Lapset ovat aikuistuneet, kun he eivät enää kysele, mistä he ovat tulleet, eivätkä he suostu kertomaan, minne he ovat menossa.


lauantai 23. tammikuuta 2021

Kalajuttuja

Kuvasin aiemmin tällä viikolla parvekelaseihin muodostuneita kuurankukkia, ja ne pitää tietysti tunkea taas blogiin.

Huomaa, että parvekelasi ei ole likainen; se vain näyttää siltä. 😆

Innostuin myös kuvailemaan kuurankukkia lähempää ja totesin, että aikamoisia luonnon taideteoksia ovat nämäkin.





Talvi-ihmiset ovat varmasti nauttineet viimeaikaisista keleistä, ja nautinto suotakoon heille. Itse en ole koskaan pitänyt talvesta, ja tämä talvi on vain vahvistanut tuntemuksia. Ärsyttää ensinnäkin ihan penteleesti, miten surkeasti tätä meidän tietä aurataan. Aura-autot eivät ilmeisesti viitsi tulla tänne Jätkäsaaren perimmäiseen nurkkaan vaan käyvät kääntymässä tuossa edellisessä risteyksessä. En ole koskaan ajanut pellolla, mutta voisin kuvitella pellolla ajamisen olevan samanlaista kuin tuossa meidän tiellä.

Sitten tuossa kadunkulmassa on kauppa, jonne tulee kuorma-autolla tavaraa aina aamupäivisin. Jo kaksi kertaa on käynyt niin, että kuorma-auto on kaupan eteen kaartaessaan jäänyt jumiin poikittain keskelle tietä. Se tarkoittaa sitä, että kukaan ei pääse lähtemään parkkihallistamme tai tulemaan sinne takaisin. Kun olin ensimmäisellä kerralla yrittelemässä hallista ulos, kuorma-auton kuljettaja tuli sanomaan, että tässä saattaa mennä hetki ja että minun kannattaisi ajaa tielle jalkakäytävää pitkin, jos uskaltaisin. Toisella kerralla (tällä kertaa kotiin tullessani) ei auttanut muu kuin pysäköidä pääkadun varteen ja käydä pysäköimässä auto halliin myöhemmin, kun kuorma-auto oli saanut itsensä irti.

Autolla lumeen kiinni jääminen pelottaa myös. Edellinen automme (Toyota Yaris) tarjosi näitä seikkailuja sen verran runsaasti, että ne riittävät minulle loppuelämäksi. Viime viikolla kun ruikutin ukkelille, että mitä minä sitten teen, jos jään lumeen kiinni, ukkeli neuvoi, että "laita musiikit kovalle, tule ulos autosta ja rupea tanssimaan". Tätä en olekaan vielä kokeillut.

Mutta eiköhän se tämäkin talvi joskus lopu, joten valitukset sikseen. Ja varmasti talvessa on jotain hyviäkin puolia, mutta en vain ole vielä keksinyt, mitä.  

Pakkaspäivän aamu Länsisatamassa.

Ja laivakin siellä horisontissa, kun zoomasin (Finnstar).



Uskotteko muuten, että ihminen voi ahdistua sellaisestakin asiasta kuin kalan ostamisesta palvelutiskiltä? Kalatiski tuntuu minusta jotenkin pelottavalta paikalta ja kalamyyjät venkuloilta tyypeiltä, jotka yrittävät myydä asiakkaille ikivanhaa kalaa. Kalamyyjiltä ei tee mieli edes kysyä mitään, kun siitä tulee aina niin tyhmä olo. Kerrankin kun ihmettelin eräässä Citymarketissa kalamyyjälle, miksi kaksi tiskissä ollutta kirjolofilettä olivat niin erivärisiä, myyjä vastasi nenäkkäästi, että "siksi koska ne ovat eri yksilöitä". Tämä selvä.

Kalan ostaminen on tuntunut entistäkin vastenmielisemmältä sen jälkeen, kun luin taannoin Hesarista artikkelin Viime viikon kala.  (Artikkelin pystyy lukemaan netistä näköjään vain, jos on lehden tilaaja tai jos ottaa kahden viikon kokeilujakson.) Sen mukaan kala tulee myyntiin pääkaupunkiseudulla 3–4 päivää sen jälkeen, kun se on pyydetty tai nostettu. Kun kuluttaja ostaa kalan, kala saattaa olla jopa viikon vanhaa. Samoja kaloja pyöritellään tiskissä kolmekin päivää (yöksi ne viedään toki takahuoneen kylmäkaappiin), ja kun kalaa laitetaan esille tiskin täydeltä (täysi tiski kun näyttää asiakkaan silmiin houkuttelevammalta kuin puolityhjä), tiskin jäät eivät riitä pitämään lämpötilaa tarpeeksi kylmänä. Helsingin keskustan Food Market Herkun osastopäällikkö Toni Hamilo kertoo artikkelissa, että heillä alkuviikosta myytävä kala on pyydetty 5–6 päivää aiemmin, ja vasta tiistaina ruvetaan saamaan tuoreempaa. Tuoreinta kala on ainakin Herkussa torstaina, joten pitäisikö kalaa ruveta syömään vain loppuviikosta, niin saisi varmimmin tuoretta kalaa?

Kalaa olisi kiva syödä useammin, mutta harmillisen usein on omalle kohdallekin osunut yksilö, joka ei todellakaan ole ollut priimaa. Varsinkin lohessa ja kirjolohessa on ollut monesti sellainen tunkkainen sivumaku, joka saa koko ruoan maistumaan vastenmieliseltä. En tiedä, mikä avuksi, mutta ajatus vanhasta ja virttyneestä kalasta ällöttää niin paljon, että tekee mieli lopettaa kalan ostaminen kokonaan. 

Auringonnousu 20. tammikuuta.
 

Kalasta siirrymmekin sitten intialaisiin ruokatarvikkeisiin. Koska ukkeli ei ole päässyt käymään Intiassa pitkään aikaan, emme ole myöskään saaneet Intiasta mitään ruokatarvikkeita. Kun Intian-matka näyttää siirtyvän aina vain, ukkeli päätti pyytää äitiään lähettämään meille muutamia mausteita ja pikkelssejä. Anoppi ja autonkuljetteja ryhtyivät heti toimiin, ja paketti oli jo seuraavana päivänä valmis lähetettäväksi. Mukaan taisi tulla vähän muutakin kuin vain pyytämiämme juttuja, sillä paketille tuli kuulemma painoa 15 kiloa. Appiukko laittoi minulle kuvia joistakin mukaan pakatuista tuotteista, ja mielenkiinnolla odotan, mitä nuo kaikki pussukat pitävät sisällään.

Sormet ja varpaat eivät toivottavasti kuulu lähetykseen.

Tuskin maltan odottaa, että pääsen tutkimaan paketin sisältöä! Odotan tätä lähetystä enemmän kuin joulua. 😅

Joulusta tuli mieleeni, että pitääkin ottaa kuva joulukalenteristani, joka on edelleen tuossa keittiön hyllyllä. Minähän ostin viime jouluksi teejoulukalenterin, mutta unohdin semmoisen pikku yksityiskohdan, että en juo teetä, enkä edes pidä siitä. 

Joulukalenterin tilanne 23. tammikuuta: vain kuusi luukkua on avattu, ja niistäkin vain yhtä teetä on maistettu.

Ensin ajattelin, että täytyypä muistaa olla hankkimatta enää koskaan teejoulukalenteria. Mutta sitten mietin, että tämähän on oikeastaan näppärä kalenteri, kun tästä riittää iloa moneksi vuodeksi. Helppoa, halpaa ja ekologista, kun voi kierrättää samaa kalenteria!

Tällä viikolla tapahtui semmoinenkin ihme, että kävin tilaamassa elämäni ensimmäiset lukulasit. Vanhuus on nyt siis virallisesti alkanut. Seuraavaksi sitten hautakiviä tutkimaan ja valitsemaan. Minun oli tarkoitus hankkia lasit jo syksyllä silmälääkärikäynnin jälkeen, mutta onnistuin vetkuttamaan tätäkin asiaa näin pitkälle, kun lasien ostaminen on muka niin vaikeaa. No eihän se ollut yhtään vaikeaa, kun kohdalle osui asiantunteva ja mukava myyjä. Hän osasi myydä minulle muutakin kuin lasit, nimittäin silmälasivakuutuksen ja sinivalosuojan, joka suodattaa tietokoneelta tulevaa sinistä valoa. En tiedä, onko tuommoisesta suojasta mitään hyötyä, mutta toivottavasti on! Silmälasivakuutuskin on hyvä olla olemassa, koska luultavasti viskaan lasit heti ensimmäisenä päivänä vahingossa jonnekin roskalavalle. Kun saimme 16 vuotta sitten meidän nykyisen auton, ajoin heti seuraavana päivänä yhdessä parkkihallissa uudella autolla päin seinää. Autossa olikin pidempi keula kuin Yariksessa, joten seinä tuli nopeammin vastaan. Ihmeellisiä nämä fysiikan lait.


Täällä jäädään siis odottelemaan kesää, kunnollisia kala-apajia, Intian-pakettia ja silmälaseja. Tulppaaneja en enää osta, kun niistä ei ole kuin harmia. Viimeisimmät tulppaanitkin nahistuivat kahdessa päivässä, vaikka oikein Kooklesta opiskelin, kuinka tulppaanit saa kestämään.

Mukavaa viikonloppua! Älkäähän liukastelko! 😘

42 kommenttia:

  1. Se on tuo tuoreen kalan hankkiminen oma taiteenlajinsa kyllä. Äitini on siinä melkoinen mestari, kun lehtimainoksessa lukee että muikkuja on myynnissä päivästä x päivään y, tietää hän suunnilleen kellonajan tarkkuudella milloin niitä kannattaa käydä hakemassa että saa varmasti tuoreimpia. Paitsi jos kuljetusauto onkin sattunut hajoamaan matkalle ja muikut jääneet tulematta. x)

    Voisikohan olla että halleista tai varsinaisista kalakaupoista saisi tuoreempaa saalista, kun kaojen ei tarvitse pakosti uida tukkuliikkeiden varastojen läpi? Onhan siinä toki oma vaivansa lähteä hakemaan yhtä komponenttia toiselta puolen kaupunkia, mutta niin pitkään kai vanhahtanutta kalaa myydään kun sitä kauppojen palvelutiskeistä suostutaan ostamaan..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hittolainen, mäkin haluan samanlaisen taidon kuin äidilläsi!

      Ehkä pitäisi tosiaan ruveta ostamaan kala hallista tai kalakaupasta. Pitääkin tutkiskella, mistä löytyisi kalakauppoja. Voisin kyllä nähdä kalan takia hieman vaivaakin, jos kala olisi varmasti hyvää ja tuoretta. Käynhän hakemassa lampaan patalihatkin lihakaupasta, kun normikaupoista ei moisia normaalisti saa.

      Poista
  2. Upeita kuurankukkia, muistan kun ihailin niitä ikkunoissani. Mutta en minäkään erityisesti pidä talvesta, siis Suomessa, täällä taas se on lempivuodenaikani, kun se muistuttaa Suomen kesää.
    Mä aina pelkäsin että kaadun jäisellä kadulla, sillä kerran tosiaankin kaaduin kodin lähellä, ja 2 kylkiluussa oli murtuna.
    No onpa harmilista että kala ei olekaan tuoretta kalatiskillä,tai niin tuoretta kuin sen pitäisi olla.Täällä tiedän esim. jos haluan ostaa lohta niin se on parasta ostaa maanantaina tai keskiviikkona. Tosin nyt jouduttiin tuhoamaan 90 tonnin lohilasti jonkun tyhmän terveysministeriön tarkistajan vuoksi,joka viivytteli liiaa.
    Kivaa että saatte paketin Intiasta, jännää odotella. Mutta eikös ne Hakaniemen intialaiset kaupat ole aika hyvin varustettuja? Siellä kävin itse aina hakemassa mausteita ym.
    Kivaa viikonloppua Satu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauhea, mikä määrä kalaa meni hukkaan. :-(

      Hyvä, että tiedät päivät, jolloin kannattaa ostaa kalaa! Täällä näkyy useimmissa kaupoissa pyynti- tai nostopäivät sellaisissa tauluissa, ja viimeinen käyttöpäiväkin (vai olikohan se myyntipäivä) niissä yleensä on. Yleensä kun olen katsellut noita tauluja kalan ostamista harkitessani, viimeiseen käyttöpäivään on ollut enää korkeintaan muutama päivä aikaa.

      Hakaniemen kaupat ovat toki hyvin varustettuja, mutta anopilta saa paljon tuoreempaa tavaraa. Anoppi jauhattaa mausteet itse, kun taas kaupoissa mausteet ovat saattaneet olla pusseissa jo vaikka kuinka kauan. Ei kaupan mausteissa sinänsä mitään vikaa ole, mutta maku kyllä katoaa jauhetuista mausteista aika pian. Tein juuri viime viikolla itse korianterijauhetta, mutta en saa siitä yhtä hienoa kuin anopin jauhe on. Eikä Hakaniemen kaupoista saa kaikkea, esim. non-veg -pikkelssejä (kuten kanapikkelssiä) ja mun lempparimakeisia sunnundaluja (tai meidän tykkäämiä makeisia ja suolapaloja muutenkaan).

      Kivaa viikonloppua sinullekin, Jael! <3

      Poista
    2. Kanapikkelsistä en olekaan koskaan kuullut, mihin sellaista käytetään? Siis onko siinä kanaa?
      Totta, mausteet kestää sen tietyn ajan, ja täällä ostankin monet mausteet kokonaisina ja jauhan itse.

      Poista
    3. Juu, kanapikkelssissä on tosiaan kanaa. Muita non-veg -pikkelssejä, joista tykkään, ovat katkarapu- ja lammaspikkelssi (kasvissyöjän korvaan kuulostavat varmaan ihan järkyttäviltä :-D). Pikkelssejä ei käytetä mihinkään, vaan niitä syödään ihan sellaisenaan ruoan lisukkeena. Jos laiskottaa, eikä jaksa laittaa ruokaa, niin riisistä, jogurtista ja pikkelssistä saa jo ihan maistuvan aterian. :-)

      Poista
    4. Hih, kivat kuvat löysit. :-) <3

      Poista
  3. Olipa hienoja kuurankukkia ei kun -kuvia! Kalanosto on hankalaa ja mie en sitä myöskään usein (uskalla ) ostaa, torilta tietyiltä myyjiltä voin ostaa, mutta en kyllä kaupoista. Onneksi "mökillä" saa tuoretta, vastapyydettyä tms.Niitä tauluja tiirailen kaupoista ja mietin sitten, mitä voisi ostaa. Ja nimenomaan läheltä pyydettyä.
    Aikamoisen paketin anoppisi on laittanut postiin, siis painonkin mukaan. On varmaan hauska odottaa pakettia, toivottavasti se tulee pian tästä koronasta huolimatta.
    Kävin tänään pari tuntia metsässä, en ihan vielä tarvinnut luistella, vaan kahlata sohjossa. Kengät oli aivan märät ja sukat sen myötä. Seuraavia päiviä odotan kauhulla, että miten jäässä ja muhkuraisia polut ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpa kiva löytää kohtalotoveri! Monesti ulkomailla matkustellessa syön enemmän kuin mielelläni kalaa ja muita mereneläviä, kun ne ovat siellä usein niin tuoreita. En ymmärrä, miten vaikeaa olisi myydä Suomessakin vähän tuoreempaa kalaa. Kai ihmisten pitäisi äänestää jaloillaan ja lopettaa kuran ostaminen.

      Paketin tulemisessa saattaa hieman kestää, kun appivanhemmat eivät laittaneetkaan sitä tulemaan ukkelin toiveiden mukaan DHL:llä vaan jollakin toisella kuriiripalvelulla. No, ehkä odotus palkitaan joskus.

      Täällä ovat jo päätiet ja osa jalkakäytävistäkin ihan sulia, mutta monin paikoin on todella liukasta. Olehan varovainen kaduilla liikkuessasi!

      Poista
  4. No jopas on iso paketti tulossa Intiasta! On kyllä aina yhtä ihanaa saada syödä pitkästä aikaa niitä toisen kotimaan herkkuja, mitä ei täältä saa. Hmmmm... pitäsköhän tekstata anopille...?

    Voi ei toi teekalenteri... :'D Mä en nyt ehkä ihan tajua, miks sä oot sen alunperin ostanut. Mutta ainakin kestää tyhjentää se!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt vaan anopille tilauslistaa! :-)

      Mulla oli teekalenterin ostamisen taustalla sellainen ajatus, että halusin jonkin muun kalenterin kuin suklaakalenterin, ettei tarttis syödä joka päivä suklaata (kun sehän on ihan hirveetä puuhaa ;-D). Sitten näin kaupassa teekalentereita ja ajattelin, että onpas kiva idea. Jospa minäkin oppisin juomaan teetä, kun voisin maistella joka päivä eri laatuja! No eihän siinä sitten ihan niin käynyt. ;-D T. nimim. kahvijoulukalenteria ootellessa...

      Poista
  5. Tosi hienoja kuvia! Mä en kans tykkää talvesta. Mittari kun menee alle - 5 niin mun aivot on koomassa. Mä en ymmärrä ett miten me ihmiset täälä pohjoismaissa kestetään tätä kylmyyttä ja pimeyttä...... Kun asuin rivitalossa ja mulla oli puutarha, keväällä ihan innoissani laitoin puutarhan kuntoon ja ei mennyt kauan kun taas syksy, se siitä ilosta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ulrika. <3

      No sepä se. Tuntuu ihan hullun puuhalta laitella parveketta/pihaa kesäksi, kun kesä on kumminkin niin lyhyt. Mä vielä jotenkin kestän kylmyyttä (jos olen viitsinyt pukeutua asianmukaisesti), mutta lumentulo on syvältä, kun se vaikeuttaa elämää niin monella tapaa.

      Mukavaa sunnuntain jatkoa!

      Poista
  6. Ovat kuurankukat kuin koruja, upeita kuvia ja kukkia! Ja mikä parasta niitä voi turvallisesti katsella sisäpuolelta lämpimästä :D Joo, en ole minäkään talvi-ihminen. Ehkä noin viikon verran voisin viettää talvea jossain lumisessa ja pakkaspitoisessa kohteessa, mutta pidempi aika kyllä raatelisi hermot ja atooppisen ihoni :D

    Luulisi, että Suomen kaltaisessa maassa osattaisiin nuo auraushommat jo rutiinilla mutta nähtävästi ei. Minulle on jäänyt ikuisesti mieleeni talvet, kun lumet aurattiin jalkakäytäville ja siinä piti sitten itse yrittää päästä kävelemään eli kahlaamaan dösäpysäkille. Voiskohan tuosta teidän auraamattomuudesta valittaa jonnekin, hmm? Minultakin palaisi käpy tuollaisesta ja siihen päälle vielä tiet tukkivat kuorma-autonkuljettajat: voisi verisuoni pullistella aika uhkaavasti päässä. :P Mahtava idea ukkelilla, pistä toki kokeiluun :D

    En asioi kalatiskillä, onneksi. Varmaan ahdistuisin minäkin: sekä kalojen iästä että nenäkkäistä myyjistä. :D Tuo intialainen paketti vaikuttaa kiinnostavalta ja voi miten ihania ovat, että innoissaan laittavat teille maistuvaa postia! Samastun todella voimakkaasti tuohon, että alkaa tietyn maan tarpeet loppua, kun ei ole päässyt koronan takia matkustamaan. Minulta on esim. salmiakkivarastot loppuneet jo aikoja sitten enkä enää saa edes korvikesalmiakkia (hollantilaista), koska suunnilleen kaikki kaupat on kiinni eikä kys. hollantilainen ketju pysty toimittamaan nettitilauksiakaan nyt. En ole viitsinyt vaivata kavereitani, jotka varmasti lähettäisivät salmiakkia tänne jos pyytäisin. Epäilyttää Suomen postin toiminta hieman liikaa.

    Onneksi tee ei kai mene pilalle, niin kaipa ne tulee joskus juotua. :D Itse olen pari kertaa ostanut teetä (en juo minäkään sitä) ihan pelkästään siksi, että ne on pakattu upeisiin peltirasioihin. En tosin tiedä, mitä teen niillä rasioilla, mutta hmrm… :D

    Olipa taas ihana postaus kuvineen, tuntuu kuin kaverin kanssa tässä rupattelisi. Sori kilsan pituinen kommentti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Elegia. <3 Kommenttisi eivät ole koskaan liian pitkiä. :-)

      Nuo kuurankukat oli parvekelaseissa, eli jouduin kuitenkin värjöttelemään parvekkeella niitä kuvatessani. Tietysti olisin voinut laittaa edes kengät jalkaan, niin ei olisi ollut niin kylmä. :-D

      Noita auraamattomia katuja on ymmärtääkseni Helsingissä tosi paljon, ja mitä olen kuullut muilta, niin valitukset eivät auta. Kadut kun aurataan tietyssä järjestyksessä – pääkadut ensiksi ja pienet asuntokadut viimeiseksi – ja jos tulee uutta lunta, eikä niitä pieniä asuntokatuja ole vielä ehditty aurata, ne jäävät auraamatta, kun siirrytään auraamaan taas pääkatuja. Netissähän on oikein karttakin, josta näkee, mihin aurausluokkaan kukin katu kuuluu. Tämä meidän katu on kai niin uusi, että sitä ei ole merkitty kuuluvaksi mihinkään luokkaan, joten sitä ei kai sitten tartte aurata ollenkaan!

      Mä olen nyt päättänyt, että en osta kalaa enää ollenkaan Prismasta ja Cittarista, vaan etsin tuoreemmat kala-apajat. Ärsyttää, kun kalaa mainostetaan niin terveelliseksi, ja ihmisiä kannustetaan syömään sitä useammin, mutta sitten kaupat kumminkin tarjoavat pelkkää paskaa.

      Appivanhemmat olivat tosiaankin innostuneita paketista, mitä minä en aluksi edes tajunnut. Ärsytti, kun appiukko laitteli jatkuvasti viestiä, että soita anopille ja kerro mitä täältä haluatte. En ymmärtänyt, että mikä hemmetin kiire tässä on, vaan sanoin, että mietitään ukkelin kanssa listaa ja palataan asiaan illalla. No eikös se anoppi sitten soittanut itse, kun ei malttanut odotella. Ja kun he niin tohkeissaan rupesivat puuhaamaan asiaa, tajusin minäkin, että he taisivat laittaa lähetyksen ihan mielellään. :-)

      Suomen posti on kyllä nykyään ihan perseestä, joten en ihmettele, jos sen toiminta epäilyttää. Harmillista, että joudut olemaan ilman salmiakkia koronan takia. Mä voin kyllä lähettää sulle salmiakkia, jos haluat. :-D Ei olisi yhtään vaivaksi! Niin paitsi se posti on tietty edelleenkin perseestä. :-D Mutta tiedän niin hyvin, mitä on, kun joutuu olemaan ilman niitä omia ruokajuttuja tai herkkuja. Muistan kerran Intiassa, kun ukkeli lähti käymään Suomessa, ja minä annoin hänelle pitkän listan ruokatavaroita, joita ukkelin pitää tuoda mulle sinne Intiaan. Listalla oli mm. Oltermanni-juustoa muistaakseni ainakin kolme tai neljä kilon pakettia. No ukkelin matkalaukkupa ei tullutkaan samalla lennolla kuin ukkeli, ja jouduimme odottelemaan laukkua peräti kolme päivää. Juustot olivat menneet Intian lämpötiloissa ihan muodottomiksi löllyköiksi, mutta minä vain laitoin paketit jääkaappiin ja söin ne pikkuhiljaa. Epätoivoinen ihminen tekee näköjään mitä vain. :-D

      Nyt rupesin miettimään uusia joulukalenteri-ideoita, ja vaikka joku Alkon joulukalenteri olisi aika kiva. ;-D Kai se on pakko siirtää tuo teekalenteri jonnekin muualle keittiöstä, kun ei se tunnu tyhjenevän, vaikka kuinka olisi esillä. Mullakin on muuten yksi hieno peltirasia, jossa on ollut teetä. Rasia on ostettu joskus Venäjältä, tai Neuvostoliittohan se siihen aikaan oli. Nyysin rasian äidiltä (oikeasti otin sen ihan luvan kanssa), vaikka en teekään sillä yhtään mitään. Mutta se on vaan niin hieno, kun on venäläistä kirjoitusta ja kaikkea. :-)

      Poista
    2. Eikö ne juustot menneet pilalle? Tosin ei kai juusto helpolla mene pilalle, kuivuu korkeintaan jos pakkaus on huonosti kiinni. Jos ei ole epämääräisiä haju- tai makuvaurioita tuotteessa, niin minäkin kyllä pistelen sellaisen poskeen :D

      Kiitos ihana salmiankinlähetystarjouksesta <3 En kestä nyt kuitenkaan yhtään lisää stressiä (minulla on nyt akuutti Spotify-draama ja datapakettistressi käynnissä, haha) ja alkaisin tietty heti stressaamaan sössiikö posti taas lähetyksen. :P

      Poista
    3. No sehän se pikkuisen jänskättikin, että onko juustot menneet pilalle, ja miten kipeäksi tulisin. Mutta sehän selvisi vaan kokeilemalla. :-D Oikeesti olisi varmaan ollut viisaampaa heittää juustot menemään, mutta Intian juustot on niin kamalia, että löllykkä-Oltermannikin on parempaa. :-)

      Ai kaameta, tuollaiset datapaketti- ym. tietotekniset jutut on ihan pahimpia stressin aiheuttajia. Mä olen niissä niin tyhmä, että en osaisi mitään ilman ukkelia. Onneksi ukkeli jaksaa vääntää rautalangasta. Joskus hän on piirtänyt mulle jotain kaavioitakin, kun ei ole meinannut mennä millään jakeluun. :-D

      Mutta tarjous on voimassa, jos joskus muutat mielesi. <3

      Poista
  7. Täällä kanssa toinen,joka oikein inhoaa talvea.Lumeton talvi ei haittaa,kuten viime vuonna oli,mutta tämä talvi on tuskaa.Onneksi ollaan jo tammikuun lopussa.
    Teitä,eikä pihoja aurata ja varsinkaan näin julkisia käyttävänä,bussipysäkkejä ei keskustan ulkopuolella aurata ja siellä lumihankien seassa pitää yrittää päästä pysäkille(esim.Vihdintie).
    Lukulasit tulleet itselleni (45v.) nyt kanssa tutuksi.Ostin itselleni reilu vuosi sitten lukulasit ja ne olleet tyhjän panttina yöpöydän laatikossa,mutta nykyään kun menen kauppaan ja yritän lukea tuoteselostetta mistä vaan,niin enpä näe.Hävettää laittaa tuote kauas itsestäni,että saisi edes vähän selvää,läheltä katsoessa ei mitään toivoakaan...ja missä lukulasit,siellä yöpöydän laatikossa.Pitäisi ostaa toiset lasit,jotka olisivat aina takin taskussa,kun niitä tarvitsee.Minkä ikäinen itse olet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jess, joku muukin, joka ei tykkää talvesta! Ärsyttää kun kaikki jaksavat jauhaa, että on kivaa kun on lunta, niin maisemat näyttävät paljon valoisammilta, pääsee hiihtämään ja luistelemaan jne. Just joo. Mun mielestä ei yhtään kiva. Minua ei haittaisi ollenkaan, jos lunta ei olisi lainkaan. Tosin nastarenkailla ajaminen vähän hiertää lumettomina talvina, mutta nekin voisi jättää vaihtamatta, jos tietäisi etukäteen, että talvesta tulee lumeton. :-)

      Mulla on ihan samat ongelmat pienen printin lukemisen kanssa! Siitä oikeastaan huomasinkin, että näkö ei ole enää niin terävä kuin joskus ennen. Kaupassa on tosiaan kiva säätää purkkien ja purnukoiden kanssa ja yrittää lukea niitä kauempaa, jotta näkisi edes jotain. Sekin oli suuri järkytys, kun en meinannut saada lankaa neulansilmään. Ja minä kun olin kuvitellut, että minua ei tuommoiset ongelmat kuin ikänäkö tulisi koskaan vaivaamaan. ;-)

      Mulla on ikää 46 v., joten aika samanikäisiä ollaan. Kai se on vaan hyväksyttävä, että ikä tuo mukanaan kaikenlaista epätoivottua. :-(

      Poista
    2. Jatkan vielä eli juurikin toi ärsyttää,kun on niin kaunista kun on lunta jne.Mä mielummin katon sitä kaunista lumimaisemaa netin kautta tai kuvista tms.
      Ja juurikin toi langan laittaminen neulan silmään..ei enää mene millään,hermo vaan menee.
      Mut kiva kuulla,että just samat jutut muillakin.
      Kevättä odotellessa��

      Poista
    3. Juu, sama mulla! Esim. Lappi näyttää kuvissa tosi kauniilta tykkylumineen, mutta en kyllä viitsisi lähteä itse sitä katsomaan. Siitä on jo puoli nautintoa pois, jos pitää pukea itsensä Michelin-ukoksi, ennen kuin uskaltaa astua ovesta ulos.

      Ja on tosiaan kiva, kun on kohtalotovereita. :-)

      Poista
  8. Lukulasit hyväksyy paremmin, kun kuulee, että ikänäön puuttuminen on jonkun silmäsairauden oire. Näin väitti ainakin optikkoni, kun kerroin, että sukulaisellani ei vielä yli viidenkymmenen iässä ollut tarvetta lukulaseille. Optikko käski käydä silmälääkärillä. No, ei kyllä käynyt ja huononi se lähinäkökin sukulaisellanikin lopulta ja nykyisin hänkin käyttää lukulaseja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas. En ole tuommoista ennen kuullutkaan, mutta jos noin on, niin sittenhän ikänäkö on ihan tervetullut asia. Kiitos uudesta näkökulmasta asiaan!

      Poista
  9. Se pitää sanoa, että olen syntynyt oikeaan maahan tänne Pohjan perukoille. Eipä se aina pidä paikkaansa, että kesällä syntyneet tykkää kesästä. Olen syntynyt heinäkuussa, perjantaina ja 13. päivä. 65 vuotta sitten ja sekin rajaa jollain tavalla onnistumisia. Tässä kuitenkin kävi hyvin, että saan asua Suomessa.

    Ymmärrän kuitenkin ihmisiä, jotka haluavat olla lämpöisissä maissa. Meitä on niin moneksi.

    Kalakauhuasikin ymmärrän ja onpa ollut typerä kalakauppias, kun noin sanoi!
    Tässäkin olen vastarannan kiiski; asuin lapsuuteni järven rannalla ja aina pyydettiin kalaa onkien, katiskoilla ja verkoilla. Vieläkin kalastan papan kanssa. Tänään vietiin kolme verkkoa Päijänteelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että viihdyt Suomen olosuhteissa! Eikä se tosiaan aina pidä paikkaansa, että se "oma" vuodenaika olisi kaikkein mieluisin. Mun lempivuodenaika pitäisi olla syntymäajan mukaan kevät, ja vaikka keväästä tykkäänkin, niin ei se välttämättä mikään lempivuodenaika ole. En tosin tiedä, mikä muukaan se sitten olisi. :-D Kesäkin on kiva, mutta liian kuumasta en tykkää, täällä Suomessa siis. Etelän mailla kuumuus kuuluu jotenkin asiaan, ja sitä sietää siellä paremmin. Mutta se johtuu siitäkin, että niissä maissa myös kaikki tilat (esim. asunnot) ovat paremmin ilmastoituja, eikä kuumuuden takia tarvitse kärvistellä 24/7.

      Juu, ei ollut ihan hirveän kiva kalakauppias. :-( Jos tarkoitus oli tehdä mulle tyhmä olo, niin siinä hän kyllä onnistui.

      Itse pyydetty kala on kyllä parasta mitä voi olla. Se ei paljon mausteita kaipaa! Iskäkin tapasi kalastaa aikoinaan, ja saatiin häneltä aina pakastin ahvenfileitä täyteen. Silloin niitä ahvenia ei vaan osannut ehkä arvostaa samalla lailla kuin nyt osaisin.

      Mukavaa kevään odotusta sinulle ja Papalle! Toivottavasti saatte hyvän kalasaaliin! <3

      Poista
  10. Ja minä hihittelen täällä sitä, että Intian paketissa olisi sormia ja varpaita - paketteja on kiva saada, joten ymmärrän hyvin. Meillä kävi tässä viime viikkoina niin, että vanhempieni paketista oli otettu tavaraa pois. Se on aika ikävä tunne, ja harmitti minua, mutta ennenkaikkea vanhempiani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paketit ovat kyllä kivoja, varsinkin tällaiset herkkuja sisältävät. Mutta varpaita ja sormia ei olisi kiva saada. ;-)

      Ymmärrän harmituksesi todella hyvin! Äiti lähetti minulle kerran syntymäpäiväksi Intiaan jotakin, mikä ei sitten koskaan saapunutkaan perille. Erityisesti äitiä harmitti yksi lapsuudenkuva, jonka hän oli laittanut lähetyksen mukaan ja joka tietysti sekin katosi ikuisiksi ajoiksi. :-(

      Poista
  11. Hi
    Täällä on nautittu talvesta ja lumesta kovasti. Maalla, ison tontin omaavana ja yksityistietäkin 300m, lumen tulo tietää paljon töitä. Siis hyvää hyötyliikuntaa. Autallin edusta ja pihatie aurataan tallissa löytyvällä traktorilla, mutta piisaa sitä lumikolan kanssa heilumistakin. Polut roskikselle, kompostille, pihasaunaan, pitää kolata auki. Ja kun sopivasta suunnasta tulee, tehdään työ useampaan kertaan.
    Sukset kaivettiin heti esiin ja nyt ollaankin käyty hiihtämässä moneen kertaan. Olen lukenut että siellä Helsingissä on hyviä latuja ja paljon. Eikö hiihtäminen olisi sinullekin hyvä lisä lajivalikoimaan? Minusta metsässä hiihtäminen työpäivän jälkeen laskee todella stressitasoa.
    Minä olen opetellut fileoimaan itse kalan. Ostamme useimmiten perjantaisin kokonaisen lohen, jonka sitten fileoin. Toinen puoli menee sähkösavustimeen. Saamme nauttia todella maukkaasta savukalasta. Toinen puoli pannulla tai uunissa tai soppaan. Jos kerkiän perkuupaloista keitän kalaliemen soppaan. Jos ei ei tarvetta kalaliemellä, niin perheemme 4 kissaa kyllä nauttii kalanpäästä.
    Eikö pakettinne Intiasta jää tulliin? Aika tarkkana saa olla kun säädökset on muuttuneet. Mietin että paketissa ei saa ainakaan olla mitään mikä luokitellaan siemeneksi. Säädökset muuttuivat 1.1.2020.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, Wilumiina! Rakastan hyötyliikuntaa, joten lumityöt eivät kuulosta yhtään pahalta. Toki jos niitä saisi olla tekemässä jatkuvasti, voisi ääni muuttua kellossa. ;-) Se minua täällä kaupungissa juuri rassaakin, kun näiden lumien kanssa on muiden armoilla, eikä auta muu kuin odotella, että joku tulisi auraamaan tiet. Mulla kävi jo mielessä ajatus, että ostan lumikolan, ja menen itse auraamaan tuon tien, mutta se voisi olla jo pikkuisen ylimitoitettua. :-D

      Periaatteessa tykkäisin kyllä hiihtää, mutta on monta syytä, miksi en halua harrastaa hiihtoa. Ensinnäkin polveni eivät kestä sitä, koska polvet joutumaan olemaan hiihtäessä koko ajan hieman epäedullisessa kulmassa. Kokeilin hiihtoa muutama vuosi sitten maalla vanhemmillani ollessa ja totesin, että polvet eivät tykkää hiihdosta yhtään edes silloin, kun ne ovat kunnossa, saati sitten silloin, kun ne eivät ole (kuten nyt). Toiseksi hiihtolatuja ei luonnollisestikaan kaupungissa ole, mikä tietää sitä, että ensin pitäisi lastata sukset autoon ja ajaa hiihtoladuille ties millainen matka. Sitten siellä perillä olisi "muutama" muukin, ja sekä parkkipaikoilla että laduilla olisi kaamea tungos. Laturaivostakin on kirjoiteltu paljon viime aikoina, ja sekin pelottaa. Oma hiihtovauhti kun ei ole kummoinen, joten varmasti joku repisi pelihousunsa (vai pitäisikö sanoa hiihtohousunsa), kun minä olisin tientukkeena.

      Minäkin fileoin joskus kalan itse, varsinkin jos on pienemmästä kalasta kyse, mutta ison kalan kanssa on se ongelma, että sitä pitäisi syödä useampi kerta peräkkäin (kun meitä on vain kaksi, ja ukkeli on aika pieniruokainen) tai sitten kala pitäisi laittaa pakastimeen. Kumpikaan vaihtoehto ei oikein houkuttele. Savukala on kyllä hyvää! Iskä tapasi aina savustaa pyytämiään ahvenia, ja se oli kyllä herkkua (vaikka ruodot vähän ärsyttivätkin).

      En tiedä tullisäännöksistä tuon taivaallista, mutta olen tietenkin siinä uskossa, että totta kai pakettimme tulee perille! Muuta mahdollisuutta ei ole. Nähtäväksi jää, miten käy. :-)

      Rattoisia hiihtolenkkejä sinne!

      Poista
  12. Minä ostan esim. lohta yleensä vain to-la aikana, sen jälkeen sitten lämminsavulohta tai vakuumiin pakattua lohta. Lähikaupassa maksaa lohi tiskissä usein about 30€/kg niin sillä hinnalla en todellakaan osta viikon vanhaa kalaa. Välillä teen kalan perässä hakureissuja muihin kauppoihin. Isäni käyttämässä kaupassa on hyvä kalatiski, mutta enpä sieltäkään ostaisi kalaa maanantaina.

    Kerran kysyin lähikaupan kalatiskiltä, että onko heillä milloinka niin tuoretta lohta, että sitä voisi syödä sushin päällä. Myyjä totesi ykskantaan, että ei milloinkaan.

    Hienot kuvat kuurankukista ja auringonlaskuista!

    Minä tykkään talvesta, silloin on kun lunta riittävästi ja sopiva pikkupakkanen ja aurinkoa. Kaikki näyttää niin kauniilta ja valoisalta ja pakkaslumi narskuu kenkien alla mukavasti. Ja voi miettiä, että menisikö hiihtämään, kävelemään jäälle, laskettelemaan vai käpertyisikö sittenkin sänkyyn kirjan kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkevän kuuloinen kalanostamissysteemi sinulla! Jotain tuommoista voisi itsekin ajatella. Toisaalta vähän ärsyttää, jos kalan ostaminen pitää rytmittää sen mukaan, milloin kaupassa on tuoretta kalaa, eikä sen mukaan, milloin itse haluaisi sitä syödä.

      Aika karmaiseva vastaus sushikysymykseesi, mutta hyvä, että myyjä oli kumminkin rehellinen. Onhan kalamyyjilläkin kai jonkinlainen vastuu myymistään tuotteista...

      Jos harrastaa talvilajeja, niin silloin talvi on tietysti ihan paras vuodenaika. :-) Minä tykästyin pari vuotta sitten lumikenkäilyyn, ja sitä olisi tosi kiva päästä kokeilemaan taas, mutta polvet ovat olleet marraskuun lopusta sellaisessa kunnossa, että edes tavan kävelylenkit eivät onnistu. :-(

      Poista
  13. Minusta on kamalaa ostaa kalaa, koska kesällä maailman lempipaikassani Pohjois-Karjalan Pyhäjärvellä, sinullekin tutulla seudulla, kala saatetaan perata jo veneessä matkalla rantaan, joten ajatus siitä että kaupassa myytävä tuorein mahdollinen kala on pyydetty kolme päivää aiemmin, on kerta kaikkiaan kauhistus.

    Mutta rakastan kalaa, ja kun ostan sitä, ostan sitä useimmiten Hakaniemen hallin "Kalaa Patagónicosta" , jonka löysin telkkariohjelman takia. Ohjelmassa eräs argentiinalainen Teresa kertoi, että kerran hänen synttäreillään ystävät käskivät häntä tökkäämään sokkona karttapalloa, sinne minne sormi osuisi, hänen seuraavan matkansa pitäisi suuntautua. Sen verran hän oli tirkistänyt huivin alta, ettei päätynyt Venäjälle, vaan Suomeen. Täällä hän rakastui, erosi ja perusti kalakaupan Hakaniemen kauppahalliin. Pitihän minun sitten käydä kokeilemassa, minkälaista kalaa sieltä saa.
    Teresaa itseään en kyllä ole nähnyt siellä pitkään aikaan, mutta käyn siellä aika harvoin, koska en asu yhtään siellä päin ja hallissa on kyllä hallin hinnat...

    Silmälaseissa suurin vaara ei ole se, että istuu niiden päälle tms, vaan että aukaisee kuuman uunin, tiskikoneen tai kattilankannen, kuumat höyryt saattavat tuhota suojapinnoitteet ja pilata linssin. En tajua, miten vieläkään ei ole kehitetty kuumuutta kestäviä pinnoitteita, vaikka tuo ongelma on ollut olemassa ties kuinka kauan. Sitten kun tarttuu kattilankanteen toisella kädellä, muistaa siinä vaiheessa "ai niin silmälasit" ja vetää lasit päästään toisesta aisasta, mikä taas löysyttää ja rasittaa epätasaisesti sitä aisaa/saranaa.

    T. Kala

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, osuva nimimerkki sinulla. :-)

      Pyhäjärveä on kyllä ikävä! Harvassa paikassa näkee niin kirkasta vettä kuin siellä. Kolme päivää vanha kalahan on näillä leveysasteilla vielä tuore, kun monesti on tosiaan sitä viikon vanhaa tavaraakin tarjolla. Karmaisevaa ajatus todellakin.

      Suuret kiitokset kalakauppavinkistä!! Kävin googlettelemassa kauppaa, ja pitää ehdottomasti käydä testaamassa tuo. Ihan mahtava juttu, että viitsit vinkata. <3 Hallin hinnatkaan eivät haittaisi, koska syömme kalaa (esim. kanaan verrattuna) kuitenkin aika harvakseltaan, ja sen kerran kun kalaa ostaa, siitä olisi valmis vähän maksamaankin, jos saisi oikeasti tuoretta kalaa. Tai edes tuoreempaa kuin Prismoissa ja Cittareissa.

      Olinkin unohtanut nuo kuumat höyryt. On tosiaan ihmeellistä, että vielä ei ole keksitty kuumuutta kestäviä pinnoitteita! Minulla on (toistaiseksi) kyse vain lukulaseista, joten olettaisin, että käytän niitä vain lukiessa ja läppärillä ollessa. Mutta mistä sitä tietää, saattavathan ne unohtua päähän uunin luukkua avatessakin! Nämä lasiasit on kaikki mulle niin uusia, että saa nähdä, miten lasien käyttöön tottuu ja millaisiksi käyttörutiinit muodostuvat.

      Mukavaa viikon jatkoa ja kiitos kommentistasi! :-)

      Poista
  14. Olen ollut kaupassa töissä ja vaikka palvelutiskien tuotteet usein mielletään tuoreiksi saattavat ne olla aika kaukana siitä. Mutta onhan se yllättävää, että rannikkokaupunki Helsingissä kalat ovat vanhoja. Sisämaassa se on enemmän järkeenkäypää.

    Olen samanlainen, en mielelläni ostaisi mitään palvelutiskiltä. Aika vähän sitä harrastankin, mutta toisinaan on pakko.

    Tuo onkin hyvä vinkki: musiikki täysille ja tanssiksi. Siinä on sitten muillakin mahdollisuus hyvään mieleen tai ainakin ihmetykseen. Mun vastaava painajainen täällä on ollut akun tyhjeneminen. Kerran niin kävi koulun carpool-jonossa ja sekös harmitti. Onneksi löytyi ystävällinen kanssa-autoilija akkukaapeleiden kanssa ja saatiin auto käyntiin. Kurvasin äkkiä kotiin vaihtamaan auton ja takaisin jonoon täydemmän akun kanssa.

    Mukavaa viikkoa sinne lumen keskelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palvelutiskeillä on tosiaan tuoreen maine, vaikka aika usein ehkä syyttäkin. Ukkelin mielestä mun pitäisi ostaa kanakin palvelutiskistä (ja aika usein ostankin sen takia, että sillä tavalla saan tismalleen haluamani määrän), mutta kanat ovat kalojakin kinkkisempiä siinä mielessä, että niistä ei ole näkyvillä mitään päiväyksiä. Jostain syystä kanan ostaminen tiskiltä ei ahdista oikeastaan yhtään, eikä ainakaan yhtä paljon kuin kalan. Se on se kala, mistä on nyt tullut hirveä peikko!

      Ukkelilla on välillä sellaisia näkökulmia asioihin, että ei tulisi itselle ihan ekana mieleen. Niin kuin sekin, kun harmittelin, kun en voinut käyttää silmämeikkiä, ja ukkeli kehotti minua piirtämään itselleni viikset ja parran, niin kukaan ei kiinnittäisi huomiota mun silmiin. :-D Aina nää ukkelin oivallukset ei kyllä naurata, vaan lähinnä ottaa vain pattiin...

      Akun tyhjeneminen kuulostaa todella ahdistavalta ajatukselta sekin. Onneksi löytyi ihana kanssa-autoilija, joka auttoi! <3 Ihmiset osaavat kyllä yllättää positiivisesti, sillä minäkin olen aina hädässä löytänyt auttajia.

      Mukavaa viikkoa sinullekin! :-)

      Poista
  15. Ihan ensimmäinen reaktio tähän juttuun oli: TIRSK ja HIRN!! =D

    Kauniita kuurankukkia! Meillä ei ole paikkaa, minne niitä tulisi, joten en ole vuosiin edes nähnyt. Pitänee lähteä tutkimaan tyttären parvekelaseja. "Äiti tuli nyt kylään. Ei, ei tarvi keitellä kahvia, menen tänne partsille ihmettelemään teidän kukkia". (Saattaisi päästä hoitoon?)

    Kalajuttu Hesarissa oli karmea. Minä tykkään kalasta ja sen jälkeen on ahdistanut niin, että ollaan syöty miehen kalastamia haukia ja nyt alkaa haukimureke ja wallenbergit tulla kyllä korvista. Rehellinen savukala olisi pala taivasta! Mutta.

    Teejoulukalenteri, paras keksintö sitten aamiaisen. Et juo teetä??? *tyrmistys* Toisaalta, nauroin idealle kierrättää kalenteri, koska se on hankittu ja sisältö ei hupene. Näppärää. Itse tekisin tuossa kohtaa siitä uuden kalenterin ensi vuodelle täyttämällä nuo pikkulaatikot uusilla teepusseilla... kierrätysvinkki ehkä sekin?

    Lopuksi fysiikan lait ja auton keula. Tälle röhähdin niin, että piti selitellä naapurihuoneen lääkärille. *nolo* Olen siis töissä ja 10 min aikaa potilaiden välillä.

    Kiitos taas! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Vivi, ihanasta kommentistasi. Kiva jos tykkäsit höpinöistäni. :-)

      Enpä ole minäkään nähnyt kuurankukkia moneen vuoteen tätä ennen! Onkohan niistä(kin) tullut katoava luonnonvara? Viimeksi taisin nähdä kuurankukkia vanhempien edellisen asunnon lasiterassilla, mutta siitä on jo vuosia.

      Nyt vaan sitten heti ensi tilassa tyttärellesi kuurankukkia bongaamaan! :-D Voihan se olla, että kyseessä on paikallinen lajike, joka vaatii aivan erityisen kasvupaikan, ja ties vaikka sinua onnistaisikin. ;-)

      Eikö ollutkin ihan kaamea se kalajuttu. :-( Muistan sen joka kerta, kun haahuilen kalatiskin lähistöllä. Tänään ostin vakuumiin pakattua kalaa, kun teki mieli lohirisottoa. En viitsinyt edes mennä palvelutiskille kyselemään mitään, kun oli maanantai.

      Kyllä mä teetä juon, jos ei muuta ole, mutta mieluummin valitsen aina kahvin. Tosin jos on tullut viiniteltyä reippaammalla kädellä edellisenä iltana, niin silloin tee maistuu jostain syystä kahvia paremmin. :-D Onneksi näitä päiviä on nykyään varsin harvoin! Rooibosta juon aina joskus, jos haluan välttää kofeiinia, mutta se ei taida ollakaan varsinaisesti teetä...

      Hitsin hyvä idea tuo kalenterin uudelleen täyttäminen! Kalenterinhan voisi täyttää jollakin muullakin kuin teepusseilla! Kiitos ihan mahtavasta ideasta! Taidanpa askarrella ensi jouluksi jotain kivaa. :-)

      Juu se on jännä juttu, että kun on pidempi auto, niin se vaatiikin enemmän tilaa. Tuo kokemus opetti mulle senkin, että on ihan ok nousta autoa pysäköidessä ulos katsomaan, onko auton edessä/takana vielä tilaa. Parempi joskus vaan niellä ylpeytensä kuin uskotella itselleen, että kyllä siellä varmaan on vielä tilaa, kun eilenkin oli. :-D

      Mukavaa työpäivän jatkoa sinulle, ja jos olet jo kotona, mukavaa päivän jatkoa sitten muuten vain! <3

      Poista
  16. Hei! Löysin blogisi ja liityin seuraajiin.
    Olet saanut hienoja kuvia kuurankukista. Pari päivää sitten yritin vangita kuvaan luokkani ikkunassa olevia kuurakukkia, mutta ihan höpsis meni.
    Tuo kalajuttu alkoi vähän mietityttämään... Kuinkahan kauan kalat kaupassa oikeaasti ovat... Kalat ovat eri yksilöitä, on kyllä aika toiveikas selitys :D
    Minulla on monitehot. Tähän on tultu. Itseasiassa kaukonäkö on parantunut ja nyt sitten tarvitsen lukemista ja kässäilyä varten tehoa lähinäköön. Kasvua ja kehitystä se lienee tämäkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan Tarja! Tosi kiva että löysit tänne ja että liityit vielä seuraajaksikin. Lämpimästi tervetuloa. <3

      Toivottavasti kuurankukat näyttäytyvät sinulle tänä talvena vielä toisenkin kerran ja sinulla on silloin parempi kuvausonni. :-)

      Hih, kalat ovat tosiaan eri yksilöitä... kuten ovat ihmisetkin! Minulla alkaa kala tökkiä nyt todella pahasti, sillä ostin maanantaina kaksi pakettia jotain Saimaan kirjolohta (vakuumissa), kun teki mieli lohirisottoa (tai no, kirjolohi-, jos tarkkoja ollaan :-D), ja siinäkin kalassa oli sellainen tunkkainen sivumaku. :-(

      Tänä aamuna käytin ekan kerran lukulaseja Hesarin lukemiseen, ja kylläpä olikin erilainen lukukokemus. :-) Kun vertasin tekstiä laseilla ja ilman, niin näytti pikkuisen eriltä. Mietin vain, että lähteekö näkö nyt huononemaan, kun silmien ei tarvitse enää pinnistellä, kun lasit tekevät työn. Mutta hieno homma jos näkö voi parantuakin!

      Poista
  17. Ihanat kuvat jälleen <3

    Minä kyllä rakastan talvea! Ihanaa valkoisuutta ja kimalletta, hiljaa leijailevia hiutaleita. Tälläistä pakkasta kuin nyt hieman miinus kympin molemmin puolin. Kirkkaita tähtiöitä ja narskuvaa lunta. Toki rakastan jokaisesta vuodenajasta jotakin :-D
    En missään nimessä voisi asua seudulla jossa selvää vuoden aikojen vaihtelua ei ole.

    Kalaa saisi tuoretta varmasti jos itse sitä kalastaisi. Minä lopetin virvelöinnin ja pilkkimisen, koska en osaa syödä kun lohta ja sitäkin hyvin harvoin. Ukko kyllä söisi kalaa kuin kalaa, mutta eipä tuokaan enää innokas kalastelija ole.
    Minä tein kummipojalle kaljakalenterin. Kenties sinun kannattaa harkita ensi jouluksi samaa tai viini? ;-D

    Mukavia talvisia kelejä sinne!

    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tykkäsit! :-) Itsekriittisenä löysin kuvista lähinnä vain moitteita, mutta onneksi kuvakoko ei ole tuon suurempi. ;-D

      Noin kun kuvailet talvea, niin kyllähän talvi kuulostaa aikas kivalta. Mutta yritäpäs elää pakkasten ja lumen keskellä, se onkin jo eri asia. :-D (Tarkoitin siis itseäni). Ärsyttää niin pirusti se, miten paljon vaikeammiksi ihan simppelitkin asiat talvella muuttuvat.

      Mäkin kyllä tykkäisin vuodenaikojen vaihtelusta, mutta en välttämättä tällaisesta kesä-syksy-talvi-kevät -systeemistä. Tosin sadekausi-kuivakausi -jakokaan ei oikein miellytä. Mikä se miellyttävä vuodenaikajako sitten olisi, sitäpä en tiedäkään. :-D

      Kalastaminen on kyllä kivaa... niin kauan kuin ei tule kalaa! Minusta on ihan hirveän pelottavaa, jos nostaa vedestä ylös jonkun jättimäisen vonkaleen, joka venkoilee koukussa hulluna. Miten sellaiseen uskaltaa edes koskea?

      Hihii, kaljakalenteri on hyvä idea! Kummipoikasi oli varmasti ilahtunut kalenteristaan. :-) Viinikalenterikin olisi kiva, ja sen jälkeen olisikin sitten hyvä aloittaa tipaton tammikuu.

      Mukavia talvikelejä sinnekin! <3

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3