Onni on kuin pilvi: jos sitä tuijottaa tarpeeksi pitkään, se katoaa.


keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Hepokatti (oikeasti rukoilijasirkka)

Intia koettelee tämmöistä ötökkäkammoista välillä aika rankasti. Eilen illalla näin parvekkeen oven karmissa jättimäisen heinäsirkan, joka piti tietenkin äkkiä sohia luudan kanssa ovesta ulos. Tänään näin ötökän parvekkeella uudelleen, ja kun muistin, että makroviikon haasteena on kevään tulosta kertova, ajattelin tarjota makroviikolle tätä ötökkää. "Heinäsirkka" osoittautui pienen tutkimustyön jälkeen hepokatiksi, ja se oli aika jättimäinen, sillä sillä oli pituutta arviolta lähemmäs kymmenen senttiä.

Edit. 29.8.2016. Luulin tätä tosiaan aiemmin hepokatiksi, kun en ole mikään ötökkätieteilijä, mutta moni kommentoija oli onneksi minua viisaampi ja kertoi ötökän olevan rukoilijasirkka.

En tiedä, vastaako tämä ihan tarkalleen makroviikon aihevaatimusta, kun täällähän kevät on - tuota noin - jo aika pitkällä. Mutta ainakin tuli kuvattua hauskan näköistä ötökkää, jos ei muuta.


Hepokatti oleili parvekkeellamme pitkälle iltapäivään asti, kunnes se sitten katosi jonnekin. Hepokatin touhuja seuraillessani ihmettelin, kuinka olin saattanut pitää hepokattia pelottavana - kyseessähän oli vallan suloinen kaveri!

Otus seurasi liikkeitäni hyvin tarkasti ja käänsi aina kolmion muotoista päätään minun liikkeideni mukaan.




Lopulta elukka sai kyyläämisestäni tarpeekseen ja lähti menemään parvekkeen rautakaiteen toiselle puolelle.


Sinne taakse se jäi taas katselemaan.




Välillä, kun läksin pois, ja hiivin salaa takaisin, hepokatti oli unohtanut minut ja keskittynyt seurailemaan naapuripihan tapahtumia.


Eikö täällä saa hetkenkään rauhaa!

54 kommenttia:

  1. Minä tykkään ötököistä kameran edessä. Ehkä jopa enempi kuin eläimistä :D Kivoja kuvia huikean näköisestä tyypistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään kuvata eläimiäkin, mutta jollakin tavalla ötökät tosiaan ovat kiinnostavampia kuvattavia. :-) Ehkä siksi, että ötököiden yksityiskohdat voi nähdä kameran avulla ihan uudella tavalla.

      Poista
  2. Vau miten hienoja kuviat olet saanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Oli helppo ja paikallaan oleva kuvattava. ;-)

      Poista
  3. No johan on epeli!
    - noita en ole sit nähny ku luontofilmeissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eka kerta tämä oli mullekin, ja eka vilkaisulla kyllä säikähdin ihan hirveästi, että mikä hirviö tuolla ovenkarmissa on! :-D

      Poista
  4. Aivan loistava kuvasarja! On se silti minusta vähän kammottavan näköinen otus. Sisiliskot ovat söpömpiä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, minä taas en ole vieläkään tottunut minkäänlaisiin liskoihin. Niitäkin (gekkoja) kun tunkee täällä sisätiloihin aina silloin tällöin. Ja niitäkin jahdataan sitten luudan avulla ulos. :-D

      Poista
  5. Intiassa onkin varmaan suurempia ötököitä, hienoja kuvia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurempia on, ja pelottavampia. :-) Yhtenä yönä katselin parvekkeelta kummallista lintua, joka tuli parvekkeen viereiseen mangopuuhun aterioimaan. No, se ”lintu” osoittautui jättiläismäiseksi intianlentäväkoira-lepakoksi. :-D

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Varmaan miettii, että mitähän tuokin tuossa oikein häärää. :-)

      Poista
  7. Apua mikä elukka! :O Etkö pelännyt, että se ponkaisee niskaasi ja...ja.. syö sinut?! :D

    Meidän kissat, nuo suuret kärpäsmetsästäjät, olisivat ihan onnesta soikeana ötökkäisessä ympäristössä. Tosin niiden kanssa ei voisi asua maassa, jossa vilistää skorpioneja tai myrkkyhämiksiä, tai olisivat hyvin pian entisiä kissoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan! Vielä kun netistä luin, että tuommoisen purema voi olla hyvin kivulias, niin pysyttelin aluksi hyvin kaukana. :-) Mutta sitten aikani tarkkailtuani huomasin, että tuo ötökkä liikkuu tosi hitaasti ja ajatellen – ensin se rupeaa huojumaan, sitten se alkaa oikoa raajojaan, ja vasta sitten se alkaa koikkelehtia hitaasti eteenpäin – aloin luottaa siihen, että ehkä se ei hyppääkään naamalleni. :-)

      Kissoja ei ole kyllä hyvä päästää kaikkien luontokappaleiden lähelle, vaikka ne niin kovin saalistamista rakastavatkin. Vanhempieni kissa oli myös innokas saalistaja, ja sillä tavalla se kohtasi loppunsakin, kyynpuremaan. :-(

      Poista
  8. Tosi hienot kuvat sait! Kyllähän ne inhot ötökät joskus näyttävät lähempää tarkasteltuna inhimillisemmiltä. Ainakin tämä! Mitenköhän olisi torakan kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Torakka ei kyllä tule inhimillisemmäksi, vaikka sitä tarkastelisi kuinka, hih. Eikä myöskään rotta. Ei tekisi mieli edes ruveta tarkastelemaan niitä lähempää, vaan ensimmäinen (ja ainoa) reaktio on vain saada ne hengiltä. Tämä kaveri oli hyvin rauhallinen ja hidasliikkeinen, ja siksi ehkä sympaattinen - minulle ainakin kaikki ”vipeltäjät” tuntuvat aiheuttavan vilunväreitä.

      Poista
  9. Näyttää kauniin keväisen vihreältä ja tämä hepokatti nauttii elämästä ja auringosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se todellakin näytti siltä ikään kuin se nauttisi. Yritin tarjota sille syötävääkin (amarantinlehteä), mutta ei kelvannut. :-D

      Poista
  10. Komea hepokatti on pukeutunut kevään vihreään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaankin ihan kevään värinen. Siinä mielessä ainakin sopii kevään merkiksi.:-)

      Poista
  11. Hieno on :) Mun 2-vuotias poika sanoi että se on vihainen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tuossa viimeisessä kuvassa se näyttää kyllä minustakin vähän vihaiselta. :-D

      Poista
  12. Ihan kun ET vihreana, aivan mielettömia töllötyskuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekin tuli tuosta lähi-naamakuvasta mieleen ihan ET. :-)

      Poista
  13. Upeita kuvia! Täällä oli vähän aikaa sitten kulkijasirkkaparvia ,jotka tulivat Egyptistä (ja kuuluvat 10 vitsaukseen...) .Eivät ole kivoja kun syövät kaiken vihreän ja aiheuttavat kamalia tuhoja maataloudelle,mutta niitä voi kuulemma syödäkin;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt ei kyllä ihan ruokahalut heränneet. :-D Minäkin näin hepokateista tietoa etsiessäni sellaisen tiedon, että joitakin hepokatti-lajeja syödään. Ovatkohan kovinkin herkullisia, epäilen. :-)

      Poista
  14. Oi, kun on upeita kuvia kerrassaan! Minua olisi kyllä hirvittänyt mennä lähelle, tai sitten olisin juossut karkuun heti kun se liikahtaa! :D

    Eikös tänään juhlita Holia Intiassa? Miten te sitä juhlitte? Tai muut intialaiset? Onko kadut ihan väreissä juhlan jälkeen? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-) Ihmettelen, että minua ei hirvittänyt, kun yleensä olen niin ötökkäpelkoinen. Uteliaisuus vei kai tällä kertaa voiton. :-)

      Intiassa tosiaan juhlittiin eilen holia, tai kuka juhli ja kuka ei. ;-D Holi on intialaisista juhlista inhokkini, mutta ne jotka holia juhlivat, juhlivat niin, että sotkivat itsensä ja toisensa eri väreillä päästä varpaisiin. Eilen näki kyllä aivan uskomattoman näköisiä ihmisiä - ihan kuin vesiväripaletit olisivat lähteneet liikenteeseen. :-D

      Poista
  15. Minä ja Hepokatti ei olisi päästy noin läheiseen kanssakäymiseen. Inhoan kaikkia ötököitä, paitsi leppäkerttuja. Mutta kaikki yli viisi senttiset saa minut kauhun valtaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leppäkertut ovat kyllä aika söpöjä, mutta minusta niissäkin on jotain pelottavaa!

      Poista
  16. Tulee mieleen lapsuuteni Maija Mehiläis-lehden rukoilijasirkka. Ettei se vain olisikin sellainen? http://tinyurl.com/ckatjvu

    Veikeän näköinen kaveri mutta enpä haluaisi olla pikku kirva tuon tyypin näköpiirissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvänen aika, siinähän se on, sama kaveri, tai siis ainakin samaan sukuun kuuluva. :-)

      Ihmettelin hirveästi, mitä tuo kaveri meidän parvekkeella oikein teki niin pitkään, kun eihän siellä (tietääkseni!) ole edes mitään syötävää. Mutta ehkä sekin tuo onnea taloon, kuten kuulemma gekotkin. :-)

      Poista
  17. Komea on hepokatti, paljon näyttävämpi kuin täällä Suomessa.;)

    Luonto on ihmeellinen naamioija, oksastahan tämä menee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa en ole hepokatteja nähnytkään - tai sitten olen luullut niitäkin heinäsirkoiksi. :-)

      Hienosti luonto kyllä osaa naamioida!

      Poista
  18. Veikeän näköinen kaveri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikeä on, jos vain pysyttelee tarpeeksi kaukana. ;-)

      Poista
  19. Sinähän saat kuvissasi sen näyttämään söpöltä ja sympaattiselta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, vai olisiko sittenkin kaverin omaa ansiota. :-)

      Poista
  20. Hmm.. tuo näyttää minusta rukoilijasirkalta.. ei sillä että mitään väliä olisi, kummatkin yhtä inhottavia. Rukoilijasirkat tosin syövät muita itikoita ja isoimmat jopa hiiriä ja käärmeitä, että sen puoleen hyödyllinen. Meillä niitä lentelee vähän väliä.. sisällekin.. iik!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luulin, että se rukoilijasirkka on vain jokin lempinimi sirkoille, mutta nyt kun vähän googletin, niin sehän on tosiaan ihan oma lajinsa. :-) Ja kuvaus sopii todellakin hyvin tuohon ötökkään, joten rukoilijasirkka tuo taitaa tosiaan olla. Harmi kun tuli pantua ihan otsikkoon, että hepokatti. Höh.

      Poista
  21. Mahtava kuvasarja, varsinkin se lähikuva.

    VastaaPoista
  22. Tuttu tyyppi Kiinasta! Minusta jotenkin kaunis, kuten kuvasarjasikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuo ötökkä on jollakin (omituisella?) tavalla kaunis. :-)

      Poista
  23. Hah, lisää kommentoitavaa! Tai no olisihan sitä ollut aiemminkin, mutta en nyt viitsi joka paikkaan itseäni tunkea. :P Rukoilijasirkkahan se, ja semmoinen eksyi meidänkin pikkuparvekkeelle Secunderabadissa. Pistin miehen ottamaan kuvia, kun ötökkäkammoinen olen... itse piilouduin miehen taakse ja jakelin neuvoja, loikkien hysteerisenä taaksepäin heti kun otus liikahti. Kaunishan se on, mutta sai silti lähtöpassit heti kun oli tarpeeksi otettu kuvia. :)

    Liskot ja gekot sen sijaan ovat miehen inhotuksia eikä ressu alkuun ymmärtänyt ollenkaan kun kujertelin (ihan oikeasti!) ihastuksesta aina kun hoksasin gekon jossain ja ryntäilin hakemaan kameraa. Vaikeita kuvattavia tosin mokomat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä näyttää olevan eläinmaailman inhotukset juurikin päinvastoin. Gekot inhottavat ja pelottavat minua (edelleenkin, vaikka olen yrittänyt päästä pelosta eroon), mutta ruo rukoilijasirkka oli minusta vallan suloinen. Kunhan pysyi siellä parvekkeella. :-)

      Ukkeli taas ei välitä gekoista lainkaan, vaan hänen mielestään ne ovat vain hyviä eläimiä. "Anna sen olla", ukkeli toteaakin aina, kun bongaan jostain gekon, mutta minä en saa rauhaa, ennen kuin saan jahdattua gekon luudan kanssa ulos.

      Joskus gekko on antanut kuvata itseään parvekkeella ihan läheltä, ja se oli niin liikkumaton, että luulin sitä kuolleeksi. Oli se siitä kumminkin myöhemmin hävinnyt. Onkohan gekoillakin jonkinlainen "tekeydyn kuolleeksi" -pelastautumiskeino.

      Poista
  24. Luulen että ne jähmettyvät siinä toivossa että sulautuisivat taustaan ja uhkaava jättiläinen menisi pois. Saman asianhan se tosin ajaa kuin kuolleeksi tekeytyminen. Paitsi että gekko tipahtaisi kyllä sieltä seinältään jos kovin innostuneesti esittäisi kuollutta...

    Muistelen sinun maininneen ettet oikein tykännyt koskea kadulla kulkeviin lehmiin, muistanko oikein? Minusta niitä on mukava ohimennen rapsutella kunhan olen ensin varmistanut vaivihkaa että se on lehmä eikä härkä tai sonni. Niin ja pakoreitti on katsottuna jos käyvät turhan tuttavallisiksi. :) Montakohan kertaa olen piipittänyt miehelle että voi kun tuon(kin) lehmän/vasikan voisi viedä kotiin kun se on nii-iin suloinen. Ja mies huokailee ja pyörittelee silmiään vieressä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehmä olisi kyllä aika yllätyksellinen kotieläin. Mitähän ne teidän koiruudet mahtaisivat semmoisesta kaverista tykätä. ;-)

      Yyh, en todellakaan halua koskea lehmiin, en minkään maalaisiin, mutta en varsinkaan intialaisiin. Minusta ne ovat jotenkin... ällöttäviä, vaikka saan nyt varmaan huonoa karmaa, kun sanon näin. :) Ties mitä ötököitäkin niissä on. Taidan olla tässä suhteessa vähän hienohelma. :-)

      Poista
  25. Huoh tuo ei ole hepokatti vaan rukoiliasirkka joka ei elä suomessa elikkä jonkun karannut lemmikki oletettavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kuvat on otettu Intiassa silloisen asuntomme parvekkeelta, joten kenenkään lemmikistä tuskin on kyse. Mutta rukoilijasirkka tuntui muutaman muunkin kommentoijan mielestä olevan.

      Poista
  26. tuo on rukoilijasirkka mutta hienot kuvat kyllä olet saanut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sitä mieltä moni muukin on ollut. Muutinkin vähän tuota otsikkoa ja lisäsin alkuun selvityksen, mikä tämä ötökkä oikeasti on. :-)

      Poista