Taas on yksi joulu vietetty

Tällä viikolla on pitänyt juhlarintamalla kiirettä, sillä neljän päivän sisään tuli juhlittua itsenäisyyspäivä, joulu ja uusivuosi. Joulua (tai muitakaan juhlapäiviä) ei ole mikään pakko viettää silloin, kun kalenteri niin sanoo, vaan juhlia voi milloin vain. Kerrankin vietin joulua vasta tammikuussa, kun tulin silloin Intiasta Suomeen.

Juhlimme joulua aikaistetusti tällä kertaa siksi, että lähden parin päivän päästä Boliviaan, ja kalenterin mukainen joulu jää tänä vuonna todennäköisesti viettämättä. Joulun juhliminen ei olisi ollut minulle mitenkään välttämätöntä, mutta kun äiti ehdotti, että juhlisimme vähän joulua ennen lähtöäni, innostuin tietysti heti asiasta.

Niin sitten ajelin itsenäisyyspäivänä Itä-Suomeen joulun viettoon, ja ensimmäinen hommani olikin joulukuusen haku. Se ei ollutkaan mikään ihan helppo juttu, sillä oli jo melkein pimeää, eikä metsästä löytynyt kuin mäntyjä. Otsalampun avulla ja pienen hangessa möyrimisen jälkeen sopiva kuusi kuitenkin löytyi.

Itsenäisyyspäivän perinteinen ohjelmanumero eli joulukuusen koristelu.

Sinivalkoiset juhlajuomat.

Jouluaterian nautimme perjantai-iltana, ja aterian valmistelut oli tietenkin aloitettu hyvissä ajoin. Minä leivoin karjalanpiirakoita, kun olin päässyt viime jouluna piirakoiden leipomisen makuun.

Piirakoiden kauneuskilpailuja noilla ei voitettaisi, mutta maku oli vertaansa vailla!

Kinkkua emme tähän joulupöytään halunneet, mutta muuten kaikki jouluaterian osaset olivat enemmän tai vähemmän kohdallaan. Perinteinen jouluähkykin tuli siis koettua.

Jälkiruokaperinteet tosin romuttuivat, sillä halusin kokeilla jotain uutta jälkiruokaa. Tein maailman helpointa valkosuklaa-sitruunamoussea, joka oli kaikkien mielestä oikein hyvää.

Tässä vielä ohje, jos jotakuta haluttaa kokeilla:

2 dl kuohukermaa
100 g valkosuklaata
yhden sitruunan mehu (tai maun mukaan)

Paloittele suklaa ja laita se sekä puoli desiä kermaa kattilaan. Kuumenna sekoitellen, kunnes suklaa on sulanut. Anna seoksen jäähtyä. Vatkaa loppukerma vaahdoksi ja sekoita se ja sitruunamehu suklaaseoksen joukkoon. Jaa annosmaljoihin ja anna jähmettyä jääkapissa tunnin, pari. Koristele haluamallasi tavalla (esimerkiksi vadelmilla tai granaattiomenan siemenillä).

Lahjaidea sellaiselle, jolla on jo kaikkea.

"Jouluaaton" sää.

Perinteinen kuusenpalloselfie.

Paikallisen pankin ovessa nähtyä:

Uudenvuoden tinanvalantaa leivinuunissa.

Itsenäisyyspäivän iltana kurkkuni alkoi tuntua kipeältä, ja koska äidillä oli sama ongelma, päätimme kokeilla juuri oppimaani niksiä kurkkukipua vastaan.

Olin kuunnellut koko ajomatkan Itä-Suomeen espanjankielisiä cd-levyjä virkistääkseni muistiani, ja yhdessä kappaleessa oli käsitelty flunssaa ja sen ehkäisyä. Kurkkukipuisia neuvottiin valmistamaan sitruunasta ja suolasta seos, jolla tuli kurlata kurkkua. Etsin netistä tarkemmat ohjeet, joiden mukaan sitten valmistin kyseisen bakteerintapposeoksen. Seokseen tulee kolmen sitruunan mehu, kaksi ruokalusikallista hunajaa ja puoli teelusikallista suolaa, ja kurkkua pitää kurlata seoksella muutaman minuutin ajan pari kolme kertaa päivässä. Uskokaa tai älkää, mutta kurkkukipuni katosi, eikä flunssaa ole tullut (ainakaan vielä!).

Matka Boliviaan hieman jännittää, sillä en ole ennen lentänyt noin pitkää ja monivaiheista lentoa yksin. (Ukkeli odottelee minua jo Boliviassa, joten minulla on matkaseuranani vain nalle.) Lennän ensin Frankfurtiin, sieltä Sao Pauloon Brasiliaan, ja sitten vielä Boliviaan. Toivon, että kaikki sujuu hyvin, mutta jos ei, niin eihän sillekään sitten mitään voi.

Odotan Boliviassa kiihkeästi vain kahta asiaa: 1) että pääsen tutustumaan paikallisiin ruokakauppoihin ja 2) että pääsen lueskelemaan paikallisia akkainlehtiä. 😀 Toki ukkeliakin on kiva nähdä taas pitkästä aikaa.

Mukavaa joulukuun jatkoa ja joulun odotusta kaikille!