Lapset ovat aikuistuneet, kun he eivät enää kysele, mistä he ovat tulleet, eivätkä he suostu kertomaan, minne he ovat menossa.


perjantai 14. elokuuta 2020

Viherpeukalon syntymä ja kuolema

Muistatteko, miltä meidän parvekkeella kesäkuun alussa näytti? Jos joku ei satu muistamaan, niin tässä muistin virkistämiseksi pari kuvaa: 

Tänään parvekkeella näyttää tältä: 

Tarkkanäköisimmät varmasti huomasivatkin, että lähes kaikki kasvit ovat lähteneet. Jäljellä ovat enää tuo amppeli, jossa on hopeaköynnöstä (joka onkin kasvanut aika hurjasti), laakerinlehti, timjami ja ruohosipuli, sekä pari pienempää kukkaa, jotka ostin suunnilleen kuukausi sitten. Niin ja tietysti anopinkieli. Syy kasvikatoon: samalla kun perustin puutarhan, tuli perustettua näköjään myös eläintarha. 

Ensiksi kukat parissa isossa ruukussa rupesivat näyttämään vähän onnettomilta. Luulin, että olin kastellut kukkia liikaa tai liian vähän, ja rupesin kiinnittämään tarkemmin huomiota kasteluun. Lehdet muuttuivat kumminkin ruskeiksi, ja lehtien pinnalle tuli jotain valkoista huntumaista kasvustoa. Koska kukat eivät näyttäneet toipuvan millään, en keksinyt muuta keinoa kuin singota ne mäkeen. (Korianteri oli tässä vaiheessa jo mennyttä kalua, kun siihen oli tullut kirvoja.) En tajunnut tutkia kasveja sen tarkemmin, mutta nyt jälkeenpäin olen miettinyt, että niissä saattoi olla vihannespunkkeja.

Sitten huomasin petunioissa elämää. Kameran avulla kasveja tutkittuani huomasin, että niissä oli kirvoja. 

Kirvat eivät näyttäneet olevan ainoita ötököitä, sillä lehdissä oli myös jotain valkoisia ötököitä. 

Kolmas iso ruukku, jossa oli verenpisaraa ja uudenguineanliisaa (joka oli jo kuollut samaan "tautiin" kuin aiemmat isojen ruukkujen kukkaset), joutui seuraavaksi syyniin. Verenpisarasta löytyi lisää ötököitä. 

Googlettelun seurauksena tulin siihen tulokseen, että nämä ovat ilmeisesti ansarijauhiaisia. Kuvassa näkyy ötököiden lisäksi myös niiden munia ja ulostetta (mustat pisteet). 

Ötököistä olisi kai voinut yrittää päästä eroon suihkuttelemalla niitä joillakin myrkyillä, mutta minä en sellaiseen leikkiin rupea. Ötököistä ei pääsisi kuitenkaan kokonaan eroon, ja saisin olla suihkuttelemassa kasveja alvariinsa – ilman että suihkuttelusta olisi edes mitään hyötyä. Kukat saivat siis lähteä. Nyt ne ovat sullottuina multineen jätesäkkeihin, kun en ole vielä keksinyt, mihin ne dumppaisin. Rööriin tuskin kannattaa yrittää? 😆 Ukkeli ei tajunnut, mikä ongelma minulla oli ötököiden kanssa, ja miksi minun piti heittää kukat pois. "Ötököiden kanssa pitää vain oppia elämään", oli hänen näkökantansa. Intialaiset!

Elämää löytyi sisätiloistakin. Sitruspuu ei ollut kasvanut enää pitkään aikaan samalla tavalla kuin aluksi, ja kun rupesin tutkimaan puuta tarkemmin, siitäkin löytyi ötököitä. Äiti neuvoi viemään kasvin suihkuun ja suihkuttelemaan sitä kylmällä vedellä, ja näin teinkin, vaikkakin sadatellen. Multaa ja kasvin pudonneita lehtiä kun oli sitten kylppärin lattia täynnä. 

Aika pian kuitenkin huomasin, että suihkuttelusta ei ollut ollut mitään apua, ja kun rupesin tällä viikolla tutkimaan lehtiä tarkemmin, lehtien alapinnoilta löytyi valkoisia palluroita. 

Googlettelu paljasti näiden olevan villakilpikirvoja. Taas uusi laji! Tätä menoa meikäläisestä tulee kasvituholaisten asiantuntija.

Ukkeli kysyi, kun kuvasin sitruspuuta, että meinaatko heittää senkin kasvin menemään. Ukkeli oli sitä mieltä, että minun pitäisi viedä kasvi parvekkeelle ja suihkutella sitä jollakin myrkyllä. Ötökät inhottavat minua kumminkin niin paljon, että en siedä niitä yhtään silmissäni, ja jos niitä jossain kasvissa on, se on moro kertalaakista. Lukemani mukaan villakilpikirvoista on muutenkin hyvin hankala päästä eroon, sillä torjunta-aineet tehoavat vain vastakuoriutuneisiin toukkiin. Meille meinasi tulla ukkelin kanssa oikein riita asiasta, kun hän ei ymmärtänyt näkökantaani ollenkaan. Vasta kun näytin ukkelille ottamiani kuvia ötököistä ja kysyin, että haluatko, että meillä on kotona tämmöisiä, ääni muuttui pikkuisen kellossa. Sitruspuullekin on siis alkanut lähtölaskenta, ja se odottelee vain sitä hetkeä, että saan ryhdyttyä toimeen.  

Minun ötökkäkiintiöni on nyt täynnä, ja olenkin päättänyt, etten hanki enää ikinä yhtään kasvia kotiin. En parvekekukkia enkä viherkasveja. Voisin vielä jollakin tavalla hyväksyä sen, jos kasvini kuolisivat huonon hoidon takia (kuivuuteen tai liikakasteluun), mutta ötökkäinvaasiot ovat minulle liikaa. En todellakaan halua laittaa aikaa ja rahaa kukkasiin, jos niiden kohtalo on sitten tämä. Äiti sanoi, että lasitettu parveke on erityisen otollinen ympäristö ötököille, mutta sitä vain ihmettelen, mistä ötökät ovat kasveihin alun perin tulleet. Eivät kai ne kuitenkaan itsestään sikiä?

Ehkä kasvit menestyisivät parvekkeella paremmin, jos kasveja jaksaisi olla koko ajan hoitamassa ja kyttäämässä, mutta minä en rakasta kasveja niin paljon, että jaksaisin uhrata kaiken liikenevän aikani niille (okei, pientä liioittelua). En ole viherpeukalo, eikä minusta sellaista tule. Olen toki todennut tämän monesti aiemminkin, mutta jospa asia menisi nyt viimeinkin jakeluun.

Kynttiläkin on sulanut muodottomaksi parvekkeen kuumuudessa.

Nyt kun kerran ruvettiin kasveista ja ötököistä puhumaan, niin puhutaanpa vielä vähän lisää. Kävin nimittäin tällä viikolla Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, jossa on tehnyt mieli käydä koko kesän, mutta en ole saanut aikaiseksi.

Opastettu kävelykierros meneillään.

Kylläpä olikin kiva huseerata pitkästä aikaa kameran kanssa oikein antaumuksella. (Pahoittelen kuvatulvaa.)

 

 

Kuinka ollakaan, kasvitieteellisestä puutarhasta löytyi lisää ötököitä. 

Vauveli-kimalainen.

Mukava viikonloppua! 😘

Viherpeukalo RIP.

35 kommenttia:

  1. Villakilpikirvoilla on uskomaton elinhalu. Mulla oli joskus ihana palmu, sitten kirvat tulivat. Myrkytinkin vaikka tykkään ötököistä mutta turhaan. Selvisivät siitä.

    Mitään haittaahan niistä ei ole ja sinänsä halpoja lemmikkejä ja mielenkiintoisia mutta kasvit näyttivät kamalilta joten moikka.

    Ostetut kasvit kuulemma kannattaisi aina pitää karanteenissa. Äitini ja mummuni olivat kasviharrastajia ja heillä ei koskaan ollut/ole ötököitä koska karanteenittavat tulokkaat.

    Kiva muuten kun postailet, olen laiska kommentoimaan mutta kiva kuulla sinusta. Parvekkeenne on mahtavan kokoinen ja näyttää tosi kivalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos karanteenivinkistä! En ollut kuullutkaan kasvien karanteenista, ja kävin nyt lueskelemassa siitä. Olen tehnyt ilmeisesti monta muutakin virhettä sitruspuun kanssa, sillä ilmeisesti multakin olisi kannattanut vaihtaa heti. Yleensä olen näin tehnytkin (siis sen harvan kerran, kun olen kaupasta jonkin kasvin ostanut), että olen vaihtanut mullan heti, mutta nyt kysyin myyjältä, tarvitseeko multa vaihtaa heti, ja hän sanoi, että ei. Hänen mukaansa multa tarvitsee vaihtaa vasta silloin, kun kasvilta alkaa tila loppua, eli kun juuret alkavat tunkea ruukun pohjan reiästä ulos. Mutta mahdollisten ötököiden kannalta multa olisi varmaan hyvä vaihtaa heti...

      Harmillista, että villakilpikirvat valtasivat palmusi. :-( Luinkin, että ne tykkäävät kovapintaisista kasveista, kuten juuri palmuista.

      Kiva että jätit kommenttia. <3 Mukavaa viikonlopun jatkoa!

      Poista
  2. Juu kyllä on ollut vika siinä kaupassa mistä nuo kasvit hankit. Täytyy tosiaan varoa myös kun tuo uuden kasvin kotiin missä on ennestään kasveja. Siskoni menetti upeat orkideansa kun uusi tulokas olikin ötökkäinen ja ne levisivät entisiinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tullut mieleenkään, että vika olisi voinut olla kaupassa. Heti syytin itseäni, että olen itse jotenkin aiheuttanut ötökkäinvaasion.

      Tosi harmi, että siskosi orkideoille kävi noin. Sitä vähän ihmettelen, että mulla nuo villakilpikirvat eivät olleet levinneet limoviikunaan ja viirivehkaan, vaikka kasvit ovat tosi lähellä sitruspuuta. Täytyypä tutkia vielä uudestaan.

      Poista
    2. Juu kannattaa tutkia. Mutta ötököillä on myös omat lempparinsa. Omissa limoviikunoissani en ole ikinä kirvoja nähnyt. Eivät kai ole maukkaita tai/ja sitten oksat ja lehdet eivät ole tarpeeksi pehmeitä niiden leuoille.

      Poista
    3. Limoviikunat ei sitten taida olla ötököiden mieleen. Jos tästä jotain positiivista pitäisi yrittää löytää, niin tämä on ainakin hyvä asia. :-)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Herttilei! Mun kommentti pääsi perille.
      Voi kuinka monta kertaa olen juttujasi kommentoinut, mutta ikinä(vuosiin) ei ole päässyt perille. =)

      Poista
    2. Hemmetti vieköön, ihan mahtava juttu, että kommentti tuli perille!

      Kiitos kommentistasi ja sinnikkyydestäsi! <3 <3

      Poista
  4. Voi kurjuus, kirvat ja muut ötökät kasveissa ovat kyllä kurjia.,Kun mulla on sellaisia ollut niin olen yleensä leikannut kasvia tai heittänyt pois.,Mulla on nyt ikkunan nurkassa kasvamassa paljonkin siemenistä kasvatettuja kasveja, eikä onneksi vielä kirvoja, mutta joskus olen etikkavedellä suihkuttanut,joskus luin että se auttaisi. Helsingin kasvitieteellinen puutarha on kyllä upea paikka, ja hienoja kuvia olet siellä ottanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ötökät olivat päässeet valtaamaan kasvit jo niin pahoin, että mitään ei ollut enää oikein tehtävissä, ainakaan mun mielestä. Olisikin kai hyvä tarkkailla kasveja säännöllisesti, ettei tilanne pääsisi kehittymään näin pahaksi...

      Minä luin, että myös mäntysuopaliuosta voisi suihkutella kasveille, mutta en tiedä, olisiko siitä jotain apua.

      Kiitos, Jael, ja mukavaa viikonlopun jatkoa! :-)

      Poista
  5. Osta parvekkeelle tekokasveja.Niitähän löytyy nykyisin jos jonkinlaisia ja lähes aidon näköisiä vielä.Itse oon nyt jo varmaan 3 vuotta ollut ilman ns.kesäkukkia ja ostin teko viherkasveja ja kun lasitettu parveke eikä alin kerros,niin hyvin on mennyt kesäkukkien korvikkeena,eikä ole aurinkokaan niitä haalistanut.Ja helpot hoitaa jos lähtee vaikka matkalle=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, hyvä idea! Kävinkin saman tien tutkiskelemassa tekokasvivalikoimaa, ja niitähän näkyy olevan vaikka minkälaisia. Eikä haittaisi, vaikka vähän maksaisivatkin, kun tietää, että ne eivät ainakaan kuole. :-D Eivätkä taida kelvata ötököillekään. Paitsi että minun tuurillani onnistun varmasti ostamaan kasvin, jossa on jokin tekokasvituholainen. :-)

      Poista
  6. Voi miten kurjasti kävi kasveillesi! Olen samaa mieltä kuten tuolla ylhäällä, että kaupasta ne ovat tulleet ja pitäisi laittaa ensin karanteeniin. Minulla ei ole ollut yhtään kukkaa/kasvia sisällä - basilikaa lukuunottamatta - kun muutin tänne. Kyllästyin siihen, että aina piti pyytää jotain kastelemaan tai tehdä jotain jippoja sitä varten, sillä olin aina pitkiä aikoja poissa. Nyt ei ole sitä ongelmaa.

    Sinulla oli aivan upeita kuvia nuo kasveista ja pörriäisistä otetut. Tosi hienoja! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, otti kyllä pattiin aika rankasti. Sen verran tuli kuitenkin nähtyä vaivaa kasvien takia. Mutta sainpahan hyvän opetuksen, jos ei muuta. Siperia opettaa - ja Plantagen. :-D Ei mulle ole tullut mieleenkään, että kaupan kasvien mukana voisi tulla jotain "kaupanpäällisiäkin".

      Minulla ei ole ollut viherkasveja (muuta kuin se anopinkieli) samasta syystä, kun ovat joutuneet aiemmin olemaan niin pitkiä aikoja yksinään. Anopinkieli on selvinnyt kolmekin kuukautta ilman vettä. Se on kyllä kiitollinen tapaus.

      Kiitos, Helena. <3 Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  7. Voihan tylsyys... Niinkuin aiemmin mainittiinkin, niin onhan ne öttiäiset voineet tulla jo kasvien mukana. Meillä ei oo onneks muita tuholaisia kuin ne hemmetin kotilot. Nekin onneksi narskuttelee takapihan kasveista vain lehtiä, tosin ei sekään nyt kivan näköistä ole, kun lehdet on kuin rei'ittimellä nakutetut.

    Ihana toi hanhien kävelyretki! Ja muutenkin noi Kaisaniemen kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun ajattelee, niin olisihan se ihme, jos kaupan kasvit olisivat kaikki ötököttömiä. Kaupoissa on kuitenkin niin paljon kasveja, ja kun ne ovat melkein kiinni toisissaan, ötökät pääsevät myös leviämään aika helposti.

      Kotilot ovat kyllä ällöttäviä nekin, ja niistä taitaa olla myös aika vaikea päästä eroon...

      Hanhet olivat kyllä tosi hupaisia, kun ne mennä tepastelivat rivissä. :-)

      Poista
  8. Mun hygieniahysteerisellä kaverilla oli parvekkeen lattialla iso etana-armeija ja kävi ilmi, että hänen ostamassaan mullassa oli ollut etanan munia. Ehdittiin jo ihmetellä miten etanat voi tulla niin korkealla parvekkeelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi kaamea, eipä ollut kiva kaupanpäällinen tuokaan. Kaikkea sieltä kaupasta näköjään kasvien mukana kulkeutuukin...

      Poista
  9. Kasvit voi multineen (toki ilman ruukkuja) viskata biojätteeseen, ainakin meidän biojäteastiassa niistä on maininta. :)

    Minullakin välillä tulee ostotaimista jotain öttiäisiä, onneksi ovat olleet ulkona eivätkä levinneet muihin kasveihin. Sisälle jos ostan huonekasveja päätyvät ne suoraan suihkuun, eikä ole vielä onneksi sattunut tulemaan sisälle hyönteisiä pahemmin. Ostan kasvini isosta kukkakaupasta eikä niiden kanssa ole mitään ongelmia koskaan ollut.

    Chili kyllä joskus keräsi jotain ötököitä, mutta kuolivat kun siirsin kasvin altakasteluruukkuun jolloin (kuukauden päästä kun altakasteluominaisuutta pystyi käyttämään, juurien sinne yllettyä) pintamulta kuivui ja niiden munintapaikka poistui.

    Ikeassa näkyi ihan kivoja tekokasveja, vähän tyyriitä mielestäni, mutta toimisivat varmasti parvekkeella erittäin hyvin ja tulevathan ne halvemmaksi pidemmän päälle kun ei tarvitse uusia ostella. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on se Röörin biojätereikä niin pieni, ja poisheitettävää on niin paljon, että jäte pitäisi jakaa pieniin osiin, että se menisi reiästä mukavasti alas, eikä mun kärsivällisyys taas riitä moiseen askarteluun. Olenkin miettinyt, että roudaan jätesäkit autoon ja käyn dumppaamassa sisällön jonnekin metsään. Se ei käsittääkseni ole laitonta... Täytyy tosin toivoa, ettei satu silminnäkijöitä, koska jätesäkkien tyhjentäminen metsään saattaa herättää pikkuisen epäilyksiä. :-D

      Hyvä että olet säästynyt pahemmilta ötökkähyökkäyksiltä! Minäkin ostin kaikki kukkani joko Plantagenista tai Muhevaisen puutarhalta, joita kumpaakin olen pitänyt kohtuullisen hyvänä kasvien ostopaikkana. Mutta eipä sitä kai ole mistään koskaan takeita.

      Minäkin muuten siirsin anopin altakasteluruukkuun joskus alkukesästä (ei löytynyt muuta sopivan kokoista ruukkua), mutta olen kumminkin kastellut kasvia yläkautta. Jotenkin vaikea luottaa altakasteluun, kun mullan märkyyttä ei näe. :-) Ja ihmettelinkin, miksi aluksi pitää kastella kasvia yläkautta, ennen kuin siirtyy altakasteluun (siis jos siirtyy :-D), mutta nyt tämäkin selvisi. Kiitos. :-)

      Ikeassa oli tosiaan kivasti tekokasveja, kuten myös Plantagenissa. Mieli tekisi ostaa tekokasveja, mutta ukkeli ei kuulemma haluaisi tekokasveja. Saa nähdä, saadaanko tästäkin riita aikaiseksi. :-D Mutta ihan totta, että tekokasveista voisi vähän maksaakin, kun voi olla varma, että ne kumminkin kestävät vuodesta toiseen.

      Poista
  10. Voi harmi!!! Sun äiti on kyllä oikeessa lasitettu parveke otollinen paikka ötököile kun ei tuule eikä sada niiden päälle :( Mäntysuopa on tehonnu mun ötököile kun niitä joskus tullut kasveihin.
    Vesipisarakuva ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Ötökät saavat tosiaan juhlia rauhassa lasitetulla parvekkeella, kun mitkään luonnonilmiöt ei pääse häiritsemään niiden touhuja. :-/

      Kiitos, Ulrika. <3

      Poista
  11. Voi harmi, että ötökät valtasivat parvekepuutarhasi :(

    En ole oikein ötököiden ystävä, joten pidän kyllä tuollaista ötökkäinvaasiota vastenmielisenä. Toki kiitan hyvästä ja informatiivisesta ötökköpostauksesta ja hienoista kuvista ;)

    Minulla on suurin osa kasveista pihalla ja ne ovat toistaiseksi välttyneet suuremmilta ötökkämääriltä. Ainahan sitä kukkapenkissäni tietty muurahaisia, hämähäkkejä ja muita kavereita, mutta ei niin pahasti, että ne olisivat kasveja tappaneet. Minulle kasvit tappaa yleensä talvi.

    Viikonloppuna näin niin ison hämäkäkin, että epäilen tarantellojen sopeutuneet suomen olosuhteisiin. Onneksi se oli sellaisessa paikassa, että ei päässyt etenmään minua kohti, muuten olisin saattanut kirkaista.

    Kivaa viikkoa Satu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kieltämättä harmitti, mutta tulipahan opittua ainakin, että lasitettu parveke ei ole paras mahdollinen paikka puutarhaharrastukseen.

      Taisi tosiaan tulla tehtyä varsin perusteellinen ötökkäkatsaus. :-D Pahoittelut, jos ötökät aiheuttivat inhon väristyksiä.

      Pihalla kasvit taitavat saada sen verran sadetta ja tuulta päälleen, että ötökät eivät kerkeä oikein juhlimaan. Ehkä meidänkin parvekkeella auttaisi, jos pitäisi laseja alvariinsa auki, mutta sitten ilmasta tulee pölyä parvekkeelle, ja saa olla putsaamassa paikkoja useammin.

      Hämähäkit ovat kyllä tosi pelottavia. Pieni kirkuminen auttaa aina asiaa. ;-)

      Kivaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  12. Tylsää, että kasveille kävi noin! Toi on kyllä mulle ihan tuttua; onnistun yleensä aina tappamaan kaiken, mitä yritän kasvattaa. Meillä on sisällä yksi (henkitoreissaan riutuva) kasvi ja pihalla/puutarhassa eriasteisissa kuolonkourissa kituvia kasveja. Tänä kesänä menetin pari pensasta joillekin ölliäisille, jotka söivät pensaan kaikki lehdet pitsimäisiksi. Ainoa, mitkä kukoistavat, ovat kaikki mahdolliset rikkaruohot. Tekisi mieli asfaltoida koko piha ja "puutarha"... 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Espoossa rantaraitin varrella on muuten yksi omakotitalo, jonka pihaa olen aina ihaillut, sillä se olisi jut mun mieleen. Koko piha on sepelöity, ja ainoat kasvit (jos oikein muistan) oli jotain katajan näköisiä puita. Piha oli minusta todella tyylikäs - ja todella helppohoitoinen. Paitsi että viime vuosina huomasin, että sieltä sepelin välistä tunki jos jonkinlaista rikkaruohoa, eikä piha ollut enää yhtä tyylikäs kuin ilman rikkaruohoja. Mutta jos tosiaan asfaltoisi pihan, niin silloin saisi olla rikkaruohoiltakin takuuvarmasti rauhassa. :-D

      Poista
  13. Ötököitä vastaan voi taistella ötököillä! Ainakin Biotus myy petopunkkeja ynnä muita vastaavia, joilla voi suorittaa biologista tuholaistorjuntaa ilman myrkkyjä ja jatkuvaa vahtaamista. Ei tosin ole hyvä vaihtehto jos kaikenlainen ylimääräinen elämä on liikaa... :D

    Olen täysin unohtanut vastata kommenttiisi jonka jätit blogiini jo joskus aikaa sitten, pahoittelut siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja milläs niistä petopunkeista sitten pääsee eroon? Pitää varmaan ostaa taas vähän isompia ötököitä, jotka syövät ne petopunkit, ja sitten taas vähän isompia, kunnes parvekkeella on lehmä, joka pistelee poskeensa koko kasvin. ;-D

      Varmasti ihan toimiva idea jonnekin toiseen huusholliin, mutta ei tosiaan minulle. Ötökkä on ötökkä...

      Eipä mittään, sellaista sattuu. <3

      Poista
  14. Yyyhh!!
    Tuosta alusta ei voi hirveesti kyllä tykätä.
    Meillä oli myös villakilpikirvoja yhdessä uudessa kasvissa (papukaijapuu, jonka raahasin Madeiralta), joten minä myrkytin jollain puikoilla ja lisäksi nipistelin pinseteillä niitä näkyviä ja käveleviä... hitto mikä homma!

    Mutta uutinen, että niistä lopullisesti eroon pääseminen voi olla hankalaa sai nyt väristykset menemään pitkin niskaa. Täytyy tutkia!

    Lämmin parveke voi olla tosiaan noiden ötököiden lomahotelli: kuivaa, kuumaa ja viihtyisää.
    Vein puutarhamyyjän ohjeen mukaan suurimman osan sisäkasveista pihalle, koska kostea suomalainen kesäsää.... nooh! Jää nähtäväksi.

    Mutta vitsit, että on kiva parveke!!! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootpa sie ollut sinnikäs villakilpikirvojen torjunnassa. Iso peukku sille! Itse olen niin ötökkävastainen, että en viitsi edes yrittää, jos huomaan ötököitä, varsinkin jos niitä on niin pilvin pimein kuin meidän kasveissa. Mutta kannattaa tosiaan tutkia kasvit uudestaan.

      Meidän sitruspuu sai vihdoinkin viime viikonloppuna jalat alleen, eli suomeksi sanottuna sekin päätyi jätesäkkiin. Nyt pitäisi vielä saada kuskatuksi säkit jonnekin! Jäämme siis mielenkiinnolla odottelemaan seuraavaa tarmonpuuskaa. :-D

      Kiitos, Vivi. <3 Ja kiva kun kommentoit siitäkin syystä, että olen yrittänyt jättää sinun blogiisi useammankin kommentin, mutta jostain syystä ne eivät ole koskaan tulleet läpi. Oisko vika bloggerissa, kun minullakin on lukijoita, joiden kommentit eivät tule koskaan läpi. :-(

      Onnea uudesta koiralapsesta! Hän on niin suloinen. <3 Pusu- ja haliterkkuja!

      Poista
  15. Ai kamala, olisi minultakin lentänyt rehut rodeen alta aikayksikön, jos niistä olisi elämää löytynyt. Minulla siis kaikki kasvit kokeneet ”luonnollisen kuoleman” ilman muiden (kuin minun, haha) apua :D Nyt ei ole yhtään rehua tuvassa ja itse asiassa tämän postauksesi ansiosta en edes harkitse niiden hankkimista. En kaipaa tänne yhtään enempää ötököitä (nyt on hämähäkkejä, joita ei onneksi juuri ikinä näy mutta tiedän että niitä on ja sekoan jos näen ison sellaisen). Olen huomannut usein olevani ukkelisi kanssa samoilla linjoilla, mutta nyt en todellakaan ole – rööriin vaan kaikki!!! :D

    Sen sijaan kasvitieteellisiin puutarhoihin öttiäiset kuuluvat, pysykööt siis siellä. Ihania kuvia! Vieläkö siellä on niitä ”jättilumpeita”? En tiedä, mikä niiden oikea nimi vai ovatko vain jättilumpeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten kasvien kasvattaminen voi ollakin niin vaikeaa. Jos onnistuu hommassa muuten, niin sitten tulevat ötökät osille. Tuli muuten mieleen taas yksi intialainen luomutila, jolla käytiin kerran Intiassa. Luomuviljelijä kertoi, että se on vain hyvä merkki, jos esim. riisi kelpaa ötököille, koska silloin riisi on ihmisellekin hyväksi. Valkoinen riisi ei kuulemma kelpaa ötököille, kun taas täysjyvä maistuu mainiosti. Anopilta saadussa täysjyväversiossa saattoi olla joskus kolmeakin lajia ötököitä (vai olivatko vain saman ötökän eri asteita – yksi mateli, toinen käveli ja kolmas lensi). Vaikka ei tämä sääntö taida päteä huonekasveille, kun luin jostain, että huonokuntoiseen kasviin tulee ötököitä todennäköisemmin kuin hyväkuntoiseen...

      Ukkelillakin oli loppujen lopuksi (ne valokuvat nähtyään) yllättävän kova kiire päästä sitruspuusta eroon. Mä en meinannut saada hommaa tehtyä, mutta lopulta kyllästyin ukkelin jatkuviin kyselyihin, että milloin heität ton kasvin menemään. :-D

      Jättilumpeet, olihan niitä! Itse asiassa mun piti laittaa postaukseen kuvakin niistä, mutta jostain kummallisesta syystä unohdin. On kyllä hienoja. <3 Minäkään en tiedä, onko niillä jokin muu nimi, joten kutsukaamme niitä jättilumpeiksi. :-)

      Poista
  16. Upea parveke teillä! Suosittelisin mehikasveja, niitä mulla on ollut vuosikausia enkä ole yhtään onnistunut tappamaan (toisin kuin pihan kukat ja tietyt huonekasvit). Mehikasvit sopii laiskallekin ja helppo elvyttää jos unohtaa kastella ���� Nykyään ne on hyvin trendikkäitäkin ja niistä saa tyylikkäitä asetelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anna. <3 Osa parvekkeen viihtyvyydestä lähti kasvien mukana pois, mutta kyllä siellä viihtyy edelleenkin. Ja toisaalta eipähän tule niin paljon roskaa, kun ei ole kasveja pudottelemassa kuolleita kukkia. :-)

      En oikein tykkää mehikasveista, kun tykkäisin, että kasvit olisivat "rehevämpiä". Mutta ehkä täytyy muuttaa ajattelutapaansa ja tutkia mehikasveja uusin silmin. Onhan niitäkin varmasti tosi monenlaisia. Kiitos vinkistä!

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3