Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


perjantai 3. toukokuuta 2013

Kaaos päässä

Bloggaaminen ei ole viime aikoina jostain syystä oikein vetänyt puoleensa. Ajatuksia ja kirjoitusaiheita olisi kyllä paljonkin, mutta ne tuntuvat olevan päässä yhdessä kaaoksessa, enkä jaksa inspiroitua oikein mistään. Täytyy siis kai höpistä vain jotain sekavia, jotta tämäkin blogi päivittyisi joskus. Smiley

Kuumuus on varmaankin yksi syy siihen, miksi en nyt ole oikein terävimmilläni (muitakin syitä varmasti on!). Kesä on kuumimmillaan (eivät lämpötilat voi tästä enää ainakaan kovin paljon nousta): päivällä on 42 astetta, ja yölläkin on vielä 28 astetta. Täytyy vain olla iloinen siitä, että Hyderabad ei ole rannikolla. Täällä sisämaassa ilma on aika kuivaa, ja olisi kyllä aika tuskaisaa, jos ilma olisi vielä kosteaakin. 

Kuumuudesta huolimatta minä sinnittelen päivisin edelleenkin ilman ilmastointia - olin nimittäin päättänyt jo ennen kesän alkua, että minähän en tarvitse kesälläkään päiväsaikaan ilmastointia, vaan pärjäisin ilman sitäkin. Jotenkin minusta tuntuu, että jos ilmastointia käyttää jatkuvasti, kroppa tottuu siihen, ja sitten on entistä vaikeampi olla ilman sitä. Minua myös potuttaa sähkön korkea hinta, enkä halua maksaa sähköstä rupiaakaan enempää kuin on pakko. Yöllä käytämme kyllä ilmastointia, ja kuuman ja hikisen päivän jälkeen juuri mikään ei voi tuntua ihanammalta kuin viileä makuuhuone. (Ja nyt kun sanon näin, niin kohta se ilmastointilaite varmaan hajoaa. Sanokaa mun sanoneen!) Meidän asuntomme on talon ylimmässä kerroksessa, joten aurinko porottaa katon kauttakin. Saunasta ei enää paljon puutu. Ihmeesti sitä kuitenkin tottuu kuumuuteenkin, sillä minusta tuntuu, että hikoilukin on vähentynyt huomattavasti tässä kesän edetessä. Voisikohan jopa tämmöinen suomalainen keho tottua kuumuuteen ennen pitkää?

On kuumuudesta ja auringosta hyötyäkin. Kun tietää, että aurinko paistaa tänään, huomenna ja ylihuomennakin ihan satavarmasti, on hyvä tehdä esimerkiksi intialaisia mausteisia pikkelssejä, joista joitakin saatetaan pitää auringossa monta päivää. Aurinkoon levitellään toki kaikkea muutakin, ja olen nähnyt naapurin pihassakin kaikenlaista aina linsseistä ja pavuista hienoihin sareihin. Tänään auringossa lepäili kuitenkin jotain hyvin omituista.

Olisikohan tämä kalaa?

Tänä aamuna kävin anoppilassa, kun siellä on ollut pari päivää kylässä eräs vanha sukulaisnainen, ja minun piti käydä tapaamassa häntä. Naisella on ikää peräti 86 vuotta, mutta hän on aivan uskomattoman hyvässä kunnossa. Hänellä ei ole intialaisille naisille tyypillisiä polvivaivoja, hän kuulee hyvin, ja näkökin on vielä aika hyvä. Kun menin anoppilaan, anoppi makasi sohvalla valittaen selkäkipua, ja tämä "vanhus" istui lattialla risti-istunnassa kuorimassa maapähkinöitä! Smiley Nainen on tehnyt koko elämänsä kovasti töitä pellolla, kantanut polttopuita ja tehnyt paljon muutakin ruumiillista työtä, mikä on varmasti syy siihen, miksi hän on edelleenkin niin hyvässä kunnossa. Olen nähnyt Intiassa paljon samanlaisia, vielä vanhoilla päivilläänkin erittäin hyvässä kunnossa olevia vanhuksia, jotka ovat tehneet elämänsä aikana rankkaa ruumiillista työtä. Olenkin muodostanutkin siitä teorian, että suuri osa Intian terveysongelmista johtuu nimenomaan liikkumattomuudesta ja nykyaikaisesta, tekniikan helpottamasta elämäntyylistä, jonka intialaiset ovat omaksuneet vähän turhankin hyvin. Intialainen ruokavaliokin sopii paremmin ruumiillista työtä tekeville kuin päivät pitkät tietokoneen edessä istuville nahjuksille.

Toisaalta sitten taas ukkelin isoisä, taata, on 107-vuotias (vai onko hän ehkä jo 108), enkä tiedä, onko hän tehnyt elämänsä aikana montakaan päivää töitä. Mies on enimmän aikaa vain nauttinut elämästään - toisten kustannuksella tietenkin - ja pitänyt hauskaa toisen veljensä kanssa, joka on muuten hänkin päälle 100-vuotias. Nyt taata asuu yhden poikansa (appiukon veljen) kotona, ja hänestä on tullut vanhoilla päivillään entistä sietämättömämpi. Mies muun muassa paskantaa sänkyynsä ihan vain siksi, kun ei viitsi nousta pöntölle, joka on hänen sänkynsä vieressä. Appiukon veljen vaimolla on taatan kanssa tekemistä, ja viime käynnillämme nainen tokaisikin olevansa niin väsynyt, että kuolee varmasti ennen taataa.

Anoppi laittoi aamulla matkaani muun muassa pussillisen maapähkinöitä, koska pähkinät ovat kuulemma hyväksi polvelle. Kun mutisin jotain kaloreista (mulla on laihis menossa), anoppi käski syömään pähkinöitä palmusokerin kanssa, koska silloin pähkinät eivät nosta kolesterolia!

Terveysruokaa à la anoppi.
 
Kalorit ovat täysin tuntematon käsite anopille, kuten varmaan monelle muullekin intialaiselle. Käytän kahvissani kaloritonta makeutusainetta, ja kerran anoppi ihmetteli, miksi käytän sitä, kun minulla ei kerran ole sokeritautiakaan. (Kaikkia sokerittomia ja täysjyvätuotteita markkinoidaan täällä diabetes-potilaiden tuotteina.) Yritin selittää anopille jotain kaloreista, mutta hän ei oikein tuntunut ymmärtävän. Laihdutuskuuriakaan anoppi ei ymmärrä, koska hänen mielestään näytän paremmalta, kun poskeni eivät ole lommolla (tässä kohtaa kuvitelkaa anoppi demonstroimassa lommoposkisuus ja imemässä poskensa sisään).

Vaikka anoppi ei nykyajan moderneja termejä tunnekaan, intialaista ayurveda-tietoutta hänellä on kyllä aika paljon. Hän tietää, milloin mikäkin mauste tulee lisätä ruokaan, mitä mausteita voi yhdistellä keskenään, miten paljon kutakin tulee laittaa, mikä ruoka-aine auttaa mihinkin vaivaan ja mitkä ruoka-aineet nostavat tai alentavat kehon lämpötilaa. Nyt kesäaikana ei saisi esimerkiksi syödä munakoisoa, "rumpukeppejä" (drumsticks) eikä karvaskurkkua (bitter gourd), koska ne nostavat kehon lämpötilaa. Jääkaappikylmää vettä ei myöskään saisi juoda - samasta syystä. Minusta tuntuu aika nurinkuriselta, että kylmä vesi nostaa kehon lämpötilaa, mutta uskottava se kai on, kun kerran anoppi niin sanoo. Smiley Nyt kesällä pitäisi syödä paljon erityisesti jogurttia ja majjigaa (buttermilk), koska ne viilentävät kehoa. Ruoka-aineisiin ja ruoanlaittoon liittyvä ayurveda-tietous on minusta valtavan kiinnostava aihealue, ja aion kyllä opiskella aihetta vielä lisääkin.


Vappuna kävimme syömässä ukkelin kanssa yhdessä uudessa kattoravintolassa, joka oli paikkana ihan kiva. Jos olisin romanttinen ihminen, saattaisin väittää ravintolaa jopa hieman romanttiseksi, sillä sieltä oli hienot näköalat ympäröivään kaupunkiin.

Tämä näyttää nyt kyllä aika pimeeltä. Luonnossa näkymä oli (tietenkin) paljon hienompi.

Onneksi en kuitenkaan ole romanttinen ihminen, sillä tunnelma oli niin sanotusti pilalla jo ennen kuin olimme saaneet juomat pöytään. Vastakkaisella seinällä nimittäin lävähti projektori päälle, ja jättimäinen televisiokuva heijastui suoraan pöytämme yläpuolelle. Alkamassa oli Intian krikettiliigan IPL:n ottelu Hyderabad Sunrisers vastaan Mumbai Indians, ja siinä sitä romantiikkaa riittikin, kun hikiset ukot keikkuivat pöytämme yläpuolella.

Tässä pöytäseuraamme on liittynyt Hyderabadin joukkueen pelaaja nimeltään Shikhar Dhawan.

En yleensä juo intialaisissa ravintoloissa viiniä, koska viinien hinta-laatusuhde on täällä niin surkea, mutta nyt ukkeli kannusti ottamaan lasillisen, vapun kunniaksi (otin kaksi). Yllättäen se chileläinen viini, jota olin meinannut ottaa, oli loppu, mutta tarjoilija suositteli sen tilalle vastaavaa australialaista viiniä. Otin sitten sitä australialaista ja ukkeli otti tarjoilijan suosittelemaa sangriaa, ja niin vajosimme taas samaan ansaan: koskaan ei pitäisi ottaa sitä, mitä tarjoilija suosittelee, ei ainakaan Intiassa! Poskilihakset alkoivat nimittäin hieman kiristyä siinä vaiheessa, kun lasku tuli pöytään: viinilasi maksoi 750 rupiaa (10,60 euroa) ja sangria 900 rupiaa (12,70). Niin paljon suututti, että päätin olla menemättä tuohon ravintolaan enää koskaan, vaikka siellä lentelisi Spider-Man ikkunan takana.

Mukavaa viikonloppua! Minä lähden nyt keittelemään riisiä ja katsomaan, joko naapuri on korjannut kalansa pois.

29 kommenttia:

  1. Ohhoh mitä hintoja! Noiden hinnoilla saisi jo keskimäärin lasillisen samppanjaa tai drinksun Pariisin keskustassa. Tai pari pulloa kohtuullista viiniä marketista. ;D

    Hih noita hikisiä krikettiukkoja. Voisin niin kuvitella, että mekin "sattumalta" osuisimme illalliselle paikkaan, jossa näytetään isolta ruudulta, kuinka isot äijät juoksevat pallon perässä (joko soikean tai pyöreän ja täplikkään...). :D Huoh...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ihan törkyhintoja! Minua ärsyttää täällä sellainen ylihinnoittelu, että heti jos on uusi tai olevinaan parempi paikka, niin kuvitellaan, että voidaan laittaa ruuille ja varsinkin juomille ihan mitä hintoja tahansa. Mutta kai täältä löytyy aina sellaista väkeä, joka suostuu maksamaan... Kaiken lisäksi se viini oli niin lämmintä, että jos mukaan olisi heittänyt pari mantelia, siitä olisi tullut glögiä. :-D

      Hihii, tulit muuten mieleeni, kun kirjoittelin tuota krikettijuttua. :-) Muistin sen juttusi, kun olitte jossain matkalla, ja sitten hotellihuoneessa tuli joku matsi - vai miten se meni. :-) Turha tässä on romantiikan nälkäänsä lähteä ainakaan minnekään ravintolaan tai hotelliin tyydyttämään, kun jokaisessa on tuo urheiluruutu kumminkin. :-)

      Poista
  2. Teillä onkin sitten jo kuumempaa kuin meillä täällä. EIlen taisi lämpötila olla jossain 38 paikkeilla. Tosin täällä on tietysti sitten vielä se kosteus päälle, eli tukalat oltavat! Me emme myöskään juuri ilmastointia käytä. Siihen tottuu ja toisaalta tuo kuuma ulkoilma iskee kahta kauheammin jos sitä pakoilee viileämmissä tiloissa. Eilen minulla kävi amerikkalainen ystävä vieraana ja pidin jonkun tunnin ilmastointia päällä. Olihan siinä puolensa, ettei koko ajan valunut hiki ja oli muutenkin vähän kevyempi olo, mutta käänsin kuitenkin laitteen pois päältä vieraan lähdettyä. Kattotuulettimilla tässä nyt pitkälti mennään...

    Mulle iskee aina välillä päälle myös sellainen kausi, että on niin paljon sanottavaa, ettei blogiin lohkea ajatussotkusta hetkeen mitään. Usein tuntuu auttavan kun lähtee vain kirjoittamaan niitä näitä. Ja tätä oli ainakin mielenkiintoista lukea, eli mikäpä siinä jos "sekavat höpinät" ovat näin viihdyttäviä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi voi, 38 astetta on kyllä ihan hirveä lukema, jos on vielä kosteaakin! Täällä oli viime viikolla (vai oliko se toissaviikolla) muutaman päivän ajan joku poikkeuksellinen vähän pilvisempi, viileämpi ja kosteampi kausi, ja se kosteus teki heti ihan sellaisen läkähtyneen olon.

      Samalla tavalla meilläkin pärjätään kattotuulettimilla. Ulkoilma tuntuu tosiaan entistä kuumemmalta, jos on koko ajan ilmastoiduissa tiloissa. Jollakin tapaa uskon myös siihen, että tasaisempi kuumuus myös jollain lailla karaistaa kehon esim. lämpöhalvausta vastaan, mutta tämä oli taas minun teoriani. :-)

      Poista
  3. Jokohan onnistuisi kommentointi..

    Olen yrittänyt raportoida, että törmäsin maahanmuuttovirastossa intialaiseen, joka olikin Hyderabadista kotoisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas, ovatko ne levittäytyneet sinnekin! :-D

      Poista
  4. Turkkilaisittain hinnat taas ovat ihan kohtuullisia. Hyvästä viinistä voisin hyvinkin maksaa tuon verran. Halpa (ja paha) viini onkin sitten halvempaa.

    Minä muuten vajoan kesäkuumalla johonkin koomaan. Ja joka vuosi on vaikeampi. Onkin siis kai aika muuttaa Suomen kesiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta mikään viini ei ole Intiassa tuon hinnan arvoista. Vaikka viini itsessään olisi vielä hyvääkin, niin sitä ei osata täällä tarjoilla, ja sama koskee usein muitakin juomia. Kuten Riinalle jo tuossa edellä sanoinkin, että tämäkin viini oli melkein glögilämpöistä – mutta pitihän sitä vielä toinenkin lasillinen ottaa, vappu kun oli. :-D

      Suomen kesä on kyllä kaunis, mutta minulle vähän liian kylmä. Harvemmin tulee oltua sielläkään missään kovin vähissä vaatteissa, kun ei kerta kaikkiaan tarkene. :-)

      Poista
  5. Mekin ollaan juotu elämämme kallein viinilasillinen Intiassa.
    Minä kuule luulin, että intialaisilla ei ole minkäänlaisia polvikipuja, siellähän ne vanhat ihmisetkin istuu kyykkii ilman tuolia, täällä ei kukaan pääsisi siitä asennosta itse ylös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, aikamoisia kykkijöitä intialaiset kyllä ovatkin, oikein maailmanmestareita! :-D Monesti olen kyllä ihmetellyt sitä, miten he oikein pystyvät siihen (ja pääsevät tosiaan vielä ylöskin sieltä!) ja hieman kateellisena katsellut vanhoja pappoja, jotka kykkivät maassa polvet leuassa kiinni. Ei onnistuisi multa!

      Polvivaivat taitavatkin lähinnä vaivata naisia ja erityisesti sellaisia, joilla on ylipainoa.

      Poista
    2. Myös turkkilaiset on muuten tosi hyviä kyykkijöitä. Etenkin mummelit. Luulen sen johtuvan turkkilaisesta kyykkyvessasta....

      Poista
    3. intialaisen_vaimo3.5.2013 klo 22.09

      Oliskohan se tuo vessa se juttu Intiassakin? Meidänkin miehen Thatha (92v) ja Avva (85v) ovat vielä tosi vetreässä kunnossa ja hyviä kyykkijöitä. :D

      Poista
    4. Mine, enpä tiennytkään, että turkkilaisetkin ovat hyviä kyykkijöitä. :-D Täälläkin harrastetaan aika paljon kyykkyvessoja ja entisaikaan vessat taisivatkin olla lähinnä vain niitä.

      Intialaisen_vaimo, pitkäikäistä väkeä on sielläkin! Ihan hyvin voisi johtua tuosta vessasta Intiassakin - ainakin sen luulisi pitävän nivelet hyvin vetreinä. ;-)

      Poista
  6. Sympatiani,meillä tuo tuollainen kuumuus ja kosteus on vielä edessä heinä-elo-syyskuussa.Mulla on ikivanha ilmastointilaite,joka on paha energiasyöppö ja muutenkin viilentää vain olohuoneen ja keittiön muttei makkaria ja tätä huonetta missä on tietokone,joten mulla on joka huoneessa tuuletin,muuten tulisin hulluksi.
    Mulla on yli 74 vuotias hyvä ystävä täällä ,joka juoksee rappuset ylös 4 kerrokseen vaikka talossa on hissi ja jättää monet nuoremmat taakseen.Hän myös kävelee kilometreittäin joka viikko ja kremmpoja on harvinaisen vähän tuon ikäiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi teillä on vielä matkaa sinne kuumimpaan aikaan! Meilläkin on tuulettimia vähän joka kohdassa, ja niitä tulee kyllä käytettyä tosi ahkeraan. Ne käyvät sitä paitsi moneen muuhunkin kuin vain viilentämiseen. :-)

      Tuommoista ihmistä ei edes kehtaisi kutsua vanhukseksi, joka juoksee raput neljänteen kerrokseen. Itse hyvä jos pystyn kävelemään...

      Poista
  7. Aika hyvin sait kaaoksesta kiskottua tänne höpinöitä :) Olisipa minunkin päässäni kaaos, mutta tuntuu että siellä on vain pelkkää tyhjää ja sitä myöten blogissakin. Pähkinöissä on kivasti magnesiumia ja onhan se hyväksi nivelille, ei anoppisi ollenkaan väärässä ole, minä syön pähkinöitä jalkakramppeihin, auttaa (kalori, mikä se on :D )
    Täällä kuivataan myös kaikenlaista ulkona auringossa, ennen anoppi kuivasi lihasuikaleita pyykkinarulla, hyvin ne siellä kuivui.
    Siellähän ollaan pitkäikäisiä, huh. Olisihan se kiva jos vaan pysyisi hyvässä kunnossa, mutta sänkypotilaana muiden armoilla ei kuulosta mukavalta, siinä voisi oikeasti kiukutella vaikka protestipaskalla kun ei muuta voi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kappas, pitää kai sitten minunkin ruveta syömään niitä pähkinöitä - vaikka sitten palmusokerin kanssa, niin ei ainakaan tule kaloreita. :-) Palmusokerissa on muutenkin paljon hyviä terveysvaikutuksia verrattuna valkoiseen sokeriin.

      Mulla pään kaaos aiheuttaa sen, että en jaksa edes tulla koneelle ja yrittää kirjoittamista. Mutta näköjään jos koneen eteen jaksaa istua, niin aina sitä jotain lätistävää löytyy. :-)

      Hih, laittoiko anoppisi lihasuikaleihin oikein pyykkipojatkin. ;-) Minä ihmettelen kalojen ja lihojen kuivaamista ulkona, että eikö niiden kimppuun hyökkää kärpäset ja muut ötökät. Minä ainakin, jos olisin kärpänen, olisin heti tuommoisten herkkujen kimpussa.

      Sänkypotilaana olo ei todellakaan ole mitään herkkua. Varmaan hirveää, kun ajatus kuitenkin pelaa vielä ihan hyvin, mutta kroppa ei suostu yhteistyöhön. Isoisällä on vielä semmoinenkin pahe, että hän on pummaamassa rahaa jokaiselta, joka lähelle sattuu. Ihan kuin hän sillä rahalla mitään tekisi, kun ei pysty enää liikkumaan kotoaan mihinkään.

      Poista
  8. Tuo viileitten ja lämpimien ruokien tiede on meidänkin perheessä voimissaan. Anoppini on vakuuttunut siitä ettei hän voi syödä tai juoda mitään viileää tai hän sairastuu heti, ja hänellä on mielessään luettelo tätä tietoa tukevia kokemuksia. En sitten tiedä lipsuuko hän tuosta vuoden kuumimpina hetkinä.

    Pöytä lattianrajassa ja kyykkyvessa ovat ihan tutkitustikin kehon vetreyttä ylläpitäviä juttuja. Maissa tai perheissä joissa vessassa on helppo käydä ja pöydän ääressä istutaan tuoleilla vanhukset voivat huonommin kuin niissä missä seurataan vaikkapa intialaisia perinteitä. (Tätä hoen aina kaikille joitten mielestä meidän perheen ruokapöytä on hankala; minähän hommasin varta vasten indonesialaista antiikkia myyvästä kaupasta lattianrajapöydän kun aikoinaan erosin ja muutin omilleni, toteuttaakseni ikioman unelmani).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän anoppi ainakin lipsuu, koska niitä rumpukeppejä esimerkiksi tuntuu olevan sambharissa aika usein, tänään viimeksi. :-)

      Kauhulla vaan ajattelen noita maan rajassa olevia huonekaluja polvivammaisten kannalta, enkä nyt tarkoita itseäni vaan sellaisia, jotka eivät kerta kaikkiaan taivu sinne lattianrajaan.

      Poista
  9. Sullahan on aina niin sana hallussa, että ei kyllä huomaa että sulla mikään kaaos olisi päässä. :-) Muutenkin jaksan ihmetellä miten sä ehdit bloggaamaan niin monesta asiasta ja niin laajasti. Itse tuntuu ettei aika riitä tällä hetkellä edes pieneen raapustukseen, työ ja kaikki muut kissanristiäiset vievät kaiken ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ihmettelen joskus itsekin. :-)

      Poista
    2. Kiva, että vastailit. Aloin jo huolestumaan kun susta ei ole melkein viikkoon "kuulunut" mitään. :-)

      Poista
    3. Kiitos, Jenni. <3 Kyllä täällä vielä hengissä ollaan. :-)

      Poista
  10. Sun anoppi vie kyllä voiton ihan kaikista. Monta huvittavaa hetkeä olet meille lukijoille tarjonnut, vaikka itse tilanteet eivät varmasti aina ole jaksaneet sinua naurattaa. Tsemppiä!

    Ja kyllä meille lukijoille hieman sekavammatkin postaukset kelpaavat. Seuraavaa jo innokkaasti odotelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se anoppi tosiaan aikamoinen persoona. :-) Onneksi häneen on oppinut suhtautumaan oikealla tavalla, joka joskus kyllä unohtuu (varsinkin silloin, jos itse on väsynyt, pahalla päällä tms.).

      Kiitos. <3

      Poista
  11. No on teilla ollut hikista miesseuraa screenilla :) apua! On aikamoiset hinnat, tosin mina taidan siemailla harvoin ulkona kaydessa hieman halvempia viineja. Vietnamissa oli ihan uskomattomia kyykkymummoja ja -pappoja, bussit olivat aina myöhassa joten kaikki olivat tottuneet kyykkimaan tienposkessa ja kai siita oli sitten muotoutunut mieluisa asento, vetreaa porukkaa ovatkin eli kylla se kyykkiminen on kaiken salaisuus :D Mulla on ollu kahden vkon blogitauko joten olen ihan pihalla ja taalla huhkin pitkin blogeja lukemassa paivityksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan pitäisi ruveta suomalaistenkin kyykkimään bussipysäkeillä, niin tulisi jumppa siinä samalla. ;-D

      Minä olen myös aika tavalla pihalla blogimaailmasta, ja varmaan pitäisi minunkin suorittaa samanlainen "huhkimisoperaatio". :-)

      Poista
  12. Täällä kävin katsomassa olisiko jotain uutta tullut, ihan normaaliakaan se on ettei aina jaksa blogata..välillä tahtisi on ollutkin huikea..itsellä jää aina bloggailut kun alkaa yrittäjän arki tai muuttuu aika laiskaksi postailut aina Suomessa enemmän kuvapainotteiseksi..terkkuja minulta ja Onnilta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ole tosiaan jaksanut blogata. :-( Tänään saan ehkä jo ihan kokonaisen postauksen aikaiseksi. ;-)

      Voi kiitos terkuista! Täytyy tulla lukemaan teidän kuulumiset pian. <3

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3