Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


lauantai 2. toukokuuta 2015

Kantojyrsintää ja rakennekynsiä

Meidän oli tarkoitus olla tällä hetkellä viettämässä viikonloppulomaa Tallinnassa, mutta suunnitelmat eivät menneet taas ihan käsikirjoitusten mukaan.

Kävi nimittäin niin, että vappuaattoiltana minulle tuli ensin ihan hirveä ripuli, ja sitten rupesin oksentelemaankin. (Mainittakoon heti tähän väliin, että alkoholilla ei ollut minkäänlaista osuutta asiaan. Kerrankin kun viettää vesiselvän vapun, niin sitten käy näin. Murrr.) Minulla ei ole ollut vatsatautia sitten teinivuosien, mitä en yhtään harmittele. Vatsatauti on jo muutenkin kaamea tauti, mutta minua pelottaa kaiken lisäksi se, että minulla on tapana aina oksentaessani pyörtyä. Muistan lapsuudesta esimerkiksi tapauksen, että läksin oksentamaan, mutta pyörryinkin kesken matkan käytävän lattialle. Onneksi iskä oli keittiössä ja tuli nostamaan minut vessaan.

Nyt kävi taas samoin, että oksentaessa meni vintti pimeäksi. Ukkeli oli mennyt jo nukkumaan mutta kuuli vessasta meteliä ja tuli katsomaan. Olin saanut pyörtyessäni kai suonenvedon tai krampin pohkeeseen ja makasin lattialla kiljuen tuskasta. Sieltä lattialta ukkeli minut sitten löysikin, huutaen ja vääntelehtien, kun jalkaan sattui niin pirusti. Kun tulin vähän enemmän tolkkuihini, huomasin, että olin lyönyt pyörtyessäni pääni, sillä ohimossani oli iso kutti ja päätäkin särki. Totesin, että taitaa olla parempi käydä näyttämässä päätä päivystyksessä. Ukkeli olisi tahtonut soittaa ambulanssin, mutta olin sen verran tolkuissani, että kielsin ukkelia tilaamasta ambulanssia: eivät ambulanssimiehet minua kuitenkaan kyytiinsä ottaisi.

Niinpä sitten vietin vappuaattoyön päivystyksessä, tarkkailussa ja nesteytyksessä, epämukavalla sängyllä maaten. Onneksi päähän ei ollut sattunut sen pahemmin, ja oksentaminenkin jäi muutamaan kertaan. Mutta tämä ripuli on kyllä jotain aivan kaameaa, enkä yhtään panisi pahakseni, jos se loppuisi.

Sairaalan oksennuspussi. Kulkee mukana paljon kätevämmin kuin esim. 10 litran ämpäri.
Kaiken lisäksi siinä on tuommoinen kätevä mitta-asteikko, josta voi tarkastella, kuinka paljon tällä kerralla tuli.




Peruuntunut matka harmittaa ihan vietävästi, mutta olen minä löytänyt tapahtuneesta jo hyviäkin puolia (kun olen oikein hakemalla hakenut). Olin vähän ennen taudin alkamista syönyt tippaleivän ja suklaata, enkä tiedä, johtuuko se siitä vai tästä taudista yleensä, mutta ajatuskin makeasta saa vatsan vääntämään. Äidiltäni loppui nuorena tyttönä suklaan syönti sillä tavalla, että hän söi jouluna valtavasti suklaata, ja sairastui sen jälkeen vatsatautiin. Sen jälkeen äidin ei ole tehnyt suuremmin suklaata mieli. Toivon oikein todella, että minulle olisi käynyt samalla tavoin, koska minähän olen sellainen herkkuperse, ettei pahemmasta väliä.

Toinen asia, jota en harmittele, on se, että olen nyt nukkunut ainakin kaikki univelat pois. Nukuin eilen valehtelematta koko päivän, heräten välillä vain vessaan tai juomaan jotakin. Kolmas asia, joka tuottaa jonkinlaista mielihyvää, on tieto, että nyt en ainakaan lihonut hotellin buffetissa, vaan olen varmastikin päinvastoin laihtunut. Jos totta puhutaan, niin mieluumminhan minä siellä buffetissa olisin ollut kuin paskantanut päivät ja yöt läpeensä, mutta on vain pakko yrittää löytää myönteisiä puolia, jotta harmittaisi vähemmän.

Mutta jottei tämä nyt menisi ihan kokonaan valitteluksi, niin mennäänpä ihan toiseen asiaan.

Tiedättekö, mikä kolahti postiluukusta muutama viikko sitten? Luukku kolisi niin kovaa, että luulin postinkantajan itsensä pyrkivän luukusta sisään, mutta ei: lattialle oli mätkähtänyt puhelinluettelo. Siis puhelinluettelo, vuonna 2015!

Nyt kun olimme kerrankin saaneet korkeakirjallisuutta suoraan kotiin kannettuna ja ihan ilmaiseksi, niin pitihän teos toki lukea. Ensimmäiseksi piti tarkastella kirjan kantta, koska kannen perusteellahan se kirja valitaan.

Kannessa on virkeän näköinen nuori nainen, mikä lupaa aina hyvää. Paljon houkuttelevampi kuin joku vanha luuska.

Ensimmäisillä sivuillaan puhelinluettelo ilahduttaa lukijaansa Helsinki-oppaalla, joka ei olekaan mikään ihan tavallinen Helsinki-opas, sillä esitteillä on ihan oikeasti mielenkiintoisia paikkoja.

Ihanat miehet rannalla.


Kuulostaa pelottavalta.


Taaperoikä. Onko multa jo loppunut se? (*Soittaa äidille*)


Aloitusritsaa muistuttava keinu. Unelmieni täyttymys.

Kuinka mä en koskaan käy tuolla?

Kruununhaka-päivä! Siellä mä olen käynyt!


Jos matkailutieto ei kiinnosta, niin ei hätää: muunkinlaista tietoa on tarjolla.


No montako vessaa tarvitaan yhden hengen juhliin? Semmoiset olisi tulossa.

"... jos muuttoväki ei ole riitaantunut tai nääntynyt". Smiley

Kysymys: kuinka moneen osaan Suomen lippu pitää leikata, että siitä tulee tunnistamaton?



Suunnitelma on, siemenperunat on, lannoitteet on. Tästä se lähtee.

Vieläkö muistatte suuntanumerot?



Keltaisten sivujen otsakkeet on lueteltu myös englanniksi, joten vieraskielisetkään lukijat eivät joudu pulaan. Näitä voi lueskella myös kielenoppimistarkoituksessa.


Siistiä. Nyt tiedän, että kantojyrsintä on englanniksi stump milling. Kyllä ukkeli nyt ilahtuu.





Kun kerran vuodessa menee syömään, niin kannattaa ehdottomasti raapustaa ruokailuajankohta tähän ruutuun, ettei tuo suuri tapahtuma vain pääse unohtumaan.


Tätä oli aika ennen kännyköitä: Puhelinluettelosta katsottiin, minne oltiin menossa. Sitten revittiin irti kyseistä paikkaa vastaava karttasivu ja otettiin se mukaan autoon. Sen avulla sitten suunnistettiin. Kun oli käyty tarpeeksi monessa paikassa, auto oli täynnä irtolehtiä, ja vastaavasti aina kun puhelinluettelosta etsi jotakin karttasivua, tietenkin juuri se puuttui.

Jos puhelinluettelo ei vieläkään vakuuttanut sinua, suosittelen tutustumaan luettelon puuhaosioon. Nuoremmat voivat aloittaa leikkelemällä kuponkeja. Vaatimuksena on vain se, että osaa käyttää saksia.

Mainio lahjavinkki äidille!

Vähän vanhemmat taas voivat ratkoa sudokuja.


Sudokut eivät ihan heti lopu, sillä niitä on puhelinluettelossa kahdeksan sivua.

Niin, ja onhan puhelinluettelossa myös puhelinnumeroja - mutta vain yritysten puhelinnumeroja. Niin se aika on muuttunut.

Nyt meinaan jatkaa sängyssä loikoilua ja katsella ehkä vähän telkkaria netin kautta. Masterchef Australian faneille tiedoksi: sarjan uusi kausi alkaa tulevana tiistaina kello 19.30 Australian aikaa. Jippii! Koti-Suomessa (tai muualla Australian rajojen ulkopuolella) sarjaa voi katsella esimerkiksi täältä tai täältä (on ainakin menneinä vuosina voinut).

30 kommenttia:

  1. Kaikki tama tieto puhelinluettelosta ? Pahoittelen vatsatautiasi, se taitaa vetaa aika heikoksi. Toivottavasti olo on paranemaan pain. Taytyy muuten lukea puhelinluetteloa Suomessa ihan uusin silmin, kun siella seuraavaksi pistaydyn :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki tämä tieto tosiaan puhelinluettelosta. Vaikea uskoa, mitä kaikkea nykyajan puhelinluettelosta löytyykään. Kaikkea muuta kuin puhelinnumeroita. :-D

      Heikoksi on tosiaan vetänyt, mutta ehkä tämä tästä.

      Poista
  2. Pikaista paranemista! Mulla oli kauhea vatsatauti pari vuotta sitten Ranskassa, en vieläkään tiedä, mistä se tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Luimupupu! Minulla on pieni epäilys vatsataudin lähteestä, sillä olin ollut edellisenä päivänä paikassa, jossa oli ollut norovirusta. Sieltä olisin taudin mahdollisesti voinut saada. Toisaalta vähän epäilen tuota noroa, kun olen ymmärtänyt, että norossa oksentelua olisi enemmänkin ja että ripuli olisi lievempää ja lyhytkestoista. Minulla kun on juuri päinvastoin. Kaikenlaisia vatsatauteja tuntuu olevan näin aikoina liikkeellä, joten kyse voi olla tietysti mistä tahansa.

      Poista
  3. Vatsatauti on syvältä, kirjaimellisesti. Ei ole montaa viikkoa kun sen koin, edellisestä kerrasta oli vuosia. Harmi, että matkanne peruuntui, mutta hienosti löysit ne hyvät puolet. Ihan sama muuten minulla on, että se mitä juuri ennen mahatautia on syönyt ei maistu pitkään aikaan. Minä söin pitsaa ja hernekeittoa :) Yäk.

    Voiko puhelinluettelo tosiaan olla noin monipuolinen, wau. Meille ei enää jaeta täällä luetteloa, kun ei ole lankaliittymää, kännyköistä ei saa. Tämä on väärin. Haluasin nin tutkia vastaavia paikallisia erikoisuuksia.
    Kysyn vaan kuinka moni tutkii puhelinluettelon noin hyvin kuin sinä? Nostan olematonta hatuani :)
    Parane pian Satu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, syvältä on. Harmi kun ei vatsatautia voi ennakoida, että osaisi syödä ennen taudin alkamista niitä juttuja, joiden syömisestä haluaa päästä eroon. :-)

      Ihmettelin tuota luetteloa, kun ei meillekään minusta ole tullut luetteloa moneen vuoteen, että miksi se nyt tuli. Luettelo oli "hieman" muuttunut sitten viime lukeman, ja siksi se pitikin tutkia niin tarkkaan. :-) Luettelosta löytyi monta oikeasti mielenkiintoista juttua, jotka pitää joskus käydä kokemassa.

      Kiitos, Rantakasvi! Tällä hetkellä ei vielä ole paranemista näköpiirissä, mutta toivottavasti pian on...

      Poista
  4. Toivottavasti paranet pian. Norossa on hieman eri versioita, toiset okesntaa enmmän ja toiset ripuloi taas enemmän. Itse olen pari kertaa sairastanut noroa ja molemmilla kerroilla istunut vessanpöntöllä vati sylissä, kun tuli molemmista päistä ja sen jälkeen meni kolme-neljä päivää toipuessa.
    Meille tuli kotiin sellainen tilauskuponki siitä puheliluettelosta ja Armastus sanoi, että sitä ei tarvita. Nyt harmittaa kovasti, siinä olisi ollut näköjään paljon mielenkiintoista luettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta, CurryKaneli. Itse en ole koskaan aiemmin noroa sairastanut (ainakaan tietääkseni), ja siksi tietoni taudista ovatkin pelkän luetun varassa.

      Meille ei ole tuollaista tilauskuponkia tullut, koska ihan varmasti en olisi puhelinluetteloa ottanut, jos olisin saanut valita. :-D Eihän puhelinluettelosta ole muuta kuin harmia! No, on siitä näköjään jotain iloakin - jollei muuten, niin ripulipäivinä. :-)

      Poista
  5. No voi pahus pilalle mennyttä reissua :( vatsatauti on karmeaa ilman pyörtyilyäkin ja nyt sulla vielä sekin kaupanpäälle. Alkaa kuulostamaan jo vaaralliselta. Seuraavalla kerralla ( mitä toivottavasti ei tule) ukkeli mukaan vahtimaan, että pysyy taju tai aikakin koppaamaan kiinni, jos niin käy. Tosin en taitaisi itsekään haluta ketään todistamaan yrjöämistäni :)
    Toivottavasti suklaa ei ala etomaan, koska elämä ilman suklaata olisi varsin tylsää. Mutta niin saattaa käydä. Onneksi mulla oli alla vain herne-maissi-paprikat, kun kävi vastaavanlaisesti. Ei tullut suurta vahinkoa, vaikka en ole sen jälkeen kyseistä sekoitusta syönyt. Siitä on nyt 25 vuotta aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reissu kyllä harmittaa ihan sikana, mutta yritän olla ajattelematta sitä, niin harmittaa vähemmän. Ja kumminkin harmittaa.

      Nuo oksennus+pyörtymiskohtaukset tulevat tavallisesti niin yllättäen, että en oikein kerkeä huutamaan ukkelia apuun. Tässä nimenomaisessa tapauksessa satuin olemaan pöntöllä (tuli tavaraa sieltä toisesta päästä), enkä olisin muutenkaan halunnut huutaa ukkelia pöntölle apuun. :-) Mutta samahan se loppujen lopuksi oli, kun tuo kuitenkin löysi minut lattialta housut nilkoissa. Olin varmaan aika seksikäs näky. :-D

      Herne-maissi-paprikasi naurattivat kovasti. Hyvin olit valinnut vatsataudin alusruoat. :-DD Ukkeli söi eilen toisen paketissa olleen tippaleivän, ja jo pelkästään se tippaleivän rouskutus sai minut voimaan pahoin. Suklaan perään en kauheasti itkisi, sillä olen syönyt suklaata viime aikoina ihan käsittämättömät määrät.

      Poista
  6. Kääk, oksennustauti, ja vielä pyörtyilyllä, apua! Itse en edes muista koska olen viimeksi ollut oksennus- tai vatsataudissa. Toipumisia!
    Heh, ranskalaisittain sanottaisiin, että olet oikein 'kuorinut' puhelinluettelon :) Aika mainio opus näin hyvin lukien. Ööh, minä peräkylän turistina edelleenkin käytän puhelinluettelon karttoja, tosin uusia en ole saanut vuosikymmeneen, kun ei enää tule niitä luetteloja kenellekään :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sirokko. Minäkin olen säästynyt tosi hyvin vatsataudeilta, vaikka tauteja liikenteessä on ollutkin, mutta ei se onni ole näköjään ihan loputtomiin omalla puolen. Tyhmänä positiivarina olen tosin ehdottoman vakuuttunut, että oli jostain syystä hyvä asia, että tämä viikonloppu meni nyt näin, että ei päästykään sinne Tallinnaan. (Koska en mitenkään voi uskoa, että kyseessä olisi ollut vain huono mäihä. :-D)

      Tulihan tuota luetteloa luettua kuin piru raamattua. Onneksi karttasivut ovat ihan käyttökelpoisia edelleenkin. :-) Tajusin muuten juuri, että en ole itsekään niin edistynyt kuin olin kuvitellut – meillä ei ole autossa esimerkiksi navigaattoria, vaan käytän kännykkää ja googlen karttoja suunnistamiseen. Mutta on hyvä olla kehityksestä vähän jäljessä, koska silloin ainakin tietää, että voi aina halutessaan siirtyä kehityksessä eteenpäin. :-)

      Poista
  7. Yök, taudeista kurjin, otan osaa! Tosiaan olon keventyminen taitaa olla ainut hyvä puoli siinä. Meilläkin sairastellaan, mutta vain flunssaa, mies jo toipumassa ja minulla vasta alussa. Plääh. Parantumisia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole flunssakaan mikään mukava tauti! Paranemisia myös teille! Toivottavasti ei mennyt vappu sairastelun takia pilalle.

      Minulla ei olo kyllä tunnu mitenkään erityisen keveältä - vatsa on kuin pallo, ja siellä tuntuu olevan koko ajan käynnissä jonkinlainen ydinreaktio. Yök.

      Poista
  8. Voi että olipa sulla kurja tauti mutta toivottavasti nyt voit jo paremmin. Mulla on kerran käynyt noin viskipullon jälkeen,kun olin 16 ja tulin siitä niin kipeäksi etten tänäkään päivänä voi edes haistaa viskiä;D Vau,onpa paljon tietoa puhelinluottelossa,ei ennen ollut tuollaista niissä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi kaamea, en pidä viskistä, ja jo ajatuskin siitä, että olisin tullut siitä kipeäksi, saa vatsan vääntelehtimään. No, onneksi viski ei ole mikään kovin elintärkeä juoma. ;-D

      Poista
  9. Yritin päästä katsomaan tuota Australian MastercChefiä,kun en ole sitä ennen nähnyt.Pidän USAn ja sitten Israelin MasterChef-ohjelmista,niissä tapahtuu:) Suomen Masterchefistä olen joskus nähnyt pari jaksoa ja ne oli paljon tylsemmät.Mutta anyway,en päässyt minnekään vaan nuo laittamasi linkit avasivat vaan kaikenlaisia muita sivuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuolta linkkien takaa voi vielä mitään katsoakaan, kun MC ei ole vielä alkanut. Ohjelmat tulevat katsottaviksi yleensä vuorokauden viiveellä, eli ehkä ensi keskiviikkona voisi odottaa näkevänsä ensimmäisen jakson?

      Mainosikkunat olivat minullekin ennen ongelma, mutta sitten otin käyttöön Adblock Plusin (Luimupupu muistaakseni joskus ystävällisesti sitä suositteli :-)), ja nyt sivut toimivat hienosti, eikä yksikään mainosikkuna avaudu. Tosin mainosten esto estää myös joidenkin muiden sivujen avautumisen normaalisti (esim. iltapäivälehdissä), mutta AdBlockiin saa myös asetettua suotimia, jotka ikään kuin estävät AdBlockin toiminnan niillä sivuilla.

      Australian MC on kyllä ehdottomasti paras kaikista Masterchefeistä, ainakin minun mielestäni. Eikä vähiten ihanien tuomarien takia. ♥

      Poista
  10. Jopas oli kurja tauti ja vaaraan aikaan! Suomessa tuntuu jostain syysta olevan aika paljon noita yrjotauteja. Taalla mielestani vahemman. En muist olisiko minulla kerran ollut, en siitakaan ole ihan varma.

    Mina yritin joskus teinina humaltua lakkalikoorista, ja kylla alkaa vielakin yokottaa, jos sita haistelen.

    Vau miten paljon infoa puhelinluettelossa! Kannatti saada! Ainakin toipumisaika meni mielenkiintoisissa merkeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin tuli tauti väärään aikaan. Toivottavasti voidaan joskus ottaa matka uusiksi.

      Mielenkiintoinen havainto, että Suomessa on yrjötauteja enemmän kuin siellä. Niin varmasti on, tai jotenkin voisin ainakin kuvitella. Mistähän mahtaa johtua...

      Minä taas tapasin juoda villeinä nuoruusvuosinani Vermouth Biancoa, ja siitä on jäänyt sellaiset muistot, että en pysty nykyään katsomaan kyseistä pulloa päinkään. :-D

      Poista
  11. Voihan Yrjö. Ja Ripa. Uskon kyllä, että oli vähän erilainen vappu. Minä ole sitten syönyt sinunkin edestä ja sen kyllä huomaa. Huoh. Ennen kesää ei siis olisi pahitteeksi saada kunnon vatsatautia ja hankkia inhoa suklaan lisäksi kaikille muillekin karkeille, kakuille, herkullisille ruoille jne. Olen siis syönyt tasaisen paljon kaikkea mahdollista. Ja ainakin kerran kiellon päälle joka lajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihan minulle tyypilliseltä toiminnalta: syödään kaikkia herkkuja niin paljon kuin niitä on, ja mieluusti vähän enemmänkin. Jälkeenpäin olo onkin sitten kaikilla tavoin huono.

      En toivo sinulle vatsatautia, mutta jos saisit sammoisen karkki- ja herkkuinhon jostain kehitettyä?

      Poista
  12. Voi surku sairastumista ja pieleen mennyttä matkaa. Mutta todella hienosti olet löytänyt tilanteesta hyviäkin puolia. Tuosta tavastahan minä sinulle kerroin muutama postaus takaperin. Hyvinhän se näyttää sujuvan sinultakin!

    Tulipa mieleen vielä yksi hyvä puoli ripulista. Katsopa sieltä puhelinluettolosta, olisko siellä kuponkia paksunsuolen pesuun. Sitten voit ajatella, että noin paljon sinulta säästyi rahaa, kun asia hoitui ihan itsestään.

    Meillä on tapana antaa tuollaisille kunnon sairastumisille ihan oma nimensä kalenterin mukaan. Aivan niin kuin myrskytkin saavat oman nimensä. Siispä toivon nyt sinullekin, että pääset mahdollisimman pian eroon Mirkka- mahataudista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaahan se, varsinkin kun uudesta mahdollisuudesta matkaan ei ole tietoa. Mutta kyllä hyvien puolien löytäminen onnistuu näköjään minultakin, jos on tarpeeksi suuresta harmituksesta kyse.

      Tulipa tosiaan saatua paksunsuolen pesu ihan ilmaiseksi! :-D Ja siinäkin on säästynyt rahaa, kun on tullut syötyä niin vähän, eikä ruokahalua ole oikein vieläkään.

      Kiitos sinulle, Mirkka-mahatauti taitaa alkaa hellittää otettaan. Kovin on kuitenkin vielä heikko ja vetämätön olo. Toivottavasti huomenna olen jo täydessä terässä.

      Mukavaa alkavaa viikkoa! :-)

      Poista
  13. Oi kamala, otan osaa! :(
    Se, että pitää ripuloida ja oksentaa, on kamalaa, mutta kyllä on vielä kamalampaa jos pitää pyörtyä oksentaessaan!
    Toivottavasti olet jo toipumaan päiin, ja kyllä sinne Tallinnaan ehtii toistekin.

    Mutta siis sudokuja puhelinluettelossa!? Kaikkea kanssa...
    Meille ei (onneksi) tänä vuonna survottu puhelinluetteloa postilaatikkoon, ainoastaan lappunen, jossa kerrottiin mistä sen voi halutessaan noutaa. En noutanut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, S. myötäelämisestä. Eihän tuo pyörtyily mikään ideaalitilanne ole, mutta nyt tauti on onneksi jo taaksejäänyttä elämää.

      Sudokut ovat ilmeisesti nykypäivää, ja puhelinluettelo on ajan hermolla. Mä olisin tykännyt enemmän sanaristikoista. :-)

      Poista
    2. Mullekin olisivat sanaristikot enemän mieleen. :)

      Ja vielä pitää sanoa se, että vieläkin muistan noita suuntanumeroita ulkoa kun jossain työssä niitä tarvitsi tosi paljon. Olen myös haka postinumeroissa... *huoh* pienet on meikäläisellä ylpeydenaiheet... :-/

      Poista
    3. Mä olen tehnyt elämässäni vissiin yhden sudokun, ja se riitti. :-D

      Minä en ole koskaan muistanut postinumeroita. Taidan muistaa ulkoa jopa yhden postinumeron. Oikein nolottaa, kun joudun joka kerta postikortin tai muun vastaavan lähettäessäni googlettamaan postinumerohakua...

      Poista
  14. Voi harmi tuota vatsatautia :( ja vielä meni reissukin sivu suun. Huonoa tuuria kerrakseen. Tuju vatsatauti on kyllä karmea vieras :(

    Toivottavasti voimasi ovat jo palautuneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, rouva Kepponen. Täällä ollaan jo täysissä ruumiin ja sielun voimissa - tai niin täysissä kuin meikäläinen voi olla. :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3