Tasalaatuinen ei tarkoita aina sitä samaa.


maanantai 3. kesäkuuta 2013

Viikon ruokaostokset

Viime postauksessa lupasin postata viikon ruokaostokset, kun Petran idea kuvata koko viikon ostokset tuntui niin hauskalta. Samalla tulisi vähän itsenikin nähtyä, mitä kaikkea sieltä kaupasta viikon aikana mukaan tarttuukaan. Smiley Sisällytin kuviin myös muut kuin ruokatarvikkeet, koska niiden osuus on kuitenkin aika pieni, ja kun ne siinä kauppalaskussa kuitenkin mukana olivat.

Käyn normaalisti kerran viikossa isommin kaupassa, ja viikon mittaan haen lähikaupasta täydennystä tarpeen mukaan. Yleensä teen isomman kertakäyntini perjantaina tai lauantaina, mutta viime viikolla tein sen poikkeuksellisesti maanantaina, kun ukkelikin ilmestyi taas maisemiin. Ukkeli toi Suomesta mukanaan muun muassa Weetabixeja ja juustoa (ihanaa suomalaista juustoa, jippii!), joten näitä ei tällä viikolla tarvinnut ostaa, mikä on aivan loistava juttu. Intialainen juusto on nimittäin kertakaikkisen aliarvoista, ja täkäläinen Weetabix ei maistu ollenkaan samalta kuin Suomesta ostettu (ja kaiken lisäksi täkäläisissä Weetabixeissa on usein ötököitä).


MAANANTAI

  • pullokurpitsa
  • kilo basmatiriisiä
  • kaksi punaista paprikaa
  • neljä banaania
  • jäävuorisalaatti
  • 300 g littanoita papuja
  • neljä mangoa
  • kilo sipuleita
  • pätkä inkivääriä
  • vajaa kilo tomaatteja
  • 100 g vihreitä chilejä
  • kaksi punttia pinaattia
  • nippu currylehtiä
  • iso nippu tuoretta korianteria
  • vesimeloni
  • 400 g jogurttia
  • puoli kiloa lammasta
  • kaksi Odonil-hajustetta
  • kaksi täyttöpussia saippuaa
  • iso paketti vessapaperia
 Yhteensä 996 rupiaa (13,50 euroa).



KESKIVIIKKO

  • litra mehua
  • 400 g jogurttia
  • 2 light-kolaa
  • 200 g paneer-juustoa
  • leipää
  • vajaa kilo tomaatteja
  • kolme mangoa
  • kolme rumpukeppiä
 Yhteensä 351 rupiaa (4,80 euroa).



PERJANTAI

  • leipäpaketti
  • jäävuorisalaatti
  • reilut 500 g kurkkua
  • 600 g porkkanoita
  • vesimeloni
  • kolme banaania
  • viisi limettisitruunaa
  • luffa
 Yhteensä 193 rupiaa (2,60 euroa).



 LAUANTAI 

  • ruokalehti
  • nippu kevätsipulia
  • puntti minttua
  • granaattiomena
Yhteensä 190 rupiaa (vajaat 2,60 euroa).



SUNNUNTAI (luomutorilta)

  • kilo vuorisuolaa
  • puoli kiloa punaista pohaa (litistettyä riisiä)
  • puoli kiloa raakasokeria
Yhteensä 140 rupiaa (1,90 euroa).
 

Viikko oli loppujen lopuksi aika tyypillinen ruokaviikko meille, sekä aineksiltaan että hinnaltaan. Sitä juustoa ja Weetabixia ei tosin tarvinnut ostaa, mutta toisaalta taas ostin saippuoita ja hajusteita, joita tarvitsee ostaa hyvin harvoin, ja luomutorin tuotteetkin olivat poikkeuksellisia ostoksia. Poikkeuksellisen viikosta teki se, että vihannekset olivat (sääolosuhteista johtuen) hieman normaalia kalliimpia, mutta olivathan ne siltikin hyvin halpoja suhteessa joihinkin tuotteisiin. Tämän käsittää helposti esimerkiksi siitä, että kaksi tuotetta - liha ja vessapaperi - muodostivat yhdessä 43 prosenttia koko maanantain ruokalaskusta.

Mangoja ostettiin tällä viikolla paljon siistä syystä, että Intiassa on nyt mangosesonki, joka alkaa kyllä olla jo lopuillaan. Muutenkin sesongin mukaiset hedelmät ja vihannekset ovat ihan parhaita. Vesimelonisesonki on ollut ja mennyt jo kauan sitten, mutta ostan vesimelonia paljon siitä syystä, että olen opetellut juomaan vesimelonimehua lounasleipäni kanssa, kun vesimelonimehussa on käsittääkseni vähemmän kaloreita kuin muissa mehuissa. Ja onhan tuoreesta hedelmästä valmistettu mehu muutenkin aina parempaa kuin purkissa muhinut. Purkkimehua meillä juo nykyään vain ukkeli, ja hänelle sitä pitää aina silloin tällöin ostaa.


En ennen tykännyt vesimelonimehusta yhtään, mutta kaikkeen näköjään tottuu. (Ja painokin on pudonnut sen verran, että useimmat vaatteet mahtuvat taas päälle!)
Smiley
Jogurttia kuluu kesäaikana myös aika paljon, koska jogurtti viilentää kehoa ja on siitä syystä kesäkuumalla erittäin suositeltavaa syötävää. Ennen tein jogurtin itse, mutta nyt olen niin laiskistunut, että en ole enää pitkään aikaan jaksanut.

Kolajuomia ostan nykyään todella harvoin (akuuttiin makeanhimoon lähinnä), ja nykyään ne pyörivät jääkaapissa avaamattomina viikkotolkulla, kun tölkkejä meni ennen pahimmassa tapauksessa parikin päivässä. Lopetin intialaisten kolajuomien juomisen sen jälkeen, kun luin, mitä kaikkea ne saattavat sisältää.

Maito puuttui viikon ostoksista kokonaan siitä syystä, että maitopussi toimitetaan aamun sanomalehtien kanssa kotiovelle, eikä maitoa siis tarvitse kaupasta ostaa (paitsi silloin, jos maitoa kuluu jostain syystä enemmän).


Päivittäinen puolen litran maitopussi maksaa kuukaudessa 578 rupiaa eli noin 7,8 euroa. Vertailun vuoksi sanottakoon, että kaksi päivittäistä sanomalehteä maksavat kuukaudessa 270 rupiaa eli noin 3,70 euroa. Maito on siis yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin kaksi sanomalehteä yhteensä.

Juomavesi tulee myöskin kotiin, ja sitä menee (muuna kuin kesäaikana) aika tarkalleen kolme kahdenkymmenen litran kanisteria kolmessa viikossa.

Rupesin tässä laskeskelemaan, että jos meillä menee kahteen pekkaan kolme kanisteria vettä kolmessa viikossa, se tekee vain kymmenen litraa vettä viikossa henkeä kohti, mikä on suositusten mukaan kai aivan liian vähän. Tosin vettä juodaan muuallakin kuin kotona, ja tätä vettä käytetään vain ihan pelkästään juomiseen: ruoanlaitto-, kahvi- ja teevesi tulevat hanasta, josta tuleva vesi on kuumennettuna juomakelpoista. Raakana sitä ei voi sairastumatta juoda - sen on ukkeliparka ihan omakohtaisesti todennut.

Jos laskee koko viikon kauppaostokset sekä maidon ja veden viikkokustannukset yhteen, viime viikon ruoka- ja kotitalousmenoiksi tulee siis 2085 rupiaa eli noin 28,40 euroa. Tämä kuulostaa erittäin tyypilliseltä summalta, sillä joskus ihan mielenkiinnosta kustannuksia seurattuani laskin, että pärjäämme kuukaudessa 110-120 eurolla oikein loistavasti ilman, että mistään tarvitsee tinkiä.

Mutta eihän ruoan tulo meidän huusholliin tähän loppunut! Sitä kun tulee nimittäin muualtakin kuin kaupasta. Anoppi lähettää autonkuljettajan mukana kaikenlaista (mikä on tietenkin ilmaista), ja joskus olen vähän ihmeessä kaikkien anopin lähettämien juttujen kanssa. Kaksi ihmistä kun voi syödä vain rajallisen määrän!

Viime viikolla anoppilasta tuli tällaista.



Suolaisia vada-naposteltavia, makeaa payasam-jälkiruokaa, mangoja, okraa, munakoisoja, vihreitä chilejä, amaranttia ja tomaattipikkelssiä.


Mangoja (yllätys, yllätys! Smiley), vehnäjauhoja ja suolaisia pakora-naposteltavia.



Intialaisia makeisia ja mausteisia cashewpähkinöitä (ukkeli on jo käynyt vähän verottamassa näitä laatikoita), tiikerikatkarapuja, anopin sisaren tiluksilta maaseudulta bussikuljetuksella saapuneita tomaatteja sekä outoja lehtiä, jotka pienen kyselykierroksen tuloksena osoittautuivat ponnaganti-nimisiksi lehdiksi (englanniksi kai water amaranth). Kuvasta unohtuivat ainakin munakoisot, currylehdet ja luffa. Kenen mielestä minun tarvitsee käydä tällä viikolla ostamassa vihanneksia? Smiley

Myös tamarindi ja tavallisimmat jauhetut mausteet, kuten korianterijauhe ja chilijauhe, tulevat tavallisesti anoppilasta, koska anoppi valmistaa niitä tuoreeltaan. Vehnäjauhotkin tulevat anoppilasta yleensä samasta syystä: anoppi ostaa kokonaisia vehnänjyviä ja jauhattaa ne jauhoksi, jolloin jauho on varmasti tuoretta ja paljon parempaa kuin kaupan jauhot.

Anoppilan tuliaiset selittävät myös sen, miksi meille ei osteta juuri koskaan mitään herkkuja. Niitä tulee nimittäin anoppilasta ihan tarpeeksi, yleensä ihan liikaakin, ja joskus osa jää syömättäkin. Suolapalat voi onneksi tyrkätä autonkuljettajan matkaan; mitään makeaa hän ei syö.

Onneksi olen saanut anopilta vihannesten käsittely- ja säilytysvinkkejä, joiden avulla vihannekset säilyvät hyvinä ainakin jonkin aikaa, vaikka kyllähän niiden maku muuttuu, jos ne joutuvat pitkään odottelemaan pataan pääsyä. Yhden vinkin, joka koskee pinaatin ja muiden lehtivihannesten säilytystä, voisin tässä vaikka jakaakin.

Pinaatit levitellään sanomalehden päälle yhdeksi kerrokseksi, ja niiden annetaan kuivua siinä jonkin aikaa (aika riippuu vähän pinaattien ja ilman kosteudesta, mutta sanoisin, että puolesta tunnista tuntiin).


Sen jälkeen pinaatit pilkotaan karkeasti ja pakataan tiiviiseen rasiaan. Näin pinaatit säilyvät hyvinä jääkaapissa viikon ja ylikin. (Anoppi tosin tekee tämän niin päin, että hän ensin pilkkoo pinaatit ja sen jälkeen antaa niiden kuivahtaa, mutta minä tykkään omasta tavastani enemmän.) Onhan tämä ehkä aikaavievää, mutta minusta se maksaa vaivan.

33 kommenttia:

  1. Hyvän oloisia ostoksia ja mihin hintaan:) täällä Suomessa ei vaan totu tähän Ruuan hintaa, eilen töiden jälkeen kaipaisin salaatti ainekset ja pyykinpesuainrtta tms ja lasku oli 55 e yhdestä kassista :)
    Toi maitohomma on niin kätevä sillä liian usein se on loppu just kun aamukahvi on keitetty:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin kasvikset on täällä tosi halpoja, mikä on aivan ihana juttu! Mua hirvittää aina mennä Intiasta tultua Suomessa kaupan heviosastolle, kun näkee ne hinnat siellä. Ei viitsi ostaa esim. pinaattia ja yrttejä ihan samaan malliin kuin täällä! :-D

      Mun mielestä ruoan hinnoittelupolitiikka on Suomessa ihan käsittämätön. Jos minä saisin päättää, nostaisin viinan, tupakan, karkkien ja muiden herkkujen hinnat ihan pilviin ja sitten vastaavasti laittaisin vihanneksille ja hedelmille ihan polkuhinnat. :-) Vaikka saisin sitten itsekin kärvistellä viinipulloa tai suklaata ostaessani. ;-D

      Poista
  2. Siis miten halpaa. Täällä meinaa itku päästä jokaisen kauppareissun jälkeen. Meillä sellainen normi kauppalasku on 250-300€/viikko. Teidän kauppaostokset näyttää myös TOSI terveellisiltä. Meinasin jossakin vaiheessa tehdä tämän, mutta nyt mietin, että kehtaankohan kuitenkaan....

    VastaaPoista
  3. Hetkinen, nyt ehkä liioittelin, sanon kuitenkin, että paremminkin 220-260€:n hujakoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan teillä paljon isompi porukkakin kuin meillä, joten erilaisia mielitekojakin on varmasti paljon enemmän, jos on suitakin. Mutta 250 euroa viikossa on silti kyllä ihan hirveä summa! Minua alkaa ahdistaa jo pelkkä ajatuskin. :-(

      Me taidetaan kyllä yleisesti ottaen syödä aika terveellisesti, vaikka aika hiilihydraattipitoistahan tämä meidän ruoka riisineen ja intialaisine leipineen on. Mutta en jaksa ottaa siitä paineita. Ei kaikkien tarvitse karpata.

      Jos käydään ulkona syömässä, niin siellä tulee sitten syötyä epäterveellisempää ruokaa ihan pakostakin, kun täällä käytetään useimmissa ravintoloissa niin paljon öljyä, mausteseoksia ja tiedä mitä muuta. Myös nuo anoppilan naposteltavat on useimmiten uppopaistettuja, ja täkäläiset makeiset sisältävät usein paljon gheetä (intialaista voita) ja sokeria, joten ne ovat oikeita epäterveyspommeja. Niitä jos onnistuu välttelemään, niin suht hyvin menee. :-)

      Poista
  4. Mihin sä käytät curryn lehtiä? Sehän on tietääkseni ihan eri asia kuin se maustesekoitus, jota täällä kutsutaan curryksi vai?
    Meillä on jääkaapissa nolla-asteen vihannesosasto ja siellä säilyy kaikki hirveän pitkään tuoreena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Currylehtiä käytetään ruoassa mausteena vähän samaan tapaan kuin laakerinlehteä – sillä erotuksella, että currylehdet ovat tuoreita. Ne laitetaan ruoanlaiton alussa kuumaan öljyyn sinapinsiementen yms. kanssa, ja ne antavat ruokaan tuoksua, makua ja näköäkin. Currylehdet ovat ihan ehdoton välttämättömyys eteläintialaisessa ruoanlaitossa. :-)

      Kerran yritin salakuljettaa pienen currylehtipuun taimen Suomeen ja onnistuinkin siinä, mutta kun oli talvi, puu ei oikein kasvanut, ja sitten siihen tuli ötököitäkin. :-(

      Täällä ainakin meidän jääkaappi kerää jostain syystä ihan hirveästi kosteutta, ja se kosteus on suurin syy vihannesten pilaantumiseen. Niitä pitää välillä tuuletella.

      Poista
  5. Mita luffasta ja rumpukepeista tehdaan? Mulle outoja juttuja.

    Minakin taidan tehda tollasen jutun ens viikolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luffasta voi tehdä monenlaisia juttuja - erilaisia kastikkeisempia curryja, esim. tomaateilla tai maidolla; “kuivempia” ruokia ja laittaa niihin esim. hieman linssejä; pihvejä kesäkurpitsan tapaan, ja sitten sitä voi myös yhdistää kananmunan tai katkarapujen kanssa. Jotkut jopa tekevät luffan kuorista chutneytä (sellaista kastikemaista lisuketta ruoalle), mutta minua ne kuoret eivät oikein houkuttele. :-) Luffa on olemukseltaan loppujen lopuksi aika samantyyppinen kuin kesäkurpitsa (kuorittuna siis), vaikka siinä on kyllä paljon kesäkurpitsaa voimakkaampi maku. Sen maun takia en aluksi oikein tykännytkään luffasta.

      Rumpukepeistä tehdään aika usein kastikkeisempia ruokia, mm. sambhar-keittoa tai tamarindipohjaista pulusua, ja curryjakin voi tehdä. Viime viikolla kokeilin rumpukeppejä ekaa kertaa kuivempana paistettuna perunan kanssa. Hyvää oli.

      Tee ihmeessä tämä! Olisi tosi kiva nähdä teidänkin kauppaostokset. :-)

      Poista
  6. Samaa kyselen kuin Anu etta mitahan luffasta ja rumpukepeista valmistat? Teilla on kylla tosi terveelliset ruuat, meilla menee enemmin lihaa vaikkei sita kylla kovin paljon mene lopulta mutta kylla teilla on vaan edullista. Taalla on nyt sitten nahty mita seuraa kun viinanhinta laitetaan kattoon :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa jo edellä vastasinkin Anulle. :-) Olen kokeillut monia intialaisia vihanneksia hyvällä menestyksellä länsimaisiin ruokiinkin, mm. pastaan, keittoihin ja patoihin, mutta luffaa ja rumpukeppejä en ole niihin vielä kokeillut.

      Meillä syödään lihaa/kalaa/kanaa ehkä kerran viikossa, vaikka enemmänkin voisi kyllä syödä. Kananmunia menee aika paljon, mutta nekin tulevat tätä nykyä anoppilasta, kun anoppi saa ne jostain niin paljon halvemmalla. :-D

      Hih, no joo, ehkä se viinan hinnan nostaminen kattoon ei olekaan kaikin puolin hyvä asia. :-)

      Poista
    2. NÄyttääpäs terveelliseltä ruokalistalta! :-D Ja noilla hinnoilla minunhan todella kannattaisi asua siellä... lihaakaan en kuluta ja osaan tulla tarvittaessa toimeen ilman vessapaperia intialaiseen tapaan... Maitoa tosin perheemme kuluttaa jopa enemmänkin kuin 2 litraa päivässä. Hmm, jos olisin intialainen kotirouva, voisinkin yhtä hyvin hankkia oman lehmän ;-)

      Poista
    3. Hihi, osaisitko lypsää? ;-) Vaikka ei sen puoleen, eiköhän täältä siihenkin hommaan joku halvalla löytyisi. :-D

      Poista
  7. Esittelet tässä vaikka kuinka paljon kaikenlaisia intialaisia ruoka-aineita, ja mulla päällimmäisenä jää mieleen postauksesta: Weetabixiä? Siis syökö joku vielä Weetabixiä? Onko sitä saanut kaupasta 90-luvun jälkeen? :D

    Miten tuo maito toimii? Avaatko pussin ja kaadat johonkin tonkkaan jääkaapissa vai?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Weetabixhan on ollut aina – ja tulee aina olemaan. :-D

      Mun aamiaiseni tulee olla mahdollisimman helppo, koska en kaipaa aamuisin mitään maidon lautaselle kaatamista vaikeampaa. Olen todennut Weetabixit siinä suhteessa itselleni erittäin sopiviksi, kun ne kaiken lisäksi vielä pitävät nälän aika pitkään poissa ja ovat hyviäkin. (Tämä ei ole sitten mikään mainos. Vaikka en ottaisi kyllä yhtään nokkiini, jos joku mainosmies lähettäisi mulle vuoden Weetabixit ilmatteeks. :-D) Olen syönyt Weetabixeja putkeen aika monta vuotta, varmaan jotain 5 tai 6. :-D Jos joku muu laittaa aamiaisen, niin silloin syön mieluusti muutakin. ;-)

      Mulla on sellainen maidolle tarkoitettu muovikannu, johon aina kaadan maidon. Kannattaa kyllä aukaista silmät kunnolla, ennen kuin alkaa läträtä tuon pussin kanssa, koska muuten puolet on pöydällä. t. nimim. kokemusta on.

      Poista
  8. Ompas mielenkiintoinen postaus. Terveellistä ruokaa on tosiaankin, ja erittäin edullista. Täällä Suomessa on järkkykallista. Pari-kolmekymppiä menee joka kauppareissulla, vaikkei paljon mitään ostaisikaan. (käyn n. 4-5 kertaa viikossa kaupassa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on aika hassua, kun en ollut koskaan ajatellut meidän syövän mitenkään erityisen terveellisesti, ennen kuin nyt, kun ihmiset ovat näissä kommenteissa niin sanoneet. :-)

      Mietinkin tätä postausta kirjoittaessani, että mitä Suomesta oikein saisi tuolla täällä koko viikkoon menevällä vajaalla kolmellakympillä. Ei paljon mitään! Olisi kiva tehdä vastaavanlainen postaus sitten joskus siellä Suomessa ja verrata näitä kahta keskenään. Varmasti tulisi kaupasta aika erinäköistä tavaraa.

      Poista
  9. Ihanan eksoottisen kuuloisia ruokia! Ja mangot, oih... Koreassa ruoka on todella paljon kalliimpaa, mutta riippuu tietysti ostoksista. Tofu, idut, (tällä hetkellä) kurkku ja jotkut muut vihannekset ovat halpoja. Sen sijaan liha, pavut ja hedelmät esimerkiksi ovat tosi kalliita. Ja hiilaripitoiseksi se ruoka tahtoo täälläkin mennä, ainakin jos suomalaiseen ruokaan vertaa. Olisipa hauskaa päästä kokkailemaan (ja maistelemaan) noista aineksista tehtyjä ruokia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en vielä muutama vuosi sitten tykännyt mangoista ollenkaan. Mutta sitten, kun sain ensimmäisen kerran täällä mangosesongin aikana mangon... se oli menoa se! Nyt voisin varmaan elää pelkillä mangoilla! :-)

      Täällä taas liha on yllättävänkin halpaa – ja kala ja katkaravut! Lihoissa tosin täytyy vähän katsoa, mistä niitä ostaa, ja esimerkiksi jauhelihaa en osta täällä koskaan, koska siihen on jauhettu milloin mitäkin.

      Tuontitavara on täällä ihan hirmuisen kallista, ja on todella raivostuttavaa maksaa jostain hillo- tai soijapurkista monta sataa rupiaa, kun tietää, mitä kaikkea muuta sillä rahalla saisi. Onneksi niitä ei tarvitse ostaa kovin usein. :-)

      Poista
  10. Hitsi, sun anopilta tulee ihania lähetyksiä! <3

    Meilläkin viikottainen ruokalasku huomattavasti suurempi, nyyh :( Ruoan hinta on täällä tosiaan noussut rajusti viime vuosien aikana. Onneksi sentään voi hiukan säästää ostamalla farmers marketista ja roadside stallseista vihannekset, hedelmät ja kananmunat, ja jotain kasvaa takapihallakin.

    Nuo maitopussit ovat kyllä niin kivat ;-)

    Ehkä uskaltaudun tekemään tällaisen postauksen myös, olisipa vuorokaudessa vain enemmän tunteja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ole valittamista. On vaan vähän noloa, kun meiltä päin anoppilaan lähtee vain tyhjiä rasioita. :-)

      Katselin juuri äsken Australian Masterchefin ekan jakson, ja mietin sitä katsoessa juurikin niitä teidän hintoja ja sitä, miten kallista siellä on. Kävivät jaksossa Coles-nimisessä kaupassa, ja ajattelin, että olisi kiva ollut päästä tutkimaan, mitä kaikki ihan tarkalleen maksoi. :-)

      Jos voisin, lähettäisin sinulle lisää tunteja vuorokauteen. Tsemppiä ja jaksamista sinulle sinne työkiireiden keskelle!

      Poista
  11. Apua :D Hirveän mielenkiintoista! Luin viime viikolla vasta jutun jossa kuvattiin eri maiden aamiaisia ja siinä näytettiin perheiden ostokset. Niin mielenkiintoista! Ruokajutut ovat jostain syystä äärimäisen kiehtovi. Ja kamalaa noita hintoja :D Olisipa vain täälläkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin ruokajutut ovat hirveän mielenkiintoisia. Varmaan siksi, kun kaikkien pitää kuitenkin syödä, joten ruoka yhdistää meitä ihan kaikkia. :-)

      Poista
  12. Muutan Intiaan kasvissyöjäksi! (Mainitsinkin Intian eilen miehelle, tuli hymyileviä nyökkäyksiä. :D Katottiin samalla Life of Pi). Maito on muuten täälläkin pusseissa, mutta aamukotiinkuljetuksella saa vaan leipää.

    Ps. Kuu, sekä kutistuva, että kasvava, on täälläkin selällään.

    ~Chido

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa vaan. :-) Kasvissyöjälle löytyy kyllä vaihtoehtoja!

      Mä haluaisin kanssa aamukuljetuksella leipää!

      No voi hitsi, siinä meni mun kuuteoria, kun ajattelin, että se olisi siellä ihan nurinniskoin. Kiitos kun kerroit! :-)

      Poista
  13. Voi kauhistus, tulisi ihan hirveitä paineita ruuanlaiton kanssa, jos täältäkin saisi kaikkea tuota. On-nek-si ei tarvitse stressaantua. Täällä syödään tosi paljon lihaa ja pastaruokia, itse asiassa mieheni suku on suorastaan viherallergista porukkaa. Itse tykkään rehuruuista ja nyt kun ei tarvitse muille laittaa niin voin puputella mielin määrin. Tuoreita vihanneksia täällä syödään sesongin mukaan, nyt on ollut kaaliaika, joten kohta alkaa varmaan korvatkin muistuttaa kaalinlehtiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, no sitten on varmaan ihan hyvä, jos sieltä ei saa kaikkia näitä. :-) Miehesihän kuulostaa melkein suomalaiselta: ruoka ei ole ruokaa, jos ei siinä ole lihaa. :-D

      Minä kyllä tykkään lihasta (ja kanasta yms.), eikä minua haittaisi syödä niitä joka päivä. Pääasiallinen kasvissyönti on mulle ehkä sellainen käytännön sanelema juttu.

      Poista
  14. Olipa kiva nähdä sun ruoka-ostokset ja terveellisen näköiset on sun ostokset! Ja edulliset!Pitäisköhän minunkin tehdä tuollainen postaus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi tosi kiva nähdä sunkin ostokset. :-) Tee ihmeessä tämä, jos vain innostut.

      Poista
  15. Aivan käsittämättömät nuo intian hinnat!? En tiedä mitä laskuja meille syntyis jos söisimme samalla lailla kasvispainotteisesti, mutta ei kyllä päästäis lähellekään noita teidän hintoja silti. Keräilen itsekin nyt kuitteja ja kuvia tämän viikon, koska en ole kauhean tietoinen hinnoista kyllä ollut. Meillä kun ei hirveästi ole aikaa muutenkaan tuhlailla, niin olen ajatellut, ettei hinnalla ihan kauheasti väliä :D Voisin siis parantaa varmaan aika lailla tilannetta jos se on riitäytynyt käsistä kulumielessä. We'll see.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaiken lisäksi nämä hinant eivät ole täällä sieltä halvimmasta päästä. Esimerkiksi lihan saisi paljon halvemmalla, jos ostaisi sen erillisestä lihamyymälästä ja kasvikset saisi myös paljon halvemmalla, jos ne hakisi vihannestorilta. Mulle avainsana on kuitenkin helppous (haluan saada kaiken yhdestä paikasta), ja olen ajatellut vähän samalla tavalla, että hinnalla ei ole väliä. Onhan se niin halpa esim. suomalaisittain ajateltuna kuitenkin. :-)

      Poista
  16. Ihanan näköisiä hedelmiä ja vihanneksia! Rakastan mangoja ja jos joskus matkustan Intiaan, niin aion kyllä ajoittaa matkan mangokauteen :D Me ollaan miehen kanssa kasvissyöjiä, ja ihmetellään noita hintoja. Suomessa on tomaatit nyt halvimmillaan: 1 e/ kg, eikä tätä kestä kauaa. Varmaan kuukauden päästä hinta jo nousee. Kesäkurpitsa on nyt 2 e/ kg.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hedelmät ja vihannekset ovat täällä kyllä tosi halpoja, varsinkin jos ostaa paikallisia kasviksia. Täällä erikoisemmat vihannekset ja hedelmät, kuten vaikkapa paprika (muut värit kuin vihreä), parsakaali, salaattilaadut (saatavilla on lähinnä vain jäävuorisalaattia ja kiinankaalia), kesäkurpitsa, luumut, kiivit jne. ovat paljon kalliimpia kuin paikalliset vihannekset ja hedelmät.

      Suomessa satokausi on niin lyhyt, että ihan itkettää. Loppuvuosi maksetaan sitten kiskurihintoja tai syödään ulkomailta tuotuja mauttomia kasviksia. :-(

      Poista