Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Äkkilähtö

Mihinkäs minä viimeksi jäinkään? Ukkeli taisi olla edellisessä postauksessa Boliviassa ja minä Medellínissä, jos oikein muistelen. Sen jälkeen ukkeli kävi Medellínissä mutta lähti uudestaan, tällä kertaa Intiaan (on juuri paraikaa matkalla sinne). Ukkeli tekee matkaa jotain 40 tuntia, jos oikein laskin, ja hänellä on kuusi eri lentoa: Medellín–Bogotá, Bogotá–Frankfurt, Frankfurt–München, München–Dubai, Dubai–Delhi ja Delhi–Hyderabad. Ei käy kateeksi!

Dubaista eteenpäin ukkeli saa seuraa, sillä ukkelin veli liittyy mukaan matkaan. Myös Medellínin ja Frankfurtin välillä ukkelilla oli tuttua seuraa – meikäläinen! Ukkeli tulee olemaan lähiaikoina ilmeisesti aika vähän Kolumbiassa, joten minäkin päätin lähteä etuajassa Suomeen. Kävi vielä niin iloisesti, että sain paikan samalta lennolta ukkelin kanssa, ja oli kiva, kun saimme matkustaa pitkästä aikaa yhdessä.

Kolumbian suurin joki, Magdalena, joka on saanut nimensä Maria Magdalenasta.
Bogotán jättimäisiä viljelyksiä ja kasvihuoneita.
 
Kello on nyt 3.15, mutta uni ei tunnu tulevan. Olin kotona vähän ennen puoli kahta ja ihmettelin, kun yöllä ei ollutkaan niin valoisaa kuin olin kuvitellut, vaan oli itse asiassa aika pimeää. Mutta ehkä se johtui sateesta ja siitä, että pilvet roikkuivat niin alhaalla, että lentokentänkin näki vasta melkein silloin, kun olimme maassa. Kauhulla odotan, kuinka kauan tällä kertaa kestää, että pääsen edes jollakin tavalla Suomen aikarytmiin mukaan. Kolumbiaan (tai yleensäkin länteen päin) mennessä totun sikäläiseen aikaan varsin nopeasti, mutta Suomeen tuleminen tuottaa aina suuria vaikeuksia. Viimeksi kesti lähes kaksi viikkoa, että pääsin edes jollakin tavalla Suomen rytmiin!

Kun olimme siirtymässä Bogotássa Frankfurtin-koneeseen, saimme kuulla, että meidät oli ylennetty (jostain käsittämättömästä syystä) businessluokasta ensimmäiseen luokkaan. Siinä meinasi alkaa maalaistytöllä puntti tutista, kun joutui noin hienoihin olosuhteisiin.

Mairea matkustaja.

Paitsi että punttejahan minulla ei enää matkustaessa ole, sillä olen todennut mekon ja sukkikset ihan parhaaksi asuksi matkustaa. Mekko ei purista eikä kiristä, joten se on äärettömän mukava päällä (hamekin menettelee), eikä mekko myöskään rypisty. Kun matkustaa yli vuorokauden putkeen, vaatteiden mukavuus nousee arvoon arvaamattomaan. En tajua, kuinka olen joskus voinut matkustaa tiukoissa farkuissa!

En ole koskaan matkustanut ensimmäisessä luokassa enkä ole edes uskaltanut haaveilla ykkösluokkaan pääsemisestä. (Businessluokassa matkustamisesta olen kirjoitellut aiemmin täällä.)




Ykkösluokan istuimet ovat todella mukavat, ja tilaa on joka suuntaan. Yksityisyyttäkin on mukavasti tarjolla, sillä tuosta istuimen sivusta nousee ylös seinä, jonka takana saa olla omassa rauhassa.

Säilytystilaa on varsin mukavasti sekä käsinojassa että tuossa "arkussa" television edessä.  Nukkuminen onnistuu ykkösluokassa vaativammaltakin nukkujalta, sillä sänky (eli siis vaakatasoon laskeutuva istuin) on todella mukava. Businessluokassa sänky viettää usein vähän alaspäin, ja nukkuessa tuntuu kuin valuisi alaspäin, mutta nyt ei ollut sitä ongelmaa. Lentoemäntä kävi tekemässä sängyn eli laittoi istuimen makuuasentoon ja levitti sille makuualustan, tyynyn ja peiton. Peittokaan ei ole mikään riekale, vaan ihan kunnon täkki!

Arkun päällä näkyvät toilettilaukku, pyjamanhousut ja yöpaita sekä aamutossut.


Toilettilaukun sisältö oli varsin samankaltainen kuin businessluokan laukun, joten se ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Tuommoinen kova salkkumallinen laukku on minusta todella kömpelö, vaikka eivät ne perinteiset meikkipussukatkaan kovin järkeviä ole. Kaikkein käytännöllisimpiä ovat olleet kassimalliset ratkaisut, joita voi käyttää myöhemmin vaikka kauppakasseina. Niitä näkee vain valitettavan harvoin.





Yritin katsella matkalla Salman Khanin elokuvaa Bajrangi Bhaijaania, kun ukkeli kehui sitä, mutta leffalle kävi samalla tavalla kuin muillekin leffoille, joita olen yrittänyt viime aikoina katsoa (varsinkin lennoilla): se jäi kesken. Muistan katsoneeni viime vuosina lennolla vain yhden elokuvan alusta loppuun, ja se oli suomalainen Yösyöttö. Tarjosi ilmeisesti sen verran jännitystä, että jaksoi pitää otteessaan. 😀

Viini- ja ruokalistat ovat ykkösluokassa erilliset.
Ruokakuvien kanssa kävi vähän hassusti, sillä ne ovat jostain syystä kaikki vähän epätarkkoja (johtui ehkä hämäryydestä), enkä viitsi laittaa niitä tähän.

Jonkinlainen amouse bouche.
En oikein pitänyt ykkösluokan ruoista, sillä annokset olivat pienensorttisia piperryksiä. Ottaisin itse mieluummin kunnon annoksen reilua safkaa kuin monta pientä nättiä ripellystä. Mutta kyllä noillakin nälkä lähti. Ja kuten kuvista näkyy, niin lähti janokin. Eihän tuolla voinut olla maistelematta viinejä ja shamppanjoita, kun niitä oikein tyrkytettiin. 😆 Koko rahan edestä jne.

Kymmenen tunnin lento meni nopeasti, ja koska ukkelilla oli Frankfurtissa hetki aikaa ennen Münchenin-lennon lähtöä, suuntasimme kohti loungea. Ukkelilla on Lufthansalla Senator-luokan jäsenyys, joten hän voisi käyttää toiseksi parasta loungea, Senator Loungea, ja ottaa minut sinne mukaansa (minä voisin käyttää businessluokan lipulla ilman ukkelia vain perus-Business Loungea). Päätimme kuitenkin kokeilla, pääsisimmekö kaikkein parhaimpaan loungeen, First Class Loungeen, kun olimme kerran matkustaneetkin ykkösluokassa. Meidät toivotettiin tervetulleiksi loungeen, joten ilo oli ylimmillään. 


Mitäs herkkuja täällä on? Onko nämä karhun vatsalle sopivia?
Kun vastaanottotiskin nainen tuli tuomaan boarding passejamme, hän kertoi, että kun minun tulisi aika siirtyä Helsingin-lennolle, minut vietäisiin koneeseen limusiinilla. Ajatus tuntui niin kertakaikkisen hupaisalta, että arvelin juttua vitsiksi. Enköhän minä menisi koneeseen ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin.

Ruoka oli ykkösluokan loungessa ihan järisyttävän hyvää! Kaiken lisäksi ruoka oli juuri sellaista, mitä lentomatkoilla kaipaan: paljon erilaisia salaatteja laadukkaista raaka-aineista valmistettuna. Ja ihania katkarapuja ja tahnoja, ja hyvää leipää!

Yksi lautasellinen herkkuja.

Lihaakin olisi saanut itse höylätä.
Jälkiruokapöytä.
Ukkelin vihreä tee. Hunaja oli tuollaisessa hauskassa tikussa.
  
Se mikä minua hieman ihmetytti ja ärsytti tässä loungessa, oli se, että kaikki juomat vettä myöten piti käydä pyytämässä tiskiltä. Tupakkahuoneesta (joka taisi olla kylläkin nimeltään Cigar Lounge) olisi saanut ottaa itse vettäkin (kaikkien muiden juomien lisäksi), mutta huomasin asian vasta poislähtiessäni, kun huoneen ovi oli auki.

Kun ukkelin tuli aika lähteä kohti Münchenia, iski pieni haikeus, sillä en tiedä, koska seuraavan kerran tapaamme. Ehkä kuukauden päästä, ehkä myöhemmin?

Ukkelin lähdettyä päätin mennä suihkuun. Suihku löytyy Business Loungestakin, ja käynkin Frankfurtissa suihkussa yleensä aina pitkän lennon jälkeen.

Ykkösluokan loungen suihku ei ollutkaan mikään pelkkä suihku, vaan kylpyhuoneessa oli myös amme. Loungejen kylpyhuoneet ovat yksityisiä, eli huone pyydetään kylppäriosaston vastaavalta. Kylppärissä saa olla juuri niin kauan kuin haluaa, eikä kukaan tule kyselemään mitään.

Juu, eiköhän tämä kelpaa.
Mie olen ammeessa! Onneks täällä ei oo vettä!
En ole oikein ammeihmisiä, mutta pitihän ammetta käydä kokeilemassa, kun oli kerran kylpysuolat, poreallastoiminnot ja kaikki. Viivyin kylppärissä ainakin tunnin, kun nautiskelin huolella. Olin varannut mukaan vaihtovaatteetkin, joten puhtaana oli hyvä jatkaa matkaa.

Univelka ja viini näkyvät silmistä. Ei voi enää rellestää niin kuin joskus nuorempana. On tämä niin väärin.

Minulla oli vielä kolmisen tuntia aikaa, joten päätin käydä kysäisemässä, olisiko yhtään petipaikkaa vapaana. Ykkösluokan loungen petipaikat eivät olleetkaan mitään yhteistilaan sijoitettuja lavetteja, vaan ihan omia pieniä makuuhuoneita.

Oven sai lukkoon, joten tuollakin sai olla niin kauan kuin halusi ilman että kukaan tuli kyselemään mitään.

Pyysin herätyksen puoli yhdeksäksi, vaikka tiesin, etten saisi kuitenkaan nukuttua. Loppuvaiheessa olin kuitenkin torkahtanut sen verran, että heräsinkin vasta koputuksen kuullessani. Kun menin vielä hieman unenpöpperöisenä katsomaan lentojen lähtöaikataulua, luulin jotenkin, että lähtöportti oli vaihtunut. Menin kysymään asiaa vastaanotosta, ja sieltä selvisi, että portti oli edelleen se sama. Virkailija käski minua istumaan ja odottelemaan; he tulisivat kyllä ilmoittamaan, kun olisi aika lähteä koneeseen. Minun ei tarvitsisi kuulemma mennä lähtöportille lainkaan, sillä limusiini tulisi hakemaan minut suoraan loungen takaovelta.

Ja niin siinä sitten tosiaan kävi, että musta limusiini odotti minua loungen takaovella ja vei minut lentokoneen viereen. Koko tilanne tuntui niin absurdilta, etten osannut muuta kuin ihmetellä, kuinka olin tämmöiseenkin tilanteeseen joutunut. Eihän limusiineilla kyyditä lentokoneeseen kuin presidenttejä ja sen sellaisia!

Täällä mie oottelen mustan sermin takana, että jokohan sinne koneeseen pääsisi.

Pääsin koneeseen ensimmäisenä, ja limusiinin kuljettaja kantoi laukkuni koneeseen asti. Muut matkustajat odottelivat sillä aikaa bussissa koneen vieressä, ja minua suorastaan nolotti. Ihan kuin olisin joku suurikin stara!

Taas ilmassa.
Hassuja pilviä.
Ja sitten lopulta: Helsinki-Vantaa.

Aamu on valjennut jo kauan aikaa sitten, ja kai tässä olisi pakko yrittää nukkua, vaikka ei yhtään väsytäkään. Kello on Medellínissä nyt kymmenen illalla, joten siellä alkaisi nukkumaanmenoaika olla käsillä.

Huomenna päivä alkaakin sitten sillä, että menen vaihdattamaan renkaat. Toivottavasti ei tule poliiseja vastaan, sillä saattaisin joutua hieman selittelemään, miksi ajelen kesäkuussa nastarenkailla.

26 kommenttia:

  1. Olen ihan sanaton ......nyt mä tiedän miksi en enää tykkää lentämisestä , eihän se ole normaalia että koneessa istutaan kun sillit purkissa. Ja koneen vessat hirveitä ! olen onnistunu 3,5 tunnin lennolla olla juomatta mitään ettei tarvi käyttää vessoja.
    "Ei käy tasan onnen lahjat" tollasille lentomatkoile en ikinä pääse eli mun lentomatkat nykyään rajoittuu max 2 tuntia.

    Nuorenpana olen lentäny esim Maldiveneille ilman valitusta mutta en valittanu kun en tienny että voi lentää vähän eri tavalla 😂 paitsi vaikka oisin tiennytkin niin sielä oisin istunut silti......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, samaa mieltä, että koneen vessat ovat hirveitä! Ahtaita kuin mitkä ja lattiat lainehtii... no, sitä itteään. Mähän en voi pitkillä lennoilla istua ikkunan vieressä (jos siis siinä käytävän puolella istuu joku muu kuin ukkeli), kun ahdistaa niin kovasti pönkiä sieltä ikkunan vierestä vessaan. Jos en saisi käytäväpaikkaa, niin se olisi varmaan maailmanloppu. :-D

      Malediiveilla olisi kiva käydä, mutta sinne on tosiaan aika pitkä matka. Samaten Australia on ollut mun haaveissa aina, mutta sinne saisi lennellä vieläkin kauemmin.

      Poista
    2. Qatar Airwaysilla ja Emiratesilla on nopea reitti Malediiveille, nopeimmillaan 13,5t. Piti vaan todeta. Haaveilen pääseväni uudestaan Malediiveille :)

      Poista
    3. Hei kiitos tiedosta! Ukkelin veli käyttää lähes yksinomaan Emiratesia, kun hän lentää USA:n ja Intian väliä, ja ukkelikin käyttää joskus sitä (mm. nyt Intiaan mennessään). Olisi muuten kiva päästä näkemään Emiratesin tai Qatarin ykkösluokka tai edes businessaluokkaa, sillä olen kuullut että ne ne vasta hulppeita ovatkin.

      Toivottavasti pääset vielä joskus Malediiveille! Se on varmasti paratiisi, jos tykkää sukellella. :-)

      Poista
    4. Mä olen matkustanut Qatarin businessluokassa useamman kerran ja kun Khartumiin päin ei koneessa ole varsinaista ykkösluokkaa pääsi businessluokan lipulla Dohassa ykkösluokan loungeen. Qatarin businessluokassa ei ole valittamisen aihetta minulla, hyvin toimii. Ja ykkösluokan lounge Dohassa on minusta kyllä kaunis ja varsin toimiva, businessluokan lounge oikein mukava sekin. Nyt tosin Qatar ei enää lennä Khartumiin eikä ollakaan lennetty Dohan kautta enää aikoihin.

      Emiratesin businessluokka on myös kaikin puolin hyvä ja businesslounget Dubaissa varsin mukavia. Toisaalta mun mielestäni Emiratesilla ihan jo economyluokassa kaikki toimii niin hyvin, ettei koneessa tule kovin ikävä businessluokkaan! Toki mukavampi istuin on aina plussaa mutta pienempien lasten kanssa matkustaessa toisaalta businessluokassa on vähän liikaakin tilaa jos pitää yrittää auttaa lapsia aterioidensa tai ruudun kanssa. Puolensa kaikessa :) Loungeenkaan en välttämättä niin kaipaa; lyhyemmillä vaihdoilla kuljen ihan mielelläni vähän kentällä ja pitemmillä vaihdoilla meillä on tapana mennä hotelliin lepäämään.

      Mä kun matkustan tavallisesti aina koko perheen kanssa ei ole toivoakaan siitä, että tulisimme yllättäen siirretyksi ylempään luokkaan - viidelle harvoin löytyy sattumalta tilaa! Ja erikoisruokavaliot estänee myös siirtoja koska erikoisruokia on lennolla mukana arvatenkin mukana vain ne mitkä on etukäteen tilattu. En joka tapauksessa muista, että mua olisi koskaan siirretty, silloinkaan kun nuorempana matkustin enemmän yksin... Ihan kiva on matkustaa businessluokassa, mutta itseltäni matkustaminen sujuu kyllä edelleen onneksi ihan mallikkaasti economyssakin. Oon oivaltanut, että itselleni on tärkeää matkustaessa se, että ruutu toimii ja erikoisruuat on varmasti tulleet lennolle mukaan. Niillä voimin pärjään pitemmänkin reissun. AIka harvoin kuitenkaan onnistun koneessa nukkumaan vaikka olisi miten mukava istuin/sänky käytössä. Ja niihin pieniin vessoihinkin oon niin tottunut, etten niistä välitä sen ihmeemmin. Ja eipähän muuten businessluokassakaan niin hirveän isot vessat ole koneessa.

      Mekin tultiin äskettäin Suomeen, matka tosin kesti kokonaisuudessaan vain noin 12 tuntia kun vaihteeksi lennettiin Istanbulin kautta aika lailla suorassa linjassa Khartumista Helsinkiin. Ihan Turkish Airlinesin economyssa matkattiin. Tavallisesta poikkeavaa oli se, että meillä oli oman kolmen lapsen sijaan tällä kertaa neljä lasta matkassa mukana kun tuotiin ystävien lapsi mukanamme Suomeen. Meitä oli siis aikamoinen porukka. Aikaeroa ei onneksi ole kuin tunti, mutta lämpötilaeroa sitten sitäkin enemmän! Vähän paleltaa... :) Hyvää Suomen aikaa Satu!

      Poista
    5. Pahoittelut myöhästyneestä vastauksesta, Kata!

      Minäkin olen ymmärtänyt, että turistiluokkakin on Emiratesilla varsin hyvä. Ja tosiaan, liiallisesta tilasta voi joskus olla haittaakin. Pysyy paremmin homma hallinnassa, jos ei ole liikaa tilaa ympärillä. :-) Ja hyviä pointteja nuo erikoisruokavaliot ja matkustajien määrät. Ne varmasti vaikuttavat paljon siihen, tuleeko matkustusluokan ylennyksiä vai ei. Mehän ollaan ukkelin kanssa kaikkiruokaisia, ja meitä on vaan kaksi, että siinä mielessä onni saattaa potkia helpommin.

      Mun täytyy tunnustaa, että matkustan mieluummin tuommoisen pitkän yön yli -lennon businessluokassa kuin economyssä. En jaksa katsella ruudulta mitään, ja olen muutenkin huono puuhailemaan lentokoneessa mitään. Nykyään mulla ei ole enää edes neuletyötä mukana. Ainoaksi vaihtoehdoiksi jäävät siis syöminen ja juominen sekä nukkuminen, ja syödä ja juoda jaksaa vain rajallisen määrän. :-) En pysty nukkumaan istuma-asennossa lainkaan, joten 10-12 tunnin lento economyssä olisi mulle kyllä melkoista piinaa. Lisäksi mulle on tärkeää päästä suihkuun, kun takana on pari lentoa ja 18 tuntia matkustamista.

      Tuo vessa-asiakin on muuten ihan totta. Olin suorastaan yllättynyt, miten pieni vessa ykkösluokassakin oli. Se ei eronnut juuri mitenkään businessluokan vastaavasta.

      Huh, voin kuvitella, että teitä on paleltanut Suomessa, kun minuakin palelsi, vaikka Medellinissä ei ollut läheskään yhtä kuuma kuin ehkä teillä siellä Sudanissa. Kun kävin eilenaamulla kävelyllä, oli vain kahdeksan astetta lämmintä, ja meinasin kuolla. :-D

      Mukavia Suomi-päiviä teillekin! <3

      Poista
  2. Oijoi mitä luxusta! Kiitos tästä raportista, voisin helposti tottua matkustamaan tuollaisella tyylillä, vaikka noin muuten varsin maanläheinen olenkin. Ihana onnenkantamoinen kävi sinulle ja miehellsi <3

    Minäkin olen muuten havainnut mekon parhaaksi matka-asuksi juuri joustavuuden takia. Etenkin pitkillä lennoilla turpoan ilmapalloksi ja lyhyemmilläkin tulee epämukavan paisunut olo. :D

    Nautinnollista aikaa Suomessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ajattelin, että tällaiseen matkantekoon voisi tottua, vaikken minäkään mikään erityisen hienosteleva tai vaativainen ihminen muuten olo. Mutta pitkiä matkoja matkustettaessa sänky, loungen suihku jne. helpottavat matkantekoa niin paljon, että matkustamisesta tulee oikeastaan ihan miellyttävää.

      Mulla on sama ongelma, että turpoan lennoilla (varsinkin itään päin matkustettaessa), ja mekko on silloin kyllä ihan ykkösvaate. Aika paljon saa turvota, ennen kuin mekko alkaa kiristää. :-D

      Kiitos, Elegia. <3

      Poista
  3. Vaude! Kyl mullekin kelpais, tosin mähän nukkuisin koko kokemuksen läpi, että se siitä. Mut mäkin mietin, että jos mut vietäis limolla koneelle, niin oisko noloo... suomalainen järjenjuoksu...

    Miks mä en oo ikinä ajatellu mekkoa / hametta lennolle? Mulle käy kuin Elegialle, että mä täytyn ilmalla kuin ilmapallo ja olenkin siksi viime aikoina ottanut kaasuuntumisenestolääkettä aina ennen lentoja. Mulla on yleensä ollut jotkut rennot pökät, ei farkkuja. Leggarit yms. mutta ei sekään auta. Mekko vois olla paras, kun siinä ei oo vatsan kohdalla mitään kiristävää.

    Tervetuloa Suomeen ja toivottavasti pääset pian kiinni rytmiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, menis tosiaan vähän kokemus hukkaan, jos uni maistuisi turhan hyvin. :-) Ja suomalainen järjenjuoksu on joskus vertaansa vailla! Minä yritin unohtaa nolouden ja suhtautua asiaan huumorilla, jottei ainutkertainen kokemus menisi hukkaan, mutta vaikeaa se oli.

      Suosittelen ehdottomasti mekkoa matkavaatteeksi! Mulla on sama ongelma, että turpoan lennoilla, varsinkin juuri keskivartalosta, ja silloin mekko on ihan paras vaate. Mulla on erityisesti yksi sellainen paksumpi mekko, jossa on erittäin väljä leikkaus, joten se mahdollistaa massiivisenkin turvotuksen ilman että turvotusta edes huomaa. Rennoimmatkin housut tuppaavat alkaa aina kiristää ennemmin tai myöhemmin.

      Kiitos, Menninkäinen. Minä olen tässä taas ihmetellyt Suomen hiljaisuutta ja hanasta tulevaa juomakelpoista vettä. :-) Mukavaa sunnuntaita ja LOMAA! <3

      Poista
  4. Vautsi mitkä oltavat :-D. Ehkä toi limousiini vähän liikaa ;-)

    Järkyttävä lentomatka Ukkelilla. Mukava että saitte lennellä ja viettää vielä aikaa yhdessä.

    Toi raidallinen mekko tosi kivan
    näköinen. Mekot olisi ihan mahtavia asuja jos vaan vartalo niihin sopisi!

    Ihanaa kesää täällä kotomaassa <3

    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Limusiini meni tosiaan ehkä pikkuisen överiksi. Mutta jäin henkiin. ;-D

      On kyllä kiva, jos pitkällä lennolla istuu vieressä joku tuttu. Varsinkin jos on haastava tilanne ja paljon kaikenlaisia nappuloita, kuten tuossa lentokoneen penkin ympärillä. On kiva kun voi pähkäillä jonkun tutun kanssa, että mistä mikäkin toimii. :-)

      Kiitos. <3 Olen vasta ihan viime aikoina löytänyt mekot, mikä johtuu ehkä juuri siitä, että olen alkanut ajatella vaatteissa ennen kaikkea mukavuutta. :-)

      Mukavaa sunnuntain jatkoa sinne!

      Poista
  5. No nyt on ollut matkustusolosuhteet kohdillaan :)

    VastaaPoista
  6. Voi miksei minua koskaan upgreidata parempaan luokkaan - kysyn vaan? :) Viimeksi muuten tulin tuolla samalla Luftwaffen vuorolla Hesaan palatessani Santiago de Compostellasta. Syötiin jossain siellä terminaalissa, vähän oli heikko valikoima rafloja siellä missä notkuimme koneen vaihtoa odotellessamme. Ei jaksettu kovin kauas kävellä. - Vaan olishan se hienoa päästä joskus limusiinilla koneeseen!

    Hauskaa Suomessa oloa ja toivottavasti näet ukkelin pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en kyllä tajua tuota logiikkaa, millä ihmisiä upgreidataan ylempiin luokkiin. Ukkeli tietysti matkustaa paljon, ja nimenomaan Lufthansalla, mutta käsittääkseni sinäkin lennät aika paljon. Olisi kiva tietää vähän enemmän lentoyhtiöiden systeemeistä ja siitä, miten matkustusluokan korotuksia annetaan.

      Minäkin tulin viime vuonna juhannuksen jälkeen tuolla samalla lennolla Boliviasta, ja siksi ihmettelinkin, miten Suomessa oli nyt niin pimeää viime vuoteen verrattuna. Tekeekö se parin viikon ero ajassa muka niin paljon? Mutta ehkä pimeys johtui kumminkin sateesta ja pilvisyydestä.

      Kiitos, Helena. :-) Oikein mukavaa kesän jatkoa sinulle!

      Poista
    2. Kiitos! Mie en lennä enää kuin Euroopassa, äärimmäisessä pakossa muualle. Viime syksynä oli yksi työmatka Kiinaan ja viisi vuotta siitä, kun olin Kanadassa viimeksi. Ai niin, olin Jakutskissakin, lento kesti reilusti alle 10 tuntia. Pyrin lentämään Finskillä tai siihen liittyvillä lennoilla, mutta tuo Santiago de piti lentää Lufthansalla, kun haluan, että lennot ovat samalla lipulla jos aikataulut pettävät.

      Toivottavasti kohti tulee sinullekin valoisat yöt; itse lähden reilun viikon päästä kohti keskiyön aurinkoa! Sitä ennen vielä yksi matka Eurooppaan.

      Poista
    3. Minäkin haluan ehdottomasti, että kaikki lennot ovat samalla lipulla. Matkalle tulee ihan liikaa jännitystä, jos pitää hermoilla jokaista osuutta. Ukkelilla oli tuo Intian-matka kahdessa osassa (toinen Lufthansalla ja toinen Emiratesilla), ja hänellä oli Frankfurtissa niin lyhyt vaihtoaika, että minä olisin saanut jo varmaan vatsani kuralle siitä jännittämisestä. :-D Munchenin-lento oli tosin myöhässä, joten aikaa oli lopulta ruhtinaallisesti, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

      Keskiyön aurinko tarkoittaa varmaankin Lappia. :-) (Anteeksi, aivotoimintani on tällä hetkellä hieman jähmeää!) Voi kunpa minäkin pääsisin sinne tänä kesänä. Toiveissa on, mutta suunnitelmissa ei ole vielä. Hyviä ja turvallisia matkoja sinulle!

      Poista
  7. Jestas mikä palvelu, mutta eipä muakaan upgradeta koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillista. :-( Palvelu oli todellakin kohdallaan!

      Poista
  8. Wow, what a service! Upean näköistä ykkösluokassa,loungen pöperöt ja sitten vielä limusiinihan . Business -luokassa ja sen luokan loungeissa olen ollut, kiitos eksäni. Mukavaa kesää Suomessa, ja toivottavasti pian tapaatte ukkelin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihan mieletön kokemus. Nyt täytyy tallettaa kaikki nähty ja koettu huolellisesti muistojen syövereihin, sillä toista kertaa tuskin tulee tämän elämän aikana, että pääsisin ykkösluokkaan.

      Kiitos, Jael! <3

      Poista
  9. No wautsi millaista voi olla matkustaminen! Mun mielipide siitä, että lentomatkustus on muuttunut rasittavaksi saattaisi vaihtua, jos voisin matkustaa ykkösluokassa :) Olen muuten ihan samaa mieltä, että paras matkustusvaate on joku tunika ja trikoot jotka ei purista ja ahdista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ykkösluokassa matkustamisesta rasittavuus on kyllä kaukana. Vaikka onhan limusiinilla ajeleminenkin tavallaan rasittavaa - tai ainakin vaivaannuttavaa. :-D

      Poista
  10. Olipa mukava lukea ylellisestä kokemuksestanne ja limusiinikuljetuksesta! Kai olet nähnyt tämän laadukkaasti kuvatun ja hauskasti editoidun, yli 65 miljoonaa katselukertaa keränneen videon ykkösluokassa matkustamisesta: https://www.youtube.com/watch?v=84WIaK3bl_s ? Tuolla lennolla pääsi suihkuunkin itse koneessa, mutta olihan lennolla hintaakin yli 21 000 dollaria!

    Harmi, että joudutte olemaan ties kuinka kauan erossa miehesi kanssa, mutta toivottavasti Suomen kesä tarjoaa lohdukkeeksi omia sulojaan. Itä-Uudellamaalla muuten ukkosti ja järisi oikein kunnolla yksi yö, siinä metelissä olisi ollut mahdoton nukkua. Tavallaan aika tunnelmallista, vaikka voikin vähän pelottaa, kaikki valotkin kun sammuivat hetkeksi ja olin silloin yksin. Tsemppiä Suomen-rytmiin pääsemiseen ja ihania kesäpäiviä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä! Voisi kai sanoa, että ei huono kokemus ollenkaan. :-D Nyt sitten seuraavaksi tavoitteeksi päästä Emiratesin ykkösluokkaan. ;-)

      Suomen kesä on tarjonnut iloja, mutta erossaolo ei tee välttämättä kovin hyvää parisuhteelle, ainakaan minun tapauksessani. Rupean pian unohtamaan, että minulla mitään ukkoa onkaan. :-D Mutta ensi kuussa luultavasti tavataan ja lähdetään yhdessä ehkä Intiaankin.

      Kauniita ja iloisia kesäpäiviä myös sinulle! <3

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3