Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


torstai 31. lokakuuta 2019

Vielä kerran

Ajattelin tehdä vielä pienen Bolivia-koosteen, kun sattuu olemaan niin paljon kuvia jemmassa. Pari muutakin postausaihetta olisi vielä Boliviasta, mutta ehkä palaan niihin joskus myöhemmin, jos tulee tyhjiä hetkiä. 

Ensin muutama mukava ruokamuisto. Los Tajibos -hotellin lauantaibrunssi on ehkä paras ruokailukokemus, jonka tiedän Santa Cruzissa, ja palaamme brunssille aina uudelleen. Salaatteja on aivan uskomaton valikoima, eivätkä salaatit ole mitään tyypillisiä bolivialaisia maissinjyvävirityksiä, vaan niihin on oikeasti panostettu. Myös jälkiruoat ovat hyviä.

Ravintola on uima-altaan kupeessa, joten se on ilmastoimaton, ja oikein kuumana päivänä syöminen saattaakin olla hieman haasteellista.




Nörtin kanssa lounaalla.

Tajibos-hotellista on enemmänkin kokemusta, sillä asuimme hotellin alueella olevassa Airbnb-asunnossa viime vuonna juhannusviikonlopun. Vakituisen asuntomme (sekin Airbnb) omistaja oli vuokrannut asuntonsa jo paljon aiemmin kyseiseksi viikonlopuksi jollekin toiselle, eikä hän voinut enää perua varausta, joten meidän täytyi muuttaa siksi ajaksi muualle. Se olikin melkoinen show, mutta ei siitä sen enempää.

Minusta oli tosi kiva asua hotellin alueella olevassa asunnossa, sillä tuntui ihan siltä kuin olisi ollut lomalla. Asunto oli tosin maan tasalla, mikä tiesi muurahaisinvaasiota, ja riikinkukotkin kävivät vääntämässä nurkat täyteen pökäleitä.

Jokos täällä ollaan hereillä?
Terveisiä Persiasta.
Kawka-kahvila on yksi lempikahviloistani Santa Cruzissa lähinnä kauniin sisustuksensa takia.



"Elämä on kuin pyörällä ajamista: jos haluat säilyttää tasapainon, et voi pysähtyä."

Paakkelssilistalle oli tullut uusi tulokas, pyjamaomena (manzana en pijamas), joka kuulosti niin kiinnostavalta, että siihen piti tutustua. Kävi ilmi, että pyjamaomena olikin vanha kunnon omenanyytti!

Pyjamabileet!

Riad-ravintola oli mukava uusi tuttavuus. Ruoka ei ollut mitenkään erikoista (viini vielä vähemmän), mutta miljöö oli vertaansa vailla.

Kävin myös elämäni ensimmäisen kerran Acai Barissa, enkä voi ymmärtää, miten en ole koskaan ennen käynyt siellä. En ole muistaakseni maistanut aiemmin acaitakaan, joka taitaa olla suuressa huudossa ympäri maailmaa.

Tilasin tuommoisen acai-kulhon, joka oli aivan järisyttävän hyvä. Kokoa ja makeutta oli sen verran, että terveellisyys taisi olla kulhosta aika kaukana, mutta herkullinen se kyllä oli. 

Patra on bolivialainen urheiluvaatemerkki, joka tekee urheiluvaatteita yksinomaan naisille. Olin nähnyt mainoksessa Patran vaatteiden olevan ihanan värikkäitä, joten ei auttanut muu kuin lähteä katsastamaan kauppa.


Värikkäitä vaatteet olivatkin, mutta kangas hieman arvelutti, sillä se oli sellaista nahkamaista eikä erityisen hengittävän oloista. Kysyin myyjältä, mitä kangas oli, mutta unohdin vastauksen saman tien (anti-jotain). Myöhemmin huomasin, että tuoteselosteessa oli Lycran merkki. Tarkoitus oli ollut ostaa hihattomia treenipaitoja, mutta niiden valikoima oli yhtä surkea kuin kaikissa muissakin kaupoissa, joten päädyin ostamaan kolmet treenihousut. Puolustelin tekoani sillä, että tuin näin bolivialaista tekstiiliteollisuutta.

Yhdet pökät.
Loppupostaus olkoonkin sitten omistettu bolivialaisille ihmisille ja Santa Cruzille.

Santa Cruzin keskusaukiolla tapahtuu aina jotain, ja yhtenä päivänä katedraalin edusta ja aukio olivat täynnä violetteihin asuihin pukeutuneita naisia.



Minulle jäi arvoitukseksi, liittyivätkö asut johonkin uskonnolliseen juhlaan (ehkä jokin katolilainen traditio?), vai mistä oli kyse.

Toisena päivänä aukiolla oli brasilialaisia lääketieteen opiskelijoita (näin ainakin ymmärsin), joilla oli meneillään jonkinlainen mielenosoitus. En tiedä, mistä oli kyse, kun en osaa portugalia.


Yritin kääntää kuvien plakaatteja Googlen kääntäjän avulla, mutta en siltikään saanut niistä mitään tolkkua.










Syrjäisemmät kadut tarjoavat myös paljon katseltavaa, mutta vain arkisin, sillä viikonloppuisin Santa Cruz on – ihan ydinkeskustaa lukuun ottamatta – täysin kuollut.


Mennoniittoja, joista olen kirjoitellut aiemmin täällä.

Muuttokuorma tulossa.
Katugrilliin ei paljon rekvisiittaa tarvita.

Santa Cruzissa on jotenkin kotikutoisempaa kuin Medellínissä, ja koinkin siellä oloni paljon turvallisemmaksi kuin Medellínissä. Toki taskuvarkaiden vaara on Santa Cruzissakin olemassa, mutta olettaisin, että väkivaltaisuutta ja aseita on Boliviassa paljon vähemmän kuin Kolumbiassa. Piti oikein käydä katselemassa maailman murhatilastoja, ja Kolumbia näyttää olevan tilastoissa sijalla 12, kun taas Bolivia on vasta sijalla 44. Kärkisijaa pitää Honduras, mikä jäi hieman närästämään siitä syystä, että ukkelin hondurasilainen pyysi meitä käymään Hondurasissa, ja mieli tekisi joskus mennäkin. Oikein oivallinen lomailumaa.

Mutta Santa Cruzissa ei pelottanut liikkua yksin siis illallakaan, ainakaan keskustassa tai Equipetrolissa, jossa majailimme. En tosin liikkunutkaan missään syrjäisillä seuduilla pimeällä, joten en tiedä, millainen tunnelma niillä olisi ollut.

Kun bussit pysähtyvät liikennevaloihin, katumyyjillä on kiire.
Loppuun vielä pieni päivitys Bolivian tilanteesta. Lakko jatkuu edelleen, ja nyt on jo kahdeksas päivä takana. Se on tullut jo selväksi, että kansa ei meinaa antaa periksi vaan on valmis taistelemaan niin kauan kuin tarve vaatii. Väkivaltaisuudetkin ovat lisääntyneet ympäri maata, Santa Cruzissakin.

Huomenna aloitetaan presidentinvaalien tuloksen ja koko vaaliprosessin tarkastus, jolla on tarkoitus selvittää, onko vaaleissa tehty vilunkia. Tarkastuksen suorittaa Amerikan valtioiden järjestö OAS (tai OEA), ja se kestää arviolta 10–12 vuorokautta. Myös Euroopan unioni on sanonut tukevansa tarkastusta ja lähettävänsä paikalle muun muassa teknisiä asiantuntijoita. Evo on ilmoittanut hyväksyvänsä vaalitarkastuksen, ja jos tarkastus paljastaa, että jonkinlainen vaalipetos on tapahtunut, Evo on sanonut suostuvansa toiselle äänestyskierrokselle.

Tämä on kuitenkin kansalaisten mielestä liian vähän ja liian myöhään. Kansan mielestä kun ei ole kyse vain tästä yhdestä vaalituloksesta, vaan kyse on pidempiaikaisesta huijauksesta. Kuten lapazilaisen San Andrés -yliopiston rehtori sanoo: Huumekaupassa pyörivät suuret rahat, jotka ulottuvat hallituksen ytimeen asti. Näillä rahoilla ostetaan omatuntoja, ja on olemassa suuri vaara, että Bolivian kansa tulee jälleen kerran petetyksi.

Kansan mielestä ainoa mahdollinen ulospääsy tilanteesta onkin mitätöidä vaalitulos ja järjestää uudet vaalit. Myös vaalituomioistuinta vaaditaan kokonaan uusittavaksi, sillä vaalituomioistuinta epäillään vaalituloksen väärentämisestä Evon hyväksi. Huomenna järjestetään La Pazissa kansalaiskokous, jossa kansa esittää ehdotuksensa uusista vaaleista.

Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

10 kommenttia:

  1. No huh, vieläkin lakkoillaan, mikä tekee elämän niin hankalaksi, mutta täytyy nostaa hattua bolivialaisille etteivät peräänny, ja toivottavasti tilanne kääntyy parempaan suuntaan. Hyvä juttu että. Santa Cruz tuntuu suhteellisen turvalliselta:esim..Caracasissa ei olidi tullut mieleenkään liikkua yksin pimeällä, ja päivänvalonkin aikana oli syytä välttää tiettyjä paikkojajos oli yksin. Nam, hyvät hotellibuffetit ovat niin 💚 Paras ikinä syömäni buffetateria oli Caracaksen Melia jotellissa, ja tuskin sitä enään on tänä päivänä.
    Kiva kuvasarja, kaipaan hian tuota eteläisen Amerikan maiden värikkyyttä 💚❤🧡💙

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta alkaa tuntua, että oli tosi hyvä päätös lähteä maasta pois jo silloin, vaikka en itse olisi vielä halunnut lähteäkään. En todellakaan arvannut, että lakko jatkuisi noin pitkään, mutta nyt uskon, että se voi jatkua hyvinkin pitkään.

      Medellinkään ei tunnu mitenkään erityisen vaarattomalta edes pimeällä tällä alueella, jolla asumme, mutta tiedän kaupungissa monia paikkoja, joille en lähtisi suurin surminkaan pimeällä edes kaverin kanssa.

      Ukkeli ei voi tavallisesti sietää buffetteja, kun hän ei tykkää siitä, että ihmiset käyvät käpälöimässä samoja ruokia. :-D Mutta ukkelikin tykästyi Tajiiboksen buffettiin niin, että söimme silloin viime vuonna buffetissa kolmena päivänä peräkkäin! Ja se on kyllä jotain täysin tavatonta. Minä taas rakastan buffetteja, kun niistä voi ottaa sitä mikä näyttää hyvältä, ja jos ei tykkää, voi jättää syömättä ja kokeilla jotain muuta.

      Tuskin on enää Melia-hotellin buffettia... :-(

      Poista
  2. Upeita kuvia! Tuo pyjamaomena kuulosti jännältä:) Oi miten tunnelmallinen paikka tuo Riad-ravintola, näyttää ihanalta! On kyllä ikävä että tuollaisessa lakko/epävarmuus/levottomuus tilanteessa ihmiset joutuvat elämään..toivottavasti ratkeaisi pian! Leppoisaa loppuviikkoa ja lokakuun loppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Päden paja. Mukava, että jaksoit plarata kuvat loppuun asti. <3

      Pyjamaomena oli minustakin aika hauska. Harmi vaan, kun omena ei ollut ihan täysin pehmeä, joten siitä tuli vähän miinuspisteitä. Mutta se oli viimeinen omena, joka oli jäljellä, että oli kumminkin tuuria, kun pääsin maistamaan. :-)

      Riad-ravintola olikin upea paikka! Tuntui kuin olisi siirtynyt jonnekin Tuhannen ja yhden yön tarinoihin.

      Minäkin toivon, että Bolivian tilanne ratkeaisi pian ja tietysti kansan hyväksi, mutta en jaksa uskoa pikaiseen ratkaisuun. Toisaalta on hyvä, että kansa näyttää nyt olevan tosissaan.

      Leppoisaa loppuviikkoa sinullekin ja valoa harmaan marraskuun keskelle! <3

      Poista
  3. Piti tulla katsomaan kuvia myös tietsikan ruudun kautta, puhelimen ruudulla ne ovat niin pieniä.Tuli muuten mieleen että miten hyvin Simon Bolivar näkyy Boliviassa, hänhän liittyy myös Bolivian historiaan. Venezuelassa hänen muistoaan näki siellä sun täällä,myös kakun muodossa josta joku aika sitten postasinkin. Acai-baareja on täälläkin, tai oikeastaan mehupaikkoja joissa on acai bowleja ja acai.mehua smoothieissa. Acaita on myös ollut pakasteena terveyskaupoissa, en tiedä onko vielä, Sehän ei ole maailman parhaimman makuinen juttu, mutta muiden ainesten kanssa ihan ok-. Hyvää marraskuun alkua Satu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tulit. :-)

      En näin äkkiseltään osaa sanoa, että Simon Bolivar olisi mitenkään kovin näkyvä hahmo Santa Cruzissa. Toki hänen mukaansa on nimetty yksi katu, ja hotelli ja koulukin taisi olla, mutta muuta en tiedä.

      Mä olen jäljessä kaikissa näissä terveysjutuissa, mikä johtuu varmaan siitä, että en ole koskaan ollut muutenkaan kovin innostunut superfoodeista ja mitä näitä nyt on. Vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia. :-)

      Tuollakin Acai Barissa oli tarjolla lähinnä bowleja, ja mulle jäi vähän hämärän peittoon, että missä se acai siinä kulhossa oli. Olisko ollut siinä violetin värisessä sorbetissa(?), jota oli hedelmien alla. En ole tiennyt, että acai ei maistu kovin kummoiselta yksinään, joten sitten ymmärrän, miksi sen kanssa tulee niin paljon muita tykötarpeita.

      Hyvää marraskuun alkua sinullekin! <3

      Poista
  4. Todella hyvä, että pääsitte pois tuolta varsinkin kun nyt lakot jatkuvat ja tulevat väkivaltaisemmiksi. Nyt täällä oli telkkariuutisissa pitkä juttu Chilen mielenosoituksista ja poliisien väkivaltaisesta vastauksesta niihin.
    Enpä ole koskaan kuullut acaista, mutta ei se mitenkään kumma ole, etten ole kuullut. Eikä varsinkaan, jos se ei itsessään ole kovin kummon makoisa!
    Mukavaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tosiaan, että lähdettiin. Ukkelikin olisi ollut Boliviassa täysin tyhjän panttina, ja luulen, että hermot olisivat jo menneet useamman kerran. Itse kultakin. Mutta bolivialaiset ovat kovasti mielessä, kun kuolonuhrejakin on jo tullut. Juuri paraikaa on meneillään La Pazissa se kansalaiskokous, ja saa nähdä, tuleeko sieltä mitään uutta tietoa.

      Juu kyllä minä olen kanssa sitä mieltä, että vaikka jokin olisi kuinka superfoodia tahansa, niin ei sitä paljon viitsi syödä, jos se ei edes maistu hyvältä. :-)

      Mukavaa viikonloppua sinullekin! Täällä juhlitaan tänään halloweenia, joka tuntuu olevan tosi iso juhla täälläpäin. Kävin iltapäivällä tuolla ihmisten ilmoilla, ja aikuisetkin olivat pukeutuneet kaikenlaisiin asuihin – tai vähintään pirunsarviin.

      Poista
  5. Matkassa mukana ollaan oltu, vaikka kommentointi jäänyt :-)

    Ihanaa, että pääsitte Boliviasta pois tiesuluista ym. huolimatta. Toivotaan että tilanne siellä rauhoittuu.

    Halloweenin juhlinta tuntuu aika turhakkeelle (itse pelkään kummituksia, pellejä, klovneja ym). Miksi pitää kaiken maailman kammotusten heilua ympäriinsä? Pyhäinpäivän ja Kekrin vielä ymmärtää, mutta kun kaikesta tehdään kaupallinen krääsän keräys niin menee vähän överiksi.

    Kaikkea hyvää sinne teille <3

    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla. <3

      Boliviassa lakko jatkuu edelleen, ja nyt on jo kaksi viikkoa täynnä. Enpä olisi uskonut, että tilanne menee maassa tällaiseksi. On siis tosiaan hyvä, että lähdetiin ajoissa pois.

      Mä olen halloweenista aika lailla samaa mieltä, sillä en ole koskaan ymmärtänyt, mitä hauskaa halloweenissa on. Ehkä se onkin enempi lasten juhla, kun lapset taitavat tykätä kaikenlaisista hahmoista ja ällöiltä näyttävistä syötävistä. Itse ennemminkin pelkään luurangoiksi ynnä muiksi pukeutuneita hahmoja. :-D Täällä Kolumbiassa halloweenin juhlinta oli yllättävänkin näkyvää, enkä edes uskalla ajatella, millaista se sitten Jenkkilässä olisi. Varmaan parempi olla eksymättä sinne halloweenin aikaan. ;-D

      Kaikkea hyvää myös sinulle! <3

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3