Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Markettien partaveitsi

Viime päivinä lehtien palstoilla on käyty vilkasta keskustelua siitä, kuinka Helsingin keskustan kaupat näivettyvät sen takia, että ostoskeskukset vievät kaikki asiakkaat. Itse rupesin pohdiskelemaan lähikauppoja, jotka myös syyttävät ostoskeskuksia siitä, että ne vievät lähikauppojen asiakkaat.

Lähikauppojen olemassaolo on tietenkin erinomaisen hyvä asia, koska kaikilla ei ole aikaa, voimia, mahdollisuutta tai viitseliäisyyttä käydä isommissa marketeissa tai ostoskeskuksissa ostoksilla. Minusta on kuitenkin väärin, että lähikauppojen hinnat ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin markettien hinnat. En minä ainakaan rupea maksamaan tuotteista kalliimpaa hintaa ihan vain sen takia, että kannattaisin lähikauppaani, varsinkaan, kun puolen kilometrin päässä on useampikin iso marketti ja ostoskeskus kaikkine palveluineen. Suunnistan paljon mieluummin sinne, vaikka aikaa menisikin vähän enemmän.

Ostoskeskuksen iloja. Nyt pitäisi enää tietää, minne on menossa.

Kaiken lisäksi lähikauppojen valikoima on rajallinen (ymmärrettävistä syistä tietenkin), joten jos on tarve jollekin pikkuisenkaan erikoisemmalle tuotteelle, sitä ei taatusti lähikaupasta löydy. Silloin, kun lähikauppani oli vielä S-Market ja kaksi kertaa nykyistä Alepaa isompi, valikoimakin oli paljon parempi, ja kävin lähikaupassa paljon useammin. Ärsyttävää, että nykyään kaikki pienet kaupat ovat Alepoja tai Siwoja.

Muutama viikko sitten minulle tuli pakottava tarve tehdä hilloa pakastemarjoista (juuri sillä punaisella minuutilla tietenkin), ja olisin tarvinnut hillo-marmeladisokeria. No eihän lähikaupastamme sellaista tietenkään löytynyt - kyllä hillo-marmeladisokerin pitäisi kuulua pienimmänkin kaupan valikoimaan, erityisestikin näin helmikuussa. Onneksi kaupassa oli sentään hillosokeria (kalliimpaa kuin marketissa, tietenkin), ja silläkin tuli ihan hyvä lopputulos. Sitä edellisen lähikauppakäyntini syynä oli äkillinen tarve pestä pyykkiä aikaisin aamulla, joten suunnistin lähikauppaan, joka aukeaa jo seitsemältä. Kaupassa oli kuitenkin tarjolla vain jättimäisiä pesuainepaketteja, jotka nekin olivat väärää merkkiä. Minua raivostuttaa muutenkin se, että kaiken pitää olla nykyisin jättikokoista (miksi ihmiset pitää pakottaa ostamaan paljon, vaikka oikeasti he tarvitsisivat vain vähän?), joten päätin, että ei minun tarvitsekaan pestä pyykkiä. Ostaisin pesuainetta sitten seuraavalla käynnillä marketista, josta taatusti saa pienempiä pakettejakin.

Karvaiden kokemuksien opettamana turvaudun lähikauppaan vain äärimmäisessä hätätilanteessa (kun tarvitsen äkillisesti esimerkiksi purkin maitoa) tai suuren laiskuuden yllättäessä, kun en jaksa lähteä kauemmas.

Oletteko ennen nähneet karkkitomaatteja?


Kaupassa käynti tympii minua välillä muutenkin todella paljon. Tein ennen kerran viikossa isommat ruokaostokset, ja kävin sitten viikon mittaan kaupassa aina tarpeen mukaan, ehkä pari, kolme kertaa. Nykyään ukkelin menemiset ja tulemiset ovat niin epäsäännölliset ja ennalta-arvaamattomat, että ei kannata suunnitella ruokalistaa kovin pitkälle eikä ostaa aineksia kaappiin vanhettumaan. Lopputulos on se, että minun pitää käydä kaupassa melkein joka päivä, ja olen joskus kurkkuani myöten täynnä ainaista kaupassa ravaamista. Tuntuu, että rahaakin menee enemmän, kun kaupassa käy usein, vaikka kertaostokset olisivatkin suhteellisen pienet. Merkkasin joskus aikoinani kaikki menot excel-taulukkoon, ja pitäisi kai taas ryhtyä siihen, jotta näkisi, mihin kaikki rahat oikein katoavat.

Mutta onneksi kaupoissa käyminen saa joskus myös hymyn huulille. Minua ilahduttaa erityisesti se, jos kaupassa on ajateltu ihan oikeasti asiakkaan parasta eikä vain sitä, kuinka asiakas saataisiin ostamaan mahdollisimman paljon.

Ison Omenan Citymarketissa on kehitetty vastaiskuna pikakassoille ja jatkuvalle kiireelle Elä hättäile -hidaskassa, jossa on lupa hidastella.


Kassan päässä  on nojatuolit, joissa voi istuskella odotelemassa mukavasti vuoroaan, sekä kahviautomaatti, josta voi ottaa odotellessaan ilmaiset kahvit. Kiirettä kassalla ei tietenkään ole: kassahenkilön kanssa on lupa rupatella, kukkarosta saa kaivaa rauhassa kaikki kolikot, ja kassan täti tai setä auttaa tarvittaessa myös tavaroiden pakkaamisessa. Ei olekaan mikään ihme, että hidaskassa on erityisesti vanhusten suosiossa.

Samaisessa kaupassa on myös tavallista laajempi ostoskorivalikoima: siellä on nimittäin mahdollisuus tarttua keltaiseen sinkkukoriin, joka kertoo kantajansa olevan vapailla markkinoilla ja olevansa valmis tekemään lähempää tuttavuutta muiden sinkkujen kanssa.


Citymarketin kauppias Toni Pokela on myös luvannut tarjota hääkakun, jos sinkkukorien kautta tavannut pariskunta menee naimisiin.

En itse muista koskaan nähneeni tämmöistä sinkkukoria kenenkään kädessä, mutta totuuden nimessä on myönnettävä, että harvemmin tulen katselleeksikaan, millainen ostoskori kenelläkin on. Idea on minusta hauska, ja onpa sen toimivuutta joku testannutkin. Myös Henry Laasanen on pohtinut hauskasti sinkkukorin filosofiaa.  

Jos itse olisin sinkku, tuskin kuitenkaan sinkkukoriin tarraisin. Minulle tulisi juuri sellainen epätoivoinen olo, että katsokaa kaikki, tässä menee epätoivoinen vanhapiika! Tuntuisi myös vieraalta ajatukselta pölyillä ostosten teon lomassa ympärilleen siinä toivossa, että ostoskori kohtaisi toisensa. Mutta idea on kyllä oikein hyvä.

32 kommenttia:

  1. Aivan ihana ajatus tuo Elä hättäile kassa! Siinä ois ajatusta kaikille, koska kyllähän suurin osa kiireestä on ihan itse tehtyä, kun ei vaan osata hidastaa.
    Tulipas hyvä mieli, mä ainakin viihtyisin siellä mummojen ja pappojen kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on minustakin! Minä käytän aika useastikin tuota hidaskassaa, kun siellä ei oikein koskaan ole ruuhkaa. Joskus on kyllä itselläni ollut mukamas kiire, ja sitten olen jumittunut siihen kassalle, vaikka edessäni ei ole kuin yksi asiakas. Ei ole auttanut muuta kuin purra hammasta ja vääntää aurikoinen hymy naamalle – itsepähän sen kassan valitsin. :-)

      Poista
  2. Voi hitsit, kun oli jännä lukea tätä! Tuosta "hidastelukassasta" olen muistaakseni joskus lukenut nettilehdestä, mutta se on vissiin yleistynyt eli sellainen on useammassakin kaupassa nykyään? Tai sitten tuo on juuri se, josta luin. En tosin tiennyt, että mukana menossa on nojatuolit ja kaffet :D

    Tänne on tullut erään ketjun (Waitrose) ruokakauppoihin (ei varmaan kaikkiin) myös kahviautomaatti, josta voi ottaa kupposen kuumaa ilmaiseksi. Moni ottaakin kahvet tullessaan kauppaan ja ryyppää sitten sitä ostostenteon lomassa.

    Tuo sinkkukori on kyllä hauska idea ja vasta nyt kuulin siitä ekan kerran. Eräs kaverini kertoi jokunen aika sitten, että jollain kahvilaketjulla on tarjolla "sinkkukahvikuppeja". En välttämättä itsekään kyllä tarttuisi sinkkukoriin, vaikka olisinkin sinkku, mutta ideahan on mainio. Ehkä se rohkaisee ihmisiä juttelemaan toisilleen, jos ei muuta. Jos siis kokee tarvetta jutella. :D

    Jotenkin tuntuu, että kauheaa vauhtia siellä tapahtuu kaikenlaisia "muutoksia". Siis ihan tuollaisia arkisia, joista alan nähtävästi olla aika pihalla. En käynyt lainkaan Suomessa viime vuonna (jotenkin se vain jäi), mutta nyt tänä kesänä olisi tarkoitus tulla, jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että kyseessä on tuo samakin kassa, sillä siitä on kirjoitettu aika paljon, samoin kuin noista sinkkukoreista. Aluksi hidaskassan piti olla vain kokeilu, mutta nyt kassa on käsittääkseni vakinaistettu, kun se havaittiin niin suosituksi. En tiedä, olisiko vastaavia kassoja muualla, vai onko tuo ihan espoolainen ilmiö. :-)

      Minusta ilmaiset kahvit olisikin järkevämpää tarjota noin päin, että automaatti olisi kauppaan tullessa. Tosin Suomessa taidetaan olla niin tarkkoja siitä, että kaupoissa ei syödä eikä juoda mitään, että ei taitaisi täällä kahvittelu kaupoissa onnistua (paitsi kahvilassa istuen). Minä viihtyisin kyllä kaupassa paljon pitempään, jos voisin ryypiskellä samalla ilmaista kahvia. :-) En ole muuten koskaan nähnyt kenenkään ottavan tuosta automaatista kahvia, mitä kyllä vähän ihmettelen. Ehkä suomalaiset ovat liian häveliäitä.

      Olen kuullut, että täällä olisi kokeiltu myös joillakin kuntosaleilla erityisiä sinkkurannekkeita, joissa on ilmeisestikin sama idea kuin noissa koreissa. Kuntosali on minusta vielä vähemmän sellainen paikka, joissa tekisi mieli ryhtyä kumppanin etsintään – itse en ainakaan ole edustavimmillani naama punaisena ja hikeä valuen. Mutta ainakaan siinä ei pääsisi tulemaan mitään harhaluuloja kenellekään. :-D

      Kiva kun pääset tänä vuonna Suomeen! Suomen kesä onkin ihan parasta. :-)

      Poista
  3. Minusta tuo hidastelukassa on niin hieno idea etta kannattaisin kauppaa ihan vasrmasti sen takia, inhoan itsepalvelua ja kaikkea kiireilya yli kaiken. Taalla on onneksi hyvia pikkukauppoja ja kivijalkakauppoja joita kaytan, kayn tosi harvoin isossa marketissa, ehka kerran tai kaksi kuussa. Olen sellainen elakelaisihminen jo tassa iassa etta kavahdan niita ostareita, kilometrihyllyja ja ihan liikaa valikoimaa etta menee paa sekaisin, niin ja kun minusta on viela kiva kayda tutun kassan luonakin ja pikkukaupoissa se on helppoa. Siita tykkaan etta taalla on sita kilpailua mika pitaa valikoiman ja hinnat aisoissa, pienissa marketeissa saattaa taalla olla jopa halvemmat hinnat kuin isoissa, joissa on kyllakin sitten enemmin paljousalennuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä suhtauduin itsepalveluun vähän kaksijakoisesti – joissakin yhteyksissä tykkään siitä ja joissakin taas en. Pidän esim. siitä, että saan valita vihannekset ja hedelmät itse (ja muka valita sieltä ne kaikkein parhaimmat), mutta sitten ärsyynnyn esimerkiksi sellaisissa ruokapaikoissa, joissa joutuu itse palauttamaan astiat. Kaiken huippu on se, jos joutuu vielä lajittelemaan kastikkeiset ruokailuvälineet ja muut astiat erillisiin lokeroihin. Yök.

      Kyllä minuakin turhauttaa, jos täytyy mennä isoon markettiin jonkun pienen asian takia, ja silloin yritän kyllä yhdistää kauppakäynnin johonkin toiseen menoon, ettei tarvitsisi ihan sen takia lähteä. Tai sitten käyn siellä lähikaupassa. :-)

      Intiassakin tämä kauppajuttu on Suomeen verrattuna päälaellaan, sillä sielläkin pienemmissä kaupoissa on halvempaa kuin isommissa marketeissa, ja laatukin on taatusti parempaa kuin markettien valmiiksi pakatuilla tuotteilla. Ja seurustelu (sekä tinkiminen, ainakin anopin mielestä :-D) kuuluu tietysti myös tärkeänä osana kaupankäyntiin. :-)

      Poista
  4. Hidastelukassa on ihana idea! Sinkkukorista en tiedä mitä ajatella. Mutta karkkitomaatit hymyilytti. Olen nimittäin jo useamman vuoden yrittänyt innostaa meidän lapsia syömään kirsikkatomaatteja sanomalla että ne ovat makeita ja herkullisia kuin karkit - joku muukin on vissiin huomannut saman :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hidastelukassa ilahduttaa kyllä suuresti nykyaikana, kun kaiken pitää tapahtua pikana. Luin, että hidaskassa on myös lapsiperheiden suosiossa, kun lapset voivat istuskella nojatuoleissa sillä aikaa, kun vanhemmat hoitavat kassa-asioinnin. :-) Lelujakin kassan läheisyydessä pitäisi olla, mutta en minä niitä tuosta kuvasta ainakaan näe.

      Minulle tuli karkkitomaateista mieleen ihan sama juttu, että taitaa noilla tomaateilla olla hieman erilainen kohderyhmä kuin tavallisilla tomaateilla. ;-)

      Poista
  5. Minä olen kyllä semmoinen markettien partaveitsi, että varmana huomaamattani ottaisin sinkkukorin ja siinä menis mummo seuraa kaivaten :D Hyvä kun varoitit, tuollaisesta en ollut ennen kuullutkaan, pitääkin ruveta katsomaan tarkemmin. En hidastelukassoistakaan ole kuullut, ihanaa, että joku vielä viitsii huomioida kiireettömienkin tarpeet. Se olisi selvästi minun jononi, kun alan kaivaa kolikoita pussistani. Kiva ja hyödyllinen postaus tämä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no mutta eihän siitä varmasti mitään haittaakaan olisi, jos joku miekkonen rupeaisi juttusille. ;-D

      Mulla varmaan loppuisi kauppakierros siihen, jos huomaisin, että olen ottanut sinkkukorin. Hämmentyisin asiasta niin tyystin, että pitäisi käydä hakemassa toinen kori. (Ja tämän taustalla on tietysti oletus, että mulla olisi heti parvi sinkkumiehiä ympärilläni liihottelemassa. :-D)

      Rupesin nyt muistelemaan, että tuo hidaskassa ei taida olla kuitenkaan ihan kaikkina aikoina käytössä (kuten ei ole kyseisen kaupan pikakassakaan), vaan se on viikonloppuisin ihan tavallisena kassana. Hidaskassalle mielivien pitää siis ilmeisesti ajoittaa ostoksensa oikeaan aikaan.

      Poista
  6. Lähikauppojen hintoja tulee nykyään ihmeteltyä/kauhisteltua viikoittain. Meidänkin lähimarket oli ennen S-market, mutta viime vuoden alusta on kohtuullisista (suhteellinen käsite) markettihinnoista nauttiakseen rahdattava ostokset kotimatkalla olevasta liikekeskittymästä vielä 10-15 minuutin bussimatkan verran kotiin, kun emme omista autoa ja täällä asuinpaikassamme ei ole kävelyetäisyydellä kuin rahasyöppö-Siwa. Bussi taas on ruuhka-aikoina välillä niin täynnä, että ei pääse edes istumaan. Onkin melkoista arkiurheilua keikkua käytävällä pahimmillaan kolmen pursuilevan ja kaatuilevan ruokakassin kanssa, jos kuskiksi saattu rallihenkisempi tapaus.

    Olemmekin optimoineet ruokaostokset niin, että painavat ja/tai tilaavievät, melko edulliset raaka-aineet hankitaan tuosta lähi-Siwasta ja erikoisemmat (joissa hintaeron ja painon/tilavuuden suhde kallistaa ostamaan ne edullisemmin marketista) sitten noista isommista ruokakaupoista. Tilannekohtaisissa laskelmissa painaa lisäksi aika: kotimatkan varrella marketissa poikkeaminen pitkän ostoslistan kanssa on aikatehokkaampaa kuin puolen tunnin mittainen reissu samaiseen markettiin 50 sentin säästämiseksi, jos ei ole pula kuin yhdestä raaka-aineesta. Joskus käynnin marketissa voi yhdistää myös kävelylenkkiin, jolloin kaikki voittavat. Käytännössä esimerkiksi maitoa juodaan meillä melko paljon, mutta maito on painavaa ja veisi liikaa tilaa ostoskassista, joten se ostetaan aina lähikaupasta. Näin sinne marketin ostoskassiinkin saa sitten valikoitua muita tuotteita, kun ei tarvitse tuoda kaupasta litroittain maitoa. Samoin Siwasta voi toki hankkia esimerkiksi tarjoushintaisia hedelmiä tai sen yhden tomaatin silloin, kun akuutti hätä iskee. Juuri tänään kieltäydyin kyllä ostamasta kiloa sokeria, kun hinta oli 1,39 euroa. Pärjätään huomiseen ilmankin.

    Kallis lähikauppa pakottaa todella suunnittelemaan ostokset järkevästi etukäteen. Olet ihan oikeassa siinä, että mitä harvemmin kaupassa käy, sitä vähemmän ruokaostoksiin kuluu rahaa. Ehkä silloin hyödyntää huomaamattaan enemmän esimerkiksi kotona olevia kuiva-aineita, jotka ovat tavallisesti paljon halvempia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa siltä, että teillä on kauppareissut hyvin mietitty ja organisoitu! Ei tosiaan ole mitään järkeä raahata painavampia tuotteita sieltä kauempaa, jos hinnoissa ei ole hirveän suurta eroa.

      Meidän lähikaupassa on vielä sellainen jännitysmomentti, että sen vieressä on useampikin baari, enkä mieluusti käy siitä syystä kaupassa iltaisin ja viikonloppuisin ollenkaan. Joskus oikein pelottaa kävellä kännissä riehuvien nuorten ohi.

      Minulla on siinä mielessä ihanteellinen tilanne, että Prisma ja Citymarket ovat ihan kävelymatkan päässä ja vieläpä ihan vierekkäin, joten voin käydä kummassakin kaupassa samalla reissulla. Niinpä olenkin myös oppinut, kummasta kannattaa ostaa mitäkin joko hinnan tai saatavuuden puolesta. :-)

      Olen nykyään ihan ihmeessä meidän ruokapolitiikan kanssa, ja joskus todella haikailen niitä aikoja, kun minulla oli ruokalista viikoksi eteenpäin suunniteltu. Ei tarvinnut joka päivä miettiä, mitä tänään syötäisiin, ja se tuli tosiaan paljon edullisemmaksikin. Nyt kun käyn melkein joka päivä kaupassa, sieltä on helppo napata mukaansa päivän ruokaan tarvittavia juttuja, joiden jämät sitten pahimmassa tapauksessa jäävät vielä kuljeskelemaan kaappiin. :-/

      Poista
  7. Voi ei miten ihana idea! Hidastelukassa. Istua nyt tuohon nojatuoliin kahvittelemaan ja kuuntelemaan mitä papat ja mummot kassaneidin kanssa haastelee. Minäkin tahdon tuollaisen kassan, joka kauppaan.

    Mutta sinkkukoria minäkään en ottaisi. Ehkä siksi, että en ole sinkku?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en panisi pahakseni, vaikka joka kaupassa olisi oma hidastelukassansa. Ei vain taida sopia hektiseen nykymaailmaan. Ennemminkin taidetaan olla menossa tuohon CurryKanelin mainitsemaan suuntaan.

      Minä en ottaisi sinkkukoria, vaikka olisin sinkkukin. :-)

      Poista
  8. Meidän lähimarkettiin oli tullut itsepalvelukassat. Mietin, että mitä mieltä olisin. Kassoille suositellaan menemään vain korin kanssa, joten kovin isoja ostoksia ei voi niillä maksaa. Jos olisin ostamassa vain paria tuotetta, niin varmaan pääsee nopeammin kuin palvelukassalta, mutta pakkaaminen on hankalampaa. Jos olisin sinkku, niin ihan varmasti nappaisin sinkkukorin, eihän sitä koskaan tiedä kuka tulisi vastaan :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsepalvelukassat! No jopas jotakin. Olen nähnyt niitä aiemmin vain Ikeassa, ja kesti kyllä kauan, ennen kuin uskaltauduin sellaista käyttämään. Pakkaaminen on tosiaankin hankalampaa kuin tavallisella palvelukassalla, mutta onneksi mulla ei ole koskaan Ikeasta paljon ostoksia. :-) Kaiken lisäksi en oikein ymmärrä, mitä etua kassoista on, kun siinä pitää kuitenkin olla kaupan työntekijän vahtimassa, että ihmiset osaavat käyttää kassoja ja että kukaan ei pölli mitään. Työvoimaa itsepalvelukassallekin siis tarvitaan.

      En oikein taida pitää itsepalvelukassa-ajatuksesta. Toivottavasti lähikaupassanne on vielä niitä vanhanaikaisia kassojakin, koska voisin kuvitella, että moni vanhempi (ja miksei nuorempikin) jättää tulematta kauppaan itsepalvelukassojen takia, kun niiden käyttö pelottaa.

      Hih, eihän sinkkukorin kanssa asiointi tosiaan mitään ota, jos ei annakaan. :-)

      Poista
  9. Hauskaa lukea tälläisiä arkisia asioita Suomesta, joista on ihan pihalla, kuten yllä mainittiinkin. Hidastelukassa kuulostaa oikein hyvältä. Koulussa joskus välkillä kipastessa lähi-Alepaan aina kirottiin naapuruston mummoja ja pappoja, että viitsivätkin tulla just koulun välitunnin aikana hidastelemaan sinne ostoksineen ;) Joskus harvoin kun käyn täällä isossa marketissa (enkä yleensä ruokaostoksilla), tykkään käyttää itsepalvelukassoja, niin saa ripeasti ostokset tehtyä eikä tartte jonotella mitään. Suomessa yleensä kassat on tosi ripeitä, täällä kun tuppaavat yleensä käydä tosi hitaalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, hidastelevat mummot ja papat ja heihin ärsyyntyminen kuulostaa perin tutulta. Heitä oli nuorempana ollessani joka paikassa. Kiirekin heillä tuntui aina olevan, kun heidän piti tunkea ensimmäiseksi joka paikkaan, vaikka olisi luullut, että eläkeläisillä ei muuta olekaan kuin aikaa. :-)

      Minä vähän kammoan itsepalvelukassoja, mikä johtuu varmasti siitä, että en ole tottunut niihin. Mutta Suomessa toiminta on kassoilla tosiaan muutenkin niin tehokasta, että ehkä niille ei ole tarvetta. Ja sitten jos joltakin on jäänyt kurkku punnitsematta, ja ihmiset joutuvat odottamaan jonossa ylimääräisen hetken, niin voi sitä mulkoilun ja huokailun määrää. :-D Intiassa toiminta kassoilla on myös joskus hyvin hidasta, etten sanoisi suorastaan pysähtynyttä. :-)

      Poista
  10. Onpas hauskasti ajateltu asiakkaita tuolla Älä hättäile-kassalla;D Täälläkin saisi olla tuollainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva idea, kaikin puolin. Hidaskassalla on tosin aina niin vähän jonoa, ettei siinä kehtaa oikein edes kahviakaan ottaa. ;-D

      Poista
  11. Minäkin suuntaisin ehdottomasti hidastelukassalle, mikä mahtava idea! Lasten kanssa tunnen aina välillä pientä painetta takanani jonottavilta - saada ensin jättivankkurini lykittyä niin että saan raahaamani korin tyhjennettyä kassalle, sitten äkkiä vankkurit toiselle puolelle ja maksamaan, koittaen samalla pitää lasten desibelimäärän siedettävänä, sitten pakata ja kaivaa lompakko ja maksaa ja lähteä alta pois... Tuntuu toisinaan urheilusuoritukselta :)

    Ja sinkkukorit, oho! Mutta miksi ei, miksi ei. En kyllä ole ihan varma olisinko sinkkuna uskaltanut kokeilla! Jännää :) Ihan kiva idea kuitenkin.

    Tällä hetkellä täällä suuressa Lahden keskustassa kävelee melkein mihin vaan, joten käyn kaupassa aina S-marketissa. Kesällä punavuoressa meitä lähinnä olivat pari alepaa ja niitä käytettiin mikäli jokin yksi ruoka-aine oli päässyt loppumaan, piti ostaa illan viimeiset herkut muiden kauppojen jo mentyä kiinni ;) tai otettiin jotkin pienet eväät (esim. karjalanpiirakat) pojille päiväretkelle lähdettäessä. Muut ostokset keskitettiin lähimpään s-markettiin ihan siksi, ettei tosiaan olisi alepasta kamalasti varaa ostella. Sen lisäksi tietysti että valikoima on hyvin niukka verrattuna "isoon kauppaan".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Urheilusuoritukselta tuo kuulostikin. :-) Sitten kun siihen päälle laskee vielä ne “kiireiset” ihmiset, jotka puhkuvat siellä takana, niin ostosten teko ei varmasti ole mikään päivän miellyttävin hetki.

      Minä rupesin jo miettimään, minne kaikkialle sinkkukorien ideaa voisi laajentaa, ja sattuneista syistä keksin uimahallin. Siellähän voisi sinkuilla olla eriväriset avainrinkulat tai uimalakit, jotta sinkut voisivat helposti bongata toisensa. Uima-asussa näkisi vielä toisen kropankin aika lailla hyvin, ettei tulisi silläkään saralla sitten myöhemmin mitään yllätyksiä. ;-D

      Jos asuisin kaupungin keskustassa, niin varmasti olisi minunkin pakko käyttää lähikauppoja enemmän, kun ei siellä oikein mitään Prismojakaan ole. Olen kuitenkin niin tottunut isompien markettien valikoimiin ja hintoihin, että pelkästään pienemmässä kaupassa asiointi saattaisi ahdistaa, mutta pakkohan siihenkin olisi tottua. Olen joskus haaveillut Helsingin keskustassa asumisesta, mutta ehkä tämä oli hyvä muistutus siitä, että se ei olisi minun paikkani tästäkään syystä. (Viheralueiden ja miellyttävien lenkkipolkujen puuttuminen kodin lähistöllä alkaisi ahdistaa varmasti myös hyvin pian.)

      Poista
  12. Minusta tuo hidastelukassa on kanssa hyvä idea, sillä oletan, että sen jälkeen muilta kassoilta pääsee läpi vähän nopeammin. ;) Aikoinaan, kun olin töissä Isossa omenassa, ärsytti todella paljon, jos jo valmiiksi liian lyhyellä lounastauolla kaupasta lounasta hakiessa joutui käyttämään aikaa kassajonossa.

    Tämä haastattelu eräästä hitaan kassan työntekijästä jaksoi taannoin hymyilyttää: http://hidastaelamaa.fi/2011/10/hitaan-kassan-tyontekija-tunnistan-stressaantuneen-asiakkaan-jo-kaukaa/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen näkökulma. :-) Varmasti hidastelukassa nopeuttaa muiden kassojen toimintaa ainakin jonkin verran – olettaen, että kiireettömät osaavat suunnistaa sinne hidaskassalle.

      Sellon Cittarissa on minusta laitettu lounaseväät (salaattirasiat, täytetyt leivät jne.) kivasti siihen ihan kassojen läheisyyteen, jotta ne, joilla on lyhyt lounastauko, saavat lounaan heti ovelta mukaansa, ettei heidän tarvitse kävellä mihinkään kaupan peränurkkaan niiden takia.

      Jama Jamahan taisi olla pienoinen legenda tuolla hidaskassalla. Sittemmin hän muutti muistaakseni takaisin Tampereelle. Myönteistä asennetta ei ole koskaan liikaa, mutta totuuden nimessä on sanottava, että minä en kyllä tiedä, miten reagoisin, jos kassa kysyisi minulta, että mikä painaa. Varmaankin kokisin sen tungetteluna, enkä enää koskaan menisi sille kassalle. :-D

      Tunsin tuota lukiessani myös pienen omantunnon pistoksen: en ole nimittäin aina ollut hitaalle kassalle mennessäni hyvällä tuulella, vaan olen mennyt sinne vain siksi, kun siellä on ollut vähiten jonoa. Sitten ei ole auttanut muuta kuin kärvistellä tuskissaan. :-D

      Poista
  13. Olipa mainio tarina :). Ja kaikki ajatukset ihan kuin suoraan omasta päästäni. Että kiitos kun säästit kirjoittamisen vaivan :D

    Meillä on lähikauppana yllätys-yllätys Siwa. Ja vieläpä ehkä koko valtakunnan tympeimmillä kassatädeillä varustettu sellainen. Taitavat olla tupakanpolton Suomen ennätysnaisia myös, koska liki poikkeuksetta kassa on ulko-oven vieressä tupakalla ja sanoo, että "Menkää sisään vaan, tuun kohta". Mutta tämä onkin niin pieni kylä, että kenellekään ei varmaan tulis mieleenkään käyttää tilaisuutta hyväkseen ja lähteä kaupasta kulkematta kassan kautta, Kaikki pönöttävät kiltisti jonossa ja odottavat, että tupakat on viimeistä kekälettä myöten poltettu ja kassatäti suvaitsee saapua rahastamaan maksavat asiakkaat.
    Valikoima on ankea ja joskus jos jotain uutta kysyy, saa vastaukseksi, että ei voi ottaa valikoimiin, kun kyseistä tuotetta pitäisi tilata niin ja niin paljon ja suurimman osan saa sitten heittää roskiin, kun ei mene kaupaksi.

    Sen verran laiskaksi olen kumminkin tullut suurten markettien käytäviä enää tallaamaan, että useimmiten kumminkin alistun ostamaan niitä ja yksiä ja samoja tuotteita, joita lähi-Siwan hyllystä vielä löytyy. Ja väistelemään siinä samalla tervaisilla keuhkoillaan yskivän kassan suurimmat yskökset :D

    PS. En hoksannut, mistä voisin liittyä lukijaksesi. Sulla on kivat jutut ja olisi mukavaa, jos tuoreimmat postaukset tulisivat automaattisesti lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Nyt tuntuu ihan siltä kuin olisin itse käynyt teidän lähikaupassanne, kun kuvasit niin elävästi teidän Siwan toimintaa. :-D Tupakansavut tuli ihan tänne asti. :-)

      Meillä on lähimmän Alepan lisäksi myös kaksi Siwaa lähikauppoina, mutta koska ne ovat kauempana kuin Alepa, niissä tulee käytyä tosi harvoin. Toisessa en ollut käynyt koskaan, mutta sitten kerran äiskä meillä ollessaan kävi siinä isommassa Siwassa ja toi sieltä jotain tuoreita leivonnaisia ja kehui kauppaa muutenkin. Yritin sitten kerran minäkin mennä sinne Siwaan, mutta kaupan ovi oli lukossa, vaikka sulkemisaikaan oli vielä pari tuntia. Ovella ei ollut mitään lappua (olisiko myyjä ollut tupakalla!), ja ihmettelin ovella aikani, ja pari muutakin asiakasta kävi sinä aikana kokeilemassa ovenripaa. Kauppa ei kuitenkaan auennut, joten läksin pois, enkä ole sen koommin edes yrittänyt kauppaan uudelleen.

      Hitsi, mä en kyllä yhtään tiedä, mistä voisit liittyä lukijaksi. Aika noloa, kun minun kai pitäisi tämä tietää, kun kyseessä kuitenkin on minun blogini. :-D Olen kyllä tosi huono tämmöisten juttujen kanssa. Täytyy tutkiskella, jos vaikka keksisin keinon, miten se onnistuisi. :-)

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta :)
      Ihan nyt mun hataraan muistiini perustuen sieltä oman blogin "ulkoasu"-valikosta (kai...) voi käydä lisäämässä "lukijat"-gadgetin sivulle. Ja kun siellä sellainen on, niin siitä sitten pääsee näppärästi liittymään lukijaksi.
      Mutta siis tää perustui ihan vaan mun ontuvaan muistikuvaan, eikä välttämättä vastaa totuutta :)

      Poista
    3. No katos vaan, multakin löytyi semmoinen gadget. :-D Kiitos kovasti vinkistä. :-)

      Laitoin sen nyt tuohon tunnistelistan alle. Tuli vaan vähän hullun näköisenä, kun tuo sivupalkki on niin kapea.

      Poista
  14. Mun mielestä on hyvä, että kassoja on moniin tarpeisiin - niin hidastelua kuin itsepalveluakin. Ikeassa oon kyllä tykännyt itsepalvelukassasta, koska tosi usein käyn siellä (tai no, nykyään sen kerran vuodessa, että TOSI usein.... :D) ostamassa vaan yhden tai kaksi juttua, eikä sitten huvita jonottaa kilometrijonossa. Ja se Ikean ip-kassa on mielestäni aika helppokäyttöinen. Mutta myös hidastelukassaa voisin käyttää mielellään. Olin joskus kaupassa töissä ja pahaa teki, kun vanhukset olisivat halunneet jutella ja päivitellä siinä kassalla, mutta taakse kertyvä jono vihaisia, kiireisiä asiakkaita piti keskustelut aika napakkana. Eiköhän molemmille spesiaalikassoille lie kysyntää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin uskon, että kysyntää olisi, niin pikakassoille kuin hidaskassoillekin. Jostain syystä kauppiaat eivät kuitenkaan tunnu innostuvan hidaskassa-ajatuksesta, kun en ole semmoisia missään muualla nähnyt. Hidastelu ei kai oikein ole tätä päivää.

      Ikean itsepalvelukassa on kyllä ihan helppokäyttöinen, kunhan sille vain ensin rohkaistuu menemään. :-) Ikeassa on muutenkin aina tosi pitkät jonot, että nopeammalle kassalle on takuulla tarvetta. Tosin itsepalvelukassastakin saa tehtyä hidaskassan, jos siihen jää säheltämään. :-D

      Poista
  15. Suomi on jo menetetty tapaus, minua huolettaakin nyt Intian puolesta. Toivoisin niin että länsimaalainen kauppakeskuskulttuuri ei nykyistä enempää sinne rantautuisi, vaan vuosisatoja puotejaan pyörittäneet puksut ja torimyyjät ja kiertelevät katukauppiaat pystyisivät edelleen elättämään perheensä niillä. "Kehityksessä" kun on vielä sekin ilmeinen vaara että ylikansallisten kauppaketjujen ylikansalliset tuotteet tuhoavat paikalliset maatalousmarkkinat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taidan olla itsekeskeinen ihminen, kun en jaksa murehtia Intian tai muunkaan maan tilannetta, kun en kuitenkaan sille mitään voi. Muutenkin käyn mieluummin marketeissa ja ostoskeskuksissa, jossa on kaikki yhden katon alla, kuin haeskelen hakemassa yhtä sieltä ja toista täältä.

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3