Jos kaikki tuntuu sujuvan hyvin, olet varmasti unohtanut jotain.


sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Kuala Lumpur

Lomailimme jouluna Kuala Lumpurissa, Malesian pääkaupungissa. Asukkaita kaupungissa on vajaat kaksi miljoonaa; esikaupunkineen reilut seitsemän miljoonaa. Kaupunki on minusta aika sopivan kokoinen - tarpeeksi iso, jotta valinnanvaraa löytyy, mutta ei kuitenkaan liian suuri. Hyderabadin kuivuuden ja kylmyyden (yölämpötilat liikkuivat tuolloin alle 10 asteessa), KL tuntui varsin mukavalta vaihtelulta. Luonto oli siellä hyvin vehreää, mikä pisti silmään jo matkatessamme lentokentältä kaupunkiin, sillä tien molemmilla puolilla kasvoi aivan uskomattomat määrät öljypalmuja. En ollut koskaan aiemmin nähnyt sellaisia palmupuita, joiden varsistakin näytti kasvavan vihreitä lehtiä. Palmujen lisäksi kasvillisuus oli tien vierillä muutenkin paikoitellen niin tiheää, että tuli ihan sademetsämäinen olo. Lämmintäkin Malesiassa oli, ehkä noin 30-35 astetta, sekä Thaimaan tapaan hyvin kosteaa. Koska Malesia sijaitsee päiväntasaajan lähellä, ilma on samanlainen - lämmin ja kostea - ympäri vuoden.

Malesia on hyvin kansainvälinen maa, sillä alkuperäisen malaijiväestön lisäksi Malesiassa asuu paljon mm. kiinalaisia (26%) ja intialaisia, lähinnä tamileja (7,7%). Maa on myös uskonnollisesti hyvin monimuotoinen. Nämä seikat huomioiden oli mielenkiintoista havaita, kuinka sopuisasti kaikki vaikuttivat elävän yhdessä. Eräs taksikuski kertoilikin meille maansa monimuotoisuudesta ja kulttuurien rinnakkaiselosta. Hän oli hyvin ylpeä kotimaastaan ja totesi, että "I love my country" (rakastan maatani). Itse rupesin oikein miettimään, voisinko koskaan sanoa Suomesta yhtä varauksettomasti samaa. Asiassa olisi kuitenkin aina joku mutta; jos ei muuta, niin Suomen talvi.

Matkamme tarkoituksena oli lähinnä ottaa pieni irtiotto arjesta ja shoppailla. Shoppailuun Kuala Lumpur sopiikin paremmin kuin hyvin, sillä ostoskeskuksia on kaupungissa aivan tavaton määrä. Kävimme niistä viidessä, ja vielä jäi varmaan ainakin parikymmentä käymättä. Koska ostoskeskukset ovat myös niin jumalattoman suuria, kuljeskeluun ja kauppojen haeskeluun menee aika paljon aikaa. Onneksi useimmissa ostoskeskuksissa on infopiste, josta saa mukaansa kartan (mikä on esimerkiksi Intiassa hyvin harvinaista). Mies oikein tehosti ajankäyttönsä ja rengasti ennen liikkeelle lähtöään kartasta kaikki liikkeet, joissa hän halusi käydä. Hyvä ettei tuo piirtänyt kulkusuuntaakin. :-) Minä taas olen shoppailuni kanssa hyvin epäjärjestelmällinen ja päättämätön, joten maleskeluun tuhlautui ihan liikaa aikaa, kun ostoskeskukset olivat niin jättimäisiä.

Ostoskeskukset olivat hyvin erilaisia - jotkut olivat täynnä merkkiliikkeitä ja jotkut taas halpaa piraattikamaa. Low Yat on varmaankin jokaisen edullisen elektroniikan metsästäjän unelmakohde, sillä kaikki ostoskeskuksen 7 kerrosta olivat täynnä elektroniikkaliikkeitä! Koko paikka tuntui jotenkin ihan epätodelliselta, ja ajattelin, että ei tällaista paikkaa voi oikeasti olla olemassa!

Eniten taisimme pitää Suria KLCC:stä, joka oli suhteellisen kompakti ja siksi helposti hahmotettavissa. Sinne pääsi kätevästi kaupunkijunalla, ja kun hotellimmekin oli KL Sentral-aseman vieressä, niin ostoskeskus oli varsin kätevän matkan takana. Ostoskeskus myös sijaitsi kiinnostavalla paikalla Petronas-tornien juurella ja Kuala Lumpurin keskuspuiston vieressä. Puisto oli varsin viehättävä suihkulähteineen, vesialtaineen ja polkuineen.

Suria KLCC:n lisäksi pidimme paljon myös Pavilionista, jossa vietimme jouluaatonkin. Näiden ostoskeskusten lisäksi piipahdimme myös Lot10:ssä ja Sungei Wang Plazalla, joka oli aivan uskomaton labyrintti. Ensin emme meinanneet löytää sinne sisään, ja sitten emme meinanneet löytää ovea ulos.

Muodikkaita muslimivaatteita myyvä liike, Hajaba, Pavilionissa.

Graffiti Sungei Wang Plazan hissin vieressä.

Nähtäyyksiä Kuala Lumpurissa ei hirveästi ole, mutta joitakin kuitenkin. Petronas-tornit ovat Kuala Lumpurin maamerkki, ja ne näyttivätkin varsin huikeilta, varsinkin iltavalaistuksessa. Torneilla on korkeutta 452 metriä, ja niissä on 88 kerrosta. Ne olivat maailman korkeimmat rakennukset vuoteen 2004 asti, jolloin Taipei101 Taiwanissa valmistui. Maailman korkeimmat kaksoistornit ne ovat silti vieläkin.

Tornit ovat saaneet nimensä Malesian kansallisen öljy- ja kaasuyhtiön Petronasin mukaan. Ne ovat rakennettu betonista ja lasista, koska Malesialla ei ollut mahdollisuutta valmistaa tarvittavaa määrää terästä torneihin. Maallikon silmään tornit näyttävät kyllä ihan teräksestä valmistetuilta...

Ykköstorni on kokonaan Petronasin käytössä, mutta kakkostornin tilat on vuokrattu pääasiassa muille yhtiöille.

Emme käyneet ylhäällä torneissa, koska lippuja olisi pitänyt olla jonottamassa kello 8.30 aamulla, ja siihen aikaanhan meillä vasta availlaan silmiä lomalla! Kaiken lisäksi vierailijat pääsevät vain torneja yhdistävälle sillalle, 170 metrin korkeuteen, ja eihän se meille riitä!


Suunnistimme siis KL Menara -torniin, joka on hieman lyhyempi (421 metriä) kuin Petronas-tornit mutta joka näyttää korkeammalta, koska se on rakennettu pienen kukkulan päälle. Vierailutasannekin on korkeammalla kuin Petronas-torneissa, joten näkymät olivat oletettavasti paremmat. :-) Ylhäällä tornissa on pyörivä ravintola, Seri Angkasa, johon olisimme halunneet mennä syömään, mutta paikka oli joulunpyhien takia jo ihan täyteen varattu.

Hissi vei meidät korkeuksiin, ja näköalatasanteella oli vastassa setä kuulokkeiden kanssa. Kaikille tornissa kävijöille jaettiin kuulokkeet ja jonkinalaiset soittimet, joista sai kuunnella selostusta rakennuksista ja paikoista, joita tornista kulloinkin näkyi. Kierroksen päätyttyä kuulokkeet palautettiin samalle sedälle. Kuuntelupaikat oli merkitty numeroin, ja kun yksi etappi oli saatu suoritettua, siirryttiin seuraavan numeron osoittamalle paikalle.

Jos halusi löpistä naapurin kanssa, painoi vain vempeleestä pause-nappulaa, ja sitten taas play:ta, kun oli valmis jatkaman matkaa. Hyvä systeemi. :-) Minulla tosin keskittyminen herpaantui puolessa välissä kierrosta, enkä jaksanut sen jälkeen kuunnella selostusta lainkaan. Sorry guys. Näköalat veivät kaiken huomion...


Siellä näkyy petroonasit. Myö ollaankin korkeammalla, lällällää!

Ikkunanpesijöillä ei ole ainakaan näköaloissa valittamista! :-)
Vai onko noi jotain vessoja putsaamassa tuolla, kun näyttää ihan vessaharjalta tuo...

Tornin juurella oli malesialainen kulttuurikylä, johon pääsi samalla lipulla kuin torniinkin. Kylässä oli nähtävänä mm. perinteisiä malesialaisia taloja ja soittimia.

Perinteinen talo Kelantanista, Pohjois-Malesiasta. Talo on kohotettu maasta irti tolpilla.

Koska rakastan paikkoja, jotka kuhisevat elämää ja joissa kuljeskelu ja töllistely on jo ajanviete sinänsä, Chinatown oli ihan pakollinen käyntikohde. Koska olin lukenut, että alue näyttää erityisen hienolta iltaisin, iltamarkkinoiden aikaan, kun kiinalaiset paperilyhdyt ja kaasu- ja neonvalot on sytytetty, hiippailin alueelle eräänä iltana pimeän laskeuduttua. Matkalla Chinatowniin näin Kuan Ti:lle omistetun kiinalaisen temppelin, jonka ovella vartioi hurjan näköinen hemmo.

Chinatownin iltamarkkinat ovat keskittyneet kahdelle kadulle, Jalan Petalingille ja Jalan Hang Lekirille. Pääkatu on Jalan Petaling, joka suljetaan iltamarkkinoiden ajaksi liikenteeltä ja joka on myös katettu, joten markkinoilla on mahdollista käyskennellä kuivin jaloin sateellakin. Kiinalaisia ravintoloita Chinatownissa on luonnollisestikin todella paljon, ja olettaisin, että ruoka saattaisi myös olla aika autenttista kiinalaista?

Chinatown oli juuri sellainen kuin olin kuvitellutkin: oli tungosta, kun ihmiset yrittivät ahtautua eteenpäin kapeilla kujilla kojujen välissä; oli kiinalaisten ruokien (joskus vähemmän houkuttelevia) hajuja; meteliä, hälinää ja musiikkia sekä erilaisia kauppiaita, jotka myivät ruokaa ja kaikenlaisia tuotteita kukkasista lenkkareihin, kankaista kastanjoihin ja bikineistä kännyköihin. Jos Chinatownissa haluaa ostaa jotakin, pitää myös muistaa tinkiä, eikä takuulappujen perään kannata kysellä. Paikka oli aika turistinen, kuten olettaa saattaakin. Eräs paikallinen nauroikin meille sydämensä pohjasta, kun Chinatown tuli puheeksi: "ei se mikään Chinatown ole; se on Cheating Town!" :-D

Neonkylttejä.

Kastanjoita. Nämä kypsennettiin (?) erikoisessa pyöreässä laitteessa, jossa oli pyörivä lapa.

Kukkakimppuja. On muuten puskilla hintaa - hinnat kun näyttävät liikkuvan 20 ja 35 ringgitin tienoilla (=5-8,5 euroa).

Perhe aterialla jossakin kiinalaispaikassa. Ravintolat olivat hyvin epämuodollisia ja pelkistettyjä. Monissa paikoissa astioina käytettiin värikkäitä muoviastioita, jotka näyttivät minusta hirmuisen hauskoilta.

Kaupunkihälinän vastapainoksi oli mukava piipahtaa Lake Gardensissa, joka on Kuala Lumpurin vanhin ja suosituin puisto- ja puutarha-alue. Puiston ympäri risteilee erilaisia kävely- ja lenkkipolkuja, ja sen keskellä on järvi, jossa voi viikonloppuisin veneillä. Aamuisin puistossa saattaa nähdä tai chi:n harrastajia.

Alue oli hyvin viihtyisä ja hyvin hoidettu; oikea virkistysalue sanan todellisessa merkityksessä. Puistoalueella on luonnon lisäksi todella paljon muutakin nähtävää, sillä siellä on lintupuisto, perhospuisto, peurapuisto, orkideapuutarha ja hibiskuspuutarha. Aivan puiston tuntumassa ovat myös planetaario ja kansallismuseo.

Puisto oli hyvin lähellä hotelliamme, ja olin aikonut käydä puistossa jonakin aamuna tai iltana lenkkeilemässä, mutta aikomukseksihan se vain jäi. Kävin sitten puistossa yhtenä päivänä päiväseltään, puolenpäivän aikaan, joka oli kyllä niin huono ajankohta vierailulle kuin vain olla ja saattaa! Kun aurinko sattui paistamaan täydeltä terältä, eikä tuullut yhtään, hiki virtasi ihan kohtalaisesti.

Järven viereisen kukkulan kupeessa on peurapuisto, joka ei minusta ollut mikään kovin ihmeellinen paikka, vaikka peuroja olikin ihan kiva katsella.


Lintupuisto oli sekin pienoinen pettymys. Pääsylippu puistoon oli 45 ringittiä (11 euroa!), joten odotin jotakin suurta ja mahtavaa. Kyllähän kokemuksesta tulikin tavallaan aika unohtumaton... :-D

Kuala Lumpurin lintupuisto on maailman suurin "katettu" lintupuisto. Alueen päälle on viritetty verkot, joten linnut saavat lennellä puistossa pääasiassa vapaana. Kotkat ja semmoiset oli tietysti eristetty omille alueilleen.

Mielenkiintoisimpia lintuja minusta olivat papukaijat, joissa on vain jotakin kovin sympaattista. Flamingot olivat nekin kauniita vaaleanpunaisine koipineen, kuten myös kirkkaanpunaiset, pienet linnut, joiden nimestä en päässyt selvyyteen.

Riikinkukkoja puistossa sen sijaan oli minusta aivan liikaa, enkä puluistakaan niin kauheasti välittänyt, vaikka yhdellä olikin erikoinen permanentti olikin.

Vierailusta teki erityisen unohtumattoman eräs pieni episodi, joka sattui ollessani kuvaamassa flamingoja. Seison ja tähtäsin kamerallani lintuja, kun tunsin yhtäkkiä, että selkääni pitkin meni jotakin kosteaa ja lämmintä. Pieni vilkaisu yläilmoihin riitti vahvistamaan epäilyni: siellä istui joku valkoinen lintu juuri riu'ulla, ja minä sain yläkerrasta lämpöisen tervehdyksen päälleni! Yritin pyyhkiä selkääni ja hiuksiani paperilla, mutta eihän se oikein onnistunut. Mies, joka oli jäänyt portille odottamaan, sai sitten kunnian puhdistaa lohen mädiltä näyttävän tavaran selästäni. Että terveisiä... Sieltäpä juurikin! :-D

Viisi päivää oli aivan liian lyhyt aika Kuala Lumpurissa, ja mieltäni jäi kaivelemaan moni ostoskeskus ja paikka, jotka jäivät näkemättä. Olisin halunnut nähdä vielä ainakin käsityö- ja taidekeskus Central Marketin, planetaarion ja ruokatori Chow Kitin. Ne jäivät odottelemaan seuraavaa vierailukertaa, joka toivottavasti tulee vielä joskus, koska pidin Kuala Lumpurista todella paljon.

Erityisesti Intian jälkeen Kuala Lumpur - ja Malesia yleensäkin - tuntui varsin virkistävältä vaihtelulta. Ihmiset olivat äärettömän ystävällisiä kaikkialla, toisin kuin useimmiten vähän töykeät ja yrmeät intialaiset. Kysyi tietä keneltä tahansa - poliisilta, vartijalta tai tavalliselta kadun mieheltä - kaikki olivat enemmän kuin valmiita auttamaan ja neuvomaan, aina runsaiden hymyjen kera. Kaupoissa minua hämmästytti se, miten vapaasti ovista sai liikkua sisään ja ulos. Ovilla ei ollut vartijoita tai kassin- ja ruumiintarkastuksia, kuten Hyderabadissa, eikä pakollisia kassisäilytyksiä, joihin kaikki kassit käsilaukkua lukuun ottamatta pitäisi jättää.

Yleinen siisteys ja organisoituneisuus tuntuivat nekin taivaallisilta Intian jälkeen: missään ei näkynyt roskakasoja tai ukkoja virtsaamassa tien vieressä; ihmiset odottivat jonoissa kiltisti vuoroaan, joten koko ajan ei tarvinnut kytätä olkansa yli, yrittääkö joku mahdollisesti etuilla; ja liikennekin sujui kuin liukuhihnalla, liikennesääntöjen mukaan ja ilman ensimmäistäkään torven törähdystä.

Shoppailu oli ihanaa, kun tuotteita sai katsella ihan rauhassa ilman että kimppuun hyökkäsi heti kymmenen myyjää esittelemään sitä ja tätä, jota asiakas saattaisi mahdollisesti haluta. Tähän tosin saattoi vaikuttaa myös se, että jouluruuhkat olivat kaupoissa pahimmillaan, joten myyjillä ei ehkä ollut aikaakaan "ahdistella" asiakkaita. Kuala Lumpur tuntui jotenkin myös hyvin turvalliselta, joten kaupungilla saattoi liikkua melko luottavaisin mielin.

Olin kuullut, että Malesia on konservatiivinen ja sovinnainen maa, ja hieman kyllä ihmettelin, miten konservatiivisuus mahtaa oikein ilmetä. Ainakaan naisten vaatetuksessa se ei juurikaan näkynyt, sillä pukeutuminen näytti olevan melko vapaata. Näin paljon niin lyhyitä hameita ja niin pieniä toppeja, että en ikimaailmassa voisi astua Intiassa ovesta ulos sellaiset päällä. Toisaalta näkyi myös paljon huivipäisiä musliminaisiakin, joten ehkä tämä on juuri sitä malesialaista suvaitsevaisuutta - kaikki käy.

Toinen asia, mitä ihmettelin suuresti (intialaisesta näkövinkkelistä), oli naisten tupakointi. Naiset tupakoivat minusta Kuala Lumpurissa aika paljon, ja vieläpä ihan kaiken kansan nähden. Intiassa en ole koskaan nähnyt yhdenkään naisen tupakoivan, paitsi joissakin elokuvissa, ja silloinkin asiasta nousi hirveä kohu. Tupakointi oli muutenkin Malesiassa hyvin sallittua, sillä ravintoloissa ja kahviloissa sai tavallisesti polttaa, ja taksikuskikin saattoi vedellä henkosia samalla, kun kyyditsi asiakkaita.

Kolmas ihmettelyn aihe oli aika vapaalta näyttävä alkoholipolitiikka diskoissa. Kävimme jolupäivänä yhdessä Kuala Lumpurin kuuluisimmista klubeista, Zoukissa, ja meinasin pyörtyä, kun näin paikallisten juomatavat. Asiakkaat olivat varanneet klubilta paikat ja juomat etukäteen, ja heillä saattoi olla edessään iso kulho jäitä, lasit, pullo soodavettä tai muuta lantrinkia ja kokonainen pullo vaikkapa viskiä. Siitä he sitten itse kaatelivat juomaa laseihin aina, kun suu vain napsasi. :-O Olikohan kenelläkään loppuillasta monot ihan vinossa, vai osasivatko he kontrolloida juomistaan, vaikka pullo nenän edessä tönöttikin?

Jatkoksi edelliseen voisin vielä lisätä, että Malesiassa on todella tiukka huumepolitiikka. Jo lentokentän televisioruuduissa näkyi varoituksia siitä, että huumeiden salakuljetus saattaa pahimmillaan johtaa "pään irrottamiseen" (decapitation). Eikä tämä todellakaan ole mikään vitsi tai pelottelukeino, vaan totisinta totta. Eräänäkin aamuna luin paikallisesta lehdestä, että joku rekkakuski oli saanut hirttotuomion, koska hänen hallustaan oli löydetty 990.5 grammaa kannabista. Kun ajoimme eräänä iltana taksilla ohi Kuala Lumpurin kaupunginvankilan, taksikuski kertoi vankilan olleen jo pitkän aikaa tyhjillään. Vankilalle oli yritetty keksiä muuta käyttöä vankilatoiminnan loputtua, ja sitä oli yritetty muuttaa mm. museoksi. Suunnitelmat olivat kuitenkin törmänneet aina samaan ongelmaan: vankilassa oli lähtenyt niin monia päitä, että kukaan ei halunnut olla sellaisen tunnelman ympäröimänä. Ainoaksi vaihtoehdoksi näyttikin jäävän vankilan purkaminen, jotta paikalle voitaisiin rakentaa jotakin aivan uutta.

Vielä yksi huomio: en ole missään nähnyt niin tiukkaa käsimatkatavarapolitiikkaa kuin Malesian LCC-lentokentällä. Laukkuja saa ehdottomasti olla korkeintaan yksi per henkilö, ja laukku saa painaa enintään seitsemän kiloa. Ennen turvatarkastusta on erillinen tarkastuspiste, jossa seisoo henkilökuntaa kyttäilemässä matkustajien laukkuja. He poimivat jonosta punnitukseen kaikki laukut, joiden vähänkin epäilevät painavan enemmän kuin sallitut seitsemän kiloa. Minun laukkuni painoi varmaankin pitkälti toistakymmentä kiloa (taas!), mutta kuin ihmeen kaupalla tarkastuspisteessä ollut mies ei punninnutkaan laukkuani. Hän oli jo kumartumassa laukkuni puoleen, mutta tulikin sitten toisiin ajatuksiin! :-)

Lopuksi vielä muutama hyvä sivusto Kuala Lumpuriin matkustamista suunnittelevalle.

Tervetuloa Kuala Lumpuriin (Aurinkomatkat, pdf)
Kuala Lumpur (Wikitravel)
Kuala Lumpur (Lonely Planet)
Kuala Lumpur Public Tranport (Malaysia Vacation Guide)
Tourism Malaysia Official Website
Map of Kuala Lumpur (Tourism Malaysia)

Ostoksilla Kuala Lumpurissa (Rantapallo)
Kuala Lumpur Shopping Malls (Asiaweb direct)
Guide To Shopping Malls in Kuala Lumpur (One Stop Kuala Lumpur)
Kuala Lumpur's Shopping Malls (Everything-Kuala-Lumpur.com)
Central Market (One Stop Kuala Lumpur)
Chow Kit Market (One Stop Kuala Lumpur)

Malaysian Cuisine (Wikipedia)
Kuala Lumpur (Ben van Vijnen: aivan erinomaisen yksityiskohtaista tietoa esim. nähtävyyksistä)
Sightseeing in Kuala Lumpur (One Stop Kuala Lumpur)


11 kommenttia:

  1. vau! Ihana kyllä kun olet nähnyt noin paljon vaivaa ja laittanut paljon kuvia ja tietoa Kuala Lumpurista. Oli tosi kiva lukea ja katsoa kuvia! Olisi ihan kiva käydä siellä joskus. Minua hirvittää Aasiassa matkailu tällä hetkellä.. lähinnä sen takia että kun olen tällainen isokokoinen, niin ei jaksa sitä kun niin tuijotellaan. Tulee vain paha mieli. höh. Mutta jospa tätä painoa saisi pois, niin sitten voisi matkustella oikein innolla :).
    Mutta apua.. intialaisetko on aika töykeitä? vau! Siitä olin tosi yllättynyt, sillä minä luulin että siellä oltaisiin tosi ystävällisiä. kääk!

    VastaaPoista
  2. Vau! Fantastinen kuvallinen matkaraportti Kuala Lumpurista,voi kun tuonne joskus pääsisi...
    Nauratti ne linnut terveiset sulle;D mutta varmaankin olisit voinut sillä hetkellä kääntää niskat nurin siltä tipulta..Upeita paikkoja kuvissasi ja tornista otetut kuvat mahtavia!

    VastaaPoista
  3. Heippa!
    Hauska nähdä, että olet taas maisemissa täällä päin maailmaa ja kiva päästä lukemaan blogiasi! Me ollaan sattumoisin lähdössä Kuala Lumpuriin (ja siitä vielä eteenpäin Kota Kinabaluun) ensi perjantaina, joten kaikki matkavinkit olivat kullan arvoisia! Ja jos olet joku päivä tulossa Secunderabadin suunnalle, niin poikkea ihmeessä chaille/lounaalle tai keksitään jotain muuta tekemistä! Mulla olis täällä myös tähtitorttuhilloa varastossa, joten ennen loppiaista saattais vielä olla joulutorttujakin tarjolla. ;)

    VastaaPoista
  4. Laura, tosi kiva kuulla! :-) Mutta harmittaa se, jos painon takia tuijotellaan. :-( Intiassa ulkomaalaisia tuijotellaan aina, painosta ja ulkonäöstä huolimatta, ihan kuin jotain ulkoavaruudesta tullutta olentoa. Tai eivät kaikki tuijottele, vaan ilmeisesti lähinnä kai kouluttamattomat ihmiset ja muutenkin semmoiset, jotka eivät ole olleet ulkomaalaisten kanssa hirveästi tekemistä (mutta tämä on vain oma arveluni...). Joskus minua on osoiteltu sormellakin, ja silloin tulee väkisinkin miettineeksi, että onko mulla kenties naamassa jotain (tai selässä ehkä linnun jätöksiä!), kun olen noin kiinnostava näky. :-D

    Kyllä intilaisten joukossa on tosi paljon ystävällisiä ihmisiäkin - toivottavasti en nyt pelästyttänyt sinua ihan kamalasti! Tarkoitin lähinnä asiakaspalvelua: Suomessa kun on tottunut siihen, että esimerkiksi kassalla asiakkaalle hymyillään, tervehditään ja katsotaan silmiin, niin täällä asiakas tuntee olevansa jonkinlainen välttämätön paha, kun kassalla vain kyräillään. Jonkinlaista muutostakin on kyllä viime aikoina tapahtunut, ja yhä useammin saa oikein aurinkoistakin asiakaspalvelua. :-) Samoin tuo tuijotus tuntuu epämiellyttävältä, joskus jopa vähän pelottavalta, mutta kyllä siihenkin tottuu, kun lakkaa kiinnittämästä huomiota siihen, eikä katsele ihmisiä silmiin. Silloinhan ei tiedä, mihin he katsovat. ;-) Lisäksi juuri kaikki poliisit, vartijat ja semmoiset, jotka tuolla Malesiassa olivat niin hurjan ystävällisiä, ovat täällä Intiassa oikeita hapannaamoja. Tuskin edes uskaltaisin mennä kysymään tietä intialaiselta poliisilta; saisin vain sakot liikenteen hidastamisesta tai jostain. :-D

    Yaelian, kiitos! :-):-) Olisin todellakin voinut kääntää niskat nurin siltä linnulta ja tehdä siitä paistin. Se näytti kyllä niin isolta, että en olisi tainnut kuitenkaan uskaltaa... Mikä lienee joulukalkkuna ollut. :-DD

    Raita, ihana kuulla sinusta! :-) Melkoinen sattuma, että tekin olette lähdössä Kuala Lumpuriin, ja vieläpä ensi viikolla! Tosi kiva, jos vinkeistäni oli jotain hyötyä.

    Me ollaan huomenillalla lähdössä Suomeen noin kuukaudeksi, ja Hyderabadiin palataan taas helmikuun alussa. Sen jälkeen tulen ihan varmasti kyläilemään, jos kutsu vain on silloin vielä voimassa. :-) Taitaa kyllä sitten jäädä ne tähtitortut saamatta... Höh. Olisiko sulla jotain, mitä haluaisit/tarvitsisit Suomesta? Jos tulee mieleen jotain, niin lähetä vaikka sähköpostia (meiliosoite löytyy tuolta oikeasta laidasta profiilia klikkaamalla). Muuten voin vaikka soitella, kun olen taas Hyderabadissa. Onko sulla vielä se sama puhelinnumero (kolme vikaa numeroa 703)? Mun numero on muuttunut, kun entinen sim lakkasi toimimasta. En nyt laita uutta numeroa tähän, ettei tule häirikkösoittoja salaisilta ihailijoita. :-D Oikein ihanaa ja rentouttavaa matkaa teille! :-)

    VastaaPoista
  5. Olipas mielenkiintoinen esittely! Malesia olikin maa, josta en tiennyt juuri mitään.

    VastaaPoista
  6. Virvatuli, kiitos. :-)

    VastaaPoista
  7. Olet toki oikein lämpimästi tervetullut myös helmikuussa! Mulla on vielä se sama vanha puhelinnumero, joten ei kun soittelemaan, kunhan olet taas palannut maisemiin! Helmikuussa voiskin sitten olla tarjolla Runebergin torttuja tai laskiaispullia. Ilmoittelen myös, jos tulee mieleen mitään, mitä pitäis saada Suomesta. Kiitos vaan kovasti kuriiritarjouksesta! :)

    VastaaPoista
  8. Kiva postaus. Melkein kuin olisin itsekin käynyt Kuala Lumpurissa. :)

    VastaaPoista
  9. Kiitos, Marja-Leena. :-)

    VastaaPoista
  10. KIITOS mielenkiintoisesta ja tosi hyvästä blogikirjoituksestasi. Olemme lähdössä helmikuussa perheen kanssa Malesiaan (5 päiväksi Kuala Lumpuriin) ja tämä juttu todella auttoi suunnittelussa. Olen tutustunut nähtävyyksiin tms. jo etukäteen, mutta nyt osaan priorisoida "mitä tehdään missä käydään" paremmin.

    VastaaPoista
  11. Sei, hienoa, jos kirjoituksestani oli jotain apua. :-) Ja hyvää matkaa teille!

    VastaaPoista