Epäilen, saatan siis olla.


keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Jätesäkki päälle ja menoksi

Ukkelin suvussa on tulossa maaliskuussa häät, ja ne ovatkin varsinainen Tapaus. Hääkalu eli sulhanen on ukkelin vanhimman serkun poika, ja koska kyseinen serkku on sellainen, että hänelle pitää olla kaikki aina viimeisen päälle, luulen, että häistäkin on tulossa melkoinen spektaakkeli. Häät tietävät tietysti myös sitä, että meikäläisellekin pitäisi löytyä jotain päällepantavaa. Intialaisiin häihin kun ei mikään vanha virttynyt rätti kelpaa, vaan olisi hyvä olla mahdollisimman hienosti pukeutunut. Vaatimattomat vaatteet ja korut ovat intialaiselle kauhistus! Kaiken lisäksi häät kestävät kolme päivää, ja erilaisia tilaisuuksia on muistaakseni neljä, joten yksi vaate ei riitä.

Ukkelin sisko soitti minulle heti, kun olimme saaneet tietää häistä. Hän kertoi olevansa menossa tammikuun lopussa Intiaan vaateostoksille ja sanoi, että minunkin kannattaisi tulla silloin Intiaan, niin saisimme vaatteet samalla minullekin. Kunnollisia intialaisia vaatteita kun saa vain Intiasta, ja siellä on se tuttu ompelijakin, joka pystyy tekemään muutamassa päivässä ihmeitä. Länsimaiset vaatteet ovat intialaiseen makuun kovin vaatimattomia, ja jos olisin pukeutunut liian vaatimattomasti, tuntisin kuulemma oloni epämukavaksi. En viitsinyt sanoa siskolle, että silloin vasta tunnenkin oloni epämukavaksi, jos minun täytyy pukeutua vaatteisiin, joita en koe millään lailla omikseni. Intialaiset vaatteethan kuuluvat juuri tähän kastiin (no pun intended!).

Asia jäi auki, ja sisko soitti minulle taas viime viikolla kysellen, olenko tulossa Intiaan. Sisko on menossa ensin Hyderabadiin ja sitten Bangaloreen, ja voisimme kuulemma käydä ostoksilla Bangaloressakin. Bangalore kun on muotiasioissa niin paljon Hyderabadia edellä. Sanoin, että minusta tuntuisi ihan älyttömältä ostaa kalliita intialaisia vaatteita vain tätä yhtä käyttökertaa varten. Enhän minä tulisi vaatteita kuitenkaan toista kertaa käyttämään. Sisko ei antanut periksi vaan ehdotti, että voisinhan minä ostaa jotakin suhteellisen yksinkertaistakin. Jollakin tapaa ajatus vähän kutkutti. Intiasta saisi ainakin ihania värejä!

Sisko laittoikin minulle linkkejä nettikauppoihin, joissa myydään intialaisia vaatteita. Jospa niistä löytyisi jotain osviittaa siitä, millaiset vaatteet minua miellyttävät. Siskon vanhempi tytärhän tekee niin, että jos hän näkee esimerkiksi jonkun intialaisen näyttelijän päällä jonkin upean muotiluomuksen, hän ottaa vaatteesta kuvan ja menee sen kanssa edellä mainitulle ompelijalle. Ompelijan pitää sitten tehdä samanlainen vaate, ja hinnan pitää tietenkin olla murto-osa alkuperäisen hinnasta.

Olen nyt tutkinut siskon linkkaamia nettikauppoja oikein urakalla ja voin sanoa, että perinteiset intialaiset koltut eivät kerta kaikkiaan vetoa minuun. Minusta ne näyttävät kaikki hirveän vanhanaikaisilta ja tuhat kertaa nähdyiltä. Minä kaipaisin vähän jotakin räväkämpää ja modernimpaa; jotain, missä olisi asennetta. En kyllä tiedä itsekään, mitä tuommoinen määritelmä mahtaa tarkoittaa, mutta tulipahan mieleeni.

Perinteisillä koltuilla tarkoitan siis esimerkiksi jotain tällaista:

Bubber Couture: Pink and purple emroidered lehenga set.
tai tällaista:

Ritu Kumar: Turquoise blue embellished sari.

Löysin sentään nettikaupoista joitakin malleja, jotka miellyttivät minunkin silmääni. En tiedä, kuinka sopivia nämä olisivat häihin, mutta minä tykkäisin näistä.

Mandira Wirk: Deep pink & gold embellished draped sari.
Tässä mallissa minua viehättävät värit ja selkeys. Rintaliiviongelmahan tämän kanssa tulisi, mutta eiköhän sen saisi jotenkin ratkaistua. Kanafileitä vaan täytteeksi, niin ei tarvitse liivejä ollenkaan!

Anita Dongre: Orange silk suit with sharara.

Tämän kokonaisuuden huolisin, vaikkei mitään häitä olisikaan! Tykkään asun väristä, kuvioista, mallista ja laskeutuvuudesta - ihan kaikesta. Harmillista, että tämä oli loppuunmyyty. Mikä hirveä sana muuten: loppuunmyyty. Melkein sama kuin maailmanloppu.

Anome: Navy blue tube jumpsuit.

Enpä olisi ikinä uskonut, että voisin joskus kuvitella laittavani päälleni haalarin (vai miksi näitä suomeksi kutsutaan). Nyt on käynyt kuitenkin niin, että tulin ostaneeksi Brasiliastakin jo yhden haalarin, josta tykkään kovasti. En vain oikein tiedä, missä voisin sitä käyttää. Mutta sehän on vain sivuseikka!

Anita Dongre: Embroidered gown.

Tämä ei ole mikään kovin ylellisen oloinen malli eikä sopisi siitä syystä ehkä häihin, mutta asun kuviointi ja värit vetoavat minuun todella paljon. Me like.

Bhaavya Bhatnagar: Wine draped gown with trail.

Tämä on todella yksinkertainen mutta minusta valtavan kaunis! Pitäisi vain sitten olla koko ajan sivutuuli, että tuo liepuke lepattaisi tuolla lailla nätisti.

Falguni and Shane Peacock: Red printed kurta with leggins.

Tämänkin huolisin, vaikkei mitään häitä olisikaan! Ihanat värit ja ihana kuviointi! Mutta mikä on tuo iso musta aukko tuossa... hmm... alavatsan kohdalla?

Anita Dongre: Printed long jacket and lehenga set.

Tämäkin on minusta jotenkin ihan huikean kaunis kokonaisuus! Yläosa on tosin ehkä vähän turhankin yksinkertainen, mutta toisaalta alaosa kompensoi. Olisi varmaan hienoa purjehtia tämän kanssa vessaan.

Ridhima Bhasin: Floral side cut anarkali with draped dupatta.

Tämä on väritykseltään minun makuuni ehkä hieman liian hempeä ja valju, mutta siitä huolimatta asu miellyttää minua kovasti. Ja toisaalta: tarvitseeko kaiken aina niin värikästä ollakaan?

Tarun Tahiliani: Olive embroidered anarkali and churidaar.

Tämä menee jo sinne "perinteinen tönköttävä intialainen kolttu" -osastoon, mutta väri on niin ihana, että huolisin tämän jo ihan vain sen takia! Tämän kanssa ei tarvitsisi käyttää kaulakoruakaan, mikä on erityisen hyvä juttu. Minä kun en omista sellaisia rekisterikilven kokoisia kaulakoruja, jotka täyttäisivät intialaisten hyväksymät hääkorukriteerit.

Nettisivujen selaaminen vahvisti edelleen ajatustani siitä, että etsisin vaatteeni muualta kuin Intiasta. Pukeutuisin sellaisiin vaatteisiin, joissa itse viihdyn, enkä sellaisiin, jollaisiin minun oletetaan pukeutuvan. Tiedän, että ukkeli on 150-prosenttisesti samaa mieltä kanssani, ja ukkelin mielipide onkin ainoa, jolla on minulle oikeastaan väliä. En vain oikein tiedä, mistä maasta minun kannattaisi lähteä haeskelemaan vaatteita. Suomesta tuskin ainakaan, kun eihän sieltä saa mitään kivaa. Tässä tuleekin varmasti käymään niin kuin monesti ennenkin, etten löydä mitään, mistä todella pitäisin, ja lopulta minun on vain pakko tyytyä johonkin.

Mutta on kai sitä maailmassa suurempiakin murheita.

34 kommenttia:

  1. Jos nyt kuitenkin lähtisit Intiaan vaateostoksille ja kuvaisit jokaisen harkitsemisen arvoisen kokonaisuuden, niin me lukijat kyllä äänestetään niistä voittaja jokaiseen tilaisuuteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Hyvä idea muuten, mutta ehkä vähän hankala toteuttaa. :-)

      Poista
  2. Ai kun upeita pukuja, varsinkin nuo Anita Dongren mallit!
    Onko siella jotain suosittuja tai sopimattomia vareja haajuhlien mekoissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin huomasin tykkääväni Anitan Dongren malleista. Jännä miten tiettyjen suunnittelijoiden tyyli miellyttää ja sitten toisten ei taas ollenkaan.

      Tiedätkö, mun pitää nyt sanoa, että en tiedä vastausta kysymykseesi. Sen perusteella, mitä olen vaatteita ja niiden värejä hääjuhlissa katsellut, niin vastaisin että sopimattomia värejä ei ole. Kaikki värit ovat sallittuja.

      Poista
  3. Jospa sielta Etela-Amerikasta loytaisit juhla-asuja joissa on asennetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisinkin, että täältä saattaisi löytyä helpommin jotakin sellaista, mitä haen, kuin esimerkiksi Suomesta. Tosin Bolivia ei ole mikään shoppailijan unelmamaa, ja olisikin pitänyt miettiä tätä silloin Brasiliassa. Mutta silloin oli muut asiat mielessä. ;-)

      Poista
  4. Mene Istanbuliin. Siellä on kuule Suomen ja tuon välimaastosta vaikka millaista ilta- ja juhlapukua edullisiin hintoihin. Nimimerkillä ostettiin kaksi pukua/äiti ja tytär. Ja kaikille on ollut käyttöäkin:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos vinkistä! Hyvä idea. Tosin mulla on niin tiukka aikataulu, että Istanbulin reissu ei taida mahtua mihinkään rakoon, mutta laitan tuon mieleen tulevaisuutta varten. Samalla serkulla on nimittäin tytärkin ja siskolla kaksi, ja he kaikki alkavat olla naimaiässä. :-D

      Poista
  5. Voi että. Jotenkin ihan hitsin ihana mielikuvitusleikki päästä kokeilemaan kaikkia noita vaatteita. Erityisesti turkoosia, jonka väri sopis mulle. Ja ihanaa keltaista Anita Dongren mekkoa, jonka väri taas ei sovi yhtään, mutta malli jotenkin kiehtoo. Ja tummansininen haalari olis ihanan hienostunut (kaukana niistä "jumpsuiteista", joita jumpsuiteiksi täälläpäin nimitetään :)), mutta mulla pitää olla edes pienesti hihoja ja dekolteekin jo nykyään enempi piilossa, joten joutuisin vähän tuunaamaan tuota.

    Viimeisestä mekosta mulle tulee mieleen venäläinen perinnetanssiryhmä. Noista väreistä lähinnä, jotka munkin mielestä on kauniit, mutta tässä kuvasarjassa vähän jää kaiken väriloiston varjoon.

    Olen ihan varma, että sulla on jo olemassa jotain sopivaa ennestään. Jos ei ihan joka päivälle, niin jollekin.

    Toivottavasti esittelet häälookin täällä, kun mieluisa on löytynyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin olisi ihana päästä kokeilemaan kaikenlaisia mekkoja. En ole koskaan omistanut sellaista oikein juhlavaa mekkoa! Mä en oikein edelleenkään tiedä, mitkä värit mulle sopivat, mutta toisaalta se tekee myös asian hyvin helpoksi, kun kaikki muka sopivat. :-)

      Ai noita sanotaan Suomessakin jumpsuiteiksi. Mietinkin, että sanasta haalari tulee ihan mieleen sellainen raksakundin työasu. En minäkään välttämättä tykkäisi kauhean avonaisesta yläosasta, siis käsivarsien osalta, kun haluaisin olla käsivarsista hieman rimpulampi. Mutta voimaharjoittelu tuskin tekee ainakaan yhtään rimpulammaksi, että kannattaisi harkita uudestaan, mitä harrastaa tai millaiselta haluaisi näyttää.

      Mulla ei ole todellakaan yhtään vaatetta, jota voisin edes ajatella käyttäväni häissä. Juhlapukeutuminen ei ole minun alaani muutenkaan, mikä johtuu jo ihan siitäkin syystä, että juhlia ei ole hirveästi ollut, joten ei ole tarvinnut juhlavia vaatteitakaan hankkia. Intiassa mulla olisi kaksi saria (ellei anoppi ole jo antanut niitä jollekulle), mutta sariin en missään nimessä haluaisi näissä häissä pukeutua.

      Katsotaan nyt sen häälookin esittelyn kanssa. En lupaa mitää, mutta laitan harkintaan. :-)

      Poista
    2. No sen verran pakko tarkentaa, että täällä jumpsuit on sellanen college-kankaasta tehty löysä umpihaalari, jossa on yleensä myös huppu :). Sellanen mukava oloasu, josta muuta mainittavaa ei olekaan :)

      Poista
    3. No semmoinen jumpsuit on tosiaan kyllä aika eri asia kuin tuo sininen. :-D

      Poista
  6. Mä ottaisin tuon yksivärisen viininpunaisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on minustakin ihana! Joskus yksinkertainen on kauneinta.

      Poista
  7. Kaikki noi tosi hienoja!!ihan on ku ois itse valinnu ......
    Ostat noi kaikki , juhlathan kestää monta päivää, yhtenä päivänä pidät kahta eriä. Siinä ois ukon sukulaisilla ihmettelemistä ;)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että meillä on niin sama maku!

      :-D Saattaisi ukkelinkin ilme olla näkemisen arvoinen, jos meikäläisen koltut vaihtuisi aina vaan. ;-)

      Poista
  8. Ihania pukuja. Ottaisin tuon haaleen vaaleen tai sitten sen tumman koristellun. Viimeisessä mekossa on mielestäni jotain kovin venäläistä. Ehkä se johtuu kukkakuviosta!
    Joka tapauksessa sinun hoikkaan vartaloosi sopii mekko kuin mekko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua, mutta mulle ei tullut mekosta mieleen mitään venäläistä. Mutta varmasti siinä on jotain perää, kun sekä sinulle että Annukalle on tullut venäläisyys mieleen.

      Kiitos rohkaisusta. :-)

      Poista
  9. Pitipä ihan asioikseen suorittaa pikainen etsintä, millaista on tämän hetken juhlapukutarjonta Suomessa. Voi kyllä todeta, että suomalainen juhlava tunika on samanlainen kuin intiassa arkipäivänä ja monet suomalaiset mekot kyllä kieltämättä muistuttavat hieman jätesäkkejä, värejäkin on suunnilleen yhtä paljon tarjolla molemmissa. :D

    Ja toinen ääripää sitten puoliväliin reittä loppuvat tylliunelmat. Itsekin koin tuskanhikeä kun yritin jokunen uosi sitten metsästää ystäväni talvihäihin sopivaa asua, joka ei saanut olla tummaa väriä ja itse en suostu kuin nilkkapituisia hameita käyttämään. Onneksi Ebaysta löytyi silloin vähän jotain sinnepäin ja kokokin osui nappiin.

    Oletko katsellut Viron/Tallinnan tarjontaa? Siellä näyttäisi ainakin olevan pikaisella haulla hieman enemmän värejä kuin Suomessa. Itse olisin löytänyt täältä https://liinastein.ee/ parikin päällelaitettavaa, jos hintoja ei tarvitsisi ottaa huomioon.

    Ja opinpahan jotain uutta, viroksi hääpuku on pulmakleidi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri kiitos sinulle, että olit viitsinyt nähdä noin paljon vaivaa asian eteen! Minähän en tunne Suomen (saati sitten Viron) juhlapukutarjontaa yhtään, mutta sen mitä olen juhlapukuosastoja Suomessa nähnyt (esim. Halosella), niin niiden valikoimasta ei varmasti löytyisi minulle mitään. Ja intialaisten vaatteet ovat suomalaisiin verrattuna kyllä todella prameita, joidenkin mielestä ehkä jopa överejä. ;-)

      Olipas hieno juttu, että löysit Ebaysta mieleisen ja sopivan mekon. Minä en uskalla edes yrittää tilata netistä vaatteita, kun pelkään sitä, että vaatteet eivät istuisikaan kunnolla.

      Viro ei ollut tullut mieleenikään. Se olisi niin lyhyen matkan päässäkin, että siellä varmasti ehtisi käymään jossakin välissä. Tosin ensin pitäisi vähän tietää, mitä hakee ja mistä hakee. Kävin tuon Liina Steinin tarjonnan läpi (kiitos linkistä!), ja oli siellä muutama sellainen puku, joita voisin ajatella käyttäväni, mutta mitään suurta ahaa-ilmiötä mulle ei tullut. Harmin paikka.

      Pulmakleidissä olisikin pulmaa kerrakseen! :-D

      Poista
  10. Aivan ihania kolttuja, ja mahtavia värejä. Nuo Dongren mallit tosi nättejä. Missä maassa häät ovat? Toivottavasti löytyy sellainen asu joka miellyttää . Tuo keltainen alaspäin levenevä mekko on aivan ihana! Sininen haalarikin on kiva:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että Dongre miellytti sinuakin! Jokin Dongren vaatteissa vain vetää puoleensa.

      Häät ovat Amerikassa, ja vaatteiden ostaminen New Yorkista olisikin yksi vaihtoehto. Siinä on vain sellainen ongelma, että menemme Amerikkaan luultavasti vasta pari päivää ennen häitä, enkä missään nimessä haluaisi jättää vaatteiden ostamista niin viime tippaan. Tiedän kokemuksesta, että jos etsii jotain hirveällä kiireellä, tulee tehtyä pelkkiä virheostoksia.

      Kiitos tsempeistä! Minäkin toivon, että sopivat vaatteet löytyvät. Ihan sama mistä maasta, kunhan löytyvät. :-)

      Poista
  11. Minä ostan mekkoja Tallinnasta. Värejä huomattavasti enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, Wilumiina! En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Tallinnan vaatetarjonta olisi kovin erilainen kuin Suomen. Aina sitä viisastuu. :-)

      Poista
  12. Kivoja oli useita, mutta tuo sininen haalarihousuhässäkkä oli minusta kaunein. Niin jos itselleni katselisin. Punaisena perfecto. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös oranssina tuo haalari olisi aika kiva. :-D

      Poista
  13. Olen nyt samaa mieltä Rva Kepposen kanssa, olisi niin kiva nähdä sinut sovittamassa eri vaihtoehtoja. Oma suosikki oli tuo, jossa oli kumma kuvio alavatsaan kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä vähän luulen, että siinä vaiheessa kun rupean sovittelemaan vaatteita, mulla on niin kauhea tuskanhiki, että kuvien ottaminen ei tule mieleenkään. :-)

      Tuo sinun suosikkiasusi on minustakin ihan huikean kaunis! Ja varmasti myös aika mukava päällä. Kaulusta tosin vähän mietin, että olisikohan se liian ahdistava...

      Poista
  14. Oi! Mulle tuli ihan mieleen lapsuuden paperinukke-leikit! Olisipa tosiaan ihana nähdä, millaisia pukuja löydät sovitettaviksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin haluaisin nähdä, millaisia pukuja löydän. :-D Tätä menoa en nimittäin löydä yhtään mitään, kun en edes tee asian hyväksi mitään. Ja sitten tulee se kuuluisa viime tippa!

      Poista
  15. Tuo Anita Dongren oranssi silkkipuku olisi kyllä ollut niin täydellinen intialaisiin häihin. Multa löytyy kaapista pari erittäin bling bling asua miehen serkun häiden jäljiltä. Näille ei oikein Suomessa ole ollut käyttöä, odottelen kutsua linnan juhliin (odotus saattaa olla pitkä). Odotan myös mahdollista raporttia tulevasta asuvalinnastasi! -Outi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin odotan innolla kutsuasi linnaan! Olisi kerrankin kunnon pukuloistoa sielläkin. ;-)

      Poista
  16. Minä tykkään ihan hulluna noista kahdesta ensimmäisestä, perinteisestä asusta. Juuri sellaisia värejäkin joista pidän.

    Töissä, kun it-alalla kansainvälisessä talossa olen, meillä näkyy paljon intialaisia (käytämme paljon alihankintaa Intiassa) ja sitä olen myös aina ihaillut että ne intialaisnaisten perinteiset vaatteet imartelevat myös muita kuin hoikkia ja pitkiä naisia. Toisin kuin nämä länsimaiset farkut ja kittana paita -perusarkiasut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minullakaan ole periaatteessa mitään noita kahta perinteistä asua vastaan. Olen vain nähnyt tuontyyppisiä asuja niin paljon, että olen kurkkuani myöten täynnä niitä, ja kaipaisin jotain vaihtelua.

      Se on ihan totta, että intialaiset asut sopivat muillekin kuin pitkille ja hoikille. Joskus jopa tuntuu, että intialaiset asut sopivat paremmin vähän muodokkaammalle vartalolle kuin jollekin tikkulaihalle. Ehkä intialaisten vaatteiden mallit ovat sellaisia, että ne näyttävät paremmilta runsasmuotoisemman kantajan päällä?

      Poista