Voi ehkä näyttää siltä, etten tee mitään, mutta tosiasiassa odotan aktiivisesti ongelmieni poistumista.


perjantai 7. helmikuuta 2014

Missio suoritettu

Kirjoittelin syksyllä Poseidonin temppelistä, joka sijaitsee Isossa Vasikkasaaressa Espoossa. Oikeastihan temppeli ei ole mikään temppeli vaan huvimajakäyttöön tehty yksityinen rakennus, joka on valmistunut jo vuonna 1897.

Päätin tuolloin temppeliä katsellessani, että kun meri jäätyy, menen tutkimaan temppeliä mereltä päin lähemmin. Temppeli on yksityisalueella, mutta ehkä ei ole yhtä paha rikos mennä yksityisalueelle meren kautta kuin jos sinne menisi maalta?

Olen ihan hirveä arkajalka mitä jäillä kävelemiseen tuleen, ja olenkin koko talven odotellut, milloin tulisi se aika, että uskaltautuisin jäille. Eilen se hetki sitten vihdoinkin koitti! Tosin ehtona oli, että näkisin jäällä muitakin ihmisiä. Jos jäällä ei näkyisi ketään, jäisin ihan vapaaehtoisesti rannalle ruikuttamaan. Reppua pakatessani mietin jäänaskaleita, että semmoiset olisi kyllä hyvä olla. Minulla on vain yksi kalapiikki, ja sillä ei kyllä taideta jäistä ylös päästä.

Rannalla havaitsin, että jäällä oli liikettä (ja että liikkujat olivat ihmisiä eivätkä esimerkiksi harakoita). Retki saattoi siis alkaa!

Väkeä kuin pipoa.

Pilkkijä kaira tanassa.


Vettä! Paniikki!
Heti rannassa oli ihan ilmiselvää sulaa, ja mietin, että uskaltaakohan siitä edes kävellä. Mutta koska muutkin olivat kävelleet samasta kohdasta, minäkin uskalsin. Aina kannattaa tehdä niin kuin muutkin.

Aavan meren tuolla puolen, jossakin on maa. Viro vissiinkin.


Olen aina ihmetellyt jääteitä ja sitä, miten ihmiset uskaltavat ajaa jäätä pitkin autolla. Minä en kyllä uskaltaisi. Tai jos näkisin tiellä muitakin autoja, niin ehkä sitten. Smiley

En ollut ihan varma, missä kohtaa temppeli olisi, kun olin katsellut sitä aiemmin vain maalta käsin, mutta helpostihan tuo löytyi.

Kohde paikallistettu!




Kalliolla tönöttävä temppeli näytti vähän orvolta ja yksinäiseltä. Siinä se on tönöttänyt jo 117 vuotta. Uskomatonta!

Lopuksi seurasi pieni kapuaminen lumista rinnettä ylös, ja pian temppeli olikin silmieni edessä.



Hämmästyksekseni huomasin, että temppeli olikin puusta rakennettu. Olin kuvitellut jotain ihan muuta (en tiedä oikein itsekään, mitä). Pinta kaipasi uutta maalia, eikä temppeli näyttänyt muutenkaan niin loistokkaalta kuin olin kuvitellut.


Olin kuvitellut myös, että temppeli olisi avoin huvimajamainen rakennus, mutta rakennuksessa olikin ovet, ja ne olivat tiukasti lukossa. En siis päässyt kurkkimaan sisälle, vaikka olisin kuinka halunnut.

Kalliolta oli hienot näkymät merelle.


Käytetäänköhän temppeliä vielä? Kuka sitä käyttää? Mihin tarkoitukseen? Miksi en voi palata 1800-luvun loppuun ja nähdä, millaisia juhlia täällä silloin järjestettiin?

Kun en saanut kysymyksiini vastausta, ei auttanut muu kuin lähteä paluumatkalle.

Ison Vasikkasaaren kesäravintola Gula Villan.

Matinkylän rannassa oli taas jokavuotinen avantokoppi, ja se näyttää olevan aina ahkerassa käytössä.



Ihmettelin ensin suuresti, kun avannon vesi pulppusi ihan hulluna. Sitten tajusin, että ehkä vedessä on jokin mööpeli, jonka tarkoitus on pitää avanto sulana?

Pulppuavaa lähdettä piti käydä ihmettelemässä oikein kopissa sisälläkin. 

Siinä se nyt on.

Kun tulin kopista ulos (kaikkine talvivarusteineni ja huppu tiukasti päässä), avantoon tulossa ollut mummeli kysäisi minulta hymyillen, että etkös sinä mennytkään sinne. Kun vastasin, että en kyllä ikinä uskaltaisi mennä avantoon, ja ihmettelin, eikö vesi ole kylmää, mummeli vastasi, että eihän se mitään kylmää ole; sehän on lämpimämpää kuin ilma! No joo, ihan loogiseltahan tuo kuulostaa. Ehkä vielä jonakin päivänä. Tai sitten ei.

Nyt on Poseidonin temppelikin nähty, eikä tarvinnut edes matkustaa Ateenaan. Mutta mitä me tästäkin retkestä taas opimme? Moni temppeli kaukaa kaunis!

Jäihinkään en näköjään pudonnut, kun kerran tässä tätä vielä kirjoittelen.

33 kommenttia:

  1. Niin ja opit myös sen, että avannossa vesi on lämpeempää ku ilma ;)
    - suasittelen kyllä kokeileen, mutta enhä sen saunan kera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai sitten jos kokeilis vaan sitä saunaa. :-D

      Hitsi, nyt kun rupesin tarkemmin muistelemaan, niin ihan kuin olisin joskus teininä käynyt avannossa. Täytyy kysyä äiskältä, jos se vaikka muistaisi paremmin. :-)

      Poista
  2. Ihana retki, kiitos kun otit mukaan! Minäkin pelkään jäällä kulkemista ja käytin aina samaa logiikkaa kuin sinä eli jos joku muukin siellä oli, niin sitten minäkin ehkä voin. :D Ja jos vähänkin oli vettä (loskaa) jään päällä, niin melkein paniikki tuli.

    Mutta nyt olet ratkaissut temppelin arvoituksen ja nähnyt karun totuuden. Ei ollut marmoria, ei kultaa vaan puuta ;)

    Mä en tuollaiseen avantoon uskaltaisi mennä (olen kyllä joskus nuorempana uinut avannossa ja jäiden seassa). Pelottaa tuo pulputus! Ja on siellä varmaan vähän kylmäkin, vaikka vesi olisikin lämpimämpää kuin ilma :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos matkaseurasta! :-) Minulla ei ollut tuolle retkelle edes oikein kunnon kenkiä, kun harvemmin tulee harrastettua lumessa tarpomista. Jalat siis pikkasen kastuivat noissa sohjopaikoissa. Onneksi oli sen verran järkeä päässä, etten sentään lenkkareissa lähtenyt. :-D

      Temppelin arvoitus on tosiaan nyt ratkaistu. Jotain marmoria taisin sen kuvitella olevan, mutta niin ne asiat vain näyttävät kaukaa katsottuina paremmilta kuin ovatkaan. :-)

      Kyllähän avannon vesi varmaan on lämpimämpää kuin ilma, jos on ulkona uimapuvussa, mutta tuskin se siinä tapauksessa on lämpimämpää, jos on paksut talvivaatteet päällä. Jotenkin mun ymmärrys ei nyt riitä tähän. :-D

      Poista
    2. Yritin siis sanoa tällä jotain semmoista, että jos pitää vaatteet päällä, niin ilma tuntuu taatusti lämpimämmältä kuin vesi. ;-)

      Poista
  3. Oi, jäälle ei olekaan päästy kävelemään moneen moneen vuoteen. Ensi talvena sitten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ne jäät odottelevat teitä ensi talvenakin. Ei kuitenkaan samat jäät, toivottavasti.:-)

      Poista
  4. Nyt kun katselin kuviasi jäin kaipaamaan meren päällä kävelyä! Viimeksi taisin kävellä Töölönlahden yli helmikuussa 2011....
    ONpa jännä temppeli ja vielä se,että on puusta tehty,olisi kyllä mielenkiintoista tietää sen historia. Olen kerran uinut avannossa,ei ollut hullumpi kokemus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on tosi monta vuotta siitä, kun olen viimeksi kävellyt jäällä. Järven jäällä olen tainnut kävellä ehkä pari vuotta sitten, mutta meren jäälle ei ole hirveää hinkua, kun meren jäätymisestä ei koskaan tiedä. Nyt on taas tämäkin tarve moneksi vuodeksi tyydytetty. ;-D

      Poista
  5. Mua alkoi pelottaa jo pelkan kuvan perusteella tuo jaan paalla kavely! En ole koskaan kaynyt avannossa uimassa mutta kiinnostaisi kylla kovasti kokeilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan avantouinnilla ilmeisesti paljon hyviä terveysvaikutuksiakin, joten olisi varmaan ihan kokeilemisen arvoinen asia. Jos siis uskaltaisi. :-)

      Poista
  6. Olipa yllätys, että oli puusta, mutta Suomessa kun ollaan niin temppelitkin puusta, tottakai. Siksi ei ole jäänyt kovin paljoa muistoksikaan mitään ikivanhaa rauniota.
    Minuakin hirvittää jäällä kulku ja katson myös, että on ihmisiä ja seuraan samoja jälkiä.
    Siinähän on poreavanto, nyt sekin on keksitty :) Minä en kyllä menisi, olen varma että sydänjuuretkin saisivat suonenvedon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sentään ollut painekyllästettyä puuta. :-)

      Minä ihan tosissani ensin luulin, että tuo on joku poreavanto, ja olin jo kirjoittanut jotain semmoista blogiinkin, mutta sitten jostain välähti mieleeni, että poreiden tarkoitus on ehkä pitää avanto sulana. Onneksi tajusin ajoissa, etten ihan ehtinyt nolata itseäni. :-D

      En tiedä, millainen kimmoke tarvittaisiin, että minut saisi menemään avantoon. Hirvittää jo se matka saunasta avantoon – jäätyisin jo varmaan siinä!

      Poista
  7. Olipa kiva päästä kevät talviseen Suomeen.ollut jopa suomi ikävä viimepäivinä, sitä se liika skypetys teettää ..minua pelottaa jäällä kävely mikä on hassua kun koko lapsuus ratsastettiin hevosilla kiitolaukkaa pitkin ja poikin järvenjäitä.,joskus jopa seuraavaan kaupunkiin tai kylään..nykyään en varmaan uskaltaisi kun pelkkä ajatus autoilusta lumessa pelottaa..minänluulin kanssa että tuo temppeli on kiveä tms..ja kamalasti alkoi kiinnostamaan mitä siellä on sisällöksi käytetäänköhän sitä huvimaja tarkoitukseen kesäisin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk, hevosella jään päällä! Onpa eksoottisen kuuloista! Varmaan ihanaa, mutta myös pelottavaa. Kävellessä voi sentään tunnustella varovasti jään kestävyyttä, mutta hevonen vaan painaa menemään.

      Suomi-ikävä on minulla hyvin muistissa, joten tsemppiä ja halauksia sinulle. ♥

      Minäkin palaisin halusta tietää, käytetäänkö tuota temppeliä vielä. Voi olla että käytetäänkin, kun oli niin tiukasti lukossa. Remonttia se kyllä kaipaisi. Pitäisköhän pestautua maalaamaan. ;-D

      Poista
  8. Jee, taas päästiin lähelle mielenkiintoista kohdetta! ;-) Vaikka ehkä olisi pitänyt pysyä kauempana niin ei olisi romuttunut kuva marmorisesta maamerkistä ;-D ;-D Kaunis se silti on. Varmaan huvimajana toiminut antiikin klassisten kulttuurien ollessa retromuotia Euroopassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt varmaan joka kerta tuon temppelin nähdessäni ajattelen, että siellä se puurotisko taas on. :-D Ehkä ei kannattaisi tutkia ihan kaikkea juurta jaksaen, niin mielikuvatkin säilyisivät parempina. :-)

      Mutta temppeli on tosiaan kaunis ja ihanalla paikalla. Kesällä tuolla on varmaan vieläkin upeampaa.

      Poista
  9. Aika hauska rakennus tuo "temppeli"!
    Mä en myöskään ole koskaan ollut avannossa - lohdullista kuulla, etten ole ainoa, kun joskus tuntuu, että KAIKKI on käyneet ja itse sitten vetäydyn hiljaisena takavasemmalle, kun olen tällainen kerettiläinen maanpetturi, joka ei edes avantoon uskalla...

    Ja sori, ihan pakko sanoa (vaikka meneekin huonon huumorin puolelle), että oonko se vaan mä, vai kuulostaako tuo "kaira tanassa" vähän epäilyttävältä..? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneksi on meitä muitakin, jotka ei avantoon uskaltaisi. :-) Avantouinti taitaa olla aika nykyään aika trendikäs harrastus, mutta mä olen jättänyt kaikki muutkin trendikkäät harrastukset kokeilematta, t nimim. ai mikä zumba.

      Hih, kyllähän mulla oli tuossa “kaira tanassa” -jutussa jotain epämääräistä mielessä. Että ihan oikeilla jäljillä olit. ;-D

      Poista
  10. Temppeli kuuluu Erik Allartille, joka on sosiologian professori.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, kiitos tiedosta! Hänen maillaan siis tuli käytyä luvatta...

      Poista
  11. Wikipedia kertoo:
    Erik Anders Allardt (s. 9. elokuuta 1925 Helsinki) on suomalainen sosiologi ja akateemikko. Akateemikko Allardt on Suomen tunnetuimpia yhteiskuntatieteilijöitä ja kansainvälisesti menestyneimpiä tutkijoita. Hän on välittänyt Suomeen niin amerikkalaisen, skandinaavisen kuin ranskalaisenkin sosiologian lähestymistapoja.
    Allardt toimi työuransa aikana muun muassa Helsingin yliopiston sosiologian professorina yli kolme vuosikymmentä. Sen jälkeen hän oli Åbo Akademin kansleri vuosina 1992–1994. Allardtille myönnettiin akateemikon arvonimi vuonna 1995. Hän on myös Uppsalan yliopiston kunniatohtori. Allardtille on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi.
    Erik Allardtin isänpuoleinen isoisä oli kirjailija ja koulumies Anders Allardt ja täti kirjallisuudentutkija Karin Allardt (1895−1990), jonka puoliso oli runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund. Erik Allardtin äidinisä oli kielentutkija Ivar Heikel.
    M. A. Numminen opiskeli sosiologiaa Allardtin johdolla ja on säveltänyt musiikkia tämän teksteihin.
    Erik Allardt sai MKULTRA-rahoitusta Human Ecology Fund-peiteorganisaation kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ehtinyt itse googlettaa, kun sinä kerkesit ensin. :-) Kiitos tästä! Mielenkiintoisen kuuloinen mies, mutta ikäähän hänellä on jo aika paljon. Ehkä temppeliä ei ole siitäkään syystä kunnostettu.

      Poista
  12. Ja hiukan lisää:
    mät tutkimiset eivät onnistu. Vasikkasaaren eli Ison Vasikkasaaren pohjoispuolista salmea kutsutaan siis nimellä Temppelisalmi – Tempelsundet. "Nimi on syntynyt sen jälkeen, kun saaren omistaja ja huvila-asukas, pankinjohtaja, kunnallisneuvos Abel Landen rakennutti salmen rantakallion päälle kreikkalaista temppeliä muistuttavan huvimajan 1897. "Temppeli" tehtiin yllätykseksi Landenin vävylle, kreikan kielen professori Ivar A. Heikelille. Salmen vanhempi rinnakkaisnimi on Kalvholmssundet." Lähde: Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuuri-maisema.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva yllätys vävylle. :-) Vähän toista kuin jokin konjakkipullo. :-)

      Poista
  13. Tosi mielenkiintoisen näköinen paikka. Kiitoksia esittelystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! :-)

      Tuo sinun nimimerkkisi on kyllä ihan paras. :-)

      Poista
  14. Tosi kivaa kun temppelin salaisuudet paljastuivat, innostuin että mikäs se tämmöinen temppeli on ja minkälainen romanttinen sielu sen on rakentanut ja miksi. Olin tulossa suosittelemaan paikkaa IGS-helsingin tietohuoltoasema jolla on Kysy-palsta jossa vastataan ihan kaikkiin, kaikenlaisiin kysymyksiin. Siellä olisi varmaan tiedetty. Mutta nythän asia ratkesi jo täällä kommenteissa :) Mitäköhän tuo vävy on asiasta ajatellut! huippulahja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos vinkistä! Täytyy muistaa paikka seuraavan ongelman varalta - tietää ainakin, mistä voi kysyä. :-)

      Taisi olla mies tyytyväinen vävyynsä, kun tuommoisen lahjan antoi. Kelpais mullekin! :-)

      Poista
  15. Vau, puisenakin ( :D ) aika hieno paikka! Kiitos kierroksesta. Olisipa mielenkiintoista nähdä mitä sisäpuolella on!

    Tekisipä itsekin mieli tämän jälkeen lähteä jäälle seikkailemaan... vaikka sen kantavuus jännittääkin. Me katsottiin yhtä taloa, josta pääsi talvisin oikaisemaan jäätietä (1km) ja se lyhensi matkaa Helsinkiin n.20min. Mutta hrrh, koska sitä tietäisi että nyt uskaltaa ajaa? Ja nyt enää ei? Katsottiin siellä avointa merta ja 2 viikon kuluttua oli jo autonjäljet jäällä... :o Ei kokeiltu!

    Ja avannossa uiminen on kyllä ihanaa, mutta hui, saunan kautta! En kyllä uskaltaisi vain kopista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kyllä tosiaan kiva tietää, mitä tuolla sisällä on. Mutta ehkä siellä ei ole mitään kummoista, vanhoja rojuja vaan? Ihmettelin sitäkin, kun rakennuksessa ei ollut edes ikkunoita – minun käsitykseni huvimajasta kun on vähän toinen kuin tuommoinen umpinainen rakennus.

      Hui, tuo jäätie kuulostaa kyllä pelottavalta. Tuntuisi hurjalta asua tuommoisessa paikassa, kun siinä varmaan tulisi kiusaus oikaista, mutta mistäs sitä tosiaan tietäisi, milloin jää on tarpeeksi paksua. Olen itsekin aina ihmetellyt pilkkijöitä, jotka ryntäävät jäälle heti kun sitä vähän on. Mulla pitää olla monen viikon pakkaskausi takana ja jäällä pitää olla muita ihmisiä, ennen kuin uskallan jäälle. Nyt en varmaan enää uskaltaisi mennä, kun on ollut plusasteita niin monena päivänä. Mutta onneksi ei ole mitään pakottavaa tarvetta mennäkään, enää. :-)

      Poista
  16. Meillä on suvun mökki saaressa, ja autollahan sinne mennään talvisin, jos jäät ovat tarpeeksi vahvat. Muistan, että kun taannoin sain ajokortin helmikuussa, lähdin kavereiden kanssa cruisailemaan jäätielle ja "harjoittelemaan liukkaalla kelillä ajoa". Onhan se vähän jännää ajaa jäällä, mutta oletan, että jos kerran jäällä on aura-autokin kulkenut, niin kyllä se aina yhden Toyotan kannattaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kyllä ihan loogiselta, että jos jää kannattaa aura-auton, niin kyllä se silloin kannattaa henkilöautonkin. :-)

      Jää on varmasti aika hyvä paikka harjoitella liukkaan kelin ajoa. :-D

      Poista