Moni luulee itseään kärsivälliseksi, vaikka on tosiasiassa vain välinpitämätön.


tiistai 27. helmikuuta 2018

Matkalaukku

Matkalaukut joutuvat meidän taloudessa tätä nykyä kovalle kulutukselle, ja taas on koittanut se hetki, että pitäisi ostaa uusi laukku. Matkalaukun ostaminen on hermoja raastavaa, sillä olemme ukkelin kanssa aivan eri mieltä siitä, millainen laukun pitäisi olla. Meillä onkin nykyään hyvin sekalainen kokoelma matkalaukkuja, joista osa on nyt mukana matkalla ja osa on hylätty Suomeen.

Ukkeli on sitä mieltä, että laukun pitäisi olla kova ja nelipyöräinen, ja ymmärrän toki semmoisen laukun edut. Kova laukku kestää kovaakin käsittelyä, ja laukussa olevat tavarat säilyvät todennäköisemmin ehjinä, kun laukku ei painu yhtään kasaan. Nelipyöräistä laukkua on myös helpompi siirrellä, kun laukku liikkuu joka suuntaan.

Miun suurinta hupia on kömpiä lentokentällä laukusta ulos silloin, kun ympärillä istuu paljon tärkeitä pisnesmiehiä.

Minä taas olen ehdottomasti kaksipyöräisen kangaslaukun kannalla. Minulla kun tuppaa olemaan tuota matkatavaraa aina aika paljon, joten laukun tärkein kriteeri minulle on sen paino: laukun tulisi painaa mahdollisimman vähän, jotta sen sisään saisi tunkea mahdollisimman monta kiloa tavaraa. Kangaslaukku toki kastuu ja likaantuu helpommin kuin kova laukku, mikä on nähty useammankin kerran.

Nelipyöräisen laukun haitat ovat samat kuin hyödytkin, eli laukku liikkuu helposti joka suuntaan. Joskus olen jäänyt ihmettelemään jotakin, ja laukku onkin mennyt menojaan. Nelipyöräisiä laukkuja voi olla myös todella vaikea hallita, jos laukkuja on useampi, ja kulkuväline ei ole ihan vakainta sorttia. Viimeksi Frankfurtin lentokenttäbussissa seisoessa tuli tehtyä samalla pieni tasapainoharjoitus, kun piti yrittää paimentaa neljää nelipyöräistä laukkua, jotta laukut eivät olisi lähteneet kierimään ympäri bussia.

Laukut lähdössä sambaamaan.

Ukkeli vannoo Rimowan laukkujen nimeen, ja niitä onkin siunaantunut meille useampi kappale. Minusta Rimowan laukut ovat ärsyttäviä, sillä ne ovat painavia, ja niissä on liikaa erilaisia osastoja ja lokeroita. Minä tykkäisin, että laukku olisi yksi iso musta aukko, jonne kaikki tavarat saisi kätevästi heitettyä. Kaiken lisäksi Rimowan laukut ovat minusta ihan naurettavan kalliita, sillä yhden Rimowan laukun hinnalla saisi jo monta kevyempää kangaslaukkua. Sen verran olen kuitenkin antanut ukkelille periksi, että olen hyväksynyt lentolaukukseni Rimowan laukun. Ikävöin kuitenkin vanhaa kangaslaukkuani monestakin syystä, enkä vähiten siksi, että Rimowan laukusta on niin vaikea kaivaa läppäri ulos turvatarkastuksissa.

On se vain aina yhtä sykähdyttävä hetki nähdä oman laukkunsa saapuvan koneeseen!

Ukkeli ei pidä vetoketjullisista laukuista, vaan hänen mielestään laukuissa pitäisi olla salvat. Minä taas olen ehdottomasti vetoketjuihmisiä, kun vetoketju on niin paljon helpompi avata ja sulkea kuin salvat. Vetoketjua voi vain hieman raottaa, kun taas salvallinen laukku pitää levittää auki koko komeudessaan. Olen muutenkin sellainen ihminen, että tavarat tuppaavat joskus vähän hajoilemaan minulta, ja koen salvat vähän pelottavina - syystäkin!

Kun ukkeli osti viimeisimmän salvallisen Rimowa-laukkunsa, minä pamautin ennen laukun neitsytmatkaa laukun kannen kiinni samaan tyyliin kuin olin tottunut sulkemaan muutkin matkalaukut. Kovakouraisen toiminnan seurauksena laukun salpa vääntyi, enkä saanut salpaa korjattua, vaikka kuinka yritin. Olin kauhistunut, sillä tiesin, millaisen mekkalan ukkeli asiasta nostaisi: laukku ei ollut tehnyt vielä ensimmäistäkään matkaa, ja minä olin saanut sen jo hajotettua! Päädyin vähän noloon ratkaisuun: en kertonut ukkelille asiasta mitään, vaan päätin syyttää perille päästyämme lentokentän työntekjöitä ja väittää, että laukku oli hajonnut matkalla. Onneksi minun ei tarvinnut kuitenkaan turvautua valheeseen, sillä kuin ihmeen kaupalla laukun salpa oli oiennut matkalla! Helpotuksen huokaus.

"Kukas tänne on tämmöisiä kuvia piirrellyt?"

En myöskään tykkää käyttää laukuissa lukkoa, mutta ukkeli on - yllätys, yllätys - tästäkin asiasta eri mieltä. Hänen lentolaukussaankin on sellainen numeroyhdistelmällinen lukko. Minä en uskalla käyttää numeroyhdistelmällisiä laukkuja, kun pelkään unohtavani numeroyhdistelmän. Tavallista munalukkoa en taas tykkää käyttää siksi, kun se murrettaisiin kuitenkin rikki jossakin tarkastuksessa.

Haaveilin ennen mahdollisimman värikkäästä laukusta, mutta nyt tuntuu, että laukun ostaminen on muutenkin niin vaikeaa, että laukun väri on sivuseikka. Erikoisen värinen laukku olisi tietysti helpompi bongata matkavarahihnalta, eikä se lähtisi yhtä todennäköisesti jonkun vieraan ihmisen matkaan kuin harmaa matkalaukku, joita mahtuu kolmetoista tusinaan (joku saattaa muistaa, että tällaistakin on meille sattunut).

Kuten huomaatte, olemme ukkelin kanssa matkalaukkuasioissa aika lailla samaa mieltä! Oikein jännittää, millainen laukku meille seuraavaksi kotiutuu.

Millaisesta matkalaukusta sinä tykkäät? Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä matkalaukkua hankkiessasi?

Elämä on kovaa. Joskus voi esimerkiksi joutua sidotuksi matkatavarakärryyn.

35 kommenttia:

  1. Olen sun kanssa täysin samoilla linjoilla, koska kovat laukut painaa, numerosarjat tuppaa unohtumaan etenkin jos harvakseltaan matkailee, kahta pyörää on helpompi hallita ja vetoketjuja aukoa vaan sen verran, että mahtuu laittamaan siitä käden sisään ja kaivamaan villasukat esiin.

    Ukkeli siis hävisi tähänastiselle raadille 2-0. Pahoittelut siitä, mutta toivottavasti saa puoltavia ääniä tänne myöhemmin, ettei mulle tule paha mieli.

    Saako kysyä, joko teidän laukut ihmisineen on kohtapuoliin tähän suuntaan tulossa? Vai saatteko vielä olla lämpimässä sen aikaa, että täältä nämä Siperian kelit ehkä ehtii häipyä. Ei ole enää hauskaa kellään.

    Terkkuja <3


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No et kyllä voisi olla enempää samaa mieltä kanssani. Taisivat kaikki kohdat täsmätä! :-) Periaatteessa kyllä tykkäisin kovasta laukusta muuten, mutta se paino. Jos olisi keksitty sellainen kova laukku, joka ei paina mitään, voisin ostaa sen.

      Laukut ja niiden kantajat eivät ole tulossa Suomeen ainakaan ihan lähiviikkoina. Eli Siperian kelit ehtivät todennäköisesti häipyä ennen paluutamme. Eikä haittaisi yhtään, vaikka lumetkin ehtisivät sulaa. :-)

      Poista
  2. Me ollaan vaan aina ostettu mahdollisimman halpoja kangaslaukkuja. Menevät kuitenkin rikki ja ryvettyvät, joten tuntuisi hullulta maksaa laukusta paljon. Minä myös olen sellainen kilohirmu, että laukun olisi syytä painaa mahdollisimman vähän. Ja siitä huolimatta joudun aina jännittämään ylikiloja. Mutta jos minulla olisi ylimääräistä rahaa, miettisin ehkä enemmän laukun ulkonäköä. Tähän asti ei ole ollut, joten on otettu se mikä on halvimmalla saatu:). Jos Sulo Vilen olisi ollut oikea ihminen, hän olisi minulle sukua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on ihan järjetöntä tuhlata kalliiseen matkalaukkuun, kun ne kumminkin kärsivät matkoilla. Eivät lentokentän työntekijät katso, että oho, tuossa tuleekin Rimowan laukku, käsitelläänpäs sitä vähän varovaisemmin.

      Olen koko elämäni yrittänyt opetella matkustamaan kevyesti, mutta se tuntuu kohdallani täysin mahdottomalta. Jos kiloraja jäisikin jostain syystä vajaaksi, niin sehän tarkoittaa vain sitä, että laukkuun voi pakata vielä lisää tavaraa. :-)

      Poista
  3. Hih, olen aika liberaali. Molemmat käy. Kunhan tavaraa mahtuu ja on helppo kuljettaa. Jos on kova laukku, pitäisi molempiin puoliin pystyä pakkaamaan ja välilevy pitäisi olla. Saisi laukku olla nättikin. Mielellään vaikka pinkki kukkalaukku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin oikein hyvin kuvitella, että kukkalaukku olisi sinun mieleesi. ;-D

      Tuo välilevy (tai sitten semmoinen verkko) on tosiaan tärkeä, jos laukkuun pystyy pakkaamaan tavaraa molemmin puolin. Inhoan niitä narusysteemejä, joilla tavaroiden pitäisi muka pysyä paikallaan. Kumminkin pikkuhousut ja sukat tursuilevat aina laukun välistä.

      Poista
  4. Mulla on sekä isompi kova salvallinen laukku, että pienempi pehmeä vetoketjulaukku ja molemmissa on puolensa. Taitavat olla Samsonite-merkkisiä ja olleet erittäin kovassa käytössä ja siksi aika katu-uskottavan näköisiä nykyään.

    Eniten minua miellyttäisi mainitsemasi kaltainen musta aukko, joka vastaanottaisi kaiken mahdollisen eikä kuitenkaan painaisi mitään. Heti jos löydät sellaisen, laitapa sana kiertämään! Munkin mies muuten rakastaa matkalaukuissa mahdollisimman monia erillisiä lokeroita, minä taas en välitä niistä.

    Ukkelisi kannalla olen pyörien lukumäärässä, sillä olen vuosien varrella raahannut niin paljon painavia matkalaukkuja, että kyynärpääniveleni ovat siitä kärsineet (jopa hauiskääntö salilla on pitänyt jättää ajoittain kokonaan väliin). Nelipyöräistä laukkua on kevyempi rullailla. Eli ainakin yksi pointsi ukkelisi tilille, sorry Satu. Ja Annukka voi huokaista helpotuksesta ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on muuten kanssa tärkeä juttu, että laukkuja olisi eri kokoisia. Meidän laukut ovat yhtä lukuunottamatta kaikki varsin suuria, ja joskus kaipaisin sellaista välikokoa lentolaukun ja ison matkalaukun väliltä.

      Meillä on yksi sellainen musta aukko. :-) Se onkin lempilaukkuni, ja sen se on näköinenkin. Kaiken lisäksi laukku on kangaslaukku, joten se on erittäin kevyt. Näkyi olevan Samsoniten laukku sekin, on jotain vähän tätä tyyliä (eri värinen tosin, enkä ole koostakaan ihan varma, sillä se saattaa olla vähän tuota isompi). Haluaisin uuden vastaavan!

      Ooh, no sinä olet kyllä raijannut aika paljon matkalaukkuja, kun kyynärpääsikin on siitä rasittunut. :-( Ymmärränkin siis erittäin hyvin, miksi kannatat nelipyöräistä laukkua. Onneksi tuli pointseja ukkelinkin tilille. :-D

      Poista
  5. Rimowan tehdas on tuossa meidän lähellä, mutta en ole halukas maksamaan niin korkeita hintoja. Meillä on todettu parhaaksi kevyt vetoketjullinen Samsonite, joka on kestänyt vaikka mitä rasitusta monessa eri maanosassa eikä mene rikki, vaikka autolla ajais päälle. Samsonite on muutenkin hyvä, ollaan vanhoihin samsoniteihin saatu aina ilmaiseksi varaosia, pyöriä jne eli hyvä palvelu.
    https://www.youtube.com/watch?v=svhTFFhS5q0

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai Rimowa on saksalainen merkki, enpä tiennytkään. No mutta Saksastahan tulee muutenkin paljon hyvää ja laadukasta. :-)

      Jopas jotakin. Luulin, että tuo autojuttu oli vitsi, mutta se olikin totisinta totta! Uskottava se on, kun omin silmin näkee. :-)

      Poista
  6. Itse käytän Samsoniten kaksipyöräistä vetoketjullista vähän lyhimpiin matkoihin ja salvallista nelipyöräistä (pystyasennossa kulkevaa) pitemmillä matkoilla. Tälläiset vaihtoehdot sopivat kropalleni parhaiten. Lokeroista yms en välitä, kun en niitä kuitenkaan käytä. Varastossa on liuta erilaisia matkalaukkuja, mutta jotenkin noihin kahteen aina päädyn. Näköjään vähän kaikelle on kannattajansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ratkaisusi kuulostaa erittäin käytännölliseltä. Hyvä että on löytynyt omalle kropalle sopivat mallit!

      Sama juttu meillä, että varastossa on jos jonkinlaista laukkua, mutta matkalle lähtevät kuitenkin melkein aina ne samat. Täytyisi varmaan tehdä asiasta jonkinlaisia johtopäätelmiä!

      Poista
  7. Minun luottomatkalaukku merkkini on Samsonite. Tällä hetkellä minulla on käytössä kaksi Samsonitea. Uudempi on nelipyöräinen todella kevyt malli, todennäköisesti Cosmolite. Olen ollut todella tyytyväinen ja olen ajatellut jopa ostaa toisen samanlaisen.

    Toista Samsonitea ei enää valmisteta. Olen käyttänyt sen laukkukorjaamolla ainakin kahdesti. Siinä on kaksi jättipyörää, se on pehmeä ja vetoketjulla. Se on siitä hyvä, että se kulkee sekä lumessa että hiekassa ja tarvittaessa voi vaikka vetää ylös portaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samsonite tuntuu saavan aika paljon kannatusta tässä gallupissa. :-) Totesin äsken tuossa Leenalle vastausta kirjoittaessani, että minunkin lempilaukkuni on Samsonite (tosin se on kangaslaukku) En ollut aikaisemmin ajatellut merkkiä, kun siitä on niin kauan, kun laukku on ostettu. Tuo Cosmopolite kuulostaa muuten tosi hyvältä. Pitääkin käydä tutkailemassa sitä jossakin!

      Oli muuten melkoinen show matkalaukkujen kanssa, kun viimeksi lähdimme Helsinki-Vantaan lentokentältä. Silloinhan oli se hirveä lumimyräkkä, ja vaikka tiet oli jotenkuten aurattu, niin lentokentän kävelyteitä ei ollut todellakaan aurattu. Oli melkoinen punnertaminen, että sai laukut kinosten yli. Neljä pyörääkään eivät auttaneet siinä tilanteessa yhtään. Melkein olisi pitänyt olla siivet. :-)

      Poista
  8. Ei ns. kovat laukut välttis sen enempää paina kuin kangaslaukut. Nykyään on saatavilla todella keveitä koviksia. Itse suosin isoissa ruumalaukuissa kovuutta (ja keveyttä eli kyllä vain löytyy sellaisiakin) neljällä pyörällä kun taas käsimatkatavaralaukun haluan kankaisena kaksipyöräisenä. En ole merkkiuskollinen eli ostan mitä sattuu (toki tutkin laukun huolellisesti, ettei ole mitään sekundaskeidaa). Niin ja ehdottomasti vetoketju eikä mitään salpalukituksia tmv. (sori Ukkeli) Ja laukun sisälle molemmille puolille ne "henkselit" että kamat pysyy hieman paikoillaan ja toiselle puolelle vetoketjulla suljettava verkko, niin ei avatessa romut lentele.

    Laukkua en koskaan lukitse ja olen olettanut, ettei kenenkään niin kannata tehdä. Tai riippuu, minne matkustaa. Moneltakin tutulta on murrettu lukitut laukut eli sepä onkin mukavaa jossain hornantuutissa alkaa ensalkuun hommata uutta laukkua. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole oikein perehtynyt viime vuosien laukkutarjontaan muuten kuin noiden Rimowan pakaasien osalta. Mutta hieno juttu, jos koviakin laukkuja saa keveinä versioina! Minäkin tykkäisin ruumalaukkuna kovasta laukusta, ja usein sellaista käytänkin, mutta laukun paino on aina harmittanut. Rva Kepponen tuossa edellä jo vinkkasikin Samsoniten Cosmolitesta, joka on ilmeisesti varsin kevyt laukku.

      Ei todellakaan kuulosta houkuttelevalta ruveta ensi töikseen etsimään uutta matkalaukkua! Minä olen kuullut kyllä väitettävän sellaistakin, että laukkuja ei muka saada tutkia (esim. Amerikassa) ilman omistajan läsnäoloa ja että laukkuja ei siitä syystä murrettaisi auki. Jotenkin vaikea uskoa, että rupeaisivat aina lentokentällä peräänkuuluttamaan laukun omistajaa ennen sen avaamista.

      Poista
  9. Satu, olen täysin samaa mieltä kanssasi, eli tykkään kankaisista laukuista:) Minulla on matkalaukkulukko,mutta en ole sitä käyttänyt, sen sijaan olen laittanut jonkun tukkanauhan ylimääräiseksi pidikkeeksi;D Kuten Elegia tuossa sanoo niin löytyy todella kevyitäkin kovia laukkuja,mutta silti suosin pehmeämpää matkalaukkua. Minulla on musta matkalaukku,ja jotta tunnistaisin nopeasti omani,olen maalannut kukkia sen pinnalle, joten heti tunnistan;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MInullakin on Samsonite, mutta pienemmän kokoinen,sellaista keskikokoa.

      Poista
    2. Hih, kiva että tuli taas kannatusta mielipiteelleni. ;-D Tukkanauhastasi muistin, että meillähän on sellainen tukivyö, jonka saa laukun ympärille, mutta en yhtään tiedä, missä se mahtaa olla. Sitä ei siis ole kovin usein käytetty!

      Hauska idea tuo maalatut kukat laukussa! Olisipa kiva nähdä laukkusi. :-) Minä olen joskus liimaillut laukkuun tarroja ja kiinnitellyt naruja, mutta tuommoiset viritykset lähtevät kovin helposti irti, eivätkä ne edes näy kovin hyvin. Pitäisi keksiä jotakin radikaalimpaa. ;-)

      Poista
  10. Mä tykkäsin ennen matkakasseista ja plussaa, jos siinä oli pyörät. Mitään lukkoviritelmiä en suosi, koska pelkään että avaimet hukkuu tai lukot rikotaan turvatarkastuksissa. Kassi lisäksi venyy ja paukkuu toisin kuin kovat laukut.
    Esimetkiksi nyt meillä on yksi kankainen pyörälaukku, yksi kassi ja yksi kova pyörälaukku, koska kaikille on tarvetta. Kovaan on hyvä laittaa helposti särkyviä ja kankaisiin änkeä loput tavarat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole tainnut koskaan uskaltaa käyttää lentomatkoilla kasseja, kun pelkään, että purkit ja purnukat hajoavat matkalla, ja sitten kaikki tavarat ovat soossissa. Tietysti voisi myös jaotella tavarat tuolla lailla kuin sinä ja laittaa kassiin vain esimerkiksi vaatteita. Kassi ei ainakaan painaisi mitään!

      Poista
  11. Matkustan vaikka muovipussin kanssa kunhan vaan pääsen matkusteleen 😂😂😂😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että miten nauroinkaan tälle! :-DD Niinhän se tosiaan on, että mitä sillä laukulla on loppujen lopuksi väliä, kunhan pääsee matkalle. :-)

      Poista
  12. Meilla on pehmeita kasseja joissa 2 pyoraa ja vetokahva. Kevyita itsessaan ja joustavia muodossa kun pitaa pakata enemman kamaa kotimatkalla. Lukkoja ei.
    Ja kasitavaraksi koneeseen reppu! Ei ikina mitaan pienta pyorilla kulkevaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reppu olisi kyllä kätevä koneessa, kun se veisi paljon vähemmän tilaa kuin lentolaukut. Ei tarvitsisi aina jännittää, mahtuuko laukku hattuhyllylle vai ei. Itse en kuitenkaan pystyisi matkustamaan repun kanssa jo siitäkään syystä, että mulla pitää olla aina läppäri käsimatkatavaroissa, ja varmasti saisin läppärin hajotettua, jos ei se olisi kunnon laukun suojissa. Ja sitten mulla pitää olla tuollaisilla vuorokauden lennoilla kaikenlaista kamaa käsimatkatavaroissakin, ja reppu jäisi äkkiä pieneksi.

      Poista
  13. Meillä on noita kevyempikuorisia kovia matkalaukkuja ollut nyt parikin. Eivät ole ollenkaan hyvä ratkaisu ainakaan täällä Sudanissa missä laukkuja kohdellaan aika kovakouraisesti. Laukkujen kuoret ovat pahimmillaan jo yhden matkan jäljiltä haljenneet rikki! Eli jos kovaa laukkua suosii ja laajemmalti matkustelee niin sellainen vanhanaikaisempi oikeasti kovakuorinen matkalaukku on kyllä parempi vaihtoehto. Kestää vähän pitempään kovaa kohtelua.

    Meillä on tällä hetkellä tavallisesti käytössä kaksi kankaista isoa vedettävää matkalaukkua. Matkalaukkujen sisään pakkaamme lähtiessä kaksi-kolme pehmeää armeijakassia. Armeijakassit otetaan käyttöön kun suunnataan reissusta kotiinpäin. Mehän tuomme tänne Sudaniin takaisin jos jonkinlaista tavaraa ja tarveainetta muilta mailta. Armeijakassit ovat kevyitä ja niitä saa kätevästi tyhjinä tungettua useammankin toisen laukun sisälle. Ne eivät myöskään oman kokemuksen mukaan yhtä herkästi mene rikki reissussa kuin perinteiset matkalaukut. Toki eivät myöskään yhtä hyvin suojaa kuin kovempikuorisemmat laukut. Monesti pakkaammekin esimerkiksi ruokatarpeita ensin pahvilaatikkoon ja sitten vasta armeijakassiin. Ja oikein herkästi hajoavat tuomiset voi toki pakata myös niihin varsinaisiin matkalaukkuhin. Elämä opettaa ja hätä keinot keksii :)

    Reppu olisi paras käsimatkatavara minustakin, mutta enemmän on silti tullut käytettyä muunlaisia käsimatkatavaroita viime aikoina - myös niitä ihan perinteisiä pyörilläkulkevia pikkumatkalaukkuja vaikka ne ovatkin kyllä omaan makuuni vähän turhankin isoja käsimatkatavaroiksi. Lapsilla on nykyään aina reissussa mukana omat reppunsa ja niissä saavat kantaa myös ihan tarpeellisia juttuja kuten omia vaihtovaatteitaan tms. Se on keventänyt mun ja miehen käsimatkatavaroita mukavasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mielenkiintoista lukea kokemuksistasi! Niinhän se tosiaan on, että elämä opettaa, vaikka minusta kyllä tuntuu, että olen pakkaus- ja laukkuasioissa ihan yhtä tyhmä kuin ensimmäisellä matkallakin. :-)

      Jäin miettimään teidän ohutkuoristen matkalaukkujen kohtalosta luettuani, että uskaltaisikohan semmoista sitten kuitenkaan ostaa. On kyllä todella harmillista, jos laukku hajoaa jo ensimmäisellä matkalla! Meillä on yksi sellainen vanhanaikainen paksukuorinen matkalaukku, jolle annettiin ostohetkellä kymmenen vuoden takuu. Ihmettelin ostaessa tuota takuuta, että melkoisia uskaltavat luvata, mutta laukku on tosiaankin kestänyt varmaan ainakin jo 6 vuotta. Painavahan se tietysti on, mutta kaikkea ei kai voi saada.

      Harmittaa kun en tajunnut tuota kassijuttua aikaisemmin. Meillä olisi saanut olla tullessa ruumassa neljä matkalaukkua, mutta ei ollut tavaraa kuin kahden laukun edestä, joten toimme vain kaksi laukkua. Sen takia pitääkin ostaa paluumatkalle neljäs laukku, että saa kaiken tämän kaman raijattua Suomeen (Boliviassa odotti yksi laukku). Olisinpa tajunnut pakata yhteen laukkuun kassin paluumatkaa varten!

      Kiva että lapsilla on mukana omat reppunsa. Sehän on iso osa matkustamista, että saa kantaa omia tavaroitaan. :-)

      Poista
    2. Onneksi noissa ohutkuorisissakin on ollut aika hyvät takuut muistaakseni vai oliko se lentoyhtiö joka lopulta korvasi ainakin yhden haljenneen laukun... Rahaa ei siis onneksi ole sinänsä menetetty mutta vaivaahan siinä on, että saa rikkimenneen laukun korvattua. Ja meillä lisähankaluus on siinä, että täältä Sudanista emme pysty näitä asioita juurikaan viemään eteenpäin. Täältä ei voi myöskään oikein helposti ostaa tilalle ainakaan mitään kovin laadukasta matkalaukkua.

      Poista
    3. Kannattaa siis ostaa sellainen laukku, jossa on takuu! En ole koskaan perehtynyt laukkujen takuuehtoihin paremmin, ja olenkin ollut vähän epäileväisellä kannalla, mitä takuut loppujen lopuksi korvaavat. Hyvä kuulla, että niistä voi olla oikeasti hyötyä - ellei korvaaja ollut sitten lentoyhtiö. Pääasia kumminkin, että laukku tuli korvattua, vaikka eihän raha koskaan korvaa laukun hajoamisesta aiheutuvaa harmia, joka teidän tapauksessannekin oli varmasti aika suuri.

      Poista
    4. Olen ulkoiluttanut ihan kiitettävästi sitä Samsoniten ultrakevyttä laukkua ja on pysynyt ehjänä, vaikka onkin ohut ja kevyt.

      Poista
    5. Hyvä kuulla!

      Mukavaa viikon jatkoa Kepposlaan!

      Poista
  14. Viime kesänä ostettiin yksi uusi laukku kun edellinen oli jo niin rohjo..kunnon tukevat pyörät on se mistä tykkään materiaalilla ei niinkään ole väliä..tosin monta kertaa on ajatellut että olisipa minun laukku vaikka sellainen oikein sähee pinkki..näkyisi kauas eikä tarvitsisi kuikuilla hihnalta:) Kaunista talvipäivää..meillä
    oli tänä aamuna -27 mittarissa:)❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähee pinkki sopisi ainakin sinun hiustesi väriin. ;-D Siis silloin kun ne ovat pinkit. :-)

      Huh, onpa siellä ihan hirveän kylmä! Minä varmaan kuolisin, jos joutuisin yhtäkkiä täältä lämpimästä noin kylmään. Olen tosin minäkin lähdössä viikonloppuna melko viileisiin lukemiin, mutta ei (toivottavasti) sentään noin viileisiin.

      Otahan talvesta kaikki ilo irti. <3

      Poista
  15. Minun on kyllä vähän paha kommentoida tähän mitään, kun perheen yhteisten reissujen jälkeen oma pakaasini makustaessa on aina ollut rinkka, tai askeettisimmillaan juuri käsimatkatavaroiksi mahtuva iso reppu.

    Jos olisi ihan pakko hankkia jokin laukku niin päätyisin varmaan johonkin pehmeää materiaalia olevaan kaksipyöräiseen, perässä vedettävään versioon. Sitä ei ainakaan lentokenttien kovakouraisella heittelyllä saa todennäköisesti kokonaan rikki ja sen voi vetää perässä huonommallakin alustalla. Olisikohan sellaista saatavilla maastokelpoisilla renkailla? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, luulen vähän, että vielä ei ole keksitty semmoisia matkalaukkuja, jotka sopisivat esim. tuntureilla kiipeilyyn. :-D Tai kuka sitä kieltää menemässä maastoon vaikka ihan tavallisen matkalaukunkin kanssa, jos pientä lisähaastetta kaipaa. :-)

      Minä en ole koskaan tainnut edes pitää rinkkaa selässäni, eikä reppukaan tunnu oikein minun jutultani. Ei siis ole yksi tai kaksi kertaa, kun on heitetty luontoretkeä käsilaukku olalla heiluen. :-)

      Poista