Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


torstai 2. maaliskuuta 2023

Vähän väsynyt

Kävinpä sittenkin taas kurtakaupoilla, vaikka olin päättänyt, että en enää mene. (Uusille lukijoille tiedoksi: kurta on siis tunikamainen, kapeahko yläosa, jota käytetään erityyppisten alaosien, mm. legginsien, kanssa.) Tylsistyminen kuitenkin yllätti, ja koska en ollut vielä ihan varma voinnistani, päätin pysytellä lähimaisemissa. Suuntasin siis kävellen Inorbitin ostoskeskukseen, jonne ei ole anoppilasta kuin ehkä kilometrin matka. 

Inorbitiin oli tullut ilmainen kuljetuspalvelu metroasemalta. Mahtava idea!

Vaan eipä ollut Inorbitissa sen kummoisempi kurtavalikoima kuin AMB Mallissakaan. Tai valikoimaa siis oli, mutta jotenkin kaikki kurtat näyttivät rumilta, vanhahtavilta ja oudoilta.

Löytyi sentään jotain sovitettavaakin, ja pääsin testailemaan sovituskoppeja. Oli ihan yhtä kauheat olosuhteet (elleivät vielä kauheammat) kuin Suomessa. 😆

Tilaisin yhden pizzan.

Sovitettujen vaatteiden palautusrekki ja -korit.

Kurtakauppojen lisäksi toinen paikka, jossa halusin käydä, oli kirjakauppa. Inorbitissa on Crossword, joten sinne siis!

Etsiskelin erityisesti jotain kirjallisuutta Sadhgurulta, mutta en löytänyt kaupasta kuin yhden Sadhgurun kirjan, eikä se oikein inspiroinut. 

Kirja nimeltä Kuolema. Ostaako vai eikö ostaa – siinäpä vasta pulma.

Ihania kirjanmerkkejä. Tuollainen autoriksa minulla jo onkin.

En ostanut uusia kirjanmerkkejä, sillä lukuharrastukseni ei ole edennyt yhtään. Otin ennen Intiaan lähtöäni kokeeksi sekä BookBeatin että Nextoryn ilmaisjaksot (ensiksi mainittua sai kokeilla ilmaiseksi 30 päivää; jälkimmäistä 45 päivää), ja latailin maksimimäärät kirjoja tileilleni, jotta voisin kuunnella niitä ilman nettiä esim. lentokoneessa. Taisin kuunnella lennolla yhtä kirjaa ehkä noin kymmenen minuuttia, enkä ole sen jälkeen edes koskenut äänikirjapalveluihin. Ilmaisjaksotkin ovat varmaan jo päättyneet, ja joudun maksamaan palveluista. Myös kierrätyskeskuksesta ostamani oikeat kirjat ovat koskemattomia, muutama täällä Intiassa, loput Suomessa. 

Iso osa vapaa-ajasta onkin kulunut blogin parissa, ja jos tätä blogia ei olisi, ehkä lukuharrastuskin olisi houkutellut toisella tapaa. Loppuaika – lähinnä siis viimeiset hetket ennen nukkumaankäymistä – on mennyt läppäriltä jotain ohjelmaa katsellessa, enkä usko, että lukeminen rupeaa innostamaan jatkossakaan sen enempää.

Mutta jos kirjoja pitäisi ostaa, niin Intia olisi siihen oivallinen paikka, sillä esimerkiksi tuo Sadhgurun kirja maksoi vain 299 rupiaa (3,4 euroa), ja kirjat ovat täällä muutenkin ihan älyttömän halpoja. Itse asiassa ostinkin Crosswordilta yhden kirjan.

Kirjan nimi ei sinänsä houkutellut, sillä en ole lainkaan murehtijatyyppiä, mutta se oli tuo 'achieving calm', joka vetosi. 😆

Tuokin kirja maksoi vain 599 rupiaa eli 6,8 euroa.

Housukauppa, joka myy kurtiin sopivia housuja kaikissa mahdolllisissa väreissä ja malleissa.

Paluumatkalla Inorbitista poikkesin Ratnadeepiin, kun piti ostaa mm. tuorejuustoa. Tarkoitus oli nimittäin testata anopin kanssa porkkanakakun leipomista. Joku toivoi aiemmin kauppakuvia, ja koska en ole käynyt tällä reissulla missään muussa ruokakaupassa kuin tuossa lähi-Ratnadeepissä (joka on tosi pieni), laitan muutaman kuvan sieltä. 

Ratnadeepin ovella on edelleenkin vartija, joka pysäyttää liian isojen kassien kanssa sisään pyrkijät (isommat kassit pitää jättää ulos säilytykseen) ja joka leimaa ostoskuitin ulos mennessä. Tuo ostoskuitin leimaaminenhan on yksi järjettömimmistä asioista, jonka tiedän, mutta ei ole auttanut muu kuin alistua siihen.

Kuvassa näkyvistä muroista tuli mieleeni, että monet tuotteet eivät ole täällä todellakaan samanlaisia kuin länsimaissa, vaikka tuotemerkki olisi täysin sama. Esimerkiksi nuo Special K -murot ovat kamalaa sokerimössöä verrattuna Suomessa myytäviin samannimisiin muroihin. Lemppariaamiaistuotettani Weetabixia saa metsästää täällä kissojen ja koirien kanssa, ja jos sattuu löytämään sitä jostain, paketti maksaa järjettömästi (aiemmin hinta liikkui 300 ja 400 rupian välillä eli 3,4 ja 4,5 euron välillä), eikä tuotteen laatu ole verrattavissa todellakaan Suomesta saatavaan. Onpa käynyt joskus niinkin, että ostamissani Weetabixeissa on ollut ötökäitä, mutta koska olin etsiskellyt niin epätoivoisesti Weetabixeja ja sitten vihdoin löytänyt niitä, en jaksanut enää välittää ötökäistä, vaan nostelin niitä vain syödessäni lautasen reunalle. Jokunen saattoi mennä mahaankin, mutta tulipahan proteiinit siinä samalla. 😆

Oikealla on hyllyjen täyttö meneillään.

Vihanneksia ja hedelmiä ei tarvitse punnita itse, vaan ne punnitaan kassalla.

Yksi tuttavapariskunta kehui taannoin kylässä käydessään valmischapateja (ohuita pannuleipiä), ja me päätimme kokeilla niitä anopin kanssa yhtenä päivänä.

Totesimme, että leivät (kuvassa vasemmalla) ovat ihan ok erityisesti silloin, jos tarvitsee vain muutaman leivän, mutta muuten omat, kotona paistetut leivät (anoppilassa tavallisimmin phulkat) vievät ehdottomasti voiton. Kotileivissä ei ole mikään iso hommakaan, sillä leipien teko sujuu meiltä anopin kanssa kahdestaan näppärästi: toinen kaulii ja toinen paistaa.

Mausteita.

Valmiita shrikhand-jälkkäreitä.

Tuoremaito myydään täällä pusseissa.

Otsatäpliä eli bindejä, jotka eivät todellakaan ole mitään kastimerkkejä, vaikka monet niin luulevat. Nykyään niitä käytetään lähinnä koristautumistarkoituksessa.

Paneer-juustoa ja jogurttia (curd).

Pari iltaa sitten näin puistossa suloisen koiraperheen, jota jotkut syöttivät. 

Hyderabadissa on valtavasti kulkukoiria, ja olen aina suhtautunut niihin suurella varauksella ja pienellä pelollakin, vaikka en yleensä koskaan pelkää koiria, päinvastoin. Kerran Nelloressa lauma kulkukoiria kävi ärhentelemään minulle, ja sen jälkeen olen hieman pelännyt intialaisia katukoiria. 

Koirapelkoni ei ole viime aikoina ainakaan vähentynyt, sillä pari viikkoa sitten kulkukoirat purivat neljävuotiaan pikkupojan kuoliaaksi (uutinen täällä), ja toinen samankaltainen tapaus oli sattunut jo aiemmin. Syitä koirien käytökseen ei tiedetä, mutta yhdeksi syyksi on epäilty nälkää. Eräs vanhempi nainen tapasi syöttää koirille lihaa, mutta jostain syystä naista ei ollut näkynyt pariin päivään, eivätkä koirat olleet saaneet ruokaansa. 

Durgam Cheruvun kävelyreitilläkin näkyy usein koiria, ja minua on ruvennut ahdistamaan koirien kohtaaminen entistä enemmän. Yleensä koirat eivät ole millään lailla kiinnostuneita ihmisistä, mutta eihän sitä koskaan tiedä, milloin jokin raivopäinen yksilö osuu kohdalle. Joku kyseli aiemmin lemmikkikoirista, ja kyllä täällä ihmiset pitävät koiria lemmikkeinäkin, mutta ei tietenkään siinä määrin kuin esimerkiksi Suomessa. Omasta mielestäni lemmikkikoirien määrä on lisääntynyt Intiassa huomattavasti viime vuosina, ja ehkä korona sai täälläkin monen hankkimaan koiran.

Tämä onkin viimeinen Intia-postaus hetkeen, sillä lähdemme ukkelin kanssa ensi yönä pienelle turneelle Vietnamiin ja Thaimaahan. Lento kohti Bangkokia lähtee yöllä 1.30, ja koko yö menee matkustaessa, joten tuskin tarvitsee nukkua silmänräpäystäkään. Mutta onhan minulla niitä äänikirjoja, joita voin kuunnella vaikka yön läpeensä. 😆 

Oman haasteensa matkustamiseen tuo se, että vatsani meni uudestaan sekaisin eilen, ja tänä aamuna heräsin 5.30, kun posliini-istuin kutsui useampaan otteeseen. Ilmeisesti se saamani bakteeri jyllii vatsassa edelleen eikä jätä rauhaan. Nyt olemmekin siirtyneet kotikonsteista apteekin tavaraan, ja toivottavasti selviän lentomatkasta kunnialla. Keuhkoissa on edelleen melkoiset rohinat, mutta kai sekin osasto joskus tervehtyy. Kohta pitäisi ruveta pakkailemaan, vaikkei nyt olisikaan oikein energiaa semmoiseen.

😘

25 kommenttia:

  1. Ulrika50v.blogspot.com2.3.2023 klo 11.06

    Kurta jota kokeilit on hieno ja väri kans ! Sopii hyvin sulle. Kiva nähdä kuvia Vietnamista ja Thaimaareissustanne 👍
    Mä en ole edes vielä päättäny mitä teen kesälomalla , mietin vasta kaikennäköisiä vaihtoehtoja, lopuksi varmaan käy niin että mitä aijon tehdä niin loppuunmyyty 🤣🤣

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin miellytti kurtan väri (rakastan vihreää kaikissa sävyissä!), mutta kangas oli jotenkin tönkköä, ja kurta jäi kauppaan...

      Hih, me ollaan myös ukkelin kanssa sellaisia viime tipan ihmisiä matkojen kanssa ja mieluusti varataan matka vasta vähän ennen lähtöä. Toivottavasti löydät kivan lomakohteen ja matkoja on vielä jäljellä!

      Poista
  2. Toivottavasti tervehdyt ja teidän lomamatka menee hyvin. Minä aikoinani ihastuin Vietnamiin aivan valtavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja toivotaan näin! Nyt kun sanoit, niin hatarasti muistankin sinun kirjoitelleen Vietnamista...

      Poista
  3. Mulle on käynyt viimeisillä Kanarianmatkoilla samoin, että vaatekauppojen vaatteet on olleet jotenkin pliisuja tai vanhahtavan näköisiä, enkä ole löytänyt mitään kivaa ostettavaa.
    Mua nauratti sanavalinta " ei tarvitse punnita itse", kun Kanarialla on sama systeemi vielä useassa kaupassa ja kanariot tuntien kirjoittaisin "ei saa punnita itse". Saattaa nimittäin punnitsemisen jälkeen lipsahtaa vielä muutama lisää pussiin...
    Hyvää reissua teille, toivottavasti rohdot alkaa tepsiä eikä tarvitse tarkemmin tutustua vietnamilaiseen ja thaimaalaiseen posliiniin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän näissä vaatejutuissa oikein on. En jotenkin usko, että oma maku olisi muuttunut radikaalisti, vaan syyttäisin ennemmin kauppojen valikoimaa, joka ei ole minusta entisenlainen.

      No juu, mä vähän luulen, että myös intialaisilta sujahtaisi punnitsemisen jälkeen pussiin vähän ekstraa. :-D En ollut ajatellut tuota näkökohtaa ollenkaan.

      Alkaa tää posliinin kanssa veljeily riittää, ja todellakin toivon, että vessassa ravaaminen alkaisi pikkuhiljaa loppua. T. nimim. 11 kertaa tähän mennessä tänään plakkarissa... :-/

      Poista
  4. Yritä nyt elää siinä määrin hillitysti, että saat itsesi kuntoon! Lähteehän se fyssari mukaan ;) ? Kannattaa ottaa myös Weetabixia evääksi ;D Saat vatsan kuntoon.
    Kuuntelin tänään loppuun Ane Rielin Tiiman, kuntosalilla ollessani. Loppu oli niin surullinen, että minua alkoi itkettää ja jouduin väkisin miettimään hetken muuta, etten olisi nolannut itseäni. Jalkaprässi ei todellakaan ollut niin paha paikka, että olisi pitänyt itkemään alkaa.
    Noista otsaan laitettavista koristeista voisi muotoilla jonkun kivan sanan otsaan.... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä yrittänyt elellä iisisti ja syödä, mitä muut suosittelevat (ei mausteita jne.) . Mutta sitten... yöpöydän laatikosta löytyi taannoin Ratnadeepistä ostamani 80 gramman suklaalevy, ja sehän piti pistellä poskeen, kun logiikkana oli kai se, että suklaa kovettaa vatsaa. Oikein loistava idea kerta kaikkiaan.

      Fyssari lähtee totta kai mukaan, jotta saan aloittaa lomallakin päiväni sähköhoidoilla. ;-D Weetabixia en kyllä ota, sillä haaveilen hotelliaamiaisista. Kaurapuuro olisi tällä hetkellä kova sana!

      Onhan jalkaprässi aika liikuttava laite, joten ei ihme, jos siinä tirahtaa muutama kyynelkin. 😊

      Heh, hyvä idea noista bindeistä otsaan muotoiltava sana. Tällä hetkellä mulle tulee ekana mieleen ’vittu’.

      Poista
    2. Ulrika50v.blogspot.com2.3.2023 klo 16.40

      "Vittu"😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

      Poista
    3. Tuo oli (sattuneista syistä) ensimmäinen, joka tuli mieleeni. 😊

      Poista
  5. Mä syön kaukomatkoilla aina maitohappobakteereja. Toivottavasti vaivat jää Intiaan ja pääset nauttimaan Thaimaasta ja Vietnamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea nuo maitohappobakteerit! Mä olen aina jostain syystä vältellyt niitä, mutta täytyy ehkä ottaa jatkossa harkintaan.

      Poista
  6. Voi ei, toivottavasti paranet ja matka on hauska! Opin blogistasi nyt mm. sen, että niitä otsatäpliä saa noin ostettua ja ne ovat koristautumistarkoituksiin tai sellaiseen. En ole koskaan oiekastaan ajatellutkaan, että miksi ne ovat, ja olin luullut niitä myös kastimerkeiksi. Miten ne muuten kestävät, eivät varmaan pesua kestä?
    Mukavaa reissua ja tule terveeksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täplät eivät tosiaan kestä pesua, kun ovat tarralla kiinnitettäviä, joten ne ovat kertakäyttöisiä.

      Kiitos ja kivaa viikonlopun jatkoa sinulle!

      Poista
  7. Samaa toivon minäkin, että saat itsesi kuntoon. Käsittääkseni Poikanikin reissaa vaimonsa kanssa tässä kuussa ainakin Thaimaahan. Mukavaa reissua teille hotelliaamiaisineen! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään noista kauppakuvista. Näkee kuinka erilaista siellä on. Osaisinkohan itse ostaa niistä mitään oikein?

      Poista
    2. No kappas, ehkä olen törmännyt tietämättäni poikaasi. :-D

      Minua rasittaa vieraissa kaupoissa aina aluksi se, että niistä ei meinaa löytää etsimäänsä...

      Poista
  8. Ihanan monipuolinen shoppailukierros... tuoreruokakuvat ehkä miellytti eniten!!
    Vaan jopa "sahaa" olotilasi - toivon totisesti, että pöpö jäisi Intiaan ja saisit nauttia terveenä Thaimaasta ja Vietnamista (yksi lempimaani, ehkä jo siksikin, kun toinen vävymme on sieltä kotoisin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Repolainen, ja hauska kuulla, että sinulla on ihan henkilökohtaisia "kytköksiä" Vietnamiin!

      Poista
  9. Nuo kurtat ovar kyllä niin nättejä vaatteita, ja tuo kokeilemasi tosi nätti💚Voihan harmi että vatsa taas sekaisin, kun näyttää siltä että vointisi oli jo parempi. Kiva taas nähdä markettikuvia
    Ja juku miten halpoja kirjoja, ,Ihanat kohteet teillä tiedossa, etenkin n Vietnam, joten hyvää ja turvallista reissua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään nuo ruokamyrkytykset saattavat kestää pitkäänkin... itsekin voin allekirjoittaa tuon havainnon. :-D

      Kiitos, Jael, ja mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle! <3

      Poista
  10. Toivottavasti vatsa on rauhoittunut kun lähdette reissuun. Mulla on nykyään aina ripulilääkettä mukana kun iski kerran reissussa niin hirveä ribale että oksat pois. Noita bindejä katsellessa tuli fiilis että oispa kiva liimata koko naama täyteen niitä. Voisi ehkä herättää pahennusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ota ripulilääkkeitä (siis tyyliin Imodiumia), ennen kuin viimeisessä hädässä, mutta nytpä tuli se viimeinen hätäkin vastaan. (No pun intended. :-D)

      Juu, enpä usko, että saisit ainakaan mitään erityisen hyväksyviä katseita, jos naamasi olisi täynnä bindejä. ;-D

      Poista
  11. Tämä olikin kirjalinen blogi tällä kertaa, siis kirjojen henkilöitä täynnä. Ainakin mielestäni, mistah Kurtah ja Sebastian Wetabix esintyivät.

    Eka on Conradin ja toinen Frederick Forsythin henkilö. Sebastianin kaveria Neddy Seagoonia ei mainittu, pahus.

    ICT-ukkeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ihan tuntemattomia kavereita kaikki mainitsemasi. :-D Onkohan Neddy sukua Teddylle...

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3