Voi ehkä näyttää siltä, etten tee mitään, mutta tosiasiassa odotan aktiivisesti ongelmieni poistumista.


keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Munkkeja ja yksi nunna

Ajatukseni ovat viime päivinä viipyilleet aika paljon Suomessa, jossa olen ihan fyysisestikin parin viikon päästä. Tämä samainen levottomuus toistuu joka kerta ennen Suomeen lähtöä: en osaa nauttia viimeisinä Intian-viikkoina oikein mistään, kun odotan vain sitä hetkeä, että saan astella lentokoneeseen - ja erityisesti sieltä ulos!

Ajatuksissa kaihertava Suomen kesä saa myös aikaan sen, että alan kuvitella etukäteen, mitä kaikkea siellä Suomen kesässä sitten teen ja missä kaikkialla haluan käydä. Saan mieleeni kummallisia haavekuvia, jotka pitää muka ehdottomasti toteuttaa kesän aikana. Nyt minulla on päällimmäisenä semmoinen haave, että herään viideltä, nautin aamuluonnosta, meditoin laiturin nokassa ja kuuntelen laineiden liplatusta. Olen kuitenkin tainnut unohtaa pari tosiasiaa: A.) en ole aamuihminen B.) en meditoi (vaikka Kirjuri kirjoittikin meditoimista varten niin hienot ohjeet ja vaikka olen suunnitellut meditoimisen aloittamista jo pitkään). 

Käyntipaikkojen toivelistan ykkösenä minulla on Valamon luostari. Ei siis Linnanmäki, ei olutbaarin terassi, ei Suomenlinna eikä Savonlinna, vaan Valamon luostari! En tiedä, mistä olen tämänkin idean päähäni saanut. Olen käynyt luostarissa kerran aikaisemmin ja kokenut paikan silloin hyvin ahdistavana. Miksi ihmeessä minun pitää siis päästä sinne uudelleen? Olen katsellut Valamon nettisivuja jo useampaan otteseen, ja suunnittelin jopa, että voisin yöpyä siellä. Harmi vain, että yöpymispaikat näyttävät olevan heinäkuussa jo aika täyteen varattuja. Mutta ehkä päiväretkikin riittää näin alkuun.

Suunnitelmissa on myös tehdä simaa, koska minun on tehnyt sitä mieli jo monta kuukautta. Eikös sima ole muutenkin aika hyvä kesäjuoma? Smiley

Monsuunikausi ei ole vielä alkanut Hyderabadissa, mutta monsuunin saapuminen on hyvin lähellä. Toivoin, että se tulisi tänäkin vuonna sen verran myöhässä, että ehtisin alta pois, mutta turha toivo. Monsuunia edeltäviä sateita ja ukkosia on jo nähty, ja yksi ukkoskuuro melkein yllätti meidät viime sunnuntaina, kun kävimme appivanhempien tontilla.

Tontilla ei ollut tapahtunut oikeastaan mitään muuta kuin että sinne oli tehty portti, joka oli isketty munalukolla kiinni. Avain löytyi onneksi naapuritontin talonvahdilta. Kun kurvasimme naapuritontin pihaan, talonvahdin vaimo alkoi hymyillä niin kovasti, että pelkäsin hänen naamansa repeävän. Nainen nimittäin arvasi, mitä minä alkaisin heti tehdä: kaivaisin esiin kamerani ja alkaisin sarjatulittaa heidän pientä koiraansa.

Vaan koira ei ollutkaan enää mikään pieni! (En pystynyt taaskaan hillitsemään itseäni näiden kuvien kanssa.)


Olenhan minä nätti?
No olen!

Koira näytti minusta suhteellisen hyvinvoivalta, joten kai se on ruokaakin saanut.

Naapuri oli kaivanut koko tonttinsa ylösalaisin ja rakennuttanut sen ympärille hirveän ruman muurin. En oikein ymmärtänyt, oliko koko tontin kasvusto todellakin tarpeen kaivaa ylös, mutta kuulemma oli. Nyt sille alettaisiin istuttaa puita ja muita kasveja.



Muurin on tarkoitus olla kreikkalaishenkinen, mutta minusta tuo ei ole kreikkalaista nähnytkään. Sitäkään en ymmärtänyt, onko koko suuren tontin ympärille todellakin tarpeen rakennuttaa noin jykevä muuri, kun kuitenkin ollaan maaseudulla keskellä-ei-mitään. Muuri oli pystytetty kuulemma sitä varten, kun naapurit olivat niin halunneet; appivanhempien tontin ympärille ei onneksi tuollaista rumilusta tulisi!

Vesitilanne tontilla oli osoittautunut huonoksi, ja ongelma oli ratkaistu niin, että appivanhemmat olivat ostaneet kukkulan juurelta, tien toiselta puolelta, pienen maapläntin, jolla vettä on. Vesi tulisi sieltä putkia pitkin ylös tontille.


Tontille näkyvä, kauan keskeneräisenä ollut talo oli vihdoinkin valmistunut.


Asukkaat eivät kuitenkaan olleet vielä muuttaneet sinne, sillä huoneet olivat vielä tyhjät (näin, kun vähän zuumailin Smiley). Talonvahti ilmeisesti poltteli pihalla roskia tai jotain muuta, kun pihalta nousi semmoinen savu.

Matkalla minun piti ottaa kuva yhdestä erikoisesta rakennuksesta, josta olin ottanut aiemminkin kuvia, mutta ne eivät olleet oikein onnistuneet. Kaikenlaisia rakennusmateriaaleja olen täällä nähnyt, mutta en ole vielä koskaan nähnyt, että auton akkuja olisi käytetty rakennusmateriaalina! Rakennus oli kuitenkin hajotettu maan tasalle, joten tyytyminen oli näihin vanhoihin kuviin.



Viime sunnuntaina kävimme myös luomumarkkinoilla, jotka järjestetään joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai. En ollut markkinoilla aiemmin käynyt (monta kertaa on kyllä pitänyt, mutta sitä ei kai lasketa?), ja olin iloisesti yllättynyt tarjonnasta ja siitä, että väkeä oli paikalla ihan mukavasti. Ulkomaalaisia näytti olevan suhteessa paljon, mikä kielii kai siitä, että ulkomaalaisia kiinnostavat Intiassa(kin) luomutuotteet.










En tiedä, mikä lintujen pesimisaika täällä nyt on, mutta meidän pihalla on ollut viime päivinä hirveät zembalot, kun linnut ovat visertäneet ja kujeltaneet ihan hulluina. Ukkeli selvensi, että linnut ovat gorinka-nimisiä lintuja, ja pienen etsiskelyn jälkeen selvisi, että kyseinen lintu on suomeksi ilmeisesti pihamaina.

Tänään havahduin todella erikoiseen linnun ääneen, ja kun ääni vain jatkui ja koveni, oli pakko mennä tutkimaan, millaisesta linnusta on oikein kyse. Maantiekiitäjän se siellä. Smiley


Minulta petti siinä vaiheessa pokka, kun ukko huomasi minut ja jäi puhaltelemaan pilliinsä keskelle tietä. Smiley

Taidanpa lähteä taas surffailemaan Valamon nettisivuille.

Munkit, täältä tullaan!

25 kommenttia:

  1. Voi että tuo hauveli on suloinen;siis sama joka aiemmin näky täällä pentuna?
    Olipa hassu tuo kierrätystalo mutta näyttää vähän huteralta.Minäkin olen parin viikon kuluttua menossa Suomeen mutten ihan kamalasti vielä ole suunnitellut mitään erikoista,tosin reissu Keski-Suomeen on ihan alussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se sama hauveli, joka on seikkaillut täällä jo ihan pienenä karvapallerona. :-) Nyt siitä on tullut jo isompi karvapallero, mutta suloinen on silti. <3

      En tiedä, oliko tuo akkutalo tarkoituksella purettu, vai oliko se romahtanut itsekseen alas. Ei olisi mikään ihme, koska se todellakin näyttää huteralta!

      Poista
  2. Johan on siellä isot tontit! Komeaa kiviaitaa naapurilla, tulee kai vielä piikkilangat tuonne harjalle.. vähän vankilamainen rakennelma. Minä kyllä olen täällä oppinut arvostaan korkeita aitoja, ilman niitä puutarha olisi julkinen istuskelu- tai töllistelypaikka.
    Maantiekiitäjäsi oli vähään hitaan puoleinen :D
    Minulla on vielä kuukausi ennen Suomi-lomaa, ehkä siellä helteetkin siihen mennessä heivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, nyt kun sanoit, niin ihan vankilamuurin näköinen! Piikkilanka on varmaan tarkoitus laittaa vielä tuonne ylös, joten eiköhän tuo muuri pidä tungettelijat aika tehokkaasti loitolla.

      Minäkin ymmärrän muurit kaupungissa ihan hyvin, koska kyllähän täällä liikkuu kaikenlaista väkeä, jolla ei ole aina hyvät mielessä. Ja sitten on kaikenlaista kaupustelijaa ja pillipiiparia. :-D Mutta tuolla maaseudulla en tuollaista muuria ihan ymmärrä, mutta mistäs sitä tietää, millainen esikaupunkialue tuokin tulee joskus olemaan.

      Minä taas toivon, että Suomessa olisi hellettä vielä silloinkin, kun minä menen sinne. Kahdenkymmenen asteen lämpötilat tuntuvat pelottavan kylmiltä Intian kesän jälkeen, mutta toisaalta – totuinhan minä tammikuun pakkasiinkin aika äkkiä. :-)

      Tuo näkemäni maantiekiitäjä taitaakin kuulua maantiematajiin. :-D

      Poista
  3. Minä ymmärrän tuon mielihalun päästä Valamoon. Minulla on nimittäin pakkomielle päästä joskus sinne oikeaan ja alkuperäiseen vanhaan, Venäjän puolelle. Vielä minä sen reissun jotenkin toteutan. Se muuten jäi päälle jostakin kirjasarjasta, eli lukeminen on vaarallista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne oikeaan Valamoon haluaisin kyllä minäkin! Pitäisiköhän ottaa se seuraavaksi tavoitteeksi! Sinne tehdään näköjään ihan ryhmämatkojakin.

      Poista
  4. Hihii, haluaisin lisätä vielä haaveilemaasi idylliseen aamuhetkeen laiturilla c) hyttyset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän aamun paras tuli Dalai Lamalta: "Jos kuvittelet olevasi, niin pieni ettei tekemisilläsi ole mitään vaikutusta, koeta viettää yö hyttysen kanssa."

      Poista
    2. M. Metrossa, jo minä ajattelinkin, että eikö mulla ole muita esteitä haaveen toteuttamiselle kuin nuo kaksi. Hyvä että keksit kolmannen, joka on vielä se kaikista pahin! :-D

      Kirjuri, tuota piti oikein ajatella! ;-D

      Poista
  5. Ompa ruma muuri!

    Tannekin ovat nuo maina-linnut levinneet viime vuosina. Tunkevat kuulemma paikalliset lajit ahdinkoon.
    Tana kevaana niita on nakynyt valtavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on minustakin. Ilmeisesti tuo on vielä tarkoitus maalata, ainakin osittain, mutta ei se tule minusta yhtään kauniimmaksi, vaikka siihen maalaisi kukkasia. Tai, no ehkä sitten. :-)

      Minä en ollut kuullut maina-linnuista aiemmin ollenkaan, ja ihmettelen, miksi ne tuntuvat nyt yhtäkkiä vallanneen pihapiirin. Varsinkin aamuisin on käynnissä ihan uskomaton konsertti.

      Poista
  6. Itsekin odottelen jo Suomen kesälomaa. Ja samaiset idylliset haavekuvat on mullakin (poislukien se Valamo, mä oon käynyt kerran (6-vuotiaana) ja jäi traumat, kun eksyin hotellin käytävällä ja joku saksalainen pariskunta vei minut sitten isän ja äidin luo), mutta pelkään pahoin, että sitten siellä tosiaan hytistään tuulitakki niskassa +15 asteessa hyttysten syötävänä. Vaikka onhan se silti Suomi <3

    Aika ihana toi koira, näyttää vähän siltä, kuin se hymyisili sulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kauhea, miten traumaattinen muisto Valamosta! En kyllä yhtään ihmettele, jos et hingu sinne enää toistamiseen. :-D

      Taisi se Suomen kesä jo tulla ja melkein mennäkin, joten eiköhän siellä olla taas normaalissa kesälämpötiloissa ja -oloissa sitten, kun me sinne pääsemme. ;-)

      Ehkä tuo koira tunnisti minut – taas tuo sama oudon näköinen tyyppi! :-D

      Poista
  7. ;-D Ukot ja niiden kepposet...

    Valamon luostari ja vastaavat hengellisyydelle omistetut paikat antavat luultavasti sen verran kun sisimmässä on uudelle ja hengellisemmälle tilaa. Luultavasti saisitkin sieltä nykyään paljon enemmän irti kuin nuorempana! Ainakin sieltä voisi löytää hyvää suomenkielistä luettavaa. Minulla on nyt kesken todella puhutteleva ja helppotajuinen Hiljaisuuden kosketus, kirjoittanut Nunna Kristoduli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin se juuri varmaan on, että kaikki riippuu omasta valmiudesta ottaa vastaan. Ainakin pitäisi käydä toteamassa Valamossa, miltä paikka nyt tuntuu. Ja ihan varmasti kyllä menenkin. Raportoin sitten, miten kävi. :-)

      Poista
  8. Nauti Suomesta ja tuo lahdön tunnelmahan on parasta kun voi suunnitella ja mielessaan jo tehda kaikkea kivaa, mina olen jo kuvitelmissani viettanyt ensi vkolla alkavan loman moneen kertaan, iiihanaaa mutta hieman haikeinkin mielin silla emme mene tana kesana Suomeen, jospa sitten talvella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähdön tunnelma ja suunnittelu on kyllä joskus melkein parempaa kuin itse matka! Mun suunnitelmille tuppaa vaan usein käymään niin, että suunnittelen kaikenlaista, mutta sitten Suomeen päästyäni lösähdän. :-)

      Poista
  9. Miullakin on aina kovat kesäsuunnitelmat. Eri asia tuleeko niitä toteutettua! Haluaisin mm. lähteä yksin telttailemaan mutta koska kesällä asun äitini luona, olisi se aivan out of the question, äitini hermoilisi itsensä kirjaimellisesti kuoliaaksi jos kuulisi että teen jotain niin radikaalia. Ehkä keksin peitetarinan tai palaan hetkeksi Helsinkiin josta aloitan telttailuseikkailuni siitä mitään puhumatta :)

    Onpa tuo koiranpentu kasvanut. Tai eihän se mikään pentu enää ole vaan iso koiranoikale. yhtä suloinen yhä silti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiranroikale. :-D No, sitähän se on. Suloinen yhä edelleen, mutta on pakko tunnustaa, että pentuna vielä suloisempi. :-)

      Yksin telttailu ei kyllä kuulosta ihan maailman turvallisimmalta jutulta. Minä en edes uskaltaisi telttailla yksin, en edes jonkun tutun pihalla. Pelkäisin, että hirvi tunkee telttaan tai vielä pahempaa - että näkisin mörköjä! :-D

      Poista
  10. Voi tuttu tunne tuo levottomuus ennen Suomeen tila vaivaa minuakin:( Hassu sattuma olen pitkään halunnut Valamoon myöskin, muistan yläasteella luokkani teki retken liostariin ja tulin kipeäksi ja reissu jäi väliin.Olen usein ostanut Valamossa maalattuja ikoneita Tampereelta tuliaisiksi Meksikoon :)
    Kivan oloiset luomumarkkinat,Suomessa on ihana kun luomussa alkaa olemaan tarjontaa niin ettei kaikki hinnat ole aina tuplat jos ostat luomua .Tänään ostin kermajuustoa joka oli luomua ja se oli halvempi kuin joku perus Pirkka kermajuusto:)
    Voi olen niin kade että saat tullalomalle Suomeen se on mun elämän haave haha ,että saisi tullatänne vain hetkeksi lomalle joka vuosi:) työt tekisin melkein mielummin muualla:)Nyt kun kelit hellii tuntuu ,että aika Suomessa juoksee kamalaa vauhtia viime kesä oli sateineen kuin nälkävuosi:)
    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hauska tuliainen nuo ikonit! Voisin kuvitella, että ikoneissa ja meksikolaisessa taiteessa on jotain samaa, vaikka en mä kyllä meksikolaista taidetta yhtään tunnekaan. :-)

      Onnistuin eilen saamaan levottomuuden katoamaan ainakin toistaiseksi, kun pysähdyin pitkäksi aikaa ihailemaan ehkä viimeistä aurinkoista ja kaunista iltaa täällä. Oli ihanaa, kun sai pysähdytyksi siihen hetkeen ja unohdin hetkeksi kaiken häröilyn. Sen jälkeen on ollut taas vähän levollisempi mieli.

      Nuo luomumarkkinat oli kyllä tosi kivat, ja harmitti, ettei ole tullut aiemmin käytyä. Ostettavaa olisi ollut vaikka kuinka, mutta en kauheasti viitsinyt mitään ostella, kun kohta kuitenkin lähden Suomeen.

      Toivottavasti Suomen kesä jatkuu vielä, ettei se vielä ihan loppunut. Näin sanoo ikuinen optimisti, haha.:-)

      <3

      Poista
  11. Jestas, ihan kuin vankilan muurit!
    Valamo kiinnostaisi muakin, olen kuullut siitä paljon hyvää. Käypä testaamassa ja kerro.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sovitaan näin! :-)

      Jospa tuo onkin kreikkalaistyylisen vankilan muuri? :-D

      Poista
  12. Oijoih! Jos vaan löytyy jostakin raparperia, niin siitä tulee huippu kesäsimaa. Jääkylmänä!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kyllä ihan pakko löytää sitä raparperia jostain ja kokeilla tuota! :-) Kiitos vinkistä!

      Poista