Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


maanantai 28. maaliskuuta 2016

Elämän kevät

Meillä ei ollut pääsiäiseksi mitään suunnitelmia, mutta onhan tuo pääsiäinen mennyt ilman suunnitelmiakin, oikein kivasti vielä kaiken lisäksi. Ukkelilla oli aikomus lähteä kavereidensa kanssa pienelle reissulle, mutta hän peruikin sitten matkansa, kun muisti, että minulla oli synttärit. Ei ukkelin olisi tarvinnut synttärieni takia kotiin jäädä, mutta en pannut sitä tietysti pahaksenikaan. 

Perjantaina ukkeli houkutteli minut kanssaan kaupoille ostamaan minulle syntymäpäivälahjaa (ei kyllä tarvinnut paljon houkutella Smiley). Mietin, että mahtaisikohan kaupungilla tai missään kaupassa olla pitkänäperjantaina ihmisiä, vai saisimmeko koluta kaupoilla kaksistaan, mutta kävi ilmi, että Helsingin keskustassa oli ihan kohtalaisesti väkeä. Se, mikä pisti silmään, oli se, että enemmistö oli ulkomaalaisia turisteja. Kielten sekamelska oli melkoinen. Mietin, oliko Helsingissä pääsiäisviikonloppuna harvinaisen paljon turisteja, vai tuntuiko turistien määrä suurelta siksi, että suomalaisia oli liikkeellä ehkä huomattavasti vähemmän kuin tavallisesti. Myöhemmin neljän maissa samana päivänä kävin lähi-Prismassamme, ja sielläkin oli yllättävän paljon porukkaa - suunnilleen saman verran kuin normaalina arkipäivänä päiväsaikaan.


Harmaata on.
Ostosten teon jälkeen kävimme juhlistamassa synttäreitäni vielä samppanjabaarissa sekä kakkukahveilla.









Synttärien juhlinta jatkui lauantaina, kun ystäväni veivät minut ihanalle yllätysbrunssille. Brunssilla tuli syötyä aivan kamalasti - en tajua, miten tulinkin syöneeksi niin paljon. En pystynyt brunssin jälkeen edes seisomaan suorana! Miten ihminen voikin olla niin typerä, että vetää ruokaa niin kuin olisi maailmanloppu tulossa. Lopun päivää makasinkin sitten vain sängyssä, kun vatsani oli kuin jalkapallo. En pystynyt syömään loppupäivänä muuta kuin kaksi viipaletta ananasta ja fenkolinsiemeniä. Fenkolinsiemeniähän käytetään Intiassa muun muassa ruoansulatusvaivoihin, turvotukseen ja närästykseen, ja niitä on meidän huushollissa aina. Ukkeli syö ihan "raakoja" siemeniä, mutta minulla täytyy olla sokerikuorrutettuja siemeniä, tai muuten ne eivät mene alas. Sokerikuorrutetut siemenet ovatkin sitten niin hyviä, että niitä ei fenkolinsiemeniksi uskoisikaan. Smiley



Tuli keskusteltua pitkästä aikaa myös anopin kanssa, ja anoppi kyseli, milloin oikein tulisimme Intiaan. Appivanhemmat olivat kuulemma tulleet kiireellä Tirupatista Hyderabadiin, kun he olivat luulleet, että me tulisimme Intiaan nyt loppukuusta. No, suunnitelmiahan tehdään sitä varten, että niitä muutetaan, mieluusti useammankin kerran, enkä voinut nytkään luvata muuta kuin että tulisimme heti kun vain mahdollista.

Huomasin muuten, että pian on yksi lempipäivistäni: aprillipäivä! Jippii! Rakastan käytännön piloja, ja olenkin jymäyttänyt ihmisiä onnistuneesti jo monena vuonna. Yhtenä vuonna, kun vanhempani olivat vasta muuttaneet nykyiselle asuinpaikkakunnalleen, kirjoitin heille "kunnan lähettämän" tervehdyskirjeen, jossa toivotettiin uudet asukkaat tervetulleiksi. Kirjeessä kerrottiin myös, että kunnalla oli tapana antaa uusille asukkaille aina jokin lahja ja että tuo lahja olisi tänä vuonna lintujen uima-allas. Lahja olisi noudettavissa paikallisesta S-Marketista, ja sen saisi lunastettua tätä kunnan tervehdyskirjettä näyttämällä.

Luulin, että äitini arvaisi heti kirjeen olevan minun tekosiani, mutta kun äidistä ei kuulunut koko päivänä mitään, minun oli pakko illalla soittaa ja kysellä kautta rantain, kuuluiko vanhemmilleni mitään erityistä. Vanhempanihan saattaisivat nolostua kovastikin, jos menisivät tekaistu kirje kourassaan kaupalle olematonta lintujen uima-allasta kyselemään. Äiti kertoikin ilahtuneen kuuloisena, että kunnalta oli tullut heille tervetulotoivotus ja että lintujen uima-allaskin olisi heille kuulemma tulossa! Siinä vaiheessa minun oli pakko tunnustaa, että tuota noin, minulla olisi vähän kerrottavaa...

Tänä vuonna tekisi taas kovasti mieli järjestää jotain pientä jäynää, mutta ongelmana on se, että läheiseni tietävät jo olla aprillipäivänä varuillaan, ja pilani tuskin menevät enää läpi. Olenkin miettinyt, että jospa koventaisin tänä vuonna panoksia ja keksisin jonkin hauskan pilan esimerkiksi kaikille talomme asukkaille. Pilan täytyisi kuitenkin olla mahdollisimman harmiton, ettei kukaan vain pahoittaisi mieltään, ja sellainen, että se ei missään nimessä loukkaisi ketään. Saapa nähdä, keksinkö jotain.

Uutta musiikkiakin on tullut taas etsittyä, ja tässä tämän hetken kahdenkymmenen kärki.



Tulin tuossa musiikkia etsiskellessäni tietämään muuten senkin, että on olemassa bändi nimeltä MUNA. (Juu, tiedän: tämä menee samaan mauttoman huumorin kategoriaan kuin James Perse.) Kyseessä on amerikkalainen tyttöbändi, ja tarina bändin nimen takana tuntuu hassulta, kun ajattelee sanan merkitystä suomeksi. (Vaikka onhan niitä kananmuniakin.)

"What’s the story behind your band name?"

"It was really difficult actually, and it took more than a day. We were talking about luna and the moon. -- We wanted something feminine, but we were also on the verge of nearly killing each other. -- Someone said “luna” and we were talking about femininity because that’s a central piece of who we are as a band, and then someone said MUNA, I really can’t remember who it was."

Muistatteko muuten aikoja, jolloin kaiuttimet olivat harmaita neliskanttisia laatikoita, jotka yhdistettiin johdoilla steroihin? Verkkokaupassa selvisi, että kaiuttimet ovat hieman muuttuneet noista ajoista.




Nyt on taas se aika vuodesta, että auringonnousut näkyvät meidän parvekkeellemme. Olin eilen illalla katsonut, moneltako aurinko tänä aamuna nousisi, ja ajatellut, että kuvaisin auringonnousua, jos vain sattuisin heräämään sopivaan aikaan. Hieman myöhästyin nousuajankohdasta, mutta eipä tuo haitannut, sillä horisontissa oli pilviä.





En saanut kuitenkaan enää unta, ja menin vielä myöhemmin uudestaan tarkistamaan tilanteen. Siellähän se aurinko sitten möllöttikin.


Kaunis ilma innosti heti aamupäivästä lenkille, ja ensimmäiset muuttolinnutkin tuli bongattua.

Tästä se kesä alkaa, kun nokikana on ilmestynyt maisemiin!



Tässä näkyisi olevan joutsenen seurassa telkkiä. Telkät ovat kyllä jotenkin niin suloisia, kun ne ovat tuollaisia pallopäitä. Mukava nähdä teitä taas! ♥

Joutsenia näkyi meren jäällä paljon.





Heipat!

20 kommenttia:

  1. Myöhästyneet onnittelut!

    Tuo alakuvan laituri houkuttelisi heti uimaan. Vähän kade kun siellä on noita lintuja jo. Täällä on järvi vielä jäässä ja pari joutsenta on nähty, mutta menivät muualle :(

    Ihana aprillipila, minä olisin mennyt jo vaatimaan sitä lintujen allasta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vuosi tuli taas lisää. :-/

      Tuo laituri oli muuten suljettu huonokuntoisuuden takia, eli ei ehkä ihan sopivin paikka uimareissulle. :-)

      Minäkin olin yllättynyt, että muuttolintuja näkyi jo. Olin ajatellut, että olisi vielä liian kylmää, mutta niin nuo vain näköjään ovat jo alkaneet Suomea kohti suunnistaa.

      Onneksi vanhemmat eivät ehtineet vielä ihan sinne kaupalle asti lintuallasta vaatimaan. Sitten olisin saanut kyllä huutia. :-D

      Poista
  2. Onnea sinulle! Jaksatpa nähdä vaivaa aprillipilojen suhteen. Täytyykin olla varovainen, jos joskus satun tapaamaan sinut aprillipäivän aikaan. Munasta tulee aina mieleen somalitytöt, joita hoisin tarhassa. Toisen nimi oli Muna ja toisen Naima. Vanhemmat ei millään ymmärtäneet, että nimet kannattaisi kyllä vaihtaa täällä Suomessa. Ehkä myöhemmin ymmärsivät, jos jaksoivat käydä suomen tunneilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kaikenlaisten källien suunnittelu on minusta kutkuttavan hauskaa. Voisin tehdä sitä vaikka työkseni. :-)

      Muna ja Naima! Kylläpäs sattuikin. :-D Kumpikohan tuli ensin?

      Poista
  3. Myöhästyneet synttärionnittelut! Kauniita luontokuvia :)

    VastaaPoista
  4. Hmmm.. taytyypa pitaa silmalla postausta aprillipaivan aikaan - ties vaikka juksaisit meitakin :) Aidillasi on hyva huumorintaju...en ihan uskaltaisi tata tehda omalleni. :)
    Siis onko nuo karkin nakoiset fenkolin siemenia ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsit vieköön, että tulikin kirjoiteltua noista aprillipiloista! En tajunnut, että olisin voinut jymäyttää teitä lukijoitakin. :-)

      Kaikilla ei tosiaan ole sellainen huumorintaju, että he tykkäisivät käytännön piloista. Minäkin olen yrittänyt miettiä tarkkaan etukäteen, kenelle tuommoisen pilan uskaltaa tehdä.

      Nuo karkin näköiset ovat tosiaan sokerikuorrutettuja fenkolinsiemeniä. Oikeasti ne ovat tosi pieniä (sellaisia kun siemenet nyt ovat), vaikka näyttävätkin tuossa lähikuvassa niin isoilta...

      Poista
  5. Myöhästyneet onnittelut toiselta pääsiäisenä syntymäpäiviään viettäneeltä! Koetko olevasi tyypillinen oinas? Itse tunnustan olevani keskimääräistä itsepäisempi, tosin en erityisemmin usko horoskooppeihin.

    Lintujen uima-allas kunnalta :D. Olisi kiva sitten kuulla, mitä keksit tälle vuodelle. Jos et olisi paljastanut taipumuksiasi olisit voinut aprillata meitä lukijoitakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas mukava sattuma, että sinullakin oli synttärit samoihin aikoihin! Paljon onnea myös sinulle!

      Olen joskus ollut hyvinkin kiinnostunut horoskoopeista, ja minusta on tuntunut, että niissä saattaisi hieman jotain perää ollakin (siis sellaisissa luonnekuvauksissa, ei missään naistenlehtien viikkohoroskoopeissa. :-)) Minussa on aika paljon oinaalle tyypillisiä piirteitä, esimerkiksi suuri vapauden tarve ja itsenäisyys (hyvänä esimerkkinä se, että en halunnut Intiassa meille autonkuljettajaa, kun en kestänyt ajatusta, että minun vapauteni mennä ja tulla riippuisi jostakin toisesta henkilöstä), kärsimättömyys ja se, että innostun hetkessä melkein mistä tahansa. Toisaalta olen paljon “laimeampi” versio tyypillisestä oinaasta - en ole (ainakaan omasta mielestäni :-D) ollenkaan niin itsekäs, kiivas ja muut ihmiset alleen jyräävä kuin oinaiden ymmärretään kai yleensä olevan. On minulle joku joskus sanonutkin, että minua ei uskoisi oinaaksi. Tiedä nyt sitten, miten tuo pitäisi tulkita. :-)

      Ei vissiin sitten kannata kirjoittaa postausta aprillipäivänä, kun ei kukaan usko kumminkaan mitään, mitä kirjoitan. :-D

      Poista
  6. Oikein isot omnittelut!

    Saako muuten niitä sokerikuorrutettuja fenkolinsiemeniä mistään Suomesta?

    Meillä pomppi tänään puutarhassa peippo. Jos sananlasku pitää paikkaansa, niin parin viikon päästä on kesä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, CurryKaneli! ♥

      Vai että oikein peippo! Hieno homma, sitten ei ole kesään enää pitkä aika. :-)

      Kyllä niitä siemeniä saa Suomesta, tai ainakin Helsingistä. Täältä olen omanikin ostanut. En muista, mistä kaupasta omani ostin, mutta kokeilisin ensin ehkä Indian Marketia, Maharajaa tai Taj Mehalia (kaikki ovat Hakaniemessä). Vii Voanissakin saattaa olla. Pussin päällä lukee ihan selkeästi "sugar coated fennel seeds".

      Poista
  7. Synttärionnittelut!

    Minä en itse ole yhtään aprillipäiväihmisiä mutta ihailen kyllä hyvin toteutettuja aprillipiloja. Toisaalta aina vähän harmittaa juksattujen puolesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kata!

      Eihän se juksattuna olo koskaan varmasti mitään herkkua ole. Siksi pitääkin valita sellaiset ihmiset, jotka olisivat siitä vähiten harmissaan. Ja kyllä hyvä pila naurattaa usein sitä asianomaistakin - ainakin kun pilasta on kulunut tarpeeksi aikaa. :-)

      Poista
  8. Onnittelut!
    Auttaako nuo fenkolinsiemenet oikeesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anu! Kyllä kai asiassa täytyy jotain perää olla, kun kerran fenkolinsiemeniä niin laajalti käytetään. Mutta Intiassa usko erilaisten ruoka-aineiden terveysvaikutuksiin onkin vankkumaton. Minä olen kanssa vähän sellainen epäilevä tuomas, jolla on vaikeuksia uskoa ruoka-aineiden parantaviin vaikutuksiin, varsinkin kun vaikutusta ei ainakaan mitenkään radikaalisti heti huomaa.

      Tuollaisiin suuren luokan vatsaongelmiin kuin mitä minulla oli ei kyllä auta oikeasti mikään muu kuin aika. :-D

      Poista
  9. Satu, huomasithan, että ne olivat laulujoutsenia!? Ei yli 40 vuoteen ole ollut kuin kyhmyjoutsenia eli tämä kevät oli hyvin poikkeuksellinen. Kyhmyjoutsenhan on ns pullasorsa ja laulujoutsen kansallislintumme. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en todellakaan! Sellaista se on, kun harrastelija lähtee liikenteeseen - joutsen mikä joutsen. :-) Kiitos sinulle! Ja mukavaa alkanutta viikkoa (tai eilenhän se viikko jo alkoi, mutta tiistai tuntuu nyt ihan maanantailta).

      Poista
  10. Heh sulla taas ajatuksia ja monenlaisia. Onnittelut jälkikäteen ja ratkiriemukasta tulevaa aprillipäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kaikkea sitä päässä pyöriikin. Ihme härdelli. ;-D

      Kiitos!

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3