Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Huono tuuri

Olen jo pitkään halunnut päästä käymään Tuurin kyläkaupassa, ja kun sain matkalle mukaan kaverin, niin ei muuta kuin menoksi. Kaveri keksi, että voisimme ottaa mukaan teltan ja iskeä sen pystyyn jonnekin, ja minä innostuin ajatuksesta välittömästi. Vuoden paras idea! Äiti oli - jostakin kumman syystä syystä - hieman epäileväinen telttailuideaamme kohtaan, ja hän kysyikin, että mitäs sitten jos sataa. Minä vastasin huolettomasti, että ei sada - maanantaiksi oli luvattu oikein kaunista ilmaa!

Matka taittuikin kauniissa kesäisessä säässä, kunnes sitten jossakin Tampereen ja Virtojen välissä tilanne oli tämä.



Kun vettä tulee paikoitellen niin paljon, että tietä ei meinaa nähdä, on hyvä pysähtyä tien viereen ihailemaan Suomen kaunista suvea.

Kun taivas näytti aina vain yhtä harmaalta ja vettä tuli jatkuvasti, päätimme hylätä telttamajoitusvaihtoehdon: menisimmekin Kyläkaupan kupeessa olevalle leirintäalueelle ja ottaisimme sieltä mökin. Sateessa värjöttely kun ei oikein innostanut.

Perillä Tuurissa, mallikkaan pysäköintialueella kurvailun jälkeen, kaarsimme leirintäalueen vastaanottorakennuksen eteen ja marssimme kysymään vapaita mökkejä. Saimme kuitenkin kuulla, että leirintäalueella ei ollut vuokramökkejä lainkaan; oli vain vaunu- ja telttapaikkoja. Ja minä kun olin ihan selvästi netistä lukenut, että leirintäalueella olisi mökkejäkin.

Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen: olihan Tuurissa hotellikin! Siellä olisi varmasti vapaita huoneita. Kaikki näyttivät tulleen Tuuriin asuntovaunujen ja -autojen kanssa, joten hotellissa olisi varmasti tilaa.

Tuonne vain huoneita kyselemään.

Mutta mitä kuulimmekaan vastaanottovirkailijan suusta: "jos teillä ei ole varausta, niin hotelli on valitettavasti ihan täynnä". Lohdutuspalkinnoksi saimme nivaskan lähialueiden majoitusvaihtoehdoista, joista voisimme tiedustella majapaikkaa.

Tässä vaiheessa huumorinkukka alkoi olla jo aika kuollut, mutta muistin vielä, että leirintäalueella oli asuntovaunujakin vuokrattavana. Niinpä soitin leirintäalueelle ja tiedustelin, oliko vuokravaunuja vielä vapaina. Ei ollut. Olipa yllättävää.

Vaihtoehtoja oli siis kolme: mennä yöksi jollekin toiselle paikkakunnalle, yöpyä teltassa tai ajaa takaisin kotiin. Minua otti päähän jo koko Tuuri sen verran, että olisin ollut melkein valmis lähtemään hemmettiin koko paikasta. Miten koko Suomi näytti kerääntyneen Tuuriin tällaisena ihanan kesäisenä maanantaina? Kaveri kuitenkin ehdotti (kun sadekin oli hieman tauonnut), että eiköhän mennä leirintäalueelle ja laiteta se teltta pystyyn. Hetken asiaa mietittyäni totesin, että niin teemmekin. Pysyisimme suunnitelmassa A. Olisihan se nyt aika tyhmää mennä yöksi jonnekin Ähtäriin, kun kerran Tuuriin olimme tulleet. Kyllä sitä nyt yhden yön nukkuisi vaikka missä! Palasimme siis nöyrinä leirintäalueen vastaanottoon ja otimme telttapaikan, joka ei ollut ainakaan hinnalla pilattu: paikka maksoi kokonaiset kymmenen euroa.

Emme ole mitään teltankasaamisen mestareita, ja olinkin luottanut siihen, että teltan mukana olisi varmasti kasausohjeet. Semmoisia ei kuitenkaan löytynyt, vaikka kuinka käänsimme pussin ylösalaisin. Onneksi naapureilla oli samanlainen teltta kuin meillä, joten saatoimme käydä hieman vakoilemassa heiltä, kuinka putket tuli laittaa. Välillä nauroimme ihan kippurassa, mutta ihmeiden ihme: saimme kuin saimmekin kasattua kankaista teltan näköisen kyhäelmän.

Teltta todistettavasti pystyssä.

Olimme valinneet strategisesti katseilta suojaisan paikan puskien välistä, mutta myöhemmin tajusimme, että tuommoinen pusikko ei ole sateella ehkä ihan paras paikka teltalle.

Kun olimme saaneet kodin pystyyn, oli aika suunnistaa kaupoille. Ostoksillehan minä en ollut varsinaisesti tänne tullut, vaan olin tullut Tuuriin vain ihan uteliaisuuksissani. Äiti oli kysynyt puhelimessa, mitä meinasin Tuurista ostaa, ja minä olin ollut hämmästynyt: pitikö kaupasta muka ostaakin jotakin?

Ensiksi kaupasta piti mennä metsästämään suojamuovia telttaa varten, sillä heti kun olimme saaneet teltan pystyyn, oli alkanut taas sataa. Pelkäsimme, että kastuisimme ihan läpimäriksi, jos teltta päästäisi vedet läpi. Muovia ei kuitenkaan löytynyt, joten kysyimme apua myyjältä. Myyjä totesi, että ei heillä semmoisia muoveja ole, kun "nykyajan teltat ovat yleensä kaksikerroksisia, ja se ulompi kerros on vettäpitävä." Hetken tietoa sulateltuamme tajusimme, että hetkinen: meilläkin on sellainen kaksikerroksinen teltta! Näin me konkariretkeilijät hylkäsimme ajatuksen suojamuovista, kun meillä kerran oli vedenpitävä telttakin.

Tuurin kyläkauppa (ei mahtunut kokonaan kuvaan).


Sisäänkäynti Tavarapuotiin.



Aikamme kaupassa pyörittyämme rupesin ihmettelemään, mitä ihmiset Kyläkaupasta oikein löysivät. Tavaraa oli riittämiin, juu, mutta eivät tavarat mitään erityisen halpoja olleet, ellei sitten sattunut jokin sopiva tarjous kohdalle. Kyläkauppa ei myöskään ollut mitenkään erityisen viihtyisä, vaan varsinkin kahvila- ja ravintola-alueista tuli mieleen lähinnä huoltoasema. Kuitenkin jopa tällainen liiketaloudesta mitään ymmärtämätön ihminen tajusi, että Kyläkauppa oli oikeastaan aika nerokas kokonaisuus: Tuuriin oli helppo tulla useammaksikin päiväksi ja siellä oli kaikki, mitä ihminen saattoi vierailunsa aikana tarvita. Kaiken lisäksi paikka sopii joka budjetille, kun majoitusvaihtoehtoja löytyy edullisista telttapaikoista (hehe) kalliimpiin vaihtoehtoihin. Ja kuten jo aiemmin tuli todettua, väkeä Tuurissa todellakin oli. Leirintäaluekin täyttyi iltaan mennessä, ja osa matkailijoista joutui yöpymään alueen ulkopuolella. Mutta ilman shoppailuaikomuksia Tuuriin ei ehkä kannata lähteä, koska silloin siellä voi käydä aika vähän pitkäksi.

Keskisen omaa tuotantoa?

Leirintäalueen ja Kyläkaupan välillä kulkee ilmainen Tuurin elämysjuna. Melkoinen elämys olikin.

Keskinen itse asuu ihan Kyläkaupan vieressä, ja harmittaa, etten tullut ottaneeksi kuvaa hänen pikku bungalowistaan. Muutenkin matkalla tuli otettua tosi vähän kuvia.

Iltaa kohden sää hieman kirkastui, ja lopulta saimme kuitenkin nauttia ihan kauniista illasta.



Kokonaisuudessaan retki oli hauska ja mieleenpainuva, vaikka en olisikaan pannut pahakseni, jos ilma olisi ollut hieman kauniimpi. Teltta sentään piti vettä (yöllä alkoi taas sataa, ja sitä sadetta riittikin sitten lähtöömme asti), mutta kosteus tunkeutui luihin ja ytimiin, ja aamulla oli nenäkin tukossa. Oman mielenkiintoisen lisänsä telttailuun toivat hyttyset ja äänekkäät naapurit, jotka jatkoivat möykkäämistään grillikatoksella aamuviiteen asti. Luulenkin, että tämän kesän telttailut on nyt telttailtu, ja tuskin ensi kesänäkään tulee suurempaa tarvetta päästä telttailemaan.

Että semmoinen Tuuri tällä kertaa.

20 kommenttia:

  1. Pisteet telttailusitkeydestä!

    Meillä on ollut tapana käydä kerran kesässä mökkireissun yhteydessä Tuurissa. Olen sitä Keskisen kauppaa kierrellyt muutaman kerran ja kerran ostanut lapsille pelastusliivit. Muuten en ole löytänyt sieltä mitään ostamisen arvoista. Yleensä en jaksa arvostaa ostoskokemusta kovin korkealle, mutta Keskisellä se on sen verran vastenmielinen, että nykyisin en välttämättä enää vaivaudu edes sisälle saakka. Voglian tehtaanmyymälä Tuurissa on sen sijaan listallani korkealla, niiden kesäalen tsekkaan aina :)

    Lapsille on joinain vuosina ollut ilmainen Miljoonativoli esityksineen. Kyllä Vesa tietää, miten saadaa väki paikalle. Mies ja lapset menevät tivoliin ja rouva tekee ostoksia antaumuksella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelastusliivien ostamista mekin suunniteltiin. Ihan vain sen takia, että jos tulee vaikka minkälainen tulva. :-)

      Ei ollut minustakaan kovin kummoinen ostoskokemus tuo kyläkauppa. Jotenkin se tavarakin (ainakin vaatteet) vaikutti huonolaatuiselta, ja siltikin se oli minusta kallista.

      Se Miljoonativoli on siellä muuten tänäkin vuonna. Alkoi muistaakseni juurikin tänään. :-)

      Poista
  2. Joku vuosi sitten teimme yhdistetyn Ahtarin elainpuisto - Tuuri retken. Olimme oikein siella hotellissa yota. Sekin hauska kitsch-kokemus. Ostin sielta ainakin pienen repun joka on toiminut kasilaukkunani paivittain siita asti. En muista mita muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ähtärin eläinpuistossa olisi tosiaan pitänyt käydä, kun oli siinä niin lähellä. Eivät vain nuo ilmat inspanneet oikein mihinkään ulkona tapahtuvaan toimintaan.

      Poista
  3. No olihan teillä tuuria ! :) Omasta telttailusta on kulunut aikaa, mutta kovasti kunnioitan teidän retkimieltä. Olen käynyt Tuurissa yhden kerran ja pääsin myös ulos ostamatta mitään. Lähinnä ihmettelin rakennuksia ja myös söimme siellä, kun isoveli tarjosi. Nyt lähtisin Viipuriin ostamaan pellavalakanoita, mutta ei taida tänä kesänä toteutua. Miehen mielestä se on aika outo mielihalu sekin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän sitä nyt ihan helpolla luovuteta, kun kerran telttailemaan lähdetään. Vaikka mieluummin oltaisiinkin siellä hotellissa yövytty, että se siitä retkimielestä. :-)

      Ne rakennukset olivat kyllä todellakin ihmettelemisen arvoisia. Onpahan Keskisen poika pistänyt pystyyn melkoisen kyläkaupan.

      Hih, pellavalakanoita Viipurista. Ihan hyvä syy mennä Viipurissa käymään. ;-)

      Poista
  4. Lol :)
    Kerran olen käynyt Tuurissa ja sekin oli silloin, kun se todella oli vielä suhteellisen pieni kyläkauppa. En löytänyt ostettavaa silloinkaan. Nyt mua ei taitaisi saada sinne mikään maailman tarjous. Ja telttailu, se se vasta on syvältä. Satoi tai paistoi. Tällainen positiivinen päivitys tähän väliin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Telttailu on tosiaan syvältä, tulipahan taas muistia virkistettyä. Ärsyttää jo se kömpiminen sinne maan tasoon, kun maa on märkä. Joka kerta meinaa teltta kaatua - varsinkin, kun joutuu lähtemään keskellä yötä silmät ristissä vessaan. Osaa taas arvostaa kotivessaa ihan uudella lailla. :-)

      Musta tuntuu, että mun ei tarvitse toistamiseen Tuuriin mennä. Käy samalla tavalla kuin sinulle, että kertakäynti riittää. :-D

      Poista
  5. Telttailu ei enää kuulu niihin omiin top 10-juttuihini. Olen jo liian mukavuuden haluinen. Sisävessa on aika jees. Ja kunnon patja ja tyyny. Pieni luksuskaan ei haittaa.

    Tuuri on käymättä. Ei satu koskaan tielle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama minulla: taidan olla aika mukavuudenhaluinen. Sisävessa, patja ja tyyny – niistä on hyvä aloittaa. :-)

      Tuuri on jotenkin hankalan matkan takana meillekin. Ei ole oikein matkalla mihinkään (siis isompien teiden varrella), vaan sinne pitää mennä ihan varta vasten.

      Poista
  6. Teltan sijasta voin suositella nukkumapaikaksi myös farmariautoa, pituutta tosin ei kannata olla kovin paljoa yli 160 cm. Ja varmaan myös farmareita on eri kokoisia, mutta ainakin VW Passatiin mahtui kaksi aikuista, 160-170cm pituista, nukkumaan. Oltiin varauduttu reissuun niin hyvin, että autossa oli petauspatja pehmikkeenä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Farmariauto kuulostaa ihan luksusnukkumapaikalta telttaan verrattuna! On lämmintä eikä varmasti sada sisään. Itselläni tosin on pituutta enemmän kuin tuo 170 cm, mutta pieni mutkalla olo ei olisi mikään ongelma verrattuna teltassa nukkumiseen. :-)

      Poista
  7. Viimeksi olen käynyt Tuurissa 2002, kovasti on paikka muuttunut siitä. Olimme viettämässä pääsiäistä Ahtärissä ja sieltä teimme retken Tuuriin. Muistain vain sen sieltä kaupasta, että Armastus oli pari viikkoa aikaisemmin ostanut Helsingistä Stokkalta hiihtosuvat ja Tuurissa ne olit merkittävästi kalliimmat. Mitään ei silloin lähtenyt meidän mukaan Tuurista.

    Nostan hattua kaikille, jotka jaksavat telttailla. 1992 oltiin reisussa Norjassa ja silloin eräänä myrsky yönä vannoin, että ei koskaan enään telttailua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuntui, että moni tuote maksoi Tuurissa enemmän kuin muualla. Olihan niitä tarjouksiakin, mutta ne tarjoustuotteet oli (mun mielestä ainakin) juuri sellaista roinaa, jota kukaan ei oikeasti tarvitse mutta jota tulee ostettua ihan vain siksi, että se on halpaa.

      Nostan minäkin olematonta hattuani telttailijoille. Telttailu vaatii kyllä aikamoista mukautumiskykyä ja kärsivällisyyttä. Thanks, but no thanks.

      Poista
  8. Käymättä on ja pysynee. Huvin vuoksi kaupoissa kiertely ei ole minun juttuni.

    Nuoruus tuli mieleen telttailusta lukiessani. Partiossa tehtiin telttaretkiä, samoin muutamalla Lapin vaelluksella. Kerran olen ollut noin kahden viikon kiertomatkalla, jossa bussilla mentiin Saksan ja Hollannin kautta Lontooseen ja palattiin Pariisin ja Brysselin kautta. Sillä matkalla näki paljon ja toisekseen etukäteen varatut paikat ja hyvät leirintäalueet vaikuttivat matkan kokonaisuuteen. Oi, siitäkin on pitkä aika.

    Leppoisia heinäkuun päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En itsekään tykkää kierrellä kaupoissa huvin vuoksi, vaan yleensä lähden kauppaan vain silloin, kun tarvitsen jotain. Tuuria ajattelin nähtävyytenä enemmän kuin kauppana, vaikka kauppahan se loppujen lopuksi oli. :-)

      Sinulla onkin runsaasti telttailukokemusta. Omat telttailuni (jos siis ei oteta lukuun noita asuntovaunureissuja, jolloin majoituimme siskon kanssa telttaan asuntovaunun viereen) voi varmaan laskea yhden käden sormilla. Ja se on ihan totta, että leirintäalue vaikuttaa todella paljon viihtyvyyteen. Tuo Tuurin vieressä oleva Onnelan leirintäalue on valittu muutama vuosi sitten vuoden karavaanialueeksikin, mutta en oikein ymmärtänyt, mistä syystä. Minusta alueessa ei ollut mitään kehumista. Tai ehkä alue olisi tuntunut erilaiselta, jos olisi yöpynyt asuntovaunussa?

      Mukavaa heinäkuun jatkoa sinullekin! Taisi se kesäkin vihdoin tulla!

      Poista
  9. Oon tainnut itse telttailla viimeksi sillä perusmallin (haalistuneen) keltaisella harjamallilla, jossa ei todellakaan ollut vedenpitävää kerrosta vakiona :D. Mutta silloin sai vielä kaupasta muovia...

    Tuurissa tuli ensimmäisen (ja viimeisen) kerran käytyä vuosia sitten. Ei ollut silloin vielä ihan noin miljoonaluokan mesta, mutta ihan riittävän kammottavan iso ja sekava jo silloin. Ja ihan samaa ajattelin hinnoista kuin sinäkin. Paljon kalliimpaa kuin jossain oman kylän halpahallissa. Mutta Keskinen on pakosti jonkun sortin nero (ei todellakaan ihan kaiken sortin ;)), kun on moisen keksinyt ja uskaltanut laittaa pystyyn. Ja vaikken sinne enää ikinä aio vartavasten lähteä, niin niin pöljä olen, että olen seurannut Tuurista kertovaa ohjelmaa telkkarista. Tarjoushaukka on mun suosikki :D. On jotenkin niin koominen tosi-tv-sarja, ettei sellastakaan voi mistään muualta edes kuvata kuin just Tuurista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on kokemusta siitä keltaisesta harjateltasta, joka ei tosiaan ollut vedenpitävä. On aika kulkenut eteenpäin vissiin telttamarkkinoillakin. :-)

      Kyllä tuommoisen kyläkaupan rakentaminen vaatii uskallusta ja hulluuttakin. Ja julkisuuttakin kyläkauppa (ja Keskinen itse!) on saanut sen verran, että kyllähän kyläkauppaa lähtee uteliaisuuksissaan katsomaan vaikka vähän kauempaakin. ;-D

      Siis mitä, onko Tuurista tehty tosi-tv-sarjakin?! Nyt täytyy lähteä googlettamaan, jos vaikka löytäisin niitä jaksoja jostain. Sitähän on ihan ehdottomasti päästävä katsomaan!

      Poista
  10. Haha, aivan mahtava postaus jälleen, kiitos!!! :D :D Onneksi löytyi sentään se telttapaikka, koska Tuuri on lähes aina ihan täyteen buukattu ainakin kesäisin. Sitähän saavutaan ihan kaupungeistakin bussilasteittain ihmettelemään. Ja minä taas ihmettelen niitä, jotka sinne korpeen matkaavat monta tuntia hikisessä dösässä vain yhden romukaupan tähden. :D Minähän siis olen oikein ahkera Keskosten kyläkaupassa kävijä, sillä kesämökkimme sijaitsee melko liki Tuuria. Siellä siis tulee AINA käytyä, kun mökkeillee. Kirjoja yleensä ostan sieltä ja Freemanin ihonpuhdistustuotteita, joita ei esim. täältä saa ollenkaan. Minusta on kiva katsella niitä rojuja siellä, mutta olenkin kaupassaviihtyjä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kaameeta, jos oltaisiin jääty ilman sitä telttapaikkaakin. Siinä olisi ollut taas naurussa pitelemistä. :-D No onhan Suomessa metsää, että sinne vaan teltta pystyyn. Oltaisiin saatu vähän jännittäviä lisäelementtejä retkeilyyn, kuten että törmätäänkö hirveen tai karhuun.

      En todellakaan tiennyt, että Tuuri on noin suosittu paikka. Melkein tekisi mieli sanoa, että ensi kerralla olen sitten viisaampi, mutta sitä ensi kertaa ei taida tulla? En minäkään lähtisi dösässä tuonne köröttelemään, vaikka saisin ilmaisen matkan. Inhoan bussissa matkustamista muutenkin.

      Sinähän ansaitsisit jo jonkinlaisen Kyläkaupan kanta-asiakaskortin. :-) Harjaantunut silmä varmasti löytääkin kaupasta jotain, mutta tämmöisellä satunnaisella pälyilijällä on kyllä tuolla hankaluuksia.

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3