Reikä se on rinkelissäkin.


sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Seksi myy?

Santa Cruzissa on ollut meneillään viime perjantaista lähtien Expocruz eli kansainväliset messut. Expocruz on kaupungin vuoden suurin tapahtuma, ja se kerää vuosittain lähes puoli miljoonaa kävijää. Olihan se siis meidänkin lähdettävä katsomaan, miltä bolivialaisessa messutapahtumassa näyttää.

Etukäteen suurin ihmetyksen aihe oli se, että tapahtuma on auki vain iltaisin, arkisin kello 18–24 ja viikonloppuisin 17–24. Olen tottunut käymään messuilla päiväsaikaan, ja tuntui oudolta ajatukselta lähteä kuppelehtimaan messuille iltamyöhään. Nyt kun olen käynyt messuilla, ymmärrän mahdollisen syynkin siihen, miksi Expocruz on iltatapahtuma: se järjestetään suureksi osaksi ulkotilassa, ja tuskin kukaan jaksaisi seisoa paahtavassa auringonpaisteessa tunnista toiseen.

Tervetuloa! Tästä se alkaa!

Heti portilla oli rokotuspiste. Tuosta olisi saanut tuhkarokkorotuksen.

Olin ladannut kännykkään Expocruzin appsin, josta näkyi alueen kartta, mutta aika pian selvisi, että kartalla ei tehnyt juuri mitään, kun se oli niin ylimalkainen. Kiertelimme siis aika summamutikassa, mutta pari paikkaa toivoin näkeväni: eläimet (olin lukenut lehdestä, että alueella oli myös jotain eläimiä) sekä Euroopan unionin paviljongin.


Messuilla järjestetään päivittäin monenlaista ohjelmaa, mutta olimme paikalla niin aikaisin, että esiintymislava oli vielä tyhjä.

Täällä ollaan.

Suuntasimme ensimmäiseksi Aasian eli tarkemmin sanottuna Kiinan paviljonkiin. Aasian paviljongin, kuten kaikkien muidenkin, edessä seisoi vartioimassa kaksi sotilaspoliisia.

Kylmäsäilytys, mikä se on?
Kiina on yhtä kuin nuudelit – ja Choco Pie.
Jäi tukka aamulla kampaamatta.

Heti ensi hetkestä jouduin ihmettelemään taas samaa asiaa kuin aiemminkin bolivialaisissa tapahtumissa, nimittäin naisia. Täällä kun ei voi näköjään esitellä mitään, ellei tuotteen tai kojun edessä ole vähintään muutama mahdollisimman pieniin ja vartalonmyötäisiin vaatteisiin pukeutunutta kaunista naista. Kirjoittelin samasta asiasta aiemmin viereisen Beauty Plaza -ostoskeskuksen avajaisissa käytyäni, ja pohdin jo silloin, että jos tämä ei ole naisten esineellistämistä, niin mikä sitten on.

En voi mitenkään ymmärtää näiden naisten funktiota, sillä vaikka jotkut naisista jakoivat esitteitä tai vastaavia, suurimman osan tehtävänä näytti vain olevan seisoa ja näyttää kauniilta. Minulle tulee suomalaisena naisena tuollaisesta hirveän vaivaantunut olo, mutta en tiedä, miten täkäläiset naiset mahtavat asian kokea. Ehkä he ovat kasvaneet tällaiseen naisen esineellistämiseen ja kokevat asian ihan luonnollisena, tai ainakin tavallisena? Miehet ilmeisesti kuitenkin tykkäävät, koska ei kai naisia muuten tuollaisessa koristamistarkoituksessa käytettäisi. Sitä jäin pohtimaan, oletetaanko naisten myös edistävän myyntiä jollakin tavalla, ja saako kaunis nainen miesten (osto)halut heräämään tyyliin "kun viisari värähtää, niin lompakko aukeaa".

Linja-autoja ja leninkejä.
Renkaita ja leninkejä.
Ivanka Trumphan se siellä.
Rohkeimmat kuvauttavat itsensä neitokaisten kanssa.

Aika pian kävi ilmi, että näiltä messuilta saattoi odottaa mitä tahansa. Kun Expocruzilla ei ole mitään tarkkaan rajattua teemaa, vaan näytteillä on kaikkea linja-autoista kosmetiikkaan ja maataloudesta turismiin, vastaan saattaa tulla kovinkin yllättäviä juttuja.

Santa Cruzin uusi kaupunkibussi.




Sama sisältä.
Kirppushampoota koirille.
Projektoreita.
Hautapaikkoja luksushautausmaalla.
Asuntovaunuja.

Kenkiä (bolivialaiseen tyyliin jättimäisillä koroilla).
Täällähän on pullat jo melkein uunissa.
Seinäkiipeilyä Bolivian lipun väreissä.
 
Paikalla oli väkeä aivan valtavasti, ja kun jokaisesta kojusta tuli jonkinlaista kovaäänistä musiikkia, meteli oli melkoinen.











En tiedä, olivatko he messuvieraita vai näyttelyrekvisiittaa?!
USA:n paviljongille oli jonoa, joten jätimme paviljongin suosiolla välistä, kun emme jaksaneet jonottaa. Jenkeillä oli jokin avaruusteema, että siinä mielessä olisi kyllä kiinnostanut.
Hus pois tieltä! Mie lakaisen nyt tästä.
Maistiaisia oli jos jonkinlaisia.


Maistoin tuota oikeanpuolimmaista juomaa, vaikka ei ollut aavistustakaan, mitä se oli. Kysyin kyllä naiselta, mutta en ymmärtänyt vastausta. Juoma oli lämmintä ja paksua, ja maku muistutti etäisesti jotakin tuttua, mutta en saa päähäni, mitä.


Kaljaa.

 Sitten näin jotain, mitä olin odottanut kovasti. Eläimiä!





Ukkelikin innostui, mutta eri syystä. Hän nimittäin huomasi, että nämähän olivat Intiasta peräisin olevaa karjarotua, joka on nimetty ukkelin kotikaupungin (Nellore) mukaan. Suomessa nämä veijarit tunnetaan kai seebuina.

Vaikka seebut olivat niskakyttyröineen aika hurjan näköisiä ja aivan valtavan suuria, ne olivat silti ilmeisen lempeitä otuksia.



Mie menin äitin hännän alle turvaan!
Ensiriemastukseni vaihtui pian apeuteen, kun ajattelin, että eläimet joutuivat olemaan tuolla ihmisten töllisteltävinä päivästä toiseen. Varmaan aika stressaavaa eläimille?

Yksi yritti syödä katosta roikkuvaa plakaattia.
Meneillään oli myös jonkinlainen seebujen esittelykierros, ja kuvasin siitä pienen videon.



Piti kuitenkin päästä yhteiskuvaan yhden eläimen kanssa, vaikka jännitti hirveästi, että otus pistelee minut poskeensa.   

Ota nyt äkkiä se kuva!
Yritin myös ottaa yhteisselfietä yhden seebun kanssa, mutta homma jäi yritykseksi, sillä otus oli hamunnut paidanhihani suuhunsa, ennen kuin olin saanut kännykkää edes kuvausasentoon. Yksi mies seuraili touhujani, ja olin ilmeisen hupaisa näky, kun miestä nauratti niin kovasti.

Euroopan unioni paviljonki löytyi alueen perimmäisestä nurkasta, ja se tarjosi hämmästeltävää yllin kyllin.


Esitteillä oli aika paljon kaljaa ja muita alkoholijuomia sekä niin marginaalisia tuotteita, etten voinut kuin miettiä, millä perusteilla juuri nämä yritykset olivat päätyneet Expocruziin.

Tsekin näyttelyosasto oli kuin baaritiski. Tarjolla oli tietenkin tsekkiläisiä oluita.
Hinnat on ainakin selvästi merkitty.
Venäjän näyttelyosastolla esiteltiin Gazpromin maakaasu- ja öljykonsernia.
Guca-nukkeja Espanjasta.
Tästä mukaan näppärä 36 kilon kuivausrumpu.
Nyt olisi patukkaa tarjolla.


Suomea ei näytteilleasettajissa ollut, mikä oli ehkä hyväkin. Vähän hirvittää ajatella, mitä Suomesta olisi ollut esitteillä. Ehkä Finlandia-votkaa, kun nimikin oli tehty jo juustolla tutuksi?

Vietimme Expocruzissa vajaat pari tuntia ja totesimme sitten, että eiköhän tämä ole nähty. Mukaamme ei tarttunut mitään muuta kuin yksi pussi suolapaloja, mutta kokemus oli kerrassaan ainutlaatuinen ja mieleenpainuva. Ymmärrän nyt myös paremmin, miksi Expocruz on niin suosittu: siellä on ihan kaikkea, ja koska alueella on myös runsaasti ravintoloita ja baareja, ihmiset tulevat Expocruziin ajan kanssa ja viettävät siellä koko illan. Muunlaista yritteliäisyyttäkin löytyy: luin toissapäivänä lehdestä, että kaksi naista oli pidätetty Expocruzissa siksi, että heiltä oli löytynyt väärennettyjä kaljalipukkeita.

Lopuksi vielä pieni pätkä messuilla nähdystä lasten musiikkiesityksestä.