Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


torstai 25. heinäkuuta 2013

Puoli Suomea

Käväisin alkuviikolla tapaamassa Oulussa ihmisiä, joihin olin tutustunut muutama vuosi sitten Hyderabadissa. Blogien välityksellä voi syntyä myös arvokkaita tosielämän ihmissuhteita. ♥

Koska halusin tulla takaisin Oulusta länsirannikon kautta, Suomea tuli kierrettyä muutaman päivän aikana aika tavalla. Länsi-Suomi on minulle ihan tuntematonta maaperää, ja ihan erityisesti halusin nähdä Kalajoen Hiekkasärkät, joilla olen käynyt joskus lapsena ja jotka ovat jääneet mieleeni taianomaisen upeana paikkana. Harmitti, kun minulla ei ollut enemmän aikaa, koska olisin voinut samalla kertaa piipahtaa Lapissakin, kun kerrankin pääsin näille pohjoisemmille leveysasteille.

Näin kierrokseni aikana niin monta kaupunkia ja kylää, että paikat alkoivat mennä sekaisin, ja koko Suomi alkoi tuntua aika samanlaiselta. Joka kaupungissa oli samat prismat ja citymarketit, ja kaupunkien yleisilmeetkin olivat enemmän tai vähemmän samasta puusta veistettyjä. Vettäkin löytyi lähes joka kaupungista - muodossa tai toisessa - mikä ei tietysti ole paha asia ollenkaan. 

Kaupunkia halkova Sunti-joki Kokkolassa.


Vesistöt tuntuvat myös löytäneen itsensä suomalaisiin paikannimiin, silllä joka toisen nimen liitteenä tuntui olevan -joki tai -järvi. Ilahduttavia poikkeuksiakin toki löytyi.

Ai ai, nyt taidan olla aika pahasti eksyksissä!
(Minulle jäi epäselväksi, mikä paikka tämä Pietarsaaren Lontoo oikein oli.)

Kyllä Suomenkin eri alueissa on tietysti eroja, jos niitä vain osaa etsiä. Ukkelin - joka varmasti katsoo Suomea hyvin eri silmin kuin esimerkiksi minä - mielestä Länsi-Suomi on varakkaamman oloista aluetta kuin Itä-Suomi, jossa työttömyys näkyy kylien ja palveluiden surkastumisena. Länsi-Suomen paikkakunnat tuntuvat paljon virkeämmiltä ja eloisammilta kuin monet itäsuomalaiset paikkakunnat, jotka voivat olla joskus hyvinkin masentavia. Ihmisetkin ovat ukkelin mielestä lännessä välittömämpiä kuin idässä, mikä kuulemma johtuu suomenruotsalaisuudesta. Itse en ehkä näin selvää yleistystä rohkenisi tehdä, mutta ehkä ukkelin ajatuksissa jonkinlainen totuuden siemen on.

Toinen asia, mitä ihmettelin matkani aikana, on suomalainen liikennekäyttäytyminen. Radiossa kun kuulee aina valituksia siitä, kuinka suomalaiset eivät nykyaikana osaa ollenkaan käyttäytyä liikenteessä. Intiassa autoa ajaneena en kyllä valittaisi suomalaisten liikennekäyttäytymisestä yhtään! Suomalaisethan ovat maanteillä aivan täydellistä seuraa. Smiley Liikennesäännöt ovat kaikilla hallussa, ja autoilija voi luottaa siihen, että muut osaavat katsoa, onko risteyksessä väistämisvelvollisuudesta kielivä kolmio, vai pitääkö oikealta tulevaa väistää. Muutamia hulluja kaahareita toki näin (nuoria juippeja, joiden ajokortti oli tullut varmaan edellisenä päivänä painosta), mutta yleisesti ottaen suomalaiset osaavat käyttäytyä liikenteessä oikein mallikkaasti. Tietkin ovat pikkuteitä myöten loistavassa kunnossa, eikä tarvitse pelätä yllättäviä monttuja tai jättimäisiä töyssyjä (eikä tiellä maleksivia lehmiä/koiria/sikoja/kanoja/ihmisiä/...) .

Olen ennen vihannut peltipoliiseja yli kaiken ja ollut sitä mieltä, että joku vandaali saisi ampua ne kaikki hajalle, mutta tällä matkalla aloin oikeastaan pitää niistä. Minun logiikallani kun sellaisella tieosuudella, jolla on runsaasti peltipoliiseja, on epätodennäköisempää, että poliisit kyttäisivät jossakin puskassa tutka pystyssä. Kameroiden välit voi siis ajaa "rauhallisemmin", kun ei tarvitse panikoida jokaisen pusikosta pilkistävän auton takia. Smiley Kamerat pitävät myös kuljettajan mielen virkeänä, kun kameroita joutuu bongailemaan risteysalueilla ja mäennyppylöiden takaa. Tulin itse asiassa siihen tulokseen, että en pidä moottoritiellä ajamisesta lainkaan, kun motarilla ajaminen on pitemmän päälle niin kuolettavan tylsää.

Oulu vaikutti kivalta ja aktiiviselta kesäkaupungilta, ja meren ystävänä minua ilahdutti tietysti meren läheisyys. Suosikkipaikkani taisikin olla Nallikarin ranta-alue. Aurinko oli vasta ilmestynyt piilostaan, ja siksi rannalla oli niin autiota.






Myös Koitelin koskialue Kiimigissä, noin 25 kilometrin päässä Oulusta, viehätti kovin.





Oulun kirkko oli komea sekä sisältä että ulkoa.





Luulin ottaneeni kuvia Oulussa paljonkin, mutta havaitsin ottaneeni kuvia kuitenkin yllättävän vähän. Kuinkas tässä nyt näin pääsi käymään? Smiley

Oululaisten kohtaamispaikka 'pallo' kävelykatu Rotuaarilla.



Mitähän Aishwarya Rai sanoisi, jos tietäisi koristavansa oululaista toritelttaa? Smiley

Eilisen paluumatkan tein siis länsirannikon kautta. Säätiedotus oli luvannut aurinkoista ja helteistä päivää, joten haaveissani oli parin tunnin makoilu Kalajoella, ennen kuin jatkaisin matkaa kohti etelää. Taivas olikin muuten sininen, mutta Kalajoelle päästyäni jättimäinen pilvenlonkku oli ilmestynyt auringon eteen, eikä se tuntunut liikkuvan siitä mihinkään.

Saakelin ilonpilaaja.

Bikinien sijasta pitikin kaivaa autosta takki, jotta uskalsin lähteä samoilemaan hietikolle, sillä tuuli oli erittäin kylmä.  Ensimmäiseksi piti kuitenkin löytää vessa, sillä minulla oli aivan järjetön vessahätä (kyllä te tämän halusitte tietää), mutta vaikka kuinka silmäilin alueen karttaa, en löytänyt siitä vessaa. Ranta-alue näytti muutenkin aika ankealta - rannalla törötti vain kaksi pukukopin näköistä rakennelmaa, joista niistäkin toisen ovi oli hajotettu. Hotellit ja ravintolat sekä niiden parkkipaikat olivat vallanneet rantatörmät, eivätkä rakennukset näyttäneet kuuluvan ympäristöönsä lainkaan. Lopulta menin yhteen ravintolaan kahville, kun en kehdannut ihan pelkästään vessaankaan mennä.

Olin kuvitellut hiekkasärkkien olevan yksi Suomen upeimmista paikoista, ja niin se varmaan jossain määrin onkin. Minulle paikka oli kuitenkin melkoinen pettymys. En tiedä, olenko lapsuuden jälkeen nähnyt niin paljon isompia ja hienompia hiekkarantoja ja dyynejä, että hiekkasärkät tuntuivat sen takia kovin vaatimattomilta. Kylmä tuuli ja se jättimäinen pilvenlonkku eivät varmasti ainakaan yhtään auttaneet asiaa.










Heti Kalajoen jälkeen aurinko rupesi taas paistamaan oikein iloisesti, ja Kokkolassa olikin jo ihan aurinkoista. En ole ennen Kokkolassa käynyt, mutta nyt piti käydä tutustumassa Kokkolan vanhaankaupunkiin, kun olin nettisivulta lukenut sen olevan hyvinkin hieno. Olihan siellä kaunista, mutta kyllä minusta ainakin Porvoon ja Tammisaaren vanhatkaupungit vievät Kokkolan Neristanista voiton. Mutta makuasioista sopii kiistellä. Smiley





Kokkolasta matkani jatkui Pietarsaareen, jossa halusin käydä lähinnä sen takia, että siellä vietettiin kaupunkifestivaali Jaakon Päiviä ja erityisesti siksi, että tapahtumiin kuului myös Eurooppalainen ruokatori. Tapahtuman ohjelmaa selatessani ihmettelin, kun ohjelmaan ei tänään Jaakon päivänä kuulunut kylmän kiven heittoa. Kyllähän semmoisesta kivan ohjelmanumeron saisi. Smiley






Eurooppalainen ruokatori piti sisällään eri Euroopan maiden kojuja, joista myytiin kunkin maan pikkuherkkuja. Mitään ruoka-ruokaa sieltä ei saanut, mikä oli minulle pettymys, sillä olin varannut nälkäni tähän hetkeen. Lopulta kurvasinkin lähimmälle ABC:lle, josta sitä ruoka-ruokaa varmasti sai. Onneksi siellä oli edes pariisinperunoita, että sopi teemaan. Smiley

Kojuista suosikkini oli (kaikessa punaisuudessaan) Italian koju, eikä vähiten siksi, että sieltä tulvi niin ihanat lihan tuoksut.








Kuten näkyy, väkeä oli kuin pipoa.

Lounaan jälkeen kello olikin jo puoli kolme, ja totesin, että nyt on pakko lähteä ajamaan ihan tosissani, jos meinaan ehtiä joskus perillekin. Pidän autolla ajamisesta kovasti, mutta ajettuani yhden päivän aikana melkein 800 kilometriä tuumasin, että nyt saavat automatkat vähäksi aikaa riittää. Ainakin huomiseen asti. Smiley

24 kommenttia:

  1. Oi kotimaanmatkailua ja ihania kuvia. Kylläpä oli Oulussa sininen taivas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ihmettelin tuota sinistä taivasta. En kiinnittänyt siihen paikan päällä mitään erityistä huomiota, ja nyt vasta kuvissa hämmästelin sitä.

      Poista
  2. Mainio kierros kesä-Suomessa, kiitos siitä! Olisipa kiva itsekin joskus päästä kiertelemään kotimaata. Tuolla Kalajoella olen itsekin käynyt isovanhempieni kanssa joskus teini-ikäisenä ja muistan silloin itsekin hiukan pettyneeni. Olimme leirintäalueella kyllä isossa, hienossa mökissä, mutta kesäkuun alun sää oli koko ajan kolea ja vesi ihan jäätävää :D eli eipä mekään pahemmin uitu tai aurinkoa otettu...

    Hehe, meillä oli entisellä työpaikallani tapana että työkaverini Jaakko todella viskasi kiven mereen koko muun joukon seuratessa ;) täytyyhän se nyt tehdä oikeasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa sää vaikuttaa kyllä ihan hirveästi kaikkeen. Mikään rantapaikka ei varmasti tunnu kivalta, jos on kylmää ja koleaa. Mietinkin, miltä Kalajoki olisi mahtanut tuntua, jos olisi ollut 30 astetta lämmintä ja paljon vähemmän tuulta. Uimaan en tosin olisi luultavasti uskaltanut silloinkaan. Nytkin päätin skipata kahlauksen hiekkasaarekkeelle, joka on tuossa viimeisessä Kalajoki-kuvassa, ihan vain siitä syystä, että en uskaltanut mennä kahlaamaan oletettavasti jäätävän kylmään veteen. :-)

      Hihii, teillä oli työpaikalla tosi hauska traditio. Osasitte ottaa Jaakosta ilon irti. ;-D

      Poista
  3. Tuota sinistä taivasta minäkin ihailen, sellaista ei meillä usein näe, vaikka olisi kuinka kuuma. Viikonlopuksi on ennustettu +38C, ottaisin mieluummin tuon sinisen taivaan ja Suomen lämpötilan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh huh, 38 astetta! Minullekin kelpaavat nämä Suomen lämpötilat oikein hyvin. Olen itse asiassa ollut aika ihmeissäni, kun olen tänä kesänä tykästynyt aika viileisiin ilmoihin (vaikka välillä on palellutkin). Intiassa saa niin harvoin nauttia raikkaasta ilmasta, että se tuntuu nyt jotenkin aivan erityisen ihanalta.

      Mistähän muuten johtuu, että taivas näyttää toisessa paikassa sinisemmältä kuin toisessa? Pitäisi varmaan googlettaa. :-)

      Poista
  4. Oulu on lapsuuden kesäkaupunki, mutta nuo muut on minullekin vieraat. Tänään alkoi meripäivät ja taisi nuo samat Eurooppalaiset ruokakojut matkata tänne? Ihan samalta näytti tuolla meidän torilla hetki sitten....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eurooppalainen ruokatori oli ollut muutama päivä aiemmin muistaakseni Raahessa tai Kokkolassa, joten on hyvinkin mahdollista, että sama tori on matkannut sinne Kotkaankin. Toisaalta taas tuo ruokatori-tapahtuma jatkuu Pietarsaaressa lauantaihin asti, joten voisikohan noita samantyyppisiä kojuja olla useampi?

      Ooh, meripäivät! Tykkäsin tapahtumasta kovasti silloin, kun vielä asuin niillä nurkilla, ja olin nuori ja villi. :-) Olen ollut meripäivillä töissäkin. Joskus myöhemmin meripäivillä käytyäni totesin meripäiväviehätyksen menneen ohi: kaduilla velloivat hirveät ihmismassat, ja kaikkien pääasiallinen ajanviete näytti olevan dokaaminen. En tiedä, lähtisinkö enää ihan varta vasten meripäiville.

      Poista
  5. No voi kiitos silla ihan on tuntemattomia seutuja minulle ja ukkelisi kanssa samaa mielta etta kylla on idan ja lannen valilla juuri tuollaiset erot Suomessa minustakin, tuosta liikennekulttuuristakin olen samaa mielta paitsi etta siita kylla valitan Suomessa etta suomalaiset autoilijat ovat todella joustamattomia verrattuna moneen Euroopan maahan, hampaat irvessa mennaan eika tieta anneta kohteliaisuudesta. Kylla olet kilometreja niellyt etta nyt on aika ottaa rennosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni kohteliaisuus ja joustavuus ei tosiaan olisi suomalaisille yhtään pahitteeksi. Tosin olen huomannut, että joustavuudessakin on paikkakuntakohtaisia eroja.

      Rennosti ottaminen päättyi taas toistaiseksi, kun kohta pitäisi lähteä jälleen ajelulle. Tosin nyt on edessä vain noin 130 kilometriä, mikä tuntuu ihan kauppareissulta Oulun reissuun verrattuna. :-)

      Poista
  6. Oijoi, intialaisblogissa on kuvia mun kotikaupungista Oulusta! Ai kun tuli Pikisaaren pyorareitti Nallikariin mieleen. Sen paalle maistuisi Antellin omenahyve, nams! Minusta Oulun parhaat paikat ovat tavoitettavissa vain pyoralla ja Koiteliinkin on ihana hurauttaa polkien evaiden kanssa. Olen aivan vaikuttunut oliivien maarasta suomalaisella torilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intialaisblogi on ulottanut lonkeronsa Ouluun asti. ;-)

      Oulu on varmaan tosi kiva kaupunki pyörän selästä katsottuna, kun on kuitenkin sen verran pieni kaupunki, että pyörällä pääsee varmaan aika helposti moneen paikkaan.

      Minäkin ihmettelin tuota oliivien määrää. Piti oikein mennä lähempää katsomaan, että ovatko ne kaikki tosiaan oliiveja. :-D

      Poista
  7. Hienoja kuvia!! Oli tosi kiva, kun kävit kylässä.Onpas meillä tosiaan sininen taivas täällä, silloin kun se ei ole harmaan synkkä;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle – tai siis teille. :-) Oli tosi kiva nähdä teidät! ♥

      En ehtinyt nähdä taivasta koskaan harmaan synkkänä. Hyvä seura tekee pilvisestäkin päivästä aurinkoisen. :-)

      Poista
  8. Totta puhut. Suomessa on todella hyvä liikennekulttuuri, ja aina ilahduttaa rekkakuskit - teiden ritarit, jotka antavat vilkkumerkkiä kun on turvallista ohittaa. Ne peltipolliisitkin on tosissaan hyödyllisiä. Niitä on rakennettu kolarialttiille paikoille, ja ainakin tutkimusten mukaan niillä tiealueilla on kolarit vähentyneet huomattavasti. Kait me kansalaiset ajellaan niitä peltitutka-alueita sen verran varppeillaan, ettei ainakaan tule ylinopeussakkoja.
    Jos kaipaat niitä huonosti hoidettuja monttuteitä, niin tervetuloa meidän mökille Kuusamoon:) Sinne mennään päällystettyä Pääjärven (Venäjän suuntaan) tietä pitkin, ja se tie oikeasti pelottaa, kunnes pääsee kääntymään huonosti hoidetulle mutta turvalliselle mökkitielle! Eikö ookki Oulu ihana paikka<3
    Aivan mahtavia kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin ilahduttavat semmoiset rekkakuskit, jotka antavat merkin, kun on turvallista ohittaa. Olen kotoa oppinut myös sen, että semmoisia rekkakuskeja pitää kiittää ohituksen jälkeen kättä heilauttamalla. :-) Minusta tuntuu, että näitä "vilkuttelevia" rekkakuskeja näkee nykyään vähemmän kuin ennen, mutta voin olla väärässäkin.

      Hih, minä ajan kameroiden välit aina tuhatta ja sataa, kun ajattelen, että ei niitä poliiseja sillä alueella kuitenkaan ole. :-)

      Kyllä, Oulu on ihana paikka! ♥

      Poista
  9. Olipa kiva reitti, minulle tuttua vain Pietarsaaren kohta, vaikka siellä asuessani ei kyllä mitään kansainvälisiä kekkereitä järjestetty. Lontookin oli vain kaupunginosa.
    Minunkin pitäisi käydä joskus läpi tuo läntinen rannikko alusta loppuun, siellä on monta väliä kokonaan käymättä.
    Ja juu, ne joka ikisessä kaupungissa seisovat ässät ja koot alkavat ennen pitkää ärsyttää, tuntuu ettei kauppojen suhteen ole enää mitään paikkakuntakohtaista erikoisuutta missään. Arkkitehtuurikin on aina sitä samaa.. tylsää.. mutta onneksi luonto pelastaa, tylsätkin rakennukset uppoavat hienosti hyvin hoidettuun vihreyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta. Ajattelinkin, että Lontoo saattaisi olla kaupunginosa, mutta en ollut ihan varma. Hassu nimi.

      Minusta tuntuu, että en ole nähnyt länsirannikosta vieläkään oikein mitään; siellä pyöriessä ja eri paikkoihin tutustuessa saisi menemään varmasti monen monta päivää. Täytyy joskus ottaa uusiksi, vaan en tiedä, milloin siihen mahtaa tulla tilaisuus.

      Totta että Suomen luonto pelastaa harmaat ja tylsät rakennukset. Talvella asia on sitten taas vähän toinen, kun monesta kauniista kesäkaupungista tulee ruma ja alaston.

      Poista
  10. Sä olet oikein kunnolla matkustanut nyt Suomessa,itse pysytttelin enemmän pääkaupunkiseudulla. Kokkolassa olisi kiva käydä,siellä asuu pariskunta johon olen tutustunut kun asuivat täällä.Tuo Eurooppa-tori on pian Helsingissäkin.Hienot kuvat Satu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä kesänä on todellakin tullut liikuttua ympäriinsä, varmaan enemmän kuin koskaan ennen. Yleensä minäkin pysyttelen joko pääkaupunkiseudulla tai Itä-Suomessa, tai sitten sahaan näiden kahden väliä.

      Kiitos, Jael. :-)

      Poista
  11. Ihanan idyllisiä kesäkuvia Suomesta! Tuli oikein koti-ikävä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi taitaa olla aika idyllinen maa... :-)

      Poista
  12. Oi miten hyvin olet saanut vangittua kesäisen Oulun kuviisi... Vaikka tällä hetkellä asustan muualla, on tuo entinen opiskelukaupunkini edelleen se kaikista tärkein ja rakkain kaupunki minulle, ja sinne sydän halajaa takaisin. Vielä joku päivä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-) En yhtään ihmettele, että kaipaat Ouluun, kun se tuntui minustakin niin kivalta kaupungilta. :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3