Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


maanantai 14. lokakuuta 2013

Valkosormisten vuosikokous

Iloitsen syksystä erityisesti siitä syystä, että illat pimenevät ajoissa. Olen aina tykännyt pimeistä illoista, koska pimeys tuo salaperäistä kiinnostavuutta sellaisinkiin paikkoihin, jotka näyttävät päiväsaikana ihan tylsiltä. Säkkipimeässä en kuitenkaan viihdy (totaalinen pimeys on pelottavaa), mutta valaistut kaupungit miellyttävät silmää kovasti. Voisin tuijotella kaupunkien valoja tuntikaudet, oli katselupaikkana sitten korkea hotelli jossakin suurkaupungissa, valaistu satama tai näkäalapaikka kaupungin yllä.

Jos saisin valita, asuisin mieluusti sellaisessa maassa, jossa aurinko nousisi joka aamu kello seitsemän ja laskisi illalla kello kuusi, vuoden ympäri. Minnehän päin maailmaa pitäisi muuttaa, että tämä toteutuisi? Intiassa päästään aika lähelle tätä, mutta sielläkin vuorokauden pituus vaihtelee hieman vuodenaikojen mukaan (Suomeen verrattuna kuitenkin minimaalisen vähän). Nukkumisen kannalta valolla ei ole enää merkitystä, sillä olen oppinut nukkumaan semmoisen unimaskin kanssa. Alun perin rupesin käyttämään sitä ihan muusta syystä - Intiassa, kun sängyn yläpuolella pyörivä kattotuuletin sai silmäni vuotamaan - mutta lopulta totuin maskiin niin, että nyt en pysty nukkumaan ilman sitä.

Joskus tuntuu, että suorastaan tarvitsen pimeyttä, mikä on sinänsä aika hämmentävää, sillä en ole synkkämielinen tai masentunut ihminen. Romantikkokaan en tunnusta olevani, joten pimeyden viehätyksen täytyy johtua jostakin muusta. Ehkä pimeys yhdistyykin mielessäni mukaviin asioihin, kuten tähtitaivaaseen ja tunnelmallisuuteen. Vai olenko sittenkin piiloromantikko?!

Tällaiselle pimeyden ja valojen ystävälle Linnanmäen valokarnevaali on juhla, joka on ihan pakko kokea. Valokarnevaali on Linnanmäen päätösjuhla, jonka kunniaksi huvipuistolaitteet ja koko huvipuistoalue on hienosti valaistu. Valokarnevaali jatkuu vielä tälläkin viikolla, tarkemmin sanottuna keskiviikosta eteenpäin, ja se huipentuu sunnuntain päätösjuhlaan ja ilotulitukseen.

Valokarnevaali oli kerännyt Linnanmäelle muitakin innokkaita valokuvaajia, ja hieman kateellisena katselin heidän isoja järjestelmäkameroitaan, jalustojaan ja mitä-lienee-laitteita, joista en edes tunnistanut, olivatko ne tietokoneita vai kameroita. Hyvällä kameralla olisi saanut paljon parempia kuvia, mutta nyt oli vain räpsittävä sellaisia kuvia kuin pokkarikameralla sai. Toisaalta omassa kamerassanikin on niin paljon sellaisia toimintoja, joita en vieläkään osaa käyttää, joten tiedän, että järjestelmäkamera säätämisineen veisi minulta kuvausinnon kokonaan. En siis valita. Smiley



Huomioni kiinnittyi ensimmäiseksi Rinkeliin, jota olin kyllä luullut maailmanpyöräksi. Sitä ei voinut mitenkään olla huomaamatta, kun se törötti siinä keskellä huvipuistoa juhlavalaistuksessaan.




Pallokaruselli oli myös hauskasti valaistu.



Valosta oli tehty huvipuistoalueelle kaikkea kivaa.







Laitteista suosikkini oli ehdottomasti Kehrä, jonka vieressä tulikin seisottua pitkä tovi.




Viehättävin laite oli Karuselli, joka on muuten Linnanmäen toiseksi vanhin laite, vuodelta 1959. Tätä vanhempi on vain Vuoristorata, joka on rakennettu vuonna 1951.


Ketjukarusellissakin oli vanhan ajan viehätystä, joka vielä korostui iltavalaistuksessa. 



Linnanmäellä kävellessäni rupesin miettimään, mikä mahtaa olla huvipuistojen suosion syynä. Viehättääkö ihmisiä pelonsekainen jännitys - huvipuistossa pääsee kokeilemaan omia rajojaan turvallisissa puitteissa - vai onko suosiossa kyse siitä, että saa tuntea itsensä lapseksi jälleen. Toisaalta huvipuistot tarjoavat myös täydellisen irtioton arjesta, arkielämän rutiineista ja järjellisyydestä. Huvipuistossa saa hetken aikaa hullutella ja unohtaa läksyt, pursuavan pyykkikorin tai työpaikan murheet.

Itse olin nuorempana paljon rohkeampi kuin nykyään, sillä en enää uskaltaisi mennä kaikkein hurjimpiin laiteisiin. Nuorena piti kokeilla kaikkea, mutta nyt kai järjen ääni kuiskuttelee korvaan, että ei ole mitään järkeä mennä kieppumaan pää ylösalaisin ja saada itsensä huonovointiseksi.





Tosin minusta tuntuu, että laitteet ovat muuttuneet nuoruuteni jälkeen paljon hurjemmiksi - minun nuoruudessani Vuoristorata, Rainbow ja Viikinkilaiva taisivat olla hurjimmat laitteet. Eikä siitä nyt niin kauan ole...

Kierroksen jälkeen olin aivan jäässä, vaikka lämpömittari näytti kymmentä astetta. Tuntui, että kylmyys oli mennyt luihin ja ytimiin, ja sain kokea tämän syksyn ensimmäisen valkosormisuuden ja -varpaisuuden. Valkosormisuudesta kärsivillä sormista (ja joskus varpaistakin) häviää kylmällä ilmalla tunto, ja sormet muuttuvat kellertävän valkoisiksi, mikä on joskus aika hurjan näköistä. Kun reumalääkäri kuuli aikoinaan oleskelustani Intiassa, hän totesi, että lämmin ilmanala on varmasti tähän vaivaan oikein hyvä lääke. Lääkäri ei kuitenkaan suostunut kirjoittamaan reseptiä pienelle etelänlomalle. Smiley

24 kommenttia:

  1. Muistan, että olin tätini kanssa Lintsillä ja täti oli ottanut poikakaverinsa mukaan, jonka kanssa minun piti mennä vuoristorataan, kun täti ei uskaltanut, mutta enpäs minäkään silloin (vielä) uskaltanut. Kerran vuodessa oli aivan pakko päästä tonne, muuten kesä ei ollut kesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se vähän niin on edelleenkin, että Lintsille on kerran kesässä päästävä, muuten kesä ei ole kesä. :-) Täytyy vain katsoa, milloin Lintsille menee, sillä kauniina kesäpäivänä siellä on ihan hirveät jonot joka laitteeseen. En muista, että semmoisia jonojakaan olisi ennen ollut! Kummallista...

      Poista
  2. Tunnelmallisia kuvia!

    Joskus aikoinaan Linnanmäki oli muistaakseni auki lähempänä joulua ja siellä oli mielestäni pimeässä ja kylmässä aika ahdistavaa. Olen kasvanut ihan Linnanmäen naapurissa mutta minulle se on ihan vain kesäpaikka, en sen yhden talvisen kokeilun jälkeen ole halunnut Lintsille sesongin ulkopuolella palata ollenkaan. Tosin enpä kesäisinkään kovin hurjasti halua minäkään enää laitteissa riekkua, viime vuosina olen aika lailla tyytynyt ihan pienten lasten laitteisiin ja lähinnä kauhulla sivusta katsellut niitä villimpiä laitteita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan tuolla tunnelmallista – ja kylmä. :-)

      Olisinpa minäkin kasvanut Linnanmäen naapurissa! Olisi tullut käytyä siellä varmaan aika usein. Minäkin muistelen, että Lintsi olisi joskus ollut auki myöhemminkin vuodesta, mutta en ole siellä koskaan talvella käynyt. Varmaan aika aavemainen tunnelma, kun kaikki on lumen peitossa. Luultavasti ovat todenneet, että ei kannata pitää Lintsiä talvella auki, kun päättäjäiset ovat nykyään jo näin aikaisin. Eihän siellä ole kylmällä edes mikään kiva olla, kun takapuolikin jäätyy laitteissa istuessa, ja tulee ties mitä virtsatietulehduksia. :-/

      Poista
  3. Kylla ne laitteet on varmaan muuttunu hurjemmiksi, ennen kiersin kahjoja joka maassa kaikenlaisia vempaimia, nykysin taytyy myöntaa etta pelottaa, enka ihan herkasti uskaltaudu ravisteltavaksi tai heiluteltavaksi ja viela niin etta pitaa maksaa. Kukahan meidan tytön kanssa tulevaisuudessa naihin vempeleisiin menee, isa toivottavasti :) Kivoja kuvia, lintsi on kiva paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katselin noita Lintsin laitteiden käyttöönottovuosia, ja aika monet hurjimmista laitteista näyttävät tulleen sinne ihan viime vuosina. Nälkä kasvaa syödessä (huvipuistolaitteissakin?), eikä ihmisille enää riitä mikään tavan vuoristorata.

      Hauskaa, kun vanhemmilla alkaa lasten kasvaessa tavallaan uusintakierros huvipuistossa, kun jonkun pitää mennä lapsen kanssa laitteisiin. :-) Luin muuten, että Lintsillä on myös laitekummeja, jotka menevät lapsen mukana laitteeseen, jos itse ei halua/uskalla.

      Poista
  4. Upeita kuvia sait pokkarillakin otettua. Noista suomenkielisistä nimistä ei enää meinaa tunnistaa laitteita, on kai liian pitkä aika viime käynnistä. Mun mielestä Viikinkilaiva ja Rainbow oli oikeasti tosi hurjia laitteita, ei Topspin ollut mitään niihin verrattuna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tulee paha olo, kun vain ajattelenkin Viikinkilaivaa ja Rainbowta. Minusta kaikkein pahimpia ovat juuri sellaiset laitteet, jotka tekevät sitä yhtä ja samaa liikettä koko ajan. Vuoristoradan tyyppiset laitteet eivät ole läheskään niin pahoja, kun niissä mennään sentään koko ajan eteenpäin, vaikka pää roikkuisikin välillä alaspäin. ;-D

      Piti käydä googlettamassa, millainen laite Topspin on, ja tuossahan se on yhdessä minunkin kuvistani. :-) Topspinissä kävinkin muutama vuosi sitten, eikä se tosiaan ollut niin paha kuin nuo kaksi edellä mainittua.

      Poista
  5. Onpas mahtava lopetus Lintsin kaudelle:) ja hienosti sait kuvattuakin noita valoja:) Mäkin tykkään aika lailla kaupungin valoista,esim,.liikkuvasta autosta on ihanaa katsella kaupungin valoja. Viimeksi olin Lintsillä Suomen työpaikan väen kanssa;siitäkin jo 11 vuotta aikaa...Huvipuistoissa on se tietty tunnelma,ja siitä tykkää isonakin.Ainakin minä...
    Meillä muuten aurinko nousee nyt joskus klo puoli seitsemän aikaan ja pimeetä tulee klo 7 aikaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin voisin istua tuntikaupalla autossa ja katsella kaupungin valoja. En ymmärrä, mikä niissä niin viehättää. Mutta ei kai kaikkea tarvitse osata selittääkään? :-)

      Huvipuistossa on tosiaan ihan oma tunnelmansa - on hattaraa, poppareiden hajua, ihmisten kiljumista ja laitteiden ääniä, peliautomaattien huumaa ja vaikka mitä. Kukapa ei huvipuistossa viihtyisi? :-)

      Täällä on siis jo selvästi lyhyempi päivä kuin siellä – Helsingissä aurinko nousi tänään 7.56. ja laski 18.15. Aamulla valoisuus saisi kyllä tulla kohtuuaikaisin; alkaa ylösnouseminen olla jo vaikeaa. :-D

      Poista
  6. Onpa siellä kauniita valoja, ei ole muistaakseni koskaan tullutkaan käytyä tuolla valokarnevaaleilla. Ennen kävin aina kerran kesässä linnanmäellä ja ostin sen rannekkeen jolla pääsi kaikkii laitteisiin; vaikka tuli sitten kuitenkin käytyä vain muutamassa. Olen ylpeä että nykyään uskallan jo mennä siihen kamalaan rakettiin joka onkin oikeasti tosi kiva :D

    Minulle olisi kyllä kauhistus jos pimeä tulisi aina kello kuusi, olen niiiiin onnellinen kun kesällä on valoisaa illalla myöhään. Kello kuusi on minulle sellainen aika että töistä tai koulusta on muutama tunti sitten päästy, vähän syöty ja levätty kotona ja sitten pitäisi keksiä mitä kivaa tekisi koko loppupäivän. Eli kuuden jälkeen vasta se oikea elämä minun kohdallani alkaa. Luonnollisesti siis kesällä on mukavampaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minä olen kanssa aina ostanut sen rannekkeen, vaikka loppujen lopuksi en ole käynyt kovinkaan monessa laitteessa. Ostohetkellä ranneke on aina tuntunut kannattavammalta, kun ne kertaliputkin ovat niin hirveän kalliita. Vaikka niin on kyllä se rannekekin!

      Minä olen käynyt siinä kamalassa raketissa muistaakseni kerran, ja se taisikin riittää loppuelämäkseni. :-D

      Olen yrittänyt hirveästi miettiä tuota, että mistä johtuu, että jotkut tykkäävät valosta ja jotkut taas pimeästä. Minä kun ihmettelen, että mihin sitä luonnonvaloa loppujen lopuksi tarvitsee, muuta kuin ruokakuvien valokuvaamiseen. :-D Onkohan tämä persoonallisuuskysymys, tottumuuskysymys vai mikä? Olisi kyllä mielenkiintoista tietää!

      Poista
  7. Täällä rupeaa hämärtämään klo 6 ja tulee pilkkopimeä 6.30 joka ikinen päivä. ja aamulla kuuden maissa valkenee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisköhän muuttaa sinne? Tuommoinen aikataulu sopisi mulle oikein hyvin. :-)

      Poista
  8. Ihania kuvia, Linnanmäki näyttää tosi kauniilta. Ja kyllä mä ainakin tykkään kerran parissa vuodessa päästä vähän huvipuistoon hurvittelemaan; mieluiten haastan itseni pakottautumalla niihin kaikista kamalimpiin vempaimiin ja vitkuttimiin (olen ilmeisen yllytyshullu..) ja sitten kiljun kitarisat oikosena, kun vuoristorata onkin sitä mallia, kuin esim. Everlandin huvipuistossa... Pari laitetta riittää, sillä pärjääkin sitten taas muutaman vuoden eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaista haastamista se on nykyään mullakin; muuten en kyllä saa itseäni mihinkään karmeaan laitteeseen. Sitten olen oppinut myös sen keinon, että oikein kamalilta tuntuvissa laitteissa pidän silmät kiinni, mikä on kyllä vähän tylsää. "Ilosta" jää ikään kuin puolet pois, jos ei näe mitään.

      Haha, kitarisat oikosena. :-D Mä olen muuten myös kova kiljumaan. :-)

      Poista
  9. Kerrassaan hyviä valo-otoksia!
    Intiassa tosiaan tulee se pimeys hetkessä. Tykästyin siellä siihen kun osaavat käyttää "jouluvaloja" pimeään aikaan. Täälä ollaan ihan kauhuissaan jos jouluvalot tuupataan käyttöön syksyn pimeneviin iltoihin ja pidetään pitkälle kevääseen. Ei silti, en mäkään ihan kaikista "pukkikuvista" välittäis kauaa joulun ajan ulkopuolella, mutta kauniit valot olis ihan kiva valonluoja pimeyteen.
    Sitte... tunnustan... En oo ikinä käyny lintsillä!
    - särkänniemi on sit ollu se mun huvittelupaikka (johtunee lapsuuden asuinpaikasta kait)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, mietin just eilen, että kehtaisinkohan laittaa jouluvalot ikkunaan. Mutta en sitten laittanut, kun ajattelin, että joku naapuri saa hepulin, jos mulla on punanenäinen petteri ikkunassa jo lokakuun puolessavälissä. :-D Minusta jouluvalot saisivat muuttua nimitykseltään vaikka talvivaloiksi, että niitä ei liitettäisi niin kiinteästi jouluun. Musta olisi kiva poltella niitä pimeinä syysiltoina. :-) Intiassa jouluvaloja poltetaan tosiaan vuoden ympäri, ja jos on joku juhla, niin sittenhän niitä ripustellaan joka paikkaan. :-) Ovat kyllä kivan näköisiä, vaikka jonkun toisen silmin ne näyttävät varmaan kamalan mauttomilta.

      Mulle taas Särkänniemi on melkein tuntematon - oon tainnut käydä siellä vain kerran, enkä edes muista siitä kerrasta mitään, kun olin niin pieni. Mulle taas Lintsi on ollut lähempänä.

      Poista
  10. Hienoja kuvia !!! Olen luullut, että sinulla on käytössä järjestelmäkamera, niin hienoja kuvia olet ottanut, nämä Lintsi kuvat ja monet luontokuvat ym. Saanko udella kamerasi merkkiä?
    Minulle ei millään jää päähän nämä Linnanmäen laitteiden uudet nimet. Kun ne on joskus englankielisenä oppinut, suomenkieliset nimet tuntuu jotenkin tekaistuilta. Olen joka kesä yhtä ihmeissäni kun lapset puhuvat kieputtimista ja hyrristä ym. Mutta tiesin heti mikä on Topspin, kun sen mainitsit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, totta kai saa udella. :-) Mulla on Panasonicin TZ10, joka on nyt jo pari kolme vuotta vanha. Järjestelmäkameraa mulla ei tosiaan ole, eikä vamaan koskaan tule olemaankaan, kun olen niin mukavuudenhaluinen kuvaaja. Olen kyllä ollut tosi tyytyväinen tuohon kameraan, mutta hämärissä sisätiloissa en ole oikein oppinut kuvaamaan. Ilman salamaa kuvista tulee epätarkkoja, ja salamalla taas hirveän epäaitoja. Pitäisi ehkä lukea taas sitä käyttöohjetta. :-)

      Minä en ollut edes tiennyt, että Lintsin laitteita on nimetty uudestaan. Höh, miksi kaikki hyvä pitää muuttaa. Eikö maailmanpyöräkin voisi olla maailmanpyörä, aina vaan.

      Poista
  11. Mahtavia valoja, tosi tunnelmallisia kuvia! :)

    Mulle tulee edelleen tosi eksoottinen olo, kun kesällä on pimeää ja silti lämmintä. :) Että "ihanko ulkomailla oltais!". ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-) Hih, mulle tulee samanlaiset fiilikset, kun on pimeää mutta kuitenkin lämmintä. Tulee ihan mieleen ensimmäiset etelänmatkat ja se, miten hienolta tuntui, kun illalla voi katsella tähtiä kesävaatteissa. Ihan käsittämätöntä luksusta. :-)

      Poista
  12. Hyviä kuvia ja tunnelmat (ja valot!) ehdottomasti kohdillaan! Kyllä Lintsi on kaunis paikka, jos miinustaa ilmassa vainoavat pommikoneet (lokit). :D

    Itse tykkään huvipuistoita, etenkin vuoristoradoista. Kai siinä kiehtoo se vauhti ja tuntuuhan se masussakin. On se kai eräänlainen paluu lapseksikin. Käytiin vuosi sitten kesällä testaamassa miehen kanssa se uusi laite, olikohan sen nimi joku "Ukko"? Se oli ihan kiva, mutta olisi saanut olla pidempi. :)

    VastaaPoista
  13. Kiitos, Elegia. :-) Nyt ei ollut pommikoneista vaaraa - taisi olla niillekin liian kylmä!

    Vuoristorata on munkin suosikkini. Se on sellainen sopivan kamala. Ei liian pelottava, mutta ei kuitenkaan mikään heppakaruselli. :-) Ukko taitaa olla se uusin laite, ja se näyttää minusta niin pelottavalta, että en ole siihen vielä uskaltautunut. :-)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. <3