Valo tunnelin päässä voi olla vastaan tuleva juna.


sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Kahvia Munalle (sis. huonoa huumoria)

Olen pitänyt taas vaihteeksi pirttiä yksinäni pystyssä, sillä ukkeli on jälleen toisissa maisemissa. Tällä kertaa hän on niinkin kotoisessa paikassa kuin Suomessa. Matkan (yhtenä) syynä on uusi passi, sillä ukkelin passi oli niin täynnä leimoja, että hän ei meinannut päästä Boliviasta tullessa Bogotan lentokentällä maahan, kun passista ei löytynyt tilaa enää yhdellekään leimalle. Onneksi maahantulovirkailija päästi ukkelin kuitenkin lopulta maahan, mutta vain sillä ehdolla, että ukkelilla olisi ensi kerralla uusi passi. Tällä täyteen leimatulla ei kannattaisi enää yrittää. 😆

Bongasin perhosen. Hän on viralliselta nimeltään Rhetus perinader. Ja oli muuten iso.
Ukkelin kotiinpaluu Suomeen oli ollut varsin riemullinen, sillä pakastimemme oli hajonnut, ja koko kämppä haisi ukkelin mukaan ihan ruumiille (sori naapurit). Koska ukkeli ei pystynyt nukkumaan siinä lemussa, hänen ei auttanut muu kuin ruveta tyhjentämään ja siivoamaan pakastinta yli vuorokauden matkustamisen jälkeen. Kyllä oli turhauttavaa istua täällä Medellínissä ja miettiä, kuinka ukkeli nyt puuhaa siellä pakastimen kimpussa keskellä yötä, varmasti rättiväsyneenä.

Bongasin linnunkin. Hän on Pyrocephalus rubinus eli rubiinityranni.
Kolumbiassa oli torstaina yleislakko ja mielenosoituspäivä, ja ukkeli oli neuvonut minua ostamaan ruokaa varastoon, jos lakko vaikka jatkuisi torstain jälkeenkin. Päätin kuitenkin olla hamstraamatta mitään, sillä yksi hamstrauskerta vuoteen mielestäni riittää. Lakko ei sitten ollutkaan mikään kovin kummoinen, sillä monet kaupat olivat ihan normaalisti auki, ja kuntosalillekin pääsi. (Elämän normaaliushan mitataan sillä, pääseekö kuntosalille vai ei.) Kuiva laki oli kuitenkin voimassa lakkopäivän, eli kaupat eivät myyneet alkoholia, jotta viinakset eivät kiihottaisi rettelöintiin. Mielenosoituksetkin sujuivat Medellínissä varsin rauhallisissa merkeissä, mutta Bogotassa ja Calissa on ollut rauhattomampaa. Mielenosoituksilla oli runsaasti erilaisia syitä, mm. hallituksen ehdottamat palkka- ja eläkeuudistukset ja maassa rehottava korruptio.

Kolumbian armeijan värväysständi kaupungilla. On muuten vetävät nettisivut, katsokaapa. Pitäiskö liittyä?


Mielenosoitukset jatkuivat Medellínissä vielä pienimuotoisemmin eilen, sillä eri puolilla kaupunkia järjestettiin ns. kattilamielenosoituksia (cacerolazos). Mielenosoitusvälineet löytyivät siis keittiön kaapeista, kun ihmiset kaivoivat kattilat ja padat esiin ja tulivat paukuttamaan niitä parvekkeille, ikkunoihin ja kaduille. Tunnelmia kattilamielenosoituksesta voi kurkata esimerkiksi täältä. Jos joku olisi sanonut vielä viime viikolla, että kattiloitakin voi käyttää mielenosoitusvälineinä, olisin ollut vähintäänkin epäuskoinen. Näin sitä oppii.

Elämä on jatkunut siis ihan normaalisti, vaikka normaalius on tietysti tulkinnanvarainen käsite sekin. Viime viikolla talossamme pidettiin kokous, jossa käsiteltiin mm. aikuisten uima-altaan tulevaisuutta. Ongelmana on ollut se, että talon asukkaat ovat rikkoneet toistuvasti kyseisen uima-altaan sääntöjä tuomalla uima-allasalueelle ruokaa ja alkoholia, lasipulloja, lemmikkieläimiä sekä "hallusinogeenejä". Kun mikään  –  edes poliisien paikkalle tulo – ei ole auttanut, jäljellä on enää yksi vaihtoehto eli sulkea koko allas. En vielä tiedä, mitä kokouksessa on päätetty, mutta voi olla, että uimaharjoitukset tässä talossa loppuvat pian.

Kohta sataa.


Minun on kuitenkin turha jeesustella allassääntöjen rikkomisesta, sillä olen rikkonut sääntöjä itsekin. Joskus vuoden alussa, kun olimme olleet talossa ehkä pari viikkoa, olin päättänyt mennä uimaan, mutta uima-allas olikin jostain syystä suljettu. Jo hississä oli ilmoitus uima-altaan sulkemisesta, mutta minun oli kumminkin päästävä todistamaan omin silmin, että portti oli lukossa. Minua alkoi sapettaa, kun ihmistä kiusattiin tuolla tavalla, että uiminenkin evättiin. Altaassa näkyi olevan vettäkin, joten miksi siellä ei muka voisi uida?! Mietin, pitäisikö kiivetä aidan yli, mutta koska aita on lasia, pelkäsin hajottavani sen, ja hylkäsin ajatuksen. Sitten keksin, että altaalle menee myös invahissi. Jospa hissin ovi aukeaisi, hissi kulkisi ja pääsisin altaalle sitä kautta?

Konstit on monet.
 
Hissin ovi aukesi, ja kun hissikin nytkähti liikkeelle, pääsin ajelemaan (hyvin hitaasti, mutta varmasti) allasalueelle. Hissin ovi aukesi yläpäässäkin, joten tie oli auki. Ei muuta kuin altaaseen! Allasalueella on valvontakamera, joka on yhteydessä talon portilla olevaan vartijoiden koppiin, ja ajattelin, että kyllä vartijat tulisivat ajamaan minut pois, jos uimiseni häiritsee jotakuta. Ketään ei kuitenkaan tullut.

Vasta kun uin viimeisiä kierroksia, mieleeni juolahti, että altaassa saattoi olla jotain kemikaaleja, ja allas oli suljettu sen takia. En ole päässyt uima-altaasta varmaankaan koskaan niin nopeasti ylös kuin silloin, ja seuraavaksi kutsuivatkin sitten suihku ja perusteellinen kuuraus (niin kuin se olisi enää siinä vaiheessa mitään auttanut). Jälkeenpäin en voinut taas muuta kuin ihmetellä, voiko aikuinen ihminen olla oikeasti noin typerä, että menee ja tekee jotain tuollaista. Hävetti kävellä vartijakopin ohikin, kun vartijat olivat varmasti nähneet minut pulikoimassa altaassa ja ajelemassa invahissillä. Onnekseni talon vartiointifirma vaihtui suunnilleen viikko tuon jälkeen, ja kun kaikki talon vartijatkin vaihtuivat, minun ei tarvinnut kuolla häpeään.


Kannabiksen hajuun on saanut talossa myös tottua, sillä parvekkeen oven ollessa auki sisään leijuu usein kannabiksen pistävä haju. Kaupunkikierroksen opas oli aikoinaan kertonut, että Kolumbiassa saa pitää hallussaan 20 grammaa (omaan käyttöön tarkoitettua) kannabista, ja jos on esimerkiksi viikonloppu tai vastaava, määrä saa olla kaksinkertainen. Opas tosin lisäsi vielä, että eipä hän ole koskaan nähnyt poliiseja kulkemassa vaa'an kanssa, joten määrät eivät kai ole just grammalleen. Näin suomalaisena vapaasti kannabista poltteleva naapuri tuntuu hieman erikoiselta ajatukselta, mutta ei kai siinä sitten sen ihmeempää.

Yksi uusi asia, johon jouduin tutustumaan Suomesta syyskuussa palattuani, oli jätteiden lajittelu. Oli tullut lippua ja lappua siitä, kuinka talon tuottama jätekuorma oli punnittu ja kuinka oli saatu selville, miten hirvittävän määrän talo tuotti jätettä. Koska kaikki heitetään samaan kuiluun – lasipulloista lähtien – kaikki on tietenkin sekajätettä. Asialle oli siis päätetty tehdä jotain, ja oli käynnistetty lajittelukampanja. Jätevastaava kiersi ovelta ovelle jakamassa esitteitä ja valistamassa ihmisiä, mikä jäte menee mihinkin. Biojätteet ja sekajätteet heitetään samaan roskakuiluun (eri pusseissa kuitenkin), ja kierrätyskelpoinen jäte – muovi- ja lasipullot, pahvi, maito- ja jogurttipussit, tyhjät pesuainepurtilot, muovituolit, nuket ja vanhat lelut, sanoma- ja aikakauslehdet, säilykepurkit, patterit jne. – pitää jättää roskakuilun eteen aamulla kello 9.30 mennessä, josta siivooja sitten kuljettaa jätteet eteenpäin.

H&M on saapunut Medellíniin.

Tästä tulikin mieleeni, että osaatteko arvata, mitkä ovat kolumbialaisten ruokakauppojen varastetuimmat artikkelit? Ykköspaikkaa pitävät erilaiset ruokasäilykkeet (erityisesti tonnikala), kakkossijalla tulevat virvoitusjuomat, ja kolmantena ovat makeiset. En olisi välttämättä ihan heti arvannut, että tonnikala on täällä vuoden pöllityin artikkeli. Suomessa taas (ainakin tämän artikkelin mukaan) kaupoista varastetaan eniten alkoholituotteita, arvokkaita liha- ja kalatuotteita, juustoja ja pikakahvia. Tällainenkin asia kai kertoo maasta jotakin?


Päätin tässä yhtenä päivänä järjestää itselleni omaa hupia ja toteuttaa yhden pitkäaikaisista haaveistani. (Kyllä. Tällaisistakin asioista voi haaveilla. En muista, kuka on joskus kertonut hupailevansa ulkomailla Starbuckseissa tällä tavalla (olisiko ollut joku blogini lukija), mutta hyvä idea piti tietysti kopioida.) Starbucksissahan kysytään aina asiakkaan nimeä, jolla asiakas sitten huudetaan hakemaan kahvinsa. Minun on jo pitkään tehnyt mieli sanoa nimekseni jotain ihan älytöntä, jotta saisin hihitellä, kun tiskiltä huudetaan jotain hassua. Eihän kukaan ulkomaalainen voi tietää, millaisia nimiä meillä Suomessa on.

En ole aiemmin uskaltanut toteuttaa ajatusta, kun olen pelännyt repeäväni ihan totaalisesti, mutta nyt kun olin liikkeellä ilman ukkelia, minusta tuntui, että pokkani saattaisi pitääkin. Ilmoitin siis nimekseni Muna, ja oikein vielä tavasin nimen kirjain kirjaimelta, jotta nimi tulisi varmasti oikein: eme, u, ene, a. MUNA. Myyjä kirjoitti nimeni kuppiin ja kysyi vielä, että "¿algo más, Muna?" eli saisiko Munalle olla vielä jotain muuta.

Ei muuta kiitos! Tämä riittää. Tovin päästä nimeni kajahti tiskin toisesta päästä, eikä pokkani pettänyt silloinkaan, ihme kyllä.

Muna on kaunis kukkanen. Ettei olisi oikein tulppaani?
Milläköhän nimellä sitä seuraavaksi asioisi?

24 kommenttia:

  1. I feel your Ukkeli’s pain! Nimittäin onnistuin itse vahingossa sulattamaan täyden pakastimen tässä reilu kuukausi sitten miehen ollessa reissussa. Pakastin sai sulaa rauhassa kolmisen päivää ennen kuin havaitsin asian. Ja tämä oli kokonaan minun moka, sillä olin itse aiemmin näprännyt pistoketta (joka oli jatkojohdossa ja revin jatkojohtoa saadakseni siihen imurin johdon kiinni) ja pakastimen töpseli oli sitten mennyt paikoiltaan.

    Sinä en tunnu noista lakoista pääsevän eroon sitten millään. Toisaalta joskus lakkoilu ja mielenosoitukset ovat melko lailla ainuita keinoja, jos ei muuten kuunnella.

    No kyllähän naisen on uimaan päästävä, vaikka invahissillä jos ei muuten :D Minulla ei varmaan olisi ollut pokkaa mennä ja olisin varmaan heti luullut, että allas on suljettu koska joku on vähintäänkin murhattu sinne tmv.

    Kiintoisaa lukea paikallisista tavoista: tuo jätetouhu siellä kuulostaa hieman huvittavalta suomalaiseen korvaan.

    Aah, mikäs olisi sen parempaa kuin huono huumori :D Samastun niin tuohon kahvikuppitemppuun, vaikka en siis ole itse sellaista tehnyt. En ole juonut Starbucksissa kahvia miesmuistiin eli viimeksi aikana, jolloin mitään nimiä ei kuppiin kirjoiteltu. Ehdottomasti en kertoisi oikeaa nimeäni, jos sieltä sattuisin kahvia ostamaan. Miten olisi seuraavalla kerralla joku vaikea nimi? Itse saan aina pieniä kiksejä Apteekissa kun odottelen reseptilääkkeitäni. Täällä on erikseen kassa/keräilijät, jotka voivat hakea lääkkeet hyllystä mutta eivät antaa niitä, vaan jonkun muun pitää ne hyväksyä ensin. Siinä siis saattaa joutua odottelemaan kymmenenkin minuuttia, vaikka kamat on jo pussissa. Kassa sitten huutaa nimellä, kun saa tulla hakemaan. Sukunimeni on ihan kaamea briteille: se on pitkä ja mahdoton ääntää. Samoin varsinainen etunimeni (joka ei ala E:llä) tuottaa vaikeuksia eli eivät saa oikein kumpaakaan sanottua. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei. :-( Olipa harmillista, että sinullekin kävi pakastimen kanssa noin. Toivottavasti pakastin ei ollut kovin täynnä!

      Olen jälkeenpäin miettinyt, että minäkin saatoin myötävaikuttaa meidän pakastimen sulamiseen. Mulla on nimittäin aina pakkomielteenä sulattaa pakastin ja jääkaappi ennen pidempää poissaoloa kotona, ja sulatin nytkin pakastimen pari päivää ennen lähtöä. Pakastin käyttäytyi sen jälkeen kuitenkin ihan omituisesti, sillä se kävi koko ajan. En jaksanut kumminkaan vaivata päätäni asialla sen enempää, vaan mietin, että eiköhän se tuosta normalisoidu. Voi siis olla, että pakastin on hajonnut aika pian lähtöni jälkeen, ja kamat ovat siis haisseet siellä pari kuukautta. Marjamössötkin olivat valuneet pitkin seiniä. Kiva kiva.

      Koko Etelä-Amerikka tuntuu olevan nyt jonkinlaisessa käymistilassa, kun melkein joka maassa on jonkinlaisia mielenosoituksia. Täytyy vaan toivoa, että nämä Kolumbian mielenosoitukset eivät aiheuta mitään suurempaa mullistusta. Enkä kyllä uskokaan siihen.

      Mä en edes miettinyt syitä, miksi allas voisi olla suljettu, kun keskityin vain niin sen miettimiseen, että miten pääsisin altaaseen. :-D Jotain kummallista altaassa kuitenkin oli, sillä vesikin oli niin kuumaa, että olin ihan hikinen, kun tulin altaasta pois. Eipä kuitenkaan näyttänyt haittaavan uimista. :-D

      Jätetouhu on täällä kyllä aika erikoista, enkä jaksa uskoa, että kovin moni lajittelee jätteitään edelleeenkään kovinkaan tunnollisesti. Tuo biojätehommakin ihmetyttää, kun en ole löytänyt kaupoista mitään erityisiä biojätepussejakaan. Jätevastaava osui Suomesta tultuani samaan aikaan jätehuoneelle, joten sain häneltä henkilökohtaista opastusta, mutta ei hänkään puhunut mitään biojätepusseista. Biojätteet menevät siis kuiluun tavallisessa muovipussissa...

      Mä en ole mikään Starbucksin suuri ystävä (itse asiassa en edes pidä Starbucksin kahveista), mutta pitää nyt varmaan ruveta käymään siellä useammin. ;-) Vaikea nimi on hyvä ehdotus, mutta pelkään, että mitä pidemmäksi ja vaikeammaksi nimi menee, sitä varmemmin multa pettää pokka, kun tavaan sitä. :-D Tuommoinen Muna oli lyhyt ja näppärä. Pitäisköhän olla seuraavaksi Kana?

      Kuulostaapa vaikealta tuo sikäläinen apteekkisysteemi. Suomessakin on tuommoisia keräiljöitä, mutta he tuovat lääkkeen farmaseutille tiskille, eikä lääkettä tarvitse yleensä koskaan odotella. Varmaan hauska kuunnella, millaisessa muodossa oma nimi kulloinkin tulee. :-D

      Poista
  2. Muna😂😂😂 vähä mä nauran ääneen täälä itsekseni 😂😊 Mites ois nimi :pippeli seuraavan kerran ?
    Kiva kuva jossa poika istuu ja kattoo kännykkää 🤗
    Mä oisin kyllä kans voinu ihan pokka päällä mennä uimaan vaikkei saisi mutta olisin kyllä miettiny aika nopeesti että vedessä voi olla jotain puhdistusainetta 😋
    Mahtava perhonen 👍
    Kaverin pakastin meni rikki ja he olivat matkoila 6 viikkoa, lihoihin oli tullu jo matoja 🤮🤢
    Kivaa viikonalkua huomenna 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk. :-D Pippeliin asti ei kyllä pokka pidä. :-DD

      Tuo kännykkää katsova poika taitaa kyllä olla tyttö, vaikka ei sillä väliä. :-) Näyttää kyllä aika lailla pojalta.

      Eipä tullut mulle puhdistusaineet mieleen, ennen kuin vasta viimeisillä vedoilla! Mutta kai siinä jokin syy oli, että allas oli suljettu, koska tuskin he sitä ihan vain ihmisten kiusaksi olivat sulkeneet, vaikka minusta siltä tuntuikin. ;-D

      Hyi yök. Onneksi meillä ei sentään ollut matoja, koska silloin ukkeli ei olisi pystynyt tyhjentämään pakastinta. Olisi varmaan jättänyt homman mulle!

      Kivaa viikonalkua sinullekin! <3

      Poista
  3. Jordaniassahan oli Muna-niminen kuningatar. Saksalaiseen passiin saa lisäsivuja, jos matkustaa paljon viisumimaihin. Tunsin yhden matkaoppaan, jolla oli oikein paksu passi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun sanoit, niin niinpä olikin! Muna on siis ihan oikeasti olemassa. Ihan tuli kuninkaallinen olo. ;-D

      Ukkeli luuli kanssa, että Suomessa on tuollainen lisäsivujen mahdollisuus, mutta kun kysyin asiaa Suomen poliisilta, sieltä tuli hyvin yksiselitteinen vastaus, että on hankittava uusi passi. Ukkelin ei tosin tarvitse tehdä sitäkään, sillä hänen tarvitsee vain käydä kaivamassa toinen passi yöpöydän laatikosta (Suomen kansalaisella saa olla erityisen painavasta syystä kaksi samanaikaisesti voimassa olevaa passia).

      Poista
  4. Ha ha Muna 😀Ja voin kuvitella miten kamalaa oli tulla kptiin jossa hajonnut ja lemuava pakastin, huiii. Mielenosoitukset tulivat tutuksi Venezuelassakin, jossa kodin läheisessä lastensairaalassa oli mielenosoituksia viikottain kun sairaakan varustetasossa omi niin paljon puutteita.
    Täällä Suomessa taas lakkoillaan, ja huomenna minulla lennot Istanbulin kautta, enkä tiedä pääsenkö perille, ja jos pääsen niin matkatavarat kaiketi eivät...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei ollut varmaan ukkelilla mikään kovin riemukas kotiinpaluu, kun hän on muutenkin niin herkkä hajuille. Soitti ensimmäiseksi mulle, että onko sulla täällä pakastimessa jotain katkarapuja, kun täällä haisee ihan ruumiille. :-D

      Luinkin Postin lakosta juuri iltapäivälehdestä, ja on se aika karmeaa, joa lakko jatkuu jouluun asti. Kyllä sitä osataan näköjään Suomessakin. :-/ Toivottavasti paluumatkasi sujuu suunnitelmien mukaan ja matkatavarasikin tulevat perille. Onnellista matkaa, Jael. <3

      Poista
    2. No lentoni peruttiin, eikä Turkish tarjonnut mitään vaihtoehtoja, joten jouduin ostamaan uudet liput, ja olemaan Helsingissä vielä yhden päivän, alueella jonne pääsin vain taksilla, joten tukilakolle ei kyllä tullut minulta sympatioita

      Poista
    3. Voi itku, miten huonoa tuuria. :-( Luulin, että vain Finnairin lentoja on peruttu, mutta näköjään sitten muitakin. Toivottavasti Suomi-matka on sujunut kuitenkin muilta osin hyvin. <3

      Poista
  5. Hek hek... Aika ketku. Mulla ei pokka pitäis. Entä jos ei pippeliin pokeri riitä, niin perse? Ai kauheeta, on meilläkin harrastukset... :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Persettä vois kyllä yrittääkin. ;-D On tarpeeksi lyhyt ja ytimekäs. Tai sitten vois yrittää keksiä jotain muuta kuin alapääosastoa, mutta jostain syystä ei raksuta ne muut jutut yhtään. Eikä joku peruna ei ole minusta yhtään hauska.

      Se on kuule revittävä elämässä hupia sieltä mistä irti saa. :-D

      Poista
    2. Kannatan ehdottomasti sitä, että seuraavan Starbucks kahvin tilaat nimellä perse.

      Voisit tehdä oikein sarjan ja katsotaan, että missä kohtaa pokkasi pettää. Minulla petti jo tätä lukiessa :D :D :D

      Poista
    3. Ai kaameeta. Miten mahtaisi kahvin tilaaminen Perseeltä onnistua, kun alkaa hihityttää jo ajatuskin. :-D

      Mulla ei ole mikään maailman paras pokerinaama, joten tuommoinen sarja olisi aikamoinen haaste. Mutta laitetaan korvan taakse. ;-)

      Poista
  6. Onpas komea tuo perhonen ja minkä kokoinen, vau! Voi ei tuota pakastinta, olipa harmillinen yllätys:( Purskahdin kyllä sellaisen nauruun... voi muna:) Mukavaa alkavaa viikkoa ja marraskuun loppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä iso perhonen, ja värit oli hienot! Kaiken lisäksi tuo oli vielä ihan tien vieressä, eli ei tarttinut lähteä edes minnekään perhospuistoon bongausmatkalle. :-) Ja lintukin keikisteli ihan tuossa talon edessä.

      Kiva jos huono huumori puri. ;-D Mukavaa alkavaa viikkoa sinullekin! <3

      Poista
  7. Mietin tuota värikästä perhosta ja lintua (jonka nimikin on vallan mainio), että mihinköhän se oikein perustuu, että siellä päin maailmaa kaikki lajitkin on niin värikkäitä ja täällä kotipuolessa meillä on sitten Varis ja Naakka ja muut mustanpuhuvat. Vissiin joku suojaväri, koska eivät pahemmin tämänhetkisestä(kään) maisemasta erotu. Äänensä kylläkin kuulee vähän turhankin hyvin. (Tunnustan heitelleeni kiviä meidän tontin kulman ulkopuolella kasvavaan isoon kuuseen, koska hermostuin varisten keskinäiseen jatkuvaan tappeluun).

    Voihan pakastin sentään! Ei kiva yllätys ollenkaan. Että ehkä jotain hyvää siinäkin, että ukkelin piti sitä passia lähteä noutamaan, niin tuli vahinko huomattua ennen kuin ehti kulua kuukausia. Kurja juttu silti.

    Ehkä kutsun sua mieluummin jatkossakin Satuksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista pohdintaa. <3 Varmaankin kyseessä on jonkinlainen suojaväri, koska esimerkiksi tuommoinen rubiinityranni pistäisi aika pahasti silmään, jos lentelisi Suomen lumisessa maastossa. :-) Täällä on värikkäämmilläkin otuksilla helpompi piiloutua, kun on aina vihreää, ja on pusikoita, joihin voi jemmautua.

      Tästä tulikin mieleeni yksi lintu, jota olen yrittänyt tunnistaa lauluäänen perusteella siitä asti, kun tulin Kolumbiaan ensimmäisen kerran. En ole koskaan nähnyt lintua, kun se on ollut aina piilossa oksien suojissa, joten en saanut ulkonäöstä mitään apuja. Pari viikkoa sitten lintu sattui kumminkin lennähtämään laulaen viereeni tuolla pihalla, ja silloin näin, että kyseessä on hauska keltavatsainen ja mustapäinen lintu. Googlettelu paljasti, että lintu on nimeltään naamioväijy. Osuva nimi siis tälläkin! :-)

      Mutta on täällä noita mustanpuhuvia lintujakin, ja melkein joka päivä tuossa laakson yllä kaartelee isoja mustia yksilöitä, jotka ovat varmaan jotain peto-/haaskalintuja.

      Pakastin ei tosiaankaan ollut mikään kiva yllätys. Siellä meni mun kaikki suurella hartaudella kesällä ostamat ja pakastamat mansikat. :-( Mutta ei auta itku markkinoilla. Täytyy vain yrittää ajatella, että olisi voinut käydä pahemminkin, ja olisi voinut palaa vaikka koko huusholli.

      Tulen kutsutuksi oikein mielelläni ennemmin Saduksi kuin Munaksi. ;-D

      Valoisaa viikkoa, Annukka. <3

      Poista
  8. Huh, paukahtanut pakastin on yksi minun suosikkipainajaisia, sillä meillä mökillä on pakastin ja siinä on lihaa ja marjoja. No se on onneksi nyt viitisen vuotta vanha ja toivotaan, että kestää muutaman vuoden. Entinen olisikin - apua - 30 vuotta vanha ja söi sähköä eikä sitä pidettykään päällä silloin kun ei oltu mökillä.

    Tuota samaa Starbucksin nimikikkaa ovat jotkut tututkin käyttäneet, mutta en nyt muista mitä nimiä ovat käyttäneet. Mulla nyt on niin kansainvälinen nimi, että se osataan kirjoittaa.

    Kierrätyksestä puheenollen; meillä on töissä poistettu huoneista roskikset pari-kolme viikkoa sitten. Se myytiin tietysti kestävällä kehiyksellä ja terveysasioilla, eli on niin hyvää nousta aina välillä ja viedä roskat jonnekin käytävään. Ja huone tuoksuu kuulemma hyvälle, kun roskiin ei laiteta biojätteitä. En viitsi kertoa, mitä mieltä olen asiasta. Koskahan tulevat huonekohtaiset siivousvälineet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk, sulaneita lihoja ei olisi kyllä kiva löytää. :-( Ja marjatkin toki harmittaisivat. Mansikoita oli minullakin, mutta ne oli ostettuja. Onneksi viime kesä oli niin huono mustikkakesä, ettei tullut mustikoita (ainakaan idässä). Olisi harmittanut vietävästi, jos suurella vaivalla kerätyt mustikat olisivat sulaneet.

      Meidän edellinen pakastin paukahti myös, ja silloin oli heinäkuu. En ollut ollut onneksi pois kuin muutaman päivän, eli hajuja ei ollut vielä ehtinyt syntyä (ainakaan pahasti). Otti vain päähän aika rankasti, kun mulla oli monta pakettia iskän kalastamia ahvenia, jotka oli ollut tarkoitus pakastaa.

      Kansainvälinen nimi olisi kyllä kätevä. Mä jouduin aina tavaamaan, ja jos ei tule etunimen kanssa ongelmia, niin sukunimen kanssa tulee viimeistään. Tosin sitähän nyt ei missään Starbucksissa kyselläkään.

      Kyllä menee aika vaikeaksi, jos jokainen roska pitää kiikuttaa jonnekin käytävään. Mun pitäisi varmaan kapinoida tuotakin, ja tuoda huoneeseen oma roskis. :-) Toki tyhjentäisinkin sen sitten itse.

      Poista
  9. Mulle ei ole tullut mieleen, että pakastin voisi pamahtaa mutta nyt tuli :O Musta nimittäin tuntuu, että olemme lähestymässä maagista hetkeä, jolloin kaikki sähkövempaimet yksitellen hajoaa. Imuri yskii jo, ja jääkaapin ovi reistaa, toivottavasti ei sitten pakastinkin. Apua tuo muna juttu, en voi sietää Starbucksia mutta mun on varmaan mentävä nyt kokeilemaan jotain perseilyä :D :D Tuo kattilankansi-mielenosoitus on tuttua täällä, vuonna 2012 tienoilla kun oli isoja mielenosoituksia niin kannet kalisi joka ilta ja yö, tytöstä tulikin hyvä nukkuja eikä herää kovin helposti mihinkään kolinaan sen myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllä pakastin voi tosiaan pamahtaa, ja meillekin on käynyt kaksi kertaa niin. En tiedä, voisiko sitä jotenkin ennaltaehkäistä - muuta kuin ostamalla uuden pakastimen tarpeeksi usein. :-) Vaikka kai ne uudetkin pakastimet voivat hajota.

      Tuo on muuten mielenkiintoinen juttu, miten kaikki rupeaa hajoamaan aina samaan aikaan. Mistähän mahtaa johtua?!

      Jännä kuulla, että sielläkin on kattilamielenosoituksia! Mä en ollut tosiaan aiemmin kuullutkaan moisista, mutta näköjään ne eivät sitten olekaan pelkästään kolumbialainen juttu.

      Mäkään en mitenkään rakasta Starbucksia, mutta onpahan nyt jokin syy käydä siellä. Hyviä perseilyjä sinulle! :-D

      Poista
  10. Repesin ennenkuin ehdin tuon nimi asian edes loppuun lukaista �� Muna!! Ite en olisi pystynyt edes yksin nauramatta mukiani hakea..

    Ja altaaseen ei olisi saanut meikää mitenkään, vähintään oisin epäillyt jonkin paskakikkareen olleen kellumassa. Huh huh tai desinfioinnin olevan menossa.

    Ihana tuo perhonen sekä lintu myös.

    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, mukava kuulla, että osui nauruhermoon. :-D

      Kahvilassa oli jonoa, ja meinasin saada siinä vuoroa odotellessani hepulin, kun kuvittelin tulevaa tilannetta. Jotenkin kuitenkin, kun minun vuoroni sitten tuli, sain skarpattua. :-)

      Jaa niin desinfiointi. Paljon mahdollista. Kääk!

      <3

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3