Ei niin pientä putkea, ettei reikää keskellä.


tiistai 27. toukokuuta 2014

Vuoronumerolla vessaan

Joskus ajattelen, että olisi kiva asua sellaisessa paikassa, jossa sää ei aiheuttaisi ylimääräisiä jännitysmomentteja, vaan voisi suunnitella tekemisensä ilman, että tarvitsee aina tehdä varasuunnitelmia siltä varalta, että sataa. Toisaalta olen saanut asuakin toisenlaisessa ilmastossa, jossa kunkin vuodenajan säät ovat selkeästi ennustettavissa: kesällä on niin tukahduttavan kuumaa ja aurinkoista, että kasvit kuivuvat pystyyn, kun taas sade- eli monsuunikautena aurinkoa ei juurikaan näy, vaan saattaa sataa monta päivää putkeen. Jos näistä kahdesta vaihtoehdosta pitäisi valita, niin taitaisin kuitenkin valita suomalaisen ailahtelevan sään. Epävarmuudessa kun on aina mukana myös vähän toivoa.

Tämänhetkinen sää harmittaa nyt sen takia, että ukkelin siskontyttö on tulossa Amerikasta kyläilemään, ja kuinka ollakaan: parin viikon helteet loppuivat juuri vierailun kynnyksellä, ja Suomen kesä näyttää kaikkein rumimman puolensa. Olisi ollut niin kiva, jos olisi ollut lämmintä ja aurinkoista! En pidä jossittelusta, mutta silti harmittaa: tyttö ei ole koskaan ennen käynyt Suomessa ja tuskin tulee kovin pian toistamiseen käymäänkään, joten ilmojen haltija olisi saanut olla vähän suotuisampi. Ainakin omalla kohdallani säällä on suuri merkitys sille, kuinka onnistuneeksi lomani koen, ja kaikki näyttää aurinkoisena päivänä ihan erilaiselta kuin vesisateella. Nyt saamme unohtaa kaikenlaiset ulkoilmajutut, ja pitää miettiä vaihtoehtoista tekemistä. Ei tämmöisellä ilmalla ole kiva istua terasilla tai mennä piknikille puistoon.

Vieraalle on hyvä olla ruokaa...


En tunne tyttöä laisinkaan, sillä olen tavannut hänet vain kerran aiemmin, silloin kun hän oli ihan pieni. Nyt tytöstä on kasvanut itsenäinen nuori nainen. Meillä käy tällaisia vieraampia yövieraita sen verran harvoin, että aina vähän jännittää, miten vierailu tulee sujumaan. Sen takia onnistunkin aina stressaamaan kaikenlaisista asioista etukäteen: mitä vieras syö, moneltako hän nousee ylös, millaiset hänen aamurutiininsa ovat ja niin edelleen. Olen huomannut myös, että mitä harvemmin yövieraita käy, sitä vaikeammalta minusta tuntuu luopua omista rutiineistani. Vieraiden aikana on hyvä esimerkiksi muistaa laittaa jotakin vaatetta päälle, ennen kuin lähtee hortoilemaan yöllä vessaan. Smiley

... ja juomaa.


Stressaaminen johtuu osittain varmasti siitä, että toivoisin vierailun olevan kaikin puolin onnistunut. Minun pitäisi olla täydellinen emäntä: ruoan pitäisi olla täydellistä, kodin pitäisi olla viimeisen päälle siisti ja vieraalle tulisi järjestää häntä kiinnostavaa ohjelmaa (mikä on vähän vaikeaa tällaisten tapausten kohdalla, joille kuulemma "käy kaikki"). Niin, ja se sääkin saisi olla mieluusti täydellinen! Ei kai siis ole loppujen lopuksi ihme, että jossakin vaiheessa savu alkaa nousta korvista ja tuntuu, että olisi melkein parempi, jos vieras peruisi tulonsa kokonaan. En ymmärrä, miksen pysty suhtautumaan näihin harvinaisempiin vieraisiin rennosti, vaan rupean aina laatimaan listoja tehtävistä asioista, ja sitten yritän paniikissa saada kaiken tehtyä ennen vieraan tuloa.

Ja mikä ihme siinäkin on, että aina silloin, kun joku on tulossa kylään, rupean tekemään mitä ihmeellisimpiä hommia; sellaisia, jotka olisin voinut aivan hyvin tehdä aiemminkin tai jotka voisin tehdä vasta vierailun jälkeen. Nyt olen esimerkiksi pessyt kaikki huushollista löytämäni tyynyt ja peitot (ja varsinkin vanhoja tyynyjä oli paljon, ja osan niistä olen heittänyt jo poiskin). Selittelin pyykkirumbaa itselleni sillä, että peitot ja tyynyt piti pestä juuri nyt siksi, kun oli sellaiset ilmat, että ne sai myös kuiviksi. Mikä on ihan täyttä kukkua, sillä tiedän tasan tarkkaan, että ilman tätä kyseistä vierailua en olisi todellakaan innostunut niitä pyykkäämään. 

Vierailujen aikana konkretisoituu myös se, mitä suomalaisissa asunnoissa eniten inhoan: kylpyhuoneita on vain yksi, ja sekin on yleensä sijoitettu johonkin typerään paikkaan keskelle huushollia. (Jos minä saisin päättää, sijoittaisin kylpyhuoneen - ja varsinkin vessan, jos nämä tilat ovat erillisiä - jonnekin peränurkkaan. Vessa on yksityinen paikka eikä mikään lippuluukku! En ymmärrä, mikä logiikka asuntojen suunnittelijoilla on, kun vessa pitää tunkea aina keskelle asuntoa. Jotta joka nurkasta on mahdollisimman lyhyt (tai pitkä) matka vessaan?) On kauheaa miettiä aamulla suihkussa, onko vierailla ehkä kovakin kiire päästä vessaan, ja yrittää suihkutella mahdollisimman pikaisesti. Vielä hirveämpää on odotella hädän kourissa kylppärin ulkopuolella, kun vieras on ottamassa mahdollisesti pitkääkin suihkua. Yksi ukkelin serkku on oikea maratonsuihkuttelija, ja hänen suihkunsa ovat vessahätäisen painajainen. Olin kerran oikein ikävä ihminen ja katsoin kellosta, kuinka kauan serkulla meni suihkussa. 27 minuuttia! Kuinka joku pystyy seisomaan suihkussa melkein puoli tuntia? Toisaalta olen itse aikamoinen pikasuihkuttelija, joten ehkä tuo aika tuntuu minusta senkin takia niin pitkältä. Ja kun tämänkin serkun tavat tietää ja tuntee, osaa itse herätä sen verran aikaisin, että ehtii hoitaa omat aamutoimensa, ennen kuin herra pysäköi itsensä suihkun alle.

Siskontyttö ei ole meillä kovin pitkään, vaan hän jatkaa meiltä Kööpenhaminaan ja sieltä Tukholmaan. Tyttö ei ole aikaisemmin yksin matkustellut, ja hieman jännittääkin, miten matkan kanssa oikein käy. Meidän oli tarkoitus piipahtaa Tallinnassakin, mutta päätimme jättää Tallinnan väliin ja katsella vain vähän Suomea, kun aikaa ei tosiaan hirveästi ole.

Katsellessani Tallinnan-matkoja Linda Linesin sivuilta meinasin pökertyä. En ole mikään pilkunnussija, mutta kyseisen yhtiön sivuilla oli niin hirveitä kielivirheitä, että alkoi epäilyttää koko firma.






En vielä tiedä, mihin päin lopulta suuntaamme, mutta säiden puolesta asialla ei taida olla suurtakaan väliä, sillä joka puolella näyttää olevan yhtä kylmää ja sateista.
 
Ja tässä sitä vain istutaan kirjoittelemassa blogia, vaikka pitäisi tehdä vielä vaikka mitä, ennen kuin vieras huomenna saapuu. Kääk!

33 kommenttia:

  1. Hahhah, minä en niin voi käsittää miten jollain yrityksillä on pokkaa pitää noin kökösti suomennettuja sivuja! Kieli-ihmisenä olen aina ihan tyrmistynyt tuollaisesta. Ei kai se voi omaisuutta maksaa, että joku kielitaitoinen tekstin tarkistaisi. Loisi hieman eri tavalla ammattimaisen ja luotettavan kuvan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En voinut minäkään uskoa silmiäni. Mutta pakkohan se oli uskoa, kun virheitä oli niin paljon, että silmissä vilisi. :-)

      Tuollaisista virheistä tulee kyllä väistämättä sellainen tunne, ettei todellakaan halua varata matkaa kyseiseltä firmalta. Virheet ovat vielä kaiken lisäksi niin ilmeisiä, ettei olisi edes kovin iso homma korjata niitä.

      Poista
  2. Meillekin on tulossa yövieras viikonlopuksi. Meillä on täällä tällainen reipas muuttotunnelma, joten siisteydestä ei voi huolehtia. Laatikoita siellä täällä ja kaikki heikun keikun kun Huvikummussa konsanaan. Lauantai-illaksi tilasin meille jazz-clubilta pöydän ja muutenkin taidan turvautua ravintoloihin parin illan grillailua lukuunottamatta. Seurahan nyt on tietenkin hyvää, joten mikään ei voi mennä pieleen? Säätä en muuten ole sitten yhtään katsonutkaan. En taida katsoakaan, ettei lähde stressi päälle…. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, siisteys ei varmaankaan ole teillä muuton keskellä päällimmäisenä mielessä. :-) Ja ulkona syöminen on aina hyvä idea. Taidanpa minäkin turvautua tuohon vaihtoehtoon niin usein kun mahdollista. :-)

      Poista
  3. No voi, voi hyvä tyttö. Olet tottumuksesta niin vastuuntuntoinen, että tunnet olevasi vastuussa vieraasi hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä säätä ja ilmaa myöten. Mutta: oma tupa, oma lupa! Jos sinua pissittää, niin heität kylmästi suihkuttelijan ulos ja kukut vaikka nakuna, jos huvittaa. Eli vieraan on otettava sinut huomioon, eikä päin vastoin. Nuorelle naisellekin saa näyttää särmää. Ja kyllä Suomi on niin ihanan eksoottinen paikka, että siitä ei voi olla tykkäämättä. Pelkästään ne valkeat kesäyöt ja kukkivat kummut ovat henkeäsalpaavat - satoi tai paistoi Toivon sinulle hauskaa ja rentoa aikaa nuoren vieraasi kanssa!
    Tuosta söpöstä oravasta tulee mieleeni Johan Wolfgang von Goethen mietelause: Hyvä jumala lahjoittaa sinulle pähkinöitä, mutta hän ei särje niitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tiedän että olen ihan liian miellyttämishaluinen ja että varsinkin sukulaisten (jollainen tämäkin tyttö kuitenkin on) kanssa voisi ottaa vähän rennomminkin. Sellainen “palveluasenne” kun ei ole omiaan lähentämään ihmisiä – ihan kuin olisin joku hotellin tms. työntekijä: “soittakaa huonepalveluun heti jos tarvitsette jotain.”

      Mutta toisaalta itse vieraana pidän siitä, että minutkin otetaan huomioon – ei nyt tarvitse mitään punaista mattoa ja fanfaareja olla, mutta vähän kurjalta tuntuisi, jos isäntäväki vain touhuisi omiaan minusta välittämättä. Ja jos isäntäväki kekkuloisi yöllä alasti, niin en taitaisi uskaltaa siihen paikkaan uudestaan mennä. :-D

      Suomi on kyllä hieno maa, mutta saattaa täällä olla vähän tylsääkin - varsinkin, jos joutuu olemaan tällaisten vanhojen kurppien kanssa kuin tämä meidän vieras. :-)

      Osuva sanonta!

      Poista
  4. Voi kauhistus mitä kielivirheitä! Nytkö se kuuma kesä vaihtui sateiseksi sääksi,saapa nähdä millaista on kun tulen Suomeen kesäkuun lopussa.
    Eihän sitä tarvitse olla täydellinen kaikessa kun tulee yövieraita mutta myönnän kyllä itsekin sortuneeni vähän samantapaiseen vieraiden ollessa kyseessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisköhän lähteä pienelle "päiväreistelylle". Ehkä tuo on jokin reisivammaisten erikoisreisteily. :-D

      Kesäkuun loppuun on vielä aikaa! Siihen mennessä säät kerkeävät vielä muuttua moneen kertaan. :-D

      Poista
  5. Tuttu juttu tuo vierasstressi, kun meillakin niita harvoin kay. On siina hyviakin puolia. Nyt kevaalla kun siskoni ja miehensa olivat tulossa, saimme jopa laitettua olkkariin lampunvarjostimet 9 asutun vuoden jalkeen! Isanta vahan ehdotteli seinien uudestaan maalaamista, mutta siihen sanoin EI!

    Kylppariasiat on tosiaan Suomessa vahan outoja. Ja se vessakin on yleensa keskella asuntoa niin etta tuuletuskin on aika huonoa. Voi olla joskus vahan noloa... Taalla ei kukaan voisi kuvitella laittaa vessaa jonnekin keskelle ilman ikkunaa. Ja muutenkin, Suomessa makuuhuoneet on riputeltu pitkin asuntoa niin, etta sielta joutuu usein hiippailemaan vessaan olohuoneen lapi. Taalla on aina erikseen olohuone-keittio ja se makuuhuoneiden siipi.

    Meilla on onneksi kaksi vessaa/kylpyhuonetta ja se on ihan kiva ihan arkenakin kun vaan kaksisteen isannan kanssa taalla asutaan.

    Mutta eikohan se ihan hyvin mene! Etukateen on stressia mutta sitten kun vieras tulee, huomaa etta onkin ihan kivaa, toivottavasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, ihanaa kun joku muukin saa pientä kimmoketta vieraista. :-) Mä yritin myös vaihtaa lamppua (sellaista tosi typerää halogeenijuttua), joka on ollut pimeänä vasta 12 vuotta. :-D Ei onnistunut, kun ukkeli muistutti, että eihän se vika siinä lampussa ollut vaan muuntajassa, joka on rikki. Kannattaisi tehdä asiat edes sen verran ajoissa, että muistaisi, missä vika on. :-D

      Vessojen tuuletus on tosiaankin usein aika huonosti hoidettu. Meillä on sellainen ilmanvaihtosysteemi, joka toimii aina tiettyina aikoina, mutta en ole huomannut, että siitä olisi hirveästi hyötyä. :-) Muutenkin olisi kiva, jos vessassa olisi ikkuna.

      Tuommoinen makuuhuoneiden siipi olisi tosi kiva. Inhoan varsinkin vieraassa paikassa sitä, että yöllä joutuu vaeltamaan vessaan mennessään koko talon läpi. Toivonkin aina, että kylässä ei tarvitsisi käydä yöllä vessassa, mutta aina sitä kumminkin joutuu.

      Yhden vessan kanssa joutuu tosiaan sumplimaan, vaikka asuisi ihan kahdestaankin. Kun ei se hätä sitä kysy, onko vessassa samaan aikaan joku toinen. :-)

      Poista
  6. Ala stressaa, teidan vieraalle Suomi on varmaan ihan mielettöman eksoottinen ja ihmeellinen satoi tai paistoi. Suomessa tosiaan nuo vessajutut on vahan erikoisia kun taalla vessoja on aina vahintaan kaksi pienimmissakin asunnoissa. Nautitte ja vieraallehan pienet jutut voi olla mielenkiintoisia. Meilla kay paljon vieraita, seka turkkilaisia etta suomalaisia ja olen jo tottunut siihen etta majatalo on osan aikaa pystyssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intiassakin on asunnoissa yleensä aina useampi kuin yksi kylppäri, ja makuuhuoneissa on omat kylppärinsä. On ihanaa, kun voi heti aamulla mennä siihen omaan kylppäriin ja suoriutua ihmisen näköiseksi, ilman että tarvitsee mennä makuuhuoneesta ulos. En yhtään panisi pahitteeksi, jos Suomessakin alettaisiin suosia joskus samanlaista systeemiä.

      Jos vieraita käy usein, niin silloin vieraisiin myös varmasti tottuu. Ei yksinkertaisesti jaksa ottaa hirveää stressiä jokaisesta tulijasta, kun saisi stressata koko ajan. :-)

      Poista
  7. Kaksi vessaa / kylppäriä täällä täkäläisessä asunnossa on kyllä osoittautunut mainioksi, lähes korvaamattomaksi järjestelyksi vieraiden aikana!

    Jos nettisivuilla on noin karseet kielivirheet, niin mä olen aina tosi epäileväinen varaamaan yhtään mitään. Antaa kauhean epäluotettavan kuvan firmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli Intiassa kolme kylppäriä, ja kerkesin jo tottua moiseen ylellisyyteen. Varmasti siksi suomalainen yhden kylppärin systeemi ärsyttääkin niin paljon. Oli ihanaa, kun tiesi, että se oman makkarin kylppäri oli aina vapaa (ellei ukkeli ollut siellä), vaikka olisi ollut kuinka monta vierasta. Ja kaiken lisäksi se oli vielä ihan huushollin peränurkassakin. ;-)

      Poista
  8. Tunnistan kyllä tuon saman valmistelun itsetsäni, kun yövieraita tulee. Nykyään tosi harvoin. ja onneksi meillä on kaksi vessa ja pesuhuonetta:-)

    Lämpimiä kelejä odotan minäkin, olemme ensi viikon lähes kokonaan saaressa mökillä, hyrrrr. Joten peukut pystyyn, että pikkasen lämpiää.

    Mutta muista: talo elää tavallaan ja vieraat tulee ajallaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ota stressiä “omista vieraista”, mutta näistä ukkelin harvemmin käyvistä vieraista otan. Onneksi tämä tapaus on todella kaikkiruokainen ainakin siinä mielessä, ettei tarvitse olla koko ajan intialaiset curryt pöydässä. :-)

      Kyllä on tuntunut ilma kylmältä sen kuuman jakson jälkeen. Toivottavasti ei sentään lunta enää tule!

      Poista
  9. Nauroin ääneen noille Linda Linen kuvakaappauksille, vaikka olisi varmaan pitänyt ennemminkin itkeä...

    Jenkkiasunnot, missä on erikseen olemassa vessa, ovat kyllä tuossa suhteessa aivan parhaita. Iirolla menee välillä suihkussa nimittäin yli puoli tuntia. Yritä siinä sitten vaikka samanaikaisesti meikata, kun kylppärin peili on huurretta täynnä ja eteisen peilin kohdalta on lamppu palanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eihän noista oikein tiedä, itkeäkö vai nauraa. Ja voiko tuo olla tottakaan.

      Haha, myös ukkeli saa suihkussa käydessään peilin aina tolkuttomaan huuruun. Sen jälkeen kylppärissä onkin kuin turkkilaisessa saunassa.

      Mä meikkaan aina keittiön pöydän ääressä tai sohvalla, kun mun pitää saada istua meikatessa. :-)

      Poista
    2. Tästä sun kommentista huomasin muuten, että mulla itselläni on Linda Linen nimi väärin kirjoitettu. :-D Mutta en viitsi korjata asiaa - olkoon siinä ikään kuin piikkinä lihassa. :-)

      Poista
  10. Talo elää tavallaan ja vieras käy ajallaan....eikös sitä niin sanota. Tykkään vieraista, mutta kyllä sitä aina kuitenkin vähän stressaa. Rankinta on silloin, jos pitää ehtiä töihin ja viihdyttää vieraat, kokata yms...
    Tuo mainos on kyllä niin järkyttävä, että ihan naurattaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kyllä kiva, jos vieraiden aikana tulee työjuhta-olo. Mutta toisaalta stressaamisessa on puolensa: vieraiden lähdettyä osaa katsoa sitä omaa, rutiininomaista elämää vähän toisin silmin ja ehkä arvostaakin sitä enemmän. :-)

      Poista
  11. Eiköhän vierailu suju ihan kivasti vaikka jännittääkin! Muistan kun meillä oli pari vuotta sitten Saksasta vieraita kokonaisen viikon. Olihan se jännää ja aika stressaavaakin. Juuri se että piti keksiä tekemistä ja syötävää koko ajan. Vaikka saksaksi keskustelu oli kivaa, niin illalla oli ihan poikki siitäkin jännityksestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui kauheeta, kuulostaa aika pelottavalta. :-D

      En ymmärrä, miten olen joskus kestänyt appivanhempia meillä kolme viikkoa. Ehkä siksi, kun muuta mahdollisuutta ei ollut. :-D Nyt en enää rehellisesti sanottuna tiedä, kuinka jaksaisin heitä tai ketään muitakaan "vieraampia" vieraita kylässä viikkotolkulla. Musta on tainnut tulla ihan liian mukavuudenhaluinen. Pitäisi ehkä mennä vähäksi aikaa Intiaan opettelemaan joustavuutta. ;-)

      Poista
  12. "Epävarmuudessa kun on aina mukana myös vähän toivoa."

    Tuo on hienosti sanottu ja allekirjoitan se täysin: itsekin ajattelen juuri noin. Tuo ajatuskuvio sopii tänne Londoniin oikein hyvin, koska sää voi vaihdella päivässä tyyliin sata (yhtään en liioitellut) kertaa :D

    Ymmärrän muuten hyvin tuo "vieraskammon". Minulla olisi varmaan sama, jos kyläilemään tulisi minulle ennestään melko vieras ihminen (onneksi ei tule, heh). Sen sijaan kavereiden kanssa osaan olla melko rennosti ja suorastaan päästän jopa kämpän räjähtämään (toki siivoan ennen kyläilyn alkamista), koska ajattelen että voin siivota sitten, kun ystikset ovat lähteneet. :D

    Jos lainkaan lohduttaa, niin monet ihmiset ihan oikeasti ovat sellaisia "ihan sama, mitä tehdään." Minäkin olen sellainen - pääasia, että jotain puuhaa on ja minulla pääpaino yleensä on niissä toisissa ihmisissä eli pelkästään heidän seuransa on minulle se juttu. Hyvin se menee!

    Ps. Suomen säät voisivat kyllä nyt skarpata, kun minäkin olen tulossa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut ehkä jopa pitäväni epävarmuudesta. Se jotenkin sopii mun luonteelle, että saa elätellä toiveita, vaikka toiveet tuntuisivat epärealistisiltakin. Täysi varmuus latistaa ja tekee asioista mustavalkoisia.

      Hehe, yksi eksäni tapasi aina sanoa, että ei ole mitään järkeä siivota ennen vieraiden tuloa, vaan kannattaa siivota vasta sitten, kun he ovat lähteneet. Kyllähän tuo pitää tavallaan paikkansa, koska vieraiden lähdettyä palataan taas normaaliin elämään. Että ihan turha raataa vieraiden takia niska limassa, kun he viipyvät (yleensä) vain muutaman päivän. :-)

      Suoritin pientä itsetutkiskelua, ja tulin siihen tulokseen, että nuo “ihan sama” -ihmiset ovat vaikeita minulle kahdesta syystä. Ensinnäkin väitän usein itse, että minulle on ihan sama, vaikka ei olisikaan. En tiedä miksi: ehkä en jaksa pohtia kaikkia vaihtoehtoja loppuun asti, ja annan se takia mieluusti toisen päättää. Joskus jälkeenpäin kuitenkin toivon, että olisin ilmaissut mielipiteeni selvemmin, ja siksi luultavasti kuvittelen, että muutkin tekevät tätä samaa: haluavat oikeasti jotain, mutta eivät vain uskalla sanoa. Toiseksi olen kova tulkitsemaan ihmisten eleitä, ilmeitä ja mielialoja, ja minua helpottaa huomattavasti, jos joku sanoo ihan suoraan mitä haluaa. Silloin mulla on vähemmän työmaata, kun ei tarvitse koko ajan olla tutka pystyssä ja tutkailla, onko kyseinen ihminen tyytyväinen vai ei. (Jos elämä ei ole muuten tarpeeksi vaikeaa, niin minulla on todellakin taito tehdä kaikesta hemmetin vaikeaa. :-D)

      Toivotaan sinulle parempia säitä! Eipä tästä ole oikeastaan kuin yksi suunta - ylöspäin.:-)

      Poista
  13. intialaisen_vaimo29.5.2014 17.46

    Meillä oli vieras Intiasta juuri viime viikonloppuna ja kiittelin tuuriani kun ilmat olivat loistavat! Mutta tämä samainen vieras kävi Suomessa ensimmäistä kertaa 6 vuotta sitten lokakuussa ja sää oli tuolloin aivan hirvittävä; pimeää, vettä, räntää, kylmää, tuulista. Mutta tulipa tämäkin vieras siitä huolimatta toisen kerran ja sai onnekseen kokea myös sen toisen puolen Suomesta piknikkeineen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo todistaa ainakin sen, että vierailun miellyttävyys ei riipu yksistään säistä, vaan siihen vaikuttaa moni muukin asia. :-) Kiva, että teillä oli tuuria säiden kanssa!

      Tänään sataa tihuutti melkein koko päivän, ja pari muutakin asiaa meni vähän mönkään, mutta ihan kivaa oli, ainakin minun mielestäni.

      Poista
  14. Tämähän onkin hauska blogi, onneksi satuin törmäämään tänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että törmäsit tänne! Toivottavasti tulet toistekin. :-)

      Poista
  15. Terveisiä rempan ja siivouksen keskeltä, kesävieraita odotellaan täälläkin :) Meille sitä väkeä tulee aina sen verran paljon, että pitää sumplia huonejärjestelyjäkin uusiksi, varsinkin kun osa jää tänne vielä vaikka itse lähdenkin Suomeen (onneksi). Mutta tuleepa siivottua vähintään pari kertaa vuodessa, lähteissä ja palatessa. Hankalinta vierailuissa on muonitus, argh kokkaus...ja juuri ne 'muka-ihan-sama' - ihmiset.. oma-aloitteiset vieraat ovat parhaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän vierailut kuulostavat jo ihan majatalomeiningiltä. ;-) Minä haluan pitää omasta makuuhuoneestani kynsin ja hampain kiinni, joten huonejärjestelyjen kanssa saattaisi olla meillä vähän niin ja näin. :-)

      Minustakin on kiva, jos vieraat ilmaisevat selvästi, mikä heitä kiinnostaa. Toisaalta en tykkää vieraille kokkaamisesta, enkä varsinkaan siitä, jos pitää olla koko ajan hääräämässä keittiössä. Mutta toisaalta en taas tykkää oikein siitäkään, että vieras osallistuu kokkaukseen, kun mulla menee silloin pasmat ihan sekaisin. :-D

      Poista
  16. Itse raahaan aina vieraani Hviträskiin, http://www.nba.fi/fi/museot/hvittrask .Paikka on hieno ja talo mielenkiintoinen, ravintolakin on vieressä. Koska vieraasi tulee amerikoista, voit kertoa Eliel Saarisen ja hänen poikansa arkitehtuurista Usa:ssa.
    Toivotaan , että kelit muuttuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen katsellut Hvitträskiä monta kertaa “sillä silmällä”, mutta en ole koskaan saanut mentyä. Paikka näyttää kyllä niin hienolta, että sinne pitää vielä joskus päästä. Kiitos vinkistä! Meidän vieras lähti jo jatkamaan matkaansa, joten häntä en kerennyt Hvitträskiin viemään. Ilmatkin olivat vierailun aikana mitä olivat, mutta täytyy vain ajatella, että ne olisivat voineet olla vieläkin karmeammat. :-)

      Poista