-D

      Ja tylsä lauantai-ilta on menossa täälläkin. Ukkeli lähti ulos kavereidensa kanssa ja minä – yllätys, yllätys – kasaan palapeliä. :-D

      Mukavaa viikonlopun jatkoa!

      Poista
  2. Odotan jannityksella seuraavaa tarinaa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että et ole vielä ihan totaalisen kyllästynyt!

      Poista
  3. Haluan ehdottomasti kuulla (tai lukea) tuon hirveimmän ravintola-aterian! Oli taas niin tuttuja paikkoja (paitsi missä ihmeessä siellä on maailmanpyörä?) Tuo sinun lippu-juttu on kyllä hauska; Olen muuten jonkun kerran nähnyt sähköjunassa (menee mm. Szenendren pikkukaupunkiin tai Viktor Vasarelyn muistiin) niin joku turisti matkustaa väärällä lipulla ja sitä selvitetään. Kävittekö siellä "rauniokaupunginosassa" drinksuilla tai syömässä? On muistaakseni synagogan lähellä.
    Ja myös minun mielestä siellä on paljon kukkakioskeja, ja metroasemilla on vielä lisää kukkia myynnissä. Minusta Budapestissä on aina (kun itsekin olen ollut siellä) ollut kauheasti turisteja; olin kerran yhtenä joulunakin siellä. Puhumattakaan Balatonista ja muutamista turistikohteista (Tokayjo jne). Olen muuten kerran pyöräillyt Balatonin ympäri yhden opiskeluajan kaverini kanssa; olin juuri saanut gradun valmiiksi ja sitten lähdimme matkaan. Pyörät vuokrasimme ihan yhdeltä juna-asemalta (ilman mitään vaihteita, sillä oli 1989). Oli kiva reissu eikä silloin vielä ollut niin kauheasti liikennettä ja välttelimme aina pääteitä jos se oli mahdollista. Silloin Balatonin ympäristön paikoissa ei juuri osattu englantia, vaan saksaa ja olin itse opiskellut yhden talven aikana vähän unkaria. Ainakin silloin suomalaiset olivat kovassa huudossa siellä ja saimme monta kertaa hieman ekstrapalvelua, kun olimme Suomesta (ja osasin sanoa jonkun virkkeen unkariksi).

    Egészségedre näin lauantai-illan kunniaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi Egészségedre kuulostaa saksalaisesta kuin Heckenschere eli pensassakset.

      Poista
    2. Hirvein ravintola-ateria ei ollut edes unkarilainen, eli ei voi syyttää kokemuksesta edes unkarilaista keittiötä. Mutta siitä lisää seuraavassa. :-)

      Maailmanpyörä oli Erzsébet tér -aukiolla, ihan Deák Ferenc tér -metroaseman vieressä. Mahtaisiko maailmanpyörä olla sitten uusi, jos sinullakaan ei ole siitä tietoa.

      Kuljeskelimme kyllä juutalaisissa kortteleissa, mutta emme käyneet yhdessäkään rauniopubissa. Oltiin paikalla liian aikaisin, kun ne avautuivat vasta kolmen tai neljän aikaan, enkä usko, että olisivat kiinnostaneet muutenkaan ukkelia. Minua olisi kyllä kiinnostanut!

      Jännä kuulla, että Budapestissa on aina turisteja. Itse olin kuvitellut suunnilleen, että ollaan ainoita turisteja koko kaupungissa. :-D Mutta onhan siellä paljon nähtävää, että siinä mielessä en kyllä ihmettele.

      Balatonin ympäripyöräily kuulostaa ihan mahtavalta kokemukselta! Nyt mulle tuli himo päästä uudestaan Unkariin ja tutkia maata laajemminkin. :-)

      Allulle: onpa tosiaan samankuuloiset sanat! Ja ihan hirveän vaikeita molemmat! :-D

      Poista
  4. Kylläpä löytyy paljon kaikkea Budapestista. Nam, nuo Marriott klubin tarjottavat näyttävät herkullisilta. Jäänkin odottelemaan sitä seuraavaa postausta tuoltq. Hyvää viikonloppua Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa viikonlopun jatkoa sinullekin, Jael! Budapestistä löytyy tosiaan yllättävän paljon nähtävää ja koettavaa. Mulle tuli ihan yllätyksenä, että tämmöinenkin kaupunki on olemassa. ;-D

      Poista
    2. Muuten, mun mielestä täällä on hotelleissa ihan mielettömän hyvä aamiainen, ja kun mäkin olen syönyt aamiaista aika monessa maassa niin täkäläinen hotelliaamiainen vie kyllä voiton. Siinä on lähes kaikkea, mutta ei mitään lihaista,mitä en kyllä kaipaakaan aamulla(en muutenkaan) Tässä on yksi sellainen, postaus tosin jo vuodelta 2015 mutta tämä oli aika hyvä aamiainen https://www.rantapallo.fi/jaeli12/2015/04/25/aamiainen-carlton-on-the-beach-ravintolassa/

      Poista
    3. Kiitos linkistä, Jael! Oli mielenkiintoinen postaus, ja kaikki näytti kyllä tosi hyvältä. Jostain syystä alkoi heti tehdä mieli sitä punajuuriomenamehua. :-D Ja se votkapullo aamiaispöydän kulmassa nauratti. :-D Mäkin tykkään muuten siitä, että tuotteissa on laput, mitä mikäkin on.

      Mielenkiintoista, että siellä ei ole aamiaisella mitään lihatuotteita. Eikö kansainvälisissä hotelleissakaan? En kyllä itsekään kaipaa aamiaiselle välttämättä mitään lihatuotteita, paitsi ehkä jotain kalkkunaleikettä.

      Poista
    4. Se johtuu kosher - säännöksistä, eli maitoa ja lihaa ei sekoiteta keskenään

      Poista
    5. Arvelinkin, että taustalla on jokin uskonnollinen syy, mutta en osannut arvata, että se olisi juuri tämä. Kiitos kun selvensit!

      Poista
  5. No olipas taas kaikenlaista! Ajelitpa maltillisesti kärrillä, kun polkupyörätkin pyyhälsi ohi... :D
    Mä oon jossain käynyt tyhjentämässä kahviin tarkoitetun maitokannun juotavakseni surutta, kun en löytänyt muuta mieluista juotavaa.

    Nyt jäi kiehtomaan millainen onkaan elämän hirvein ravintolakokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, juu otin tuon videon ihan alkuvaiheessa, kun vasta totuttelin kärryyn, ja vauhti oli tosiaan hiljainen, kun kuvasinkin vielä siinä samalla. Ei vauhti tosin päätä huimannut myöhemminkään. :-D

      Maitoa on muuten joskus tosi vaikea löytää ulkomaisista aamiaispöydistä! Mukavaa sunnuntain jatkoa!

      Poista
  6. Tässähän voi olla mukana matkassa kuvien kanssa.
    Zabracadabrasta tuli heti M.Kuustonen mieleen :)
    Sinulla olisi pitänyt tuon mekon kanssa olla tuo kirjava matkalaukku! Joko hankit?
    Mekin ajeltiin metrolla reisun aikana. Sinä olet niin rutinoitunut matkustelija, että pärjäät missä vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että olet mukana matkassa! <3

      Hih, no en hankkinut kirjavaa matkalaukkua, vaikka olen aina halunnutkin jotain värikästä matkalaukkua. Just tänään sanoin ukkelille, että meidän pitäisi pyrkiä eroon muutamasta matkalaukusta. Meillä kun on 7 isoa ja 4 pientä matkalaukkua. :-D

      Budapestin metro oli kiva, ainakin tuo ykköslinja. Muut linjat jäivät kokeilematta, mutta ehkä ensi kerralla, jos sellainen vielä tulee. Kivaa alkavaa viikkoa! :-)

      Poista
  7. Voi kyllä "maistuu" kolmaskin postaus Budapestistä.
    Fiilis vähän kuin häissä, jotain vanhaa =metrolinja/kadut/hunajakenno (en ole kyllä varma oliko se juuri Unkarissa, mut Itävallan lisäksi muutamissa hotelleissa on saanut vastaavan "tuoretta" hunajaa), jotain uutta Margitinsaari (mennyt ihan ohi moinen paikka-harmi) ja golf-kärryllä ajo (monella menopelillä on tullut ajettua, jopa tuk-tukilla, muttei golf-kärryllä, hauskan näköistä ja sinulla on kyllä niin-niin ihania mekkoja (kateellinen) ja hattuja... minäkin rakastan molempia, mekkoja ja kaikenlaisia päähineitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, no hyvä jos maistuu. :-) Minä olen ennen tunkenut yleensä kaiken samaan postaukseen, mutta nyt ajattelin tehdä kerrankin poikkeuksen!

      Minä olen löytänyt hatut ihan vasta oikeastaan viimeisen puolen vuoden aikana. Kaikki alkoi siitä, kun sain ystävältäni vihreän pipon... ihastuin siihen ja sitten piti ostaa baskeri jos toinenkin ja sitten vähän muitakin päähineitä. On kyllä kiva, kun kaupoissa on nykyään niin hyvät päähinevalikoimat. En tiedä, onko niitä ollut ennenkin, kun en ole katsellut "sillä silmällä". :-) Mekkoja olen tykännyt käyttää sentään jo useamman vuoden, mutta en kovin pitkään niitäkään. Olen ollut aina enemmän housuihminen.

      Poista
  8. Kiva matkapostaus. Tuolla samalla linjalla olen ajellut minäkin ja Margitin saari on tuttu paikka.

    Kävin myös patsaspuistossa Budapestin ulkopuolella, jonne on varastoitu Neuvostoliiton aikaiset sosialistiset patsaat. Se oli todella vekkuli paikka :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helkkari, tuo patsaspuisto kuulostaa ihan älyttömän mielenkiintoiselta! Pitää ottaa ohjelmistoon, jos ikinä vielä eksyn Budapestiin!

      Poista
  9. Kiva lukea matkakuulumisia Budapestistä! Se on ihan suosikkejani. Olin siellä muinoin kesätöissä ja vähävaraisena opiskelijana ravintolaruokakin maistui mainiolta, kun Unkarin hintataso oli silloin suomalaiselle hyvin edullinen. Kesäiltoina varsinkin valaistut rakennukset ja jokimaisema hurmasivat. Myös klassisissa kylpylöissä ja baletissa oli mukavaa. Odotan innolla seuraavaa postausta! -Outi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas kiva kuulla, että Budapest on tuttu sinullekin ja vieläpä suosikkejasi! Ajat ovat tainneet muuttua, sillä Unkarissa oli minusta tosi yllättävänkin kallista. Paitsi että bensa oli halpaa; se maksoi alle 1,3 euroa litralta. Olisi pitänyt tuoda tuliaisiksi. ;-D

      Minäkin tykkäsin kovasti jokimaisemasta ja valaistuista rakennuksista! Kylpylätarjonta yllätti, ja jos on yhtään kylpyläihmisiä (me ei oikein olla), Budapest on varmasti hieno kokemus!

      Mukavaa viikon jatkoa!

      Poista
  10. Oi miten paljon kiinnostavia paikkoja! Tuollainen kärryajelu voisi olla kiva – harmi vaan ettei ole ajokorttia :D En tiennyt, että tuollaisen kärryn ajamiseen edes vaaditaan ajokortti.

    Mäkkärin sisäänkäynti näyttää kieltämättä kaikkea muuta kuin elegantilta, mutta ilmeisesti ulkonäkö pettää :D

    Elegia, anona taas koska Blogger kusee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään tiedä, onko ajokortti tosiaan kärryvuokrauksen edellytys, vai voisiko pantiksi jättää jotain muuta (vaikka passin, vaikka minä ainakaan en kyllä jättäisi passiani mihinkään kärryvuokraamoon :-D).

      Juu Mäkkärin sisäänkäynti ei oikein houkutellut. Mäkkäristä tuli mieleeni, että Budapestissa on ihan valtavasti Burger Kingejä – ja Starbuckseja! Yksikin Starbucks oli ihan hotellin vieressä (ukkeli tykkää käydä niissä).

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3