Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Kiitos, ettet ajanut ylitseni

Annamari Sipilä kirjoitti eilen Helsingin Sanomien kolumnissa asiasta, joka on pohdituttanut minuakin, nimittäin autoilijoiden suojatiekäyttäytymisestä. Sipilän mukaan autoilijat eivät pysähdy suojatien edessä antamaan tietä jalankulkijoille, vaan jalankulkijat ovat Helsingin keskustassa autoilijoiden ja pyöräilijöiden armoilla. Samasta asiasta kirjoitti aiemmin myös Merja Kyllönen, jonka mielestä suojatiet ovat kärsineet inflaation: käytännössä kukaan ei pysähdy, jos jalankulkija odottaa suojatien vieressä vuoroaan.

Sipilän ja Kyllösen mielipiteet hämmästyttivät minua suuresti, sillä minulla on asiasta aivan päinvastainen käsitys. Täällä Espoossa autoilijat nimittäin antavat jalankulkijoille tietä hyvinkin auliisti. Olenkin jo pitkään ihmetellyt, onko kohtelias suojatiekäyttäytyminen jokin espoolainen ilmiö, vai ollaanko muuallakin Suomessa yhtä kohteliaita. Helsingin keskustassa ei ilmeisesti ainakaan olla! Kyllä täälläkin tietysti näkee kaikenlaisia törppöjä (tästä ei esimerkiksi ole kovin monta päivää, kun näin auton ajavan pitkin suojatietä), mutta suojateiden ylittäjiin suhtaudutaan yleisesti ottaen hyvin huomaavaisesti.

Olen miettinyt, mikä tekee espoolaisten autoilijoiden liikennekäyttäytymisestä (ainakin täällä meidän nurkillamme) niin erilaisen kuin Helsingin keskustassa ajelevien, kun välimatkaa kaupunkien välillä ei kuitenkaan ole kuin viitisentoista kilometriä. Voi olla, että erot johtuvat liikenteen määrästä ja sen hektisyydestä. Kiireen tunne ja aggressiivisuus tarttuvat helposti, ja kiireisenä ja pahantuulisena muiden huomioon ottaminen helposti unohtuu. Huomaan muutoksen ihan omassa ajokäyttäytymisessänikin keskustassa ajellessani: ruuhkat, liikennevalot ja jatkuvat pysähdykset turhauttavat, eikä eteenpäin tunnu pääsevän millään. Silloin alkaa sapettaa ja tulee sorruttua helposti kaikenlaisiin äkkiliikkeisiin. Täällä "maalla" liikennettä on vähemmän kuin Helsingin keskustassa, ja ehkä ihmisetkin ajelevat siitä syystä kiireettömämmin: muutaman sekunnin pysähdys suojatien eteen ei maata kaada.

Meidän kotikulmillamme autoilijoilla on siis tavallisesti tapana pysähtyä suojatien eteen ja antaa tietä jalankulkijoille. Moni autoilija alkaa hidastaa vauhtiaan jo kaukana suojatiestä, jolloin jalankulkija ehtii hyvin tien yli, ilman että autoilijankaan tarvitsee kokonaan pysähtyä. Jos jalankulkija ei älyä lähteä ylittämään suojatietä, autoilija näyttää kädellään merkin, että suojatien yli saa mennä; autoilija kyllä odottaa.

Tämmöinen kohteliaisuus tuntuu minusta joskus kiusalliseltakin. Ei minua tarvitse jäädä odottelemaan silloin, jos olen vasta tulossa suojatielle. Samoin auton on turha pysähtyä silloin, jos olen selvästi jäänyt odottelemaan auton menoa. Erityisen turhaa pysähtyminen on silloin, kun auton takana ei ole tulossa toista autoa, ja minulla olisi auton mentyä hyvää aikaa ylittää tie. Sekin on minusta aika huvittavaa, että täydessä lastissa oleva bussi pysähtyy odottelemaan, että tepastelen tien yli - minulla olisi aikaa odotella, mutta bussilastillisella ihmisiä ehkä ei.

Autoilijana minua taas ärsyttävät sellaiset jalankulkijat, jotka porhaltavat suojatielle katsomatta lainkaan ympärilleen. He ilmeisesti olettavat suojatien olevan jonkinlainen turvasatama ja ajattelevan, että kyllä ne autoilijat pysähtyvät, kun näkevät, että minä olen tässä suojatiellä. Minusta jokaisen tienkäyttäjän - niin autoilijan kuin jalankulkijankin - pitäisi olla koko ajan valppaana, koska toisesta osapuolesta ei koskaan voi tietää. Ties mikä kaahari tai rattijuoppo sieltä on tulossa. Samoin sellaiset tienylittäjät ärsyttävät, joilla ei näytä olevan mitään kiirettä suojatien yli. En nyt tarkoita, että suojatien yli pitäisi juosta, mutta ei vauhtia tarvitsisi hidastaakaan sen takia, että ollaan suojatiellä.  

Sen lisäksi, että autoilijat antavat jalankulkijoille näillä kulmilla tietä, jalankulkijoilla on täällä myös tapana kiittää autoilijaa kättään heilauttamalla. Kiittäminen lämmittää toki autoilijan mieltä, mutta toisaalta ele tuntuu vähän huvittavalta. Autoilijan velvollisuushan on väistää jalankulkijaa, eikä suojatien yli pääsemisestä pitäisi minusta mitenkään erikseen kiitellä. Mutta koska kiittäminen tuntuu niin mukavalta, harrastan sitä jalankulkijana itsekin. Ulkomaalaiset tienylittäjätkin harrastavat kiittämistä, joten tapa ei ole ainoastaan suomalaisten omaksuma. Kerran eräs noin kahdeksanvuotias somalityttö heilautti minulle kättään kiitokseksi, kun päästin hänet suojatien yli, ja silloin kyllä vähän hymyilytti. Kuuluuko suojatien turvallisesta ylityksestä kiittäminen kirjoittamattomiin liikennesääntöihin, jotka kaikkien Suomessa asuvien tulee opetella?

Tämä kuva ei liity aiheeseen mitenkään, mutta onpahan auto kumminkin. Smiley


27 kommenttia:

  1. Uskomatonta, mä aloitin tästä samasta aiheesta just kirjoittamaan!! Tuota kiittelyä nimittäin olen suuresti täällä ihmetellyt: täytyykö jalankulkijan oikeasti olla kiitollinen siitä, että autoilija ei hänen ylitseen suojatiellä aja? Miksei autoilijat kiittele jalankulkijoita? Jotain rotia tähän touhuun olisi saatava ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas osui meidän ajatukset sitten yksiin. :-)

      Minusta tuo kiittely kuvastaa aika hyvin sitä, että jalankulkijat tietävät olevansa autoilijoiden armoilla. Kun semmoinen mielleyhtymä siitä tulee: jalankulkijat kiittävät siitä, että saivat ylittää tien turvallisesti. Autot ovat teiden kuninkaita!

      Poista
  2. Kyllä minä täällä Saksassa kiittelen, sekä autoilijana että jalankulkijana, siitä on tullut jo ihan refleksi ja itselle on kiva, kun toinen autokuski kiittää huomaavaisuudesta. Meillä on katu parkattu niin täyteen, että pitää aina katsoa, mihin suuntaan ajavan auton kannattaa antaa vastaantulijalle tietä. Suomessa olen alkanut vähän pelätä suojatiellä, täällä ollaan kohteliaampia. Suomessa on joskus tunne, että kuskit pitävät kiinni etusjo-oikeudestaan ja esimerkiksi moottoritielle ajaessa täällä jo moottoritiellä ajava siirtyy useimmiten automaattisesti vasemmalle kaistalle ja päästää näin sisäänajajan helposti tielle. Joku väitti, että Suomessa ei sitä muka saakaan tehdä, siellä saa vaihtaa vasemmalle vain ohittaessaan toisen auton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ilahdun aina, kun toinen autoilija kiittää huomaavaisuudesta, ja siksi harrastan kiittämistä itsekin. Jos vaikka toinen päästää jonossa eteensä, niin minusta ei ole iso asia kiittää siitä. Varmasti kiitos myös jollain tavalla vaikuttaa siihen, että toinen antaa jatkossakin herkemmin tilaa muille eikä vain itsekkäästi paina menemään. Itseäni kiitos ainakin kannustaa kohteliampaan liikennekäyttäytymiseen (joka tosin aina välillä unohtuu...).

      Kyllä Suomessakin harrastetaan moottoriteillä tuota, että väistetään liittymästä tulevaa vasemmalle kaistalle, mutta en tiedä, onko se lain mukaan sallittua. Itse olen kyllä luullut tavan johtuvan siitä, että väistetään tielle tulevaa hidastelijaa eikä siitä, että annettaisiin hänelle tilaa. :-D

      Poista
  3. Ihan samoja asioita olen usein pohtinut. Olen 3 vuotta ollut autoton ja ihmetellyt kuullessani marinoita autoilijoiden röyhkeydestä jalankulkijoita kohtaan. Minulla on just samanlaiset kokemukset suojatienylityksestä kun sulla. Ja nämä on Vantaalta. Joskus tosiaan oikein kiusaantuu kun autot pysähtyy kun vain tuoijotankin suojatitetä :) Ja sitä kiittämistäkin olen ajatellut. Minusta se on kiva tapa, mutta niin kuin sanot, jalankulkijan ei tarvitsisi olla kiitollinen siitä, että pääsee suojatiellä kadun yli. Siispä kiittelen fiilispohjalta...ja varsinkin silloin kun autossa istuu kivannäköinen heppu :) Tätä voisi laajentaa vielä kiittämiseen bussista poistuttaessa... siihen en sorru :) T:Sole

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla samantapaisia kokemuksia muualtakin. Olen monesti ihmetellyt sitä, miten eri paikkakunnilla voi olla niin erilaista liikennekäyttäytymistä ja että onko tämä Espoo jotenkin aivan outo paikka, kun täällä näkee kohteliaita autoilijoitakin. Jotkut ovat kyllä melkeinpä ylikohteliaita, kun jäävät metrien päähän odottelemaan jalankulkijan menoa, mutta ehkä niillä autoilijoilla ei ole mitään kiirettä, joten mikäs siinä sitten, vaikka odottavatkin. :-)

      Juu, kivannäköisille hepuille kannattaakin kiitellä. ;-D Minun kohdalleni osui tässä pari päivää sitten parkkihallissa yksi kivannäköinen heppu, joka odotti oman autonsa pysäköintinsä kanssa niin kauan, että sain tungettua tavarat ja itseni autoon ja ajettua parkkiruudusta pois (mies oli siis tulossa siihen viereiseen ruutuun). Ihan hämmennyin moisesta. :-D

      Tuskin minäkään rupean koskaan kiittelemään bussista poistuessa, vaikka sitäkin tapaa näkee. Takaovelta huudetaan bussin etuosaan kuskille kiitokset. Minua se hämmästyttää aina yhtä paljon, ja mulle herääkin aina epäilys, että kuski ja matkustaja olivat tuttuja keskenään. :-)

      Poista
  4. Hups,mullakin on taipumus heilutttaa sitä kättä kiitokseksi....Ja tämä pisti ajattelemaan että todellakin se,että auto päästää minut ylittämään suojatiellä pitäisi olla melken itsestäänselvyys ...

    VastaaPoista
  5. Niin ja täällä vaikka se liikennekäyttäytyminen on paljon hermostuneempaa kuin Suomessa,niin melkein aina autot pysähtyvät ja antavat ylittää suojatien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista, että vaikka liikenne on siellä muuten hermostuneempaa, niin jalankulkijoille annetaan kuitenkin tietä. Voisi kuvitella asian olevan juuri päinvastoin!

      Poista
  6. Mun vanhempien kotikulmilla Espoossa eivät autoilijat kyllä päästä useinkaan suojatien yli ellei sinne vähän niin kuin henkensä kaupalla lähde menemään. Eivät vaikka olisi pienten lasten ja/tai rattaiden kanssa liikenteessä :/ Joka kerta kiinnitän siihen huomiota koska se pistää silmään erityisesti kun tulee Suomeen täältä kohteliaitten ihmisten Belizestä. Että taitaa olla alueellista Espoonkin sisällä suojatiekäyttäytyminen! Mä tulen kyllä kiittäneeksi niitä harvoja autoilijoita jotka jaksaa noudattaa liikennesääntöjä, koska ovat mun kokemuksen mukaan poikkeus ja iloinen yllätys.

    Muistan, että aikoinaan suomalaisessa autokoulussa minua neuvottiin, että EI pidä pysähtyä suojatien kohdalla koska takanatuleva autoilija ei todennäköisesti ole varautunut siihen ja tulee kolari... Tämä siis Helsingin keskustassa sijaitsevassa koulussa.

    Bussissa mun vanhempien kotikulmilla muuten kyllä kiitetään kuskia ihan yleisesti ja itsekin huikkaan monesti kiitokset kuskille ja eivät ole siis tuttuja ollenkaan vaan seuraan vaan yleistä tapaa.

    Mistä lie johtuu nämä alueelliset erot liikennekäyttäytymisessä? Mun vanhemmat asuu Espoossa omakotitaloalueella, joka tuntuu hämmentävästi maaseudulta vaikkei olekaan niin kovin kaukana Helsingin keskustasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mielenkiintoista, että sinulla on niin erilaisia kokemuksia Espoosta. Mistähän erot voisivat tosiaan johtua? Voisi kuvitella, että omakotitaloalueella varsinkin annettaisiin tietä ja oltaisiin muutenkin varovaisempia, kun siellä on ehkä enemmän lapsia pihoilla ja teillä kuin täällä kerrostaloalueella. Ehkä erot saattavat johtua jo ihan kokemustenkin erilaisuudesta? Sinä rattaiden ja pienten lasten kanssa liikkuessasi katsot asiaa varmasti ihan eri näkövinkkelistä kuin minä, joka olen yksinäni vaikkapa lenkillä. Minä en ehkä kiinnitä niin paljon huomiota jalankulkijoista piittaamattomiin autoilijoihin kuin sinä, joka joudut ajattelemaan lastenkin turvallisuutta.

      Aika omituinen tuo autokoulun antama neuvo. Mutta pitää varmasti aika usein paikkansa. Kauhulla katson muutenkin, miten pienin turvavälein ihmiset (itseni mukaan lukien) ajavat. Siinä ei kyllä paljon reaktioaikaa jää, jos toinen pysähtyy yllättäen.

      Poista
  7. Minä luulen, että Espoon kouluissa opetetaan liikennekasvatusta hyvällä menetyksellä. Muinoin oli kouluissa sellainen oppiaine kuin kansalaistaito, johon kuului myös liikenneopetus ja hyvät käytöstavat. Sellaiset 40+ v ihmiset muistavat varmaan sen oppiaineen, ja varmaan on jäänyt jotakin muistiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansalaistaito heti takaisin koulujen oppiaineeksi! :-) Opetetaankohan liikennekäyttäytymistä muuten kouluissa enää ollenkaan? En muista, että minun aikanani ainakaan olisi opetettu - tai sitten ei ole oppi jäänyt mieleen. :-)

      Poista
  8. Jos on Helsingissä jalankulkijana jalankulkijana hankalaa niin Lahdessa vielä hankalampaa. Täällä ei tosiaan pysähdellä vaan saat ruuhka-aikaan tosiaan juosta siitä autoletkan välistä siinä kohdassa kun ehdit. Minusta Helsingissä on ollut niin kohteliasta liikennettä - se on tietysti se mihin vertaa :D

    Minäkin kiitän kyllä jos tietä annetaan. Olen hidas tienylittäjä kaksosvankkureineni lumessa, joten tietä antavat ovat ihan tietoisesti varautuneet odottamaan rauhassa. Kiittämisestä (ja siitä tien antamisesta) tulee jotenkin sellainen tunne, että ihmisiähän tässä kaikki ollaan ja toimitaan niin että kaikilla olisi kivaa. Ollaan kohteliaita ja otetaan muutkin huomioon. Eikä tule jalankulkija vs. auto - kilpailuasetelmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh huh, lahtelainen liikenne kuulostaa aika villin lännen meiningiltä!

      Niinhän se tosiaan on, että millaisena liikenteen kokee, vaikuttaa myös se, mihin sitä vertaa. Vertaankohan minä jotenkin tietämättäni suomalaista liikennekäyttäytymistä intialaiseen, ja koen siitä syystä suomalaisen liikenteen hyvin turvalliseksi ja kohteliaaksi. :-D

      Kiittäminen lisää kyllä sellaista solidaarisuuden tunnetta ja tuo kaikille hyvän mielen. Ja uskon, että se vaikuttaa myös myöhempään käyttäytymiseen paljon myönteisemmin kuin että jos vaikka näyteltäisiin keskisormea ja huudettaisiin kirosanoja. Ei tule tarvetta "kostaa" seuraavalle kohdalle osuvalle liikkujalle. :-)

      Poista
  9. Suomessa kiitän aina bussista lähteissä ja olen huomannut muidenkin niin tekevän, ainakin pitkänmatkan busseissa. Suojatien eteen pysähtyneelle heilautan kättä kiitokseksi jos pysähtyy ennen kuin ehdin laittaa jalkaani edes suojatielle, sitäkin tapahtuu. Minusta ihan kiitoksen paikka. Joskus täkäläisen tavan mukaan nostan käteni stop-merkiksi kuin lähden yrittämään tien ylitystä, tyyliin minun vuoroni. Muutaman kerran olen meinannut tulla yli ajetuksi sillä tyylillä, eivät kai Suomessa sitä edes huomaa:) Vaarallisimpia ovat suojatien eteen pysähtyneen auton ohittajat, sitä tapahtuu tosi usein ja saa aina varoitella lapsiakin siitä.
    Suomalaisen liikenteen tekee vaaralliseksi varmuuden tunne, ei odotetakaan mitään poikkeavaa tapahtuvaksi, liian luottavaisesti huristellaan eikä olla varauduttu reagoimaan nopeasti. Siis verrattuna tänne etelään, missä saa olla koko ajan tarkkana, koska joku hyppää odottamatta eteen ja syyllinenkin on aina se auto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kaupunkialueen busseissa ollaan aina niin naamat kurtussa, että ehkä se tuntuu siksikin niin erikoiselta, jos joku huutaa kuskille kiitokset. Jotkut kuskitkin ovat niin kamalan töykeitä, ettei heitä paljon viitsi kiitellä. Ja toisinpäin ajateltuna: kuskeilla olisi varmasti yhtä lailla sanomista matkustajistakin.

      Tuota käden nostamista stop-merkiksi harrastetaan myös Intiassa. Harrastan sitä siellä itsekin – välillä se toimii, mutta useimmiten ei. :-) Suomessa en ole sitä kokeillut, mutta uskon, että se saattaisi aiheuttaa autoilijoissa hämmennystä. :-)

      Suojatien eteen pysähtyneiden autojen ohittelijat ovat kyllä todella vaarallisia, kun vauhtikin on yleensä vielä aika kova. Joskus olen epähuomiossa ajanut itsekin pysähtyneen auton ohi, mistä on seurannut kyllä hirveät itsesyyttelyt. En vain jostain syystä ole kiinnittänyt huomiota pysähtyneeseen autoon, mikä ei kyllä kelpaa selitykseksi alkuunkaan.

      Ja tuo on ihan totta, että Suomessa vähän liian herkästikin tuudittaudutaan turvallisuudentunteeseen ja siihen, että kaikki noudattavat sääntöjä ja ajavat niin kuin pitää. Jos joutuu koko ajan olemaan aistit valppaana, se varmaan tavallaan lisää turvallisuutta, vaikka toisaalta sellaisessa ympäristössä tapahtuu varmasti enemmän onnettomuuksiakin.

      Poista
  10. Tuo Lahden juttu on totta, minulla on tuttuja Lahdessa ja sanovat samaa.

    Mutta toisin vielä autoilijan näkökulmaa: monesti ainakin meidän pikkupaikkakunnalla jalankulkijat juoksevat ihan päättömästi suojatielle. Väistän mielelläni aina kun näen jonkun tulevan kävellen suojatielle päin. Ja on kiva saada kädenheilautus siitä 'palkaksi'. Mutta jalankulkijat unohtavat usein sen, että liukkaalla kelillä se auto ei pysähdy kuin seinään. Monesti saa pelätä, että juokseeko sieltä joku vielä alle. Enkä todellakaan aja taajamassa(kaan) ylinopeutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävelijät tuntuvat kyllä monesti tosiaan unohtavan sen, että auto ei pysähdy yhtä nopeasti kuin jalankulkija. Vaikka täällä jalankulkijat tuntuvat olevan yleisesti ottaen aika varovaisia, yllätyksiä tulee silti. Viime viikolla esimerkiksi yksi suojatien ylittäjä oli niin mustissaan, että en yksinkertaisesti meinannut nähdä häntä. Ja sitten on tosiaan niitäkin, jotka vain mennä posottavat tien yli ilman, että katsovat ympärilleen lainkaan, mikä ihmetyttää minua ihan erityisesti. Itse en ikinä uskaltaisi lähteä tien yli katsomatta suuntaan ja toiseenkin, mieluiten vielä pariin kertaan.

      Poista
  11. Minun mielestäni Suomessa (eli Helsingissä ja Espoon kaupunkikeskuksissa, en siis ole mitään eroa näiden välillä itse havainnut) pysähdytään ihan hyvin suojateiden eteen, ellei tässä asiassa nyt ole sattunut jotain suurta muutosta viimeisen kahden vuoden aikana. Luxemburgissakin suojateitä kunnioitetaan ihan hyvin, Brysselissä taas on selvästi enemmän altavastaajan fiilis. Mutta kaikkein vähiten autot tuntuivat pysähtyvän suojateiden eteen pari viikonloppua sitten Lontoossa, sekä keskustassa että junamatkan päässä olevassa pikkukaupungissa, jossa kaverini luona yövyin. Kaverini piti tilannetta ihan normaalina - kyllähän vilkkaalla tiellä minuutin sisään joku pysähtyi - kun taas minusta oli ihmeellistä, ettei yksikään autoilija antanut tietä puolen minuutin sisään vaikka pidin jalkaa melkein suojatiellä ja yritin hakea katsekontaktia kuskeihin. Hainkohan sitten vahingossa katsekontaktia pelkääjän paikalla istuviin vai mikä lienee ollut ongelmani...

    Itselleni tuo käden heilauttaminen on enemmän sellaista kontaktin hakemista kuin suoranaista kiittämistä. Onpahan varma siitä, että kuski pysähtyi minun takiani ja on huomannut minut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista oli lukea kokemuksista muista maista, kun olen itsekin miettinyt tuota, että millainenkohan tilanne mahtaa olla esim. muissa Euroopan maissa. Kun lueskelin muutamia keskusteluja, joita käytiin YLE Uutisten sivuilla, niin siellä ihmisten yleinen mielipide tuntuu olevan se, että muissa (Euroopan) maissa autoilijat käyttäytyvät paljon huomaavaisemmin jalankulkijoita kohtaan kuin Suomessa. Herää kysymys, onko suomalaisten huomaavaisuus liikenteessä tosiaankin ihan olematonta, vai liioittelevatko ihmiset, kun aika paljon riippuu omasta suhtautumisestakin. Tarkoitan tällä siis sitä, että jos keskittyy näkemään vain ne kaaharit ja unohtaa kaikki kohteliaat kuljettajat, niin kyllähän tilanne silloin varmasti aika synkältä näyttää.

      Poista
  12. Minullakin on sellaisia kokemuksia, ettei Suomessa kovin helpolla pysähdytä suojatien eteen. Suomessa asuessani asuin Helsingissä melko liikennöidyn tien vieressä. Käytin usein siinä olevaa suojatietä ja ihme oli, jos joku viitsi pysähtyä. Ei väliä, vaikka olisi ollut karsea ruuhka ja jonot tuskin liikkuivat. Silti piti aina kaasuttaa sen suojatien edellä, ettei olisi sen eteen joutunut pysähtymään. Toisaalta sitten toki on niitä(kin) autoilijoita, jotka päästävät yli. Aika tuurilla se tuntui valikoituvan. :)

    Lontoossa autot kyllä pysähtyvät suojatien eteen lähes poikkeuksetta, jos kyseessä on vilkkuvalla lampulla merkattu suojatie. Sitä sääntöä noudatetaan siis hyvin tunnollisesti. Sen sijaan, jos ei sitä vilkkulamppua ole, saattaa joutua odottelemaan kauankin (ja sitten kun lähtee ylittämään, niin saa vihaiset tööttäykset niskaansa). Täällä tosin ylitetään teitä milloin mistäkin ja minusta on tullut samanlainen. Kävelen myös punaisia päin herkemmin. :D

    Minäkin joskus heilautan kättä autoilijalle, kun se pysähtyy antamaan tietä. Se on sellainen tervehdys enemmänkin kuin kiitos siitä, ettei ajanut päälleni. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti sitten nuo ruuhkat laukaisevat ihmisissä jonkinlaisen egoistisen reaktion, että pitää päästä menemään, eikä sekuntiakaan saa mennä hukkaan. Ja voisiko siinä olla taustalla jotain sellaistakin, että jonossa ei haluta pysähtyä siitäkään syystä, että pelätään takana tulevan ajavan perään.

      En ole ennen kuullutkaan tuommoisista vilkkuvilla valoilla varustetuista suojateistä. Voisi olla ihan hyvä idea Suomeenkin, kun varsinkin nyt talvella suojateitä ei edes erota tiestä, ja suojatien merkkikin saattaa olla piilossa.

      Minäkin kävelen punaisia päin, jos ei ole autoja tulossa, ja silloin tällöin ylitän tien myös sellaisesta kohtaa, missä ei ole suojatietä. Olen kyllä joskus saanut myös vihaiset tööttäykset autoilijalta tästä syystä. :-D

      Kyllä se niin on, että aika pian sitä varmaan muuttaa käytöstään sen mukaan, mikä kussakin maassa näyttää olevan tapana. Itse yritän täällä Suomessa olla aika kuuliainen, ja niitä punaisia päinkään en kävele silloin, jos lähistöllä on lapsia, etten vain näyttäisi huonoa esimerkkiä. :-)

      Poista
    2. Onpa hassu yhteensattuma. Juuri kun aamulla sanoin, etten ole koskaan nähnyt vilkkuvia valoja suojateillä, niin tänään näin sitten semmoiset, ensimmäisen kerran elämässäni. :-) Oli laitettu yhdelle tosi vaaralliselle suojatielle, sinne suojatien merkin yläosaan.

      Poista
  13. Hei, kiitos blogistasi. Luen usein, mutta kommentoin harvoin. Olemme myös miehen kanssa pohtineet tuota suojatien yli päästämistä. Itseäni enemmänkin ärsyttää, jos annan tietä ja jalankulkija alkaa viittoa, että mene sinä autoilija ensin. Mielestäni se nimittäin antaa väärän kuvan autoilijoille, että jalankulkijoita ei pidä päästää ollenkaan. Kyllä sillä autoilijalakin on aikaa kun päästää yli :) ainakin näin uskon, että seuraavalla kerralla se jalankulkija auton ratissa antaa tietä, ja näin parannetaan liikennekulttuuria edes vähän. Muutenhan autoilijat miettivät, että "eihän se kuitenkaan mene" ja kaasuttavat rapa roiskuen suojatien ohi.

    VastaaPoista
  14. Ja en jotenkin päässyt muokkaamaan tuota tekstiä, niin se jäi kirjoittamatta, että pidän kovasti mutkattomasta tavastasi kirjoittaa ja havainnoistasi, sillä ne tuntuvat välillä liiankin tutuilta :)

    Ansku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti kommentistasi. :-) Oli mukava kuulla, että tykkäät. :-)

      Minuakin ärsyttävät sellaiset jalankulkijat, jotka huitovat autoilijalle, että mene vaan, vaikka autoilija on varta vasten pysähtynyt suojatien eteen. Mulle tulee jopa hieman sellainen närkästynyt olo, että ei sitten väkisin. :-D

      Minä uskon myös siihen, että hyvä kiertää (liikenteessäkin): kun jalankulkija tulee otetuksi huomioon, se vaikuttaa jatkossa varmasti myönteisesti myös hänen omaan käyttäytymiseen auton ratissa.

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3