Lapset ovat aikuistuneet, kun he eivät enää kysele, mistä he ovat tulleet, eivätkä he suostu kertomaan, minne he ovat menossa.


lauantai 16. tammikuuta 2021

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa

Eilen aamulla, kun olin heittänyt ukkelin töihin, oli pakko ajaa takaisin kotiin pidemmän kautta ja käydä ihmettelemässä merisavua, jota näin ensimmäisen kerran elämässäni. 



Suomenlinnan lautta puskee savun läpi.




Merisavu on haihtumissumua, jota syntyy, kun ilman ja vedenpinnan välillä on suuri lämpötilaero ja kun pakkasta on vähintään -15 ºC. Meriveden jäähtyessä lämpöä haihtuu meren sulasta pinnasta ilmaan kovaa vauhtia, mikä näkyy höyrynä eli tässä tapauksessa merisavuna. 

Ajoin Eiranrannan kautta vielä Hernesaareen, koska pitihän harvinaisesta näystä ottaa kaikki ilo irti. 



Pääsette kerrankin vähällä lukemisen vaivalla, sillä juttua ei irtoa nyt tämän enempää. Mukavaa tammikuun jatkoa! 

24 kommenttia:

  1. Meillä oli sitten tänään täällä jokisavua! Sitä olikin sitten puoli kaupunkia käynyt kuvaamassa.
    Hienon näköistähän tuo on, vaikka hitsin kylmähän sitä on käydä kuvaamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokisavu kuulostaa sekin ihan mahdolliselta ilmiöltä. :-)

      Mutta juu, ihan pirun kylmä oli! Tämmöiset reissut kannattaisi suunnitella ehkä etukäteen, ettei lähtisi liikenteeseen vähissä pukeissa (kun eihän mun tartte kuin istua autossa, kun heitän ukkelin sinne töihin) ja kamera lataamatta (akku loppui kesken kaiken). :-D

      Poista
  2. Vau, upeita kuvia:) Olen kyllä nähnyt aikaisemmin, kylminä talvina , merisavua, mutta en tiennyt että sitä kutsutana merisavuksi. Teillä on kyllä ollut tosi kylmää, samalla kun täällä oli epänormaalin lämmintä, joka nyt on muuttunut vähä n viileämmäksi. Hyvää viikonloppua Satu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennyt minäkään, että ilmiötä kutsutaan merisavuksi, ennen kuin googlettelin (mm. täältä). Hieno ilmiö!

      Täällä alkaa pakkanen vähitellen taittua, ja ensi viikolle on luvassa taas plussakelejä.

      Mukavaa viikonlopun jatkoa sinullekin!

      Poista
  3. enpä ole koskaan kuullut tai nähnyt tuollaista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerta oli mullekin ensimmäinen, kun näin ilmiön ihan livenä. Oon joskus nähnyt merisavua kyllä jossain kuvissa, mutta en tiennyt, millaisesta ilmiöstä on kyse, ennen kuin nyt googlettelin.

      Poista
  4. En ole miekään koskaan nähnyt merisumua, toki olen kuullut.Iåeotalivoa! Itse asiassa täällä Turussa meri on kuitenkin sen verran kaukana, että pitäis mennä Ruissaloon tai muutaman kilometrin päähän ihailemaan sitä. Lunta täällä "idempänä" on ja joki, joka on nyt jäässä. Ihmiset hiihtävät jäällä, mutta en kyllä uskaltaisi, kun siihen laskee ojia ja kyllä siinä on virtauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään uskaltaisi vielä jäälle. En ymmärrä, kuinka pelottomia jotkut ovat menemään jäälle. Vanhempieni entisessa kotipaikassa järvi oli hädin tuskin jäätyä, kun siellä oli jo joku pilkkimässä.

      Ja totta tosiaan, merihän on aika kaukana Turun keskustasta. Minä katselin aamulla jo parvekkeelta höyryävää merta, mutta ilmiö näkyi paremmin, kun jalkauduin keskustaan.

      Poista
  5. Enpä muista minäkään livenä merisavua (opinpa minäkin juuri uuden termin!) koskaan nähneeni. Jos olen lapsena nähnyt, niin en muista. Mahtavia kuvia, saa tällaisen "talvivihaajankin" innostumaan :D Joskus sata vuotta sitten käytiin kävelyllä Vantaanjoella todella rapeassa pakkasessa: siellä oli silloin niin usvaista tai jotain, että hyvä että eteen näki. Se on jäänyt mieleeni, kun oli tosi spooky tunnelma.

    Sula vesi ja lumiset rannat topakan pakkasen kanssa niin kuin kuvissasi: niissä on jotain taikaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en välitä talvesta (lähinnä sen takia, kun se hankaloittaa autoilua, ei voi pyöräillä jne.), mutta melkein miekin innostuin. Nyt kun merisavut on nähty, niin vois se kevät jo tulla. :-D

      Varmaan oli Vantaanjokikin komea näky! Sumut saavat kyllä kaiken näyttämään paljon jännittävämmältä.

      <3

      Poista
  6. Olen syntynyt ja kasvanut Vaasassa meren rannalla, sielä näin talvella revontulia ja merisavua. Hienoja kuvia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole montaa kertaa revontulia nähnyt, mutta ehkä kerran pari kumminkin. Olisi kiva päästä Lappiin katsomaan niitä, mutta jotenkin matkailu tuntuu talvella niin työläältä ajatukselta. :-D

      Poista
  7. Minä en ole nähnyt ikinä merisavua. Se on sellainen juttu, jonka haluaisin joskus nähdä. Se ilmeisesti vaatii sellaisen avoimemman kohdan, koska tuossa viereisessä suojaisessa lahdessa ei ole ikinä ollut merisavua. Mä olen sulle kateellinen merisavun ja mandariinisorsan bongauksesta :D

    Kivaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa tosiaan vaatia avoimemman kohdan, koska ihan tuossa Länsisataman tienoillakaan ei merisavua ollut, mutta kauempana avomerellä sitä näkyi. Mutta rannan lähellä oli meri varmaan jo jäässä.

      Milloinkohan olen mahtanut nähdä mandariinisorsan... mulla lyö nyt ihan tyhjää. Ei siis kannata olla siitä kateellinen, kun en muista itsekään koko sorsaa. :-D

      Mukavaa alkavaa viikkoa!

      Poista
  8. Hieno merisumu - ja tuo Suomenlinnan lauttakuva on hieno. Hyvä kai että pakkanen on lauhtumaan päin - upeita lumikuvia on ollut !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomenlinnan lautta näytti jotenkin absurdilta, kun siellä se mennä puksutti eteenpäin jäiden keskellä. :-)

      Tänään pitäisi kai alkaa tosiaan lauhtua ja loppuviikosta on luvassa jo nollakelejä. Vaikka en pidä pakkasesta, niin eivät ne loskakelitkään oikein houkuttele.

      Poista
  9. onpa unenomaista; ihmeelliset värit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satuin olemaan liikkeellä juuri auringonnousun aikoihin, niin värit oli tosiaan aika erikoiset. En tiedä, miltä merisavu olisi näyttänyt keskellä päivää...

      Poista
  10. Ihan superkaunista! Täällä höyrysi joki, jonka viereisellä pellolla oleva lato näytti ihanalta siellä sumun keskellä, mutta en voinut enää siinä kohtaa pysähtyä kuvaamaan, kun sormet oli jo valmiiksi päivän monituntisen pakkaskuvauskeikan (silloin oli -24 astetta) jäljiltä lähes amputointikunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh. Tiedän niin hyvin, miltä tuntuu, kun sormet ovat lähes amputointikunnossa. Minulla on myös ollut sormet monesti samassa pisteessä, kun valokuvatessa ei voi oikein käyttää mitään paksuja rukkasiakaan. Ja sitten ottaa päähän, kun on pakko lopettaa valokuvaaminen ja hakeutua lämpimään, vaikka vielä olisi vaikka kuinka paljon kuvattavaa...

      Poista
  11. Olin kauheen kauan aikaa sitten (1987) töissä Etelärannassa. Töihin lähtiessä piti pukea aivan kaikki mahdollinen päälle ja kun kuljin esplanadin läpi meren rantaan niin ajattelin, että kuolen siinä kylmyydessä. No joka aamun selvisin hengissä työpaikalle ja sisällä viidennessä kerroksessa istahdin ikkunan eteen ja katsoin kuinka hienolta meri näytti. Kun laivat lähtivät kohti Tukholmaa railosta nousi lämmin ilma höyryten. Se aika on jäänyt ikuisesti muistiin. Ihmeellinen talvi ja upea meri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmasti ollut hieno näky! On takuulla tallentunut muistiin ikuisiksi ajoiksi, kuten myös tuo kamala kylmyyskin.

      Mun merikokemukset ovat jääneet toistaiseksi tosi vähiin, sillä vaikka asuttiinkin aiemmin Matinkylässä aika lähellä merta, meri ei ollut kuitenkaan näköetäisyydellä. Rantaraitilla tuli tietysti ihailtua merta, ja meren jäätyminen oli ihan hienoa katsottavaa sielläkin, vaikka mitään merisavua siellä ei toki nähnyt.

      Poista
  12. Onpa hienoa!!
    Olen nähnyt kuvia vastaavista, mutten ole tajunnut mistä on kyse.
    Ei mennyt päivä hukkaan, kun oppi jotain uutta. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä hieno näky! Olisi tietysti ollut miellyttävämpää kuvata, jos olisi ollut 20 lämpöastetta eikä 20 pakkasastetta. ;-D Ja kiva jos tästä oli jotain hyötyäkin. :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3