maanantai 25. marraskuuta 2024

Aurinko laskee selkäsi taa

Ennen kuin menen tämänpäiväisiin juttuihin, niin katsokaapas tätä!

Olin aika lannistunut edellistä postausta kirjoittaessani, enkä olisi ikinä arvannut, että saan niin paljon hyviä neuvoja ja rohkaisua vaihtaa suuttimet itse. En yleensä lähde mielelläni tekemään tällaisia fiksausjuttuja itse, kun pelkään, että jotain menee pieleen, ja sitten olen entistä pahemmassa pulassa. Olen niin kiitollinen avustanne, ihanat lukijat, että ette osaa arvatakaan. Teidän avullanne vettä tulee taas kunnolla. 😍

Sain siis neuvoksi ottaa nykyiset suuttimet irti ja ostaa niiden tilalle uudet – siis sellaiset, joissa ei ole mitään vedentulon rajoittimia. Ongelmaksi muodostui se, että suuttimet eivät lähteneet millään irti, kun ne olivat niin tiukassa. Ähersin ja ähersin jakoavaimen kanssa, ja olin jo luovuttanut, kunnes mieleeni tuli, että mitä jos väännänkin väärään suuntaan. Minulla on muistisääntö KKKK eli 'kiristyy kuin kello käy' ja tämä pätee yleensä kaikkeen. Kaikki pullonkorkista lähtien kiristyy/sulkeutuu kiertämällä myötäpäivään ja avautuu luonnollisesti vastapäivään kääntämällä. Intiassa homma toimii kuitenkin päinvastoin, ja siitä tuli mieleeni, että mitä jos tässäkin on jokin juttu. 

Ja siinä oli! Kun käänsin myötäpäivään, en tarvinnut edes hirveästi voimaa, kun suutin lähti liikkumaan ja lopulta kokonaan irti. 

Tässä se pirulainen on.

Sitten vain mittaamaan suuttimen halkaisija (olin jo aiemmin tajunnut, että koko M24 tarkoittaa halkaisijaltaan 24-millistä suutinta 😅) ja etsimään rautakaupoista vastaavankokoisia suuttimia. Sellaisia löytyi helposti, eikä kiinnittäminen vaatinut edes työkaluja vaan onnistui ihan käsin.

Nyt vettä tulee 10 litraa minuutissa, ja tuo on aika lailla sama määrä, mikä meiltä tuli aiemminkin. En ole vielä ehtinyt vaihtaa muita suuttimia kuin keittiön enkä suihkupäätä, mutta muut menevät varmasti rutiinilla. Keittiön hana ärsytti kaikkein eniten, mutta eipä ärsytä enää. 😎

Vielä toinenkin päivän asiaan kuulumaton juttu eli kuu. Huomasin nimittäin eilen aamulla, että taivaalla kellottaa kuunsirppi, ja päätin pitkästä aikaa vähän zoomailla kuuta, kun olin kaivanut kameranikin jo esiin.

Silloin kun kuu on vajaa, valon ja varjon rajapinnasta erottaa usein mielenkiintoisia juttuja, ja niin oli nytkin. Kiinnostavin oli Eratosthenes-kraatterin (noin kolmasosa kuun yläreunasta alaspäin ihan valon ja varjon rajalla) oikealla puolella olevat valkoiset pilkut, jotka näkyivät, vaikka ne ovat varjon alueella. Arvelin niiden olevan vuorenhuippuja, ja kun tutkiskelin asiaa netistä, selvisi, että vuorenhuiput kuuluvat Apenniinien vuoristoon. Vuoristossa on Ursan mukaan yli 3000 huippua, joista korkeimmat ulottuvat yli viiden kilometrin korkeuteen. Olipas kiva tutkiskella kuuta taas pitkästä aikaa lähempää.

*****

Ukkeli lähti viime viikolla Intiaan, ja koska minä menen sinne vasta (paljon) myöhemmin, jäin pitämään kotia pystyssä. Jostakin putkahti kumminkin mieleeni Tallinnan joulutori, jolla olin käynyt kerran monta vuotta sitten. Olisipa kiva nähdä se uudestaan! Niin sitten päätinkin lähteä muutamaksi päiväksi Tallinnaan. 

Seilasimme eilen nallejen kanssa Suomenlahden yli kirkkaassa auringonpaisteessa.

Tere tulemast!

Ostin matkalle buffetin, mutta eipä olisi kannattanut. Valikoima ei ollut lainkaan niin runsas kuin olin kuvitellut, joten ruoka ei todellakaan ollut hintansa (35 euroa) väärti.

Löytyihän sitä syömistä kuitenkin.

Buffet-selfie. 🙈

MyStarin peräpäästä löytyi viihtyisä oleskelualue.

Koska halusin myös kylpylään, majoituspaikaksi valikoitui Kalev Spa, eikä vähiten edullisen hinnan takia. Huone maksoi vain 65 euroa per yö, ja hintaan sisältyy aamiainen sekä kylpylän rajaton käyttö.

Kylppäristä tulee mieleen jonkin palvelutalon esteetön kylppäri.

Olen käynyt kylpylässä jo kaksi kertaa, eilen illalla ja tänä aamuna. Kylpylä muistuttaa enemmänkin uimahallia kuin tunnelmallista kylpylää, mutta tämä oli tiedossa jo matkaa varatessa. Kylpylä aukeaa ihmisten aikoihin eli kello 6.30, ja olinkin jo seitsemän jälkeen uimassa. Allas on 50 metriä pitkä, ja oli kyllä juhlallista saada uida koko kilometrin matka yksin omalla radallani.

Aamiainen sen sijaan alkaa oudon myöhään, vasta kello 7.30, enkä muista että olisin nähnyt missään hotellissa näin myöhäistä aamiaista. Yöllä heräsin siihen, kun satoi kaatamalla vettä ja tuuli kuin viimeistä päivää, eikä ilma oikein houkuttele lähtemään millekään kaupunkikierrokselle. Saa nähdä, jaksanko lähteä mihinkään, vai menenkö vain kylpylään. 😆 Kuntosalikin pitäisi käydä etsimässä.

perjantai 22. marraskuuta 2024

Eipä lotrata vedellä

Taas on mennyt herne nenään, kuppi nurin ja mitä näitä nyt on. Tällä kertaa syynä ovat asumishommelit. 

Saimme pari viikkoa sitten tiedotteen, jonka mukaan talossamme tultaisiin tekemään vesikalusteiden huoltotöitä ja vesivirtaamien säätöjä. En tiennyt, mitä kyseiset toimenpiteet pitäisivät sisällään, mutta sehän selvisi heti, kun avasin keittiön hanan ensimmäisen kerran säätöjen tekemisen jälkeen. Hanasta ei tullut kuin pieni liru vettä verrattuna entiseen. Muistakaan hanoista ei tullut vettä yhtään sen enempää, ja suihkupääkin oli vaihdettu sellaiseksi, että siitä tulee vettä huomattavasti vähemmän kuin aiemmasta. 

Ensimmäinen reaktioni oli, että mitä helvettiä. Onko tämä jotain pilaa? Erityisesti keittiössä ärsytti, että vettä ei tullut kunnolla, sillä vesikannun tai kattilan täyttäminen kestää iäisyyden, eikä käsin pestävien astioiden pesemiseen tunnu tulevan riittävästi vettä. Varsinaisesta vedenpaineen laskusta ei ole kuitenkaan kyse, sillä suihkun alahanasta ja bideesuihkuista tulee vettä ihan samalla lailla kuin ennenkin. Ilmeisesti hanojen päihin on asennettu jonkinlaiset rajoittimet, jotka rajoittavat veden tuloa.

Rupesin googlettelemaan asiasta ja sain selville, että vesivirtaaman pystyy mittaamaan itsekin. Vesivirtaama tarkoittaa siis sitä, kuinka monta litraa hanasta tulee minuutissa vettä, jos veden antaa virrata täysillä. Netissä neuvottiin laittamaan hanan alle ämpäri ja laskemaan vettä siihen, mutta meidän hanoistamme tulee vettä niin säälittävän hitaasti, että arvelin ämpärin olevan liioittelua. 

Seuraavassa jännittävä video siitä, kuinka kauan kestää täyttää kolmen litran kattila. Videossa näkyvä vedenpaine on siis se, joka keittiön hanasta tulee, kun vesihana on täysillä.

Kolmen litran kattilan täyttymiseen menee siis aika tarkalleen 40 sekuntia. 

Suositusten mukaan vesivirtaama keittiössä ja suihkussa on riittävä, jos vettä tulee 12 litraa minuutissa. Käsienpesuhanoissa riittää pienempikin virtaama eli kuusi litraa minuutissa. (Luin suosituksista mm. täältä, täältä ja täältä.) Meidän hanoistamme tulee kuitenkin vain 4,5 litraa vettä minuutissa, mikä on siis vain hieman yli kolmasosa suositellusta määrästä.

Otin yhteyttä vuokranantajaan, joka oli tilannut kyseiset muutostyöt. Vuokranantaja vastasi lähettämällä yhteisen tiedotteen kaikille asukkaille, sillä moni muukin oli ihmetellyt veden tuloa.

Lainaus tiedotteesta (lihavoinnit kuuluvat alkuperäiseen tekstiin): 

"Vedenpaine on kotitalossanne säädetty samalle tasolle kuin muissa kiinteistöissämme, ja ymmärrämme, että muutos on huomattava. Vedenpaine on sellainen asia, että kun siihen tottuu, muutokset suuntaan tai toiseen huomaa todella herkästi. Vedenpaineen laskulla on suuri merkitys kotitalouksien vedenkulutukseen, ja koska teemme jatkuvasti työtä ympäristöystävällisemmän asumisen eteen, on vedenkulutus siinä suuressa roolissa. Lämmin vesi kun kuluttaa myös energiaa rutkasti, sen säästämisellä on vaikutusta niin veden kuin energiankin suhteen

Riippumaton, ulkopuolinen ja kansainvälisesti toimiva ympäristösertifikaatteja myöntävä yritys on määritellyt mm. kiinteistöjen veden- ja energiakulutuksen tarkat rajat, jotta ne voivat saada vaatimukset täyttävän ympäristösertifikaatin. Miksi sitten haluamme sertifoida kiinteistömme? Yksinkertaisesti siksi, että asuminen on yksi isoimmista päästöjen tuottajista, niin me huolehdimme, että kiinteistöissämme asuminen ei ole niin kuormittavaa ympäristölle. Tämä vaatii meiltä investointeja niin energiaratkaisuihin kuin esimerkiksi kiinteistön sähkön- ja vedenkulutukseen.

Kun vedenpainetta säädetään pienemmäksi, se tuntuu alkuun omituiselta, jopa liian vähäiseltä. Kuitenkin nyt teidän talossanne oleva vedenpaine on samalla tasolla muiden kiinteistöjemme kanssa, ja uuteen hiljaisempaan virtaukseen tottuu pian. Sameus tai harmaus johtuu ilmakuplista, joita uudet vesikalusteet tuottavat. Ilmakuplat tasaavat vedenpaineen muutosta ja tehostavat vedenpaineen tuntua. Vesi on edelleen yhtä laadukasta kuin ennnenkin."

Erityisesti keskimmäinen kappale ihmetytti. Saneleeko jokin ulkomainen yritys siis sen, kuinka paljon hanoistamme saa tulla vettä? Onko ympäristösertifikaatin saaminen tärkeämpää kuin asumismukavuus?

Ymmärrän, että ympäristöä täytyy suojella ja säästää, ja olen valmis kantamaan korteni kekoon, mutta tässä on kyllä menty liian pitkälle. Vesivirtaamaa olisi voinut säätää ja vedentuloa pienentää, mutta ei noin paljon. Tuollaisella vesimäärällä liruttelu tuntuu todella omituiselta, kun Suomessa ei käsittääkseni kuitenkaan ole pulaa vedestä. 

Edit. kello 16.32. Lisäsin tämän kuvan hanasta ja suuttimesta, kun tuli kommenttilaatikossa puheeksi. 😊
Olen yrittänyt ajatella, että tilanne on mikä on ja että minun on ihan turha ärsyyntyä ja pullikoida vallitsevia tosiasioita vastaan. Aiheutan sillä tavalla vain mielipahaa ja stressiä itselleni. En kumminkaan kerta kaikkiaan mahda sille mitään, että joka kerta kun avaan jonkin hanan – erityisesti keittiön – alkaa vituttaa. Päivässä tulee avattua erinäisiä hanoja yllättävänkin monta kertaa! Erityisesti raivostuttaa vuokranantajan välinpitämättömyys ja ylimielisyys sekä se, että asukkaiden mielipiteillä ei tunnu olevan mitään väliä. Selityksetkin tuntuvat olevan aika heikoissa kantimissa.

En kuitenkaan aio hyväksyä asiaa ihan ilman kitinää, vaan meinaan vähän kysellä kuluttajaneuvonnasta (kun en muutakaan keksi), olisiko siellä antaa jotain neuvoja. Olisin soittanut sinne saman tien, mutta kuinka ollakaan, kuluttajaneuvonnan puhelinpalvelu on kiinni tämän viikon torstain ja perjantain, eikä asiointilomakkeellakaan voi lähettää viestejä ennen maanantaita, eli ei auta muu kuin odotella. Tuskinpa kuluttajaneuvonnassakaan osataan antaa sen kummempia neuvoja, eli ei kai auta muu kuin ruveta totuttelemaan ajatukseen – tai sitten muuttaa muualle. Sekin on käynyt mielessä, ihan vain protestina.

Oletko sinä koskaan mitannut, miten paljon kotonasi tulee hanoista vettä minuutissa?

Jottei tämä menisi pelkäksi valittamiseksi, niin loppuun vielä muutama tunnelmakuva Helsingistä. Lähdin ottamaan kuvia isolle kirkolle siitä syystä, että tarkoituksenani oli vertailla kännykkääni (iPhone 15 Pro Max) ja kahta vanhaa kameraani pimeäkuvauksessa. Olin nimittäin ottanut edellisellä viikolla kävelylenkilläni kuvia kännykällä ja harmistunut siitä, miten huonoja kuvista oli tullut. Olinkin aivan varma, että vanhat kamerani pesisivät iPhonen mennen tullen. 

Väärässäpä olin. iPhone oli selvä voittaja, varsinkin kuvien tarkkuudessa.

iPhone.

Panasonic DMC-TZ100.

Sony DSC-HX50V.

iPhonen heikkous tuntuu kuitenkin olevan se, että yökuvista tulee usein valoisamman oloisia kuin mitä oikeasti on, eivätkä väritkään ole aina todenmukaisia. 

Seuraavissa kuvissa olevan Relandersgrund-laivan valot olivat luonnossa tunnelmallisen kellertävät, mutta iPhone muutti ne kylmän valkoisiksi.

iPhone.

Panasonic.

Sony.

Ne aiemmin ottamani pimeäkuvat oli otettu todella pimeällä, ja voi olla, ettei millään kameralla saa kovin tarkkoja kuvia oikein pimeässä – ellei sitten omista erityisen hyvää kameraa.

Loppuun vielä muutama kännykkäkuva. 

Helsingin Manhattan 😆 (eli Kalasatama).

Väkeä odottelemassa Suomenlinnan lauttaa.

Mattimyöhäiset joutuivat panemaan juoksuksi. 😆

Kivaa viikonloppua!

tiistai 19. marraskuuta 2024

Kivoja käsityöideoita marraskuun iltoihin

Etsin laatikosta yhtä kirjaa, mutta silmäni osuivat sattumalta toiseen kirjaan, jonka olin kerran ostanut Savonlinnan kirjaston poistohyllystä kolmella eurolla ja jonka olemassaolon olin ihan unohtanut. Sisko oli nähnyt kyseisen kirjan olevan myynnissä mutta jättänyt sen ostamatta, ja kuulin kirjasta häneltä. Minun piti siltä seisomalta lähteä pelastamaan aarre kirjastosta. Tämmöistä laatukirjaa harvoin saa kolmella eurolla!

Pikkuisen jännitti, vieläkö kirja olisi myymättä vai olisiko joku onnekas ehtinyt ostaa sen, mutta ei: siellä se komeili hyllyssä edelleen! Hieman oli pokassa pitelemistä, kun kiikutin kirjan kassalle, ja muistelen, että siinä maksaessa olisi ollut vielä jotain sählinkiäkin, mutta en muista enää mitä. 

Saanko siis esitellä melkein Finlandia-palkitun teoksen nimeltä Tee itse seksilelusi. 

Mitäänhän minä en ole tällä kirjalla tehnyt, mutta pakkohan tämä oli ostaa, kun kerran halvalla sai. Kuinkas tässä oli ihan selittelyn makua. 😆

Katsotaanpa, mitä kirja pitää sisällään.  

Kuulostaa lupaavalta. Ei enää internetin pornotunkioita. 😆

Kirjassa on osio miehille, naisille sekä yhteiseen kivaan. Jotkin ideat ovat aika roiseja, joten luet omalla vastuullasi. 🙈

Alkuun muutama idea miehille.

Mikroateria on valmis!

Miksi neuloa enää villasukkia, kun voi tehdä jotain innovatiivisempaa! Rupeankin tekemään lerssinlämmittimiä ja lähden myymään niitä torille. Tästä saattaa tulla jopa ensi joulun lahjahitti. Itse kunkin selvitettäväksi jää, onko lerssinlämmitin pehmeä vai kova paketti.

Sitten on vuorossa naisten osasto. 

Unohtakaa hulavanteet – nyt tulee tissienpyöritys!

Lopuksi vielä yhteistä kivaa -osasto. 

Kun omin käsin näperretyt käsityöt alkavat täyttää kodin joka nurkan, edessä on säilytysongelma. Mutta ei hätää, kirjassa on ratkaisuehdotuksia tähänkin pulmaan. 

Askartelun iloa!