Jos kaikki tuntuu sujuvan hyvin, olet varmasti unohtanut jotain.


perjantai 7. elokuuta 2015

Japanilainen isä

Olen käynyt asuntomessuilla viimeksi lapsena, jolloin messuilla oli luonnollisestikin ihan hirvittävän tylsää. Minua on jo monena vuonna kutkuttanut ajatus asuntomessuilla käymisestä - siitäkin huolimatta, että en ole vähänkään kiinnostunut mistään asumiseen liittyvästä, kuten rakentamisesta, sisustamisesta tai remontoimisesta. Toki minäkin asun; en vain halua tehdä sen eteen mitään.

Joskus kuitenkin mieleen pulpahtaa ajatus, että olisihan se kiva asua jossakin hulppeassa lukaalissa, jossa kaikki olisi viimeisen päälle (ja sen takia asuntomessutkin ovat kai kiinnostaneetkin). Seuraavaksi ajattelen kuitenkin aina, että mitähän mekin ukkelin kanssa kaksistaan ylenmääräisellä tilalla oikein tekisimme. Tilan mukana tulisi kaiken lisäksi kaikkea epätoivottuakin, kuten lisää kotitöitä, pihatöitä, puutarhanhoitoa. Tuskin olisin muutenkaan yhtään sen onnellisempi, vaikka asuisin miten täydellisessä talossa tahansa. Siinä saattaisi käydä ennemminkin niin, että huomaisinkin olevani paljon onnettomampi. Miten epätäydellinen ihminen pystyisi elämään täydellisessä talossa, kun ympärillä oleva täydellisyys vain korostaisi omia puutteita? Parempi vain asua vähän suurpiirteisemmin, niin säilyy mielenterveyskin. Smiley

Hulppeita lukaaleja läksin kai siis metsästämään. Löytyisikö messutalojen joukosta talo, joka olisi minulle niin mieluinen, että voisin kuvitella asuvani siellä?

Vaikka lähdin messuille aika spontaanisti, sen verran kuitenkin valmistauduin, että valitsin taloista etukäteen ne, jotka vaikuttivat minusta jollakin tavalla kiinnostavilta (talot löytyvät esimerkiksi täältä). Minulla ei ollut todellakaan aikomusta kiertää kaikkia taloja, koska niin kiinnostunut messuista en sentään ollut. Smiley Paikan päällä totesin, että suunnitelmani oli hyvä: etukäteen valitsemiani taloja oli juuri sen verran (13 kpl), että jaksoin kiertää talot kiinnostuksen suuremmin herpaantumatta.

Etukäteen kaikkein kiinnostavimmalta oli vaikuttanut talo numero 14 eli japanilaisvivahteinen Kontio Harunire. Talon eteisaulassa parveili runsaasti japanilaisia, mikä lupasi hyvää: eikös semmoinen ravintolakin ole suositeltava, jossa on paljon paikallista väestöä?

Peremmälle astuttuani luulin kuitenkin tulleeni väärään paikkaan. Talo näytti nimittäin siltä, että se olisi voinut olla meidän iskän rakentama.



Nämä kuvat voisivat hyvin olla vanhempieni nykyisestä talosta, joka on sekin iskän rakentama. Onko meidän iskä japanilaishenkinen? Vai enkö vain ymmärrä, mitä japanilaishenkisyys tarkoittaa?

Toinen talo, jonka näkemistä odotin innolla, oli Villa Chili. Idea talon värikkäisiin seiniin oli saanut luemma alkunsa chilien väreistä. Idea kuulosti minusta vähän väkisin väännetyltä, joten oli kiva päästä näkemään, miten idea oli käytännössä toteutunut.





Värimaailmaltaan talo muodostikin piristävän poikkeuksen messutalojen keskellä, tai siis ainakin niiden talojen joukossa, joissa minä kävin. Muuta erikoista talossa ei sitten ollutkaan. Ihmiset tuntuivat tykkäävän kovasti talon vahvoista ja selkeistä väreistä: "Nää on kyllä kivat nää värit. Sitten jos me joskus saadaan se oma, niin sitten vaan pensselit käteen." Jäin miettimään, että jos kerran suomalaiset kuitenkin tykkäävät väreistä, niin miksi niin moni kuitenkin suosii valkoista ja hillittyjä värejä (näin olen ainakin ymmärtänyt).

Kolmas talo, jonka näkemistä olin odottanut, oli Casa del Limon, joka oli saanut vaikutteita meksikolaisesta arkkitehtuurista. Täällä - kuten monessa muussakin talossa - parasta oli minusta portaikko.




Muuten talo ei minua mitenkään säväyttänyt.




Minusta alkoi aika pian tuntui siltä, että kun messuilla oli nähnyt yhden talon, oli nähnyt ne kaikki. Kaikki talot olivat minusta enemmän tai vähemmän samanlaisia, vaikka eivät ne tietenkään oikeasti sitä olleet. Minun kokemattomaan silmääni kaikki vain näytti kovin samanlaiselta. Mustia saunoja, samanlaisia vessanpönttöjä, identtisiä kodinhoitohuoneita, avokeittiöitä, pikkuisia makuuhuoneita, minikokoisia vessoja, vaaleita värejä, korkeita olohuoneita, takkoja, puuterasseja, grillejä.
















Totesin jälleen kerran, että pientaloalueella asujaksi minusta ei kyllä olisi. Olen lapsuudessani saanut sitä lajia tarpeekseni, ja sitä ihmettä ei enää tapahdu, että pientaloalueelle muuttaisin. Vaikka koskaan ei kai pitäisi sanoa ei koskaan, niin nyt kumminkin sanon.

Messualueellakin monesta ikkunasta avautui niin ankeat näkymät, että oikein surku tuli. Miten paljon viihtyisämmiltä tilat näyttäisivät, jos talot vain sijaitsisivat toisenlaisen maiseman keskellä.






Sitä mieleistä taloa ei siis minulle löytynyt, ei sinne päinkään. Yksi suurimmista puutteista nykyajan suomalaisissa taloissa on se, että niissä on lähes poikkeuksetta avokeittiö. Jokainen, joka on joskus intialaista ruokaa laittanut tai joka on käynyt sellaisessa kodissa, jossa sitä laitetaan, tietää kyllä, että avokeittiö ei ole ehkä ihan paras vaihtoehto tämmöisessä kodissa. Minun haaveenani olisi isoiso ja valoisa keittiö, jonka saisi sulkea ovella. Kaipaisin suomalaisiin taloihin myös suurempia makuuhuoneita. En ymmärrä, miksi makuuhuoneista pitää aina tehdä niin kamalan pienet. Mitä avarampi makuuhuone, sitä paremmat yöunet, se on minun mielipiteeni.

 Käymäni talot:

14 Kontio Harunire
15 DEKO 192
16 Talo IsoKivi
17 Villa Beauty
21 Profin House
22 LakkaLaine
26 Villa Kapee
29 Villa Chili
31 Casa del Limon
33 Panthera Tigris
35 Urban Villa 1
37 Terca Tiger
41 Tiilerikoti

Vielä ehdit messuille!

19 kommenttia:

  1. Japanilaiset rakastavat ja arvostavat puuta materiaalina, joten siksi on helppo ymmärtää, miksi japanilais-suomalaisen perheen talo voi näyttää ööh kesämökiltä :D

    Minun on pitänyt koko loman piipahtaa asuntomessuilla, mutta näyttää pahasti siltä, että aika ei riitä sille tänä vuonna. Sinänsä harmi, koska messut ovat nyt niin lähellä. Itse olen yleensä koittanut bongailla säilytysratkaisuja, lastenhuoneita ja tekstiilejä noilta messuilta. Hyvien ideoiden saldo ei ole yleensä kovin suureksi kasvanut. Tosin Tampereelta muistelen vieläkin sitä kevyttä siirreltävää ulkotakkaa, jonka tyylisen ostan heti, kun KOKO pihamme on kunnossa (ilmeisesti never)

    Kivoja kuvia olet ottanut messuilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se piti sanoa, että yhtään en tykkää meidän avokeittiöstä. Olemme sen verran sotkuista porukkaa, että olisi enemmän kuin suotavaa, että kaikki sotkut eivät näkyisi suoraan olohuoneeseen.

      Poista
    2. Enpä tiennytkään, että japanilaiset rakastavat puuta. Kannattaisi vissiin ottaa asioista vähän paremmin selvää, ennen kuin kirjoittelee ihan mitä sattuu. :-D

      Minäkin pääsin nyt messuille ihan siitä syystä, että ne olivat niin lähellä. En kyllä lähtisi noiden takia kovin pitkää matkaa ajamaan. :-) Enpäs tullut laittaneeksi yhtään kuvaa lastenhuoneesta, vaikka mulla olisi ollut niitä kuvia paljon!

      Avokeittiö on tosiaan siisteyden kannaltakin vähän haasteellinen. Meilläkin on nykyään avokeittiö, ja siksi kai avokeittiötä niin vihaankin. :-D

      Poista
  2. Aika ihmeellinen tuo amme ikkunan edessä, voi näyttäytyä aina naapureille. Huoneet on Suomessa tosiaan usein aika pieniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on! Eihän tuon ammeen paikassa ole mitään järkeä – aina pitää olla verhot edessä, kun käy kylvyssä, joten loppujen lopuksi on ihan sama, onko tuossa ikkunaa vai ei.

      Poista
  3. Kiitos asuntomessukatsauksesta. Olihan tuo japanilainen milenkiintoisen oloinen. Mutta värijuttua ihmettelen, kun jotain sisustusohjelmia on katsonut, niin harmaata, valkoista ja mustaahan kaikki on.

    Sitten nuo talojen ikkunoista näyvät "maisemat". Kyllä minua ei saisi asumaan omakotitaloon, jos pitäisi muiden seiniä katsella, Eihän noissa pienissä tonteissa edes saa kasvatettua mitään pensaita/puita näkösuojaksi.

    Täällä haja-asutusalueella missä me asumme, on tontin koot sentään aivan toisia. Naapurikin näkyy jos menee oman tontin reunalle ja kurkottaa. Tontit ovat vähintään 5000 neliötä. Sitten rakennettiin uusien sääntöjen mukaan parin kilometrin päähän alue muutama vuosi sitten ja siellä omakotitalot ovat kuin rivitaloja, tontit 600-800 neliötä, huh.

    Me taas tarvitaan kyllä omaa tilaa, sekä sisällä että pihalla. Ollaan monta kertaa miehen kansa puhuttu, että pieni kerrostaloasunto olisi meille ollut jo parin vuoden jälkeen varma ero. Olimme molemmat aikoinaan suunnitelleet, että jos sattuu löytymään puoliso, niin iso omakotitalo ja iso tontti hankitaan. (niin, ja iso velka!)

    Onhan näissä neliöissä siivoamista, mutta sitähän ei tarvi kovin usein harrastaa. Puutarha taas, sekin on suurimmaksi osaksi luonnon metsää, vain osa on puutarhaa, ns hoidettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustaa väriä oli käytetty muuten yllättävänkin paljon messutaloissa. Taitaa olla trendiväri nykyään?

      Minua oikein ahdisti messualueen ahtaus. Pihat olivat aivan älyttömän pieniä ja naapuritalo heti ikkunan takana. Kyllä minäkin voisin kuvitella omakotitalossa asuvani (jos siis joku muu tekisi pihatyöt :-D), jos tontti olisi tilavampi, eikä naapuritalo olisi heti siinä vieressä.

      Minä taas viihdyn kerrostalossa hyvin, ja kerrostalossa naapurien läheisyyskään ei haittaa. Onpas nurinkurista. :-) Neliöitä saisi kyllä olla enemmän – ja rojua vähemmän!

      Minun täytyy nyt tunnustaa, etten edes tiedä, asuisiko minun ukkelini mieluummin omakotitalossa kuin kerrostalossa. Täytyykin kysyä. Sen kyllä tiedän, ettei ukkeli ainakaan mitään töitä omakotitalossa tekisi, joten kaikki jäisi minun harteilleni.

      Minun vanhemmillanikin piha on suureksi osaksi luonnon metsää, joten nurmikonleikkuuta ja sen sellaista ei ole ollenkaan.

      Poista
  4. Mä kävin tänään messuilla ja kiersin kaikki asunnot läpi, tosin ei kaikissa katsellut kaikkia paikkoja, vaan keskityin keittiöihin, kun meidän pitäisi tehdä meillä keittiöremontti.

    Samanalaisia ajatuksia minullekin tuli. Miksi makuhuoneet pitää olla niin pieniä? Ja meille ei sellainen avokeittiö sovi. Kyllä sitä muutakin ruokaa tehdessä kuin intialaista, pitää välillä vetää ovi kiinni. Ja jos on vieraita ja syödään pitkän kaavan mukaan, niin kiva siirtää likaiset astiat piiloon ilman, että niitä tarvitsee laitta tiskikoneeseen.

    Jotenkin olin vähän pettynyt, muutamassa kohteessa oli todella hurjan jyrkät portaat ja sellaiset, että ei saanut koko jalkaa askelmalle. Ja osassa oli niin paljon jotain ihme tilaa, jolle mä en oikein keksinyt mitään käyttöä.

    Mutta oli siellä ihan kivojakin ideoita, joita voisi hyödyntää oman asunnon sisustuksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva lukea messukokemuksistasi!

      Totta puhut. Ei ole kiva, jos avokeittiötä koristaa hirveä tiskivuori. Itse olen vähän sellainen, että tiskipöydällä olevat tiskit häiritsevät minua muutenkin, saati sitten jos on vieraita.

      Minäkin kiinnitin huomiota noihin ihme tiloihin, joilla ei tuntunut olevan oikein mitään tarkoitusta. Ihmettelin myös isoja pukeutumishuoneita – ne ovat kai nykypäivän trendi? Itse en sellaistakaan haluaisi; mieluummin käyttäisin nekin neliöt vaikka makuuhuoneeseen. En ymmärrä, miksi pitäisi mennä pukeutumaan jonnekin erilliseen huoneeseen, kun makuuhuoneessakin voi ihan hyvin pukeutua. Tosin pukeutumishuoneessa ei ehkä niin haittaisi, vaikka vaatteet jäisivätkin vähän levälleen...

      Varmasti messuilla on kivojakin ideoita, jos niitä osaa katsella. Minun on vähän vaikea keskittyä tuollaisilla messuilla, joilla pitää kulkea koko ajan tiettyyn suuntaan hirveän ihmislauman mukana.

      Poista
  5. Toisten asuntoja on kiva katsella:) Ja IKEAssakin on kiva katsella valmiita asuntoratkaisuja,en vaan koskaan saa niistä mitään sovellettua omaan kämppääni,tai niin kuin haluaisin.
    Kiva portaikko tosiaankin tuolla Casa Limonissa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, toisten asuntoja on kiva katsella! Ehkä se olikin se syy, miksi messuille halusin. ;-D

      Poista
  6. Jeee, olen jälleen sisustusmuodissa mukana . Muutin 10v sitten ja teetin remontin uuteen kotiin. Olohuoneessa on yksi seinä punainen ( ei tasaisen punainen, vaan sellainen röpelöinen) ja makuuhuoneiden seinissäkin väriä löytyy. Olen miettinyt pitäisikö minunkin nyt maalata kaikki seinät valkoisiksi, mutta koska olet käynyt puolestani asuntomessuilla ja kuvannut chilin kodin, voin todeta vierailleni, että kotini on uuden sisustustrendin mukainen, siis chili, chill out friends ja kiitos Kukkapilli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kuulostaa ihan siltä, että sinulla on erittäin trendikäs koti. :-) Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  7. No nyt karisi haaveet menna asuntomessuille :D Kamalia ratkaisuja, anteeksi vaan jos joku tykkasi. Parasta oli mun mielesta nuo vessan siniset kaakelit, siinapa se. Eilen juteltiin tuttujen kanssa kun meidan asunto on vahan pieni mutta riittaa meille, Suomessa tama olisi kolmen hengen perheelle isossa kaupungissa varmaan iso mutta kaikki on suhteellista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään noista ratkaisuista oikein innostunut. Jotenkin jäi vähän sellainen persoonaton ja tasapaksu yleisvaikutelma messuista.

      Kaikki on tosiaan suhteellista. Meillä (minulla ja ukkelilla siis) oli Intiassa aikoinaan 250 neliön kokoinen asunto, eikä se tuntunut yhtään liian isolta. :-D

      Poista
  8. Japanilaishenkinen my arse, tekee mieleni sanoa :D Tuohan näyttää ihan modernilta suomalaiselta kesämökiltä, joka ei ole Japania nähnytkään. Se että käytetään puuta, ei tarkoita automaagisesti sitä että se on japanilaishenkinen.

    Villa Chilli näyttää mielestäni melko muoviselta, tuli Ellos-kuvasto mieleeni. Vieläkö Ellos on olemassa? Se joku kuvaamasi saunakin (mustat seinät ja valkoiset/vaaleat lauteet) näytti ihan muoviselta, kaamea. Saunan pitää olla puunvärinen! Tai ehkä en ole itse tarpeeksi moderni tuollaisille muovisaunoille. Kas kun ei ollut pinkit lauteet ja siniset seinät.

    Olenpa negatiivinen, mutta melko karseita koloja. Osa näytti ihan toimistotiloilta. Minäkin tykkään, että keittiö on erillinen huone ja mielellään iso. Tykkään myös isoista makuuhuoneista: sellaisista joihin mahtuisi kunnon kaapistot ja mielellään kampauspöytä (sellainen ihana, jossa on iso peili). :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tuosta talosta tuli mieleen lähinnä suomalainen kesämökki (tai vanhempieni talo :-D) eikä mikään japanilaisuus.

      Piti ihan käydä googlettamassa, että onko Ellos vielä olemassa, ja onhan se. Vieläköhän sieltä joku tilaa jotain? Minustakin nuo mustat saunat ovat jotenkin vähän omituisia, eivät tunnu “oikeilta” saunoilta. Toisaalta ovathan ne helppoja siinä suhteessa, että on vähemmän puunaamista, kun lika ei näy! Pinkit lauteet olisivat aika huikeat. :-D

      Minustakaan nuo talot eivät jollakin tapaa vaikuttaneet kodeilta. Jäi sellainen kliininen ja vähän kylmä fiilis. En kyllä itse viihtyisi missään noista. Pitäisikin huvikseen suunnitella oma unelmien talo – millainen se mahtaisi olla? Tuskin tietäisin oikein itsekään. :-D

      Poista
  9. Onneksi et ole päätynyt sisutusbloggariksi: Toki minäkin asun; en vain halua tehdä sen eteen mitään :D

    Kyllähän noita sisustuksia on ihan mukava katsella ja aina silloin tällöin sieltä voi bongata jotain omaan kotiinkin sopivaa. Itseäni jotenkin ihmetyttää, että oma koti pitäisi näyttää joltain sisustuslehdestä kopioidulta. Itselleni koti on koti, jossa näkyy elämä ja eläminen.

    Minäkään en lämpene avokeittiölle. Myöskään kylpyamme ja takapihan palju toisten ikkunoiden alla ei houkuta. Näistä kuvista tämän harakan silmää miellytti eniten tuo bling
    bling katto. Olisi mukava nukahtaa (mikä yleensä vie useamman tunnin) tähtitaivaan alla.

    Arigato ja sayonara sinulle! Enempää en juuri japania osaakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneksi tosiaan en ole sisustusbloggari! Voisi jäädä blogin anti vähän köyhäksi. :-D

      Meidänkin kotona näkyy elämä ja eläminen, jos niin kuin kauniisti sanotaan. :-) Paljon olisi korjattavaa ja parannettavaa, mutta kun kotiin panostaminen ei tosiaan kiinnosta minua yhtään.

      Oi, minäkin haluaisin tähtitaivaskaton makuuhuoneeseen! Minulla oli joskus lapsena sellaisia pimeässä hohtavia tähtiä, tarroja, jotka saattoi liimata kattoon. Ne olivat ihania, kun ne loistivat katossa valojen sammuttamisen jälkeen. Olen joskus myös haaveillut lasikatosta, josta voisi katsella öistä taivasta ja kuvitella nukkuvansa tähtitaivaan alla.

      Minä en osannut japania tuotakaan vertaa. Piti käydä katsomassa, mitä nuo sanat tarkoittivat. :-) Mukavaa viikonloppua!

      Poista