Kaikissa tuoksuissa ei pitäisi pyöriskellä.


tiistai 22. heinäkuuta 2014

Lennetään me tandemissa

Kuten viimeksi vähän uhkasin, öttiäiskuvia on taas tulossa.

Rannalla veden ääressä näkee paljon sinisiä tikun mallisia hyönteisiä, jotka joko lentävät tai roikkuvat ruohonkorsiin kiinnittyneinä. Tunnistin ne eläinkirjan avulla tytönkorennoiksi, mutta sen tarkemmin en osaa lajia sanoa (kyseessä saattaa olla okatytönkorento tai keihästytönkorento).

Satuin taas sopivasti paikalle juuri paritteluaikaan.

Sininen korento on koiras; keltainen naaras.



Luonto on kyllä nerokas.  Ajatelkaa nyt tätäkin korentojen parittelurengasta: koiras tarttuu parittelussa naarasta niskasta omalla takaruumiin kärjellään. Parittelu voi kestää parista sekunnista useampaan tuntiin, ja kun naaras on hedelmöittynyt, naaras irrottaa oman takaruumiinsa kärjen koiraan ruumiista ja syntyy ns. tandem, jolloin korennot ovat siis peräkkäin.

Tytönkorennot myös lentävät tällä tavalla, sekä parittelurenkaana että tandemissa, ja nämäkin yksilöt lähtivät lentoon kuvassa näkyvässä asennossa. Taisivat häiriintyä kamerastani. Toivottavasti homma ei keskeytynyt minun takiani. Smiley

Lentävien kimalaisten kuvaaminen on hauskaa puuhaa, kun kimalaiset ovat lentäessään jotenkin niin hupaisan näköisiä.




Kameralle tallentui myös pari erilaista ampiaista (?), ja hieman harmittaa, kun en löytänyt niille tarkempaa lajikuvausta.










On muuten tosi vaikeaa ja aikaavievää yrittää tunnistaa jotakin lajia netistä pelkän kuvan perusteella!

Kekomuurahainen on saanut nimensä muurahaisten hienoista keoista. Kekomuurahainen on käsittääkseni suhteellisen harmiton, ja se auttaa pitämään myös käärmeet loitolla.


Kekomuurahainen kuuluu niihin muurahaislajeihin, jotka lypsävät kirvoja ravinnokseen. Kirvat erittävät peräpäästään mesikastetta (sokeripitoista ulostetta), joka on kekomuurahaisten suurta herkkua. Muurahainen saa kirvoilta tätä herkkua sillä tavalla, että se hivelee kirvaa tuntosarvillaan tai etujaloillaan, jolloin kirva erittää ison pisaran mesikastetta peräpäästään, ja muurahainen saa imaistua sen suuhunsa.

Kirvoja hivelemässä.



Kirvat hyötyvät muurahaisten läsnäolosta, sillä muurahaiset suojelevat kirvoja niiden vihollisilta, esimerkiksi leppäkertuilta. Ihmisnäkökulmasta siis leppikset ovat hyviksiä; kekomuurahaiset pahiksia.

Mesikasteen lisäksi kekomuurahaiset syövät muun muassa hyönteisiä, kastematoja, hämähäkkejä ja toukkia.

Saalis on usein paljon isompi kuin muurahainen itse.



Jotkut muurahaislajit järsivät myös puuta, ja ne saattavat jopa perustaa pesänsä talon rakenteisiin. Muurahaiset eivät käsittääkseni varsinaisesti syö puuta, vaan ne vain järsivät puuhun koloja pesälleen. Kolot saattavat olla hyvinkin isoja ja puu kolojen seurauksena lähes ontto. Muurahaisten onkalot ovat erityisen iso ongelma silloin, jos ne sijaitsevat rakennuksen kantavuuden kannalta kriittisissä paikoissa.

Muurahaisten järsimä pölli.

Varoituksen sana hämähäkkejä pelkääville: nyt seuraa vähän hämähäkkijuttuja.

Läheltä katsottuna hämähäkki näyttää melkeinpä sympaattiselta.


Vaikka hämähäkki on monen (myös minun) mielestä hieman iljettävä otus, se on kuitenkin loppujen lopuksi aika harmiton, ja kaiken lisäksi se saalistaa ihmiselle kiusallisia hyönteisiä. Olen myös kuullut, että hämähäkin näkemistä pidetään hyvänä enteenä mutta tappamista huonona: tappaminen tietää huonoa onnea tai jopa onnettomuutta.

Hämähäkin ruoansulatusjärjestelmä on minusta aika mielenkiintoinen, sillä hämähäkki kykenee nauttimaan vain nestemäistä ravintoa. Tärkeä osa hämähäkin ruoansulatuksesta tapahtuu saaliseläimen sisällä: hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkkyä, ja ruoansulatusentsyymit muuttavat saaliin kudokset nestemäiseen muotoon. Tämän jälkeen hämähäkki puristelee tai imee "mehun" saaliista suuhunsa. (Wikipedia)

Yllättävää on myös se, että hämähäkeillä on huono näkö: ne näkevät parhaimmillaankin vain 30 sentin päähän.

Hämähäkeillä on takaruumiissaan kehruurauhasia, joista ne voivat erittää ilmassa kovettuvaa seittiä. Kaikki hämähäkit tuottavat seittiä ja käyttävät sitä muniensa suojana, mutta osa kutoo niistä myös pyyntiverkkoja, pesiä, liitorihmoja ja paketteja saalista varten.


Hämähäkin seitti on paksuuteensa nähden teräslankaakin vahvempaa. Seitti on myös tahmeaa, mikä tekee siitä erinomaisen ansan, josta vain harva siihen eksynyt hyönteinen pääsee irti. Hämähäkki joutuu tekemään joka päivä uuden verkon.

Pitkäjalkainen lukki.


Kultakuoriaista ei voi mitenkään olla huomaamatta, sillä se on todella iso ja huomiota herättävän värinen.


Kotimaan luonto-oppaassa kuvailtiin kultakuoriaista varsin osuvasti: sen löytää usein putkikasvien kukinnoista, joissa se möyrii vähemmän hienostuneesti kukkien siitepölyä ja terälehtiä pureskellen.




Lintuja en ole juurikaan onnistunut bongaamaan. Tavanomaisia vesilintupoikueitakaan ei ole näkynyt edellisvuosien tapaan lainkaan. En tiedä, mihin ne ovat hävinneet. On siis ollut tyytyminen hieman tavallisempiin lintuihin.


Tämä västäräkki käy aina laiturilla heiluttamassa pyrstöään, ja sitä on hauska katsella. Hieman huvitti, kun luin västäräkistä samaisesta Kotimaan luonto-oppaasta: "Pesän rakentaminen jää yleensä lähes yksinomaan naaraan huoleksi. Koiras kyllä touhuaa innokkaasti naaraan ympärillä, mutta sen ainoaksi ansioksi jää muutaman ruohon tai sammalen kantaminen." Mitenköhän tämä kuulostaa niin tutulta? Smiley


Myös rantasipi käy usein laiturilla piipittämässä. En tiedä, onko tuo taustalla näkyvä lintu rantasipin poikanen vai jonkin toisen lajin edustaja. Ainakin linnun nokassa on vähän samaa muotoa kuin tuossa edustalla näkyvässä linnussakin.

Lopuksi vielä yksi laiturilemmikki: pari säynävää käy aina tyynellä säällä uiskentelemassa laiturin lähellä.



Olen kirjoittanut tätä postausta niin moneen otteeseen ja menettänyt hermoni netin kanssa niin monta kertaa, että toivon todella, että lähettäminen vihdoinkin onnistuu. Mur mur.

20 kommenttia:

  1. Hienoja ja hauskoja kuvia!

    VastaaPoista
  2. Hyvin onistui postaus ja mielenkiintoista luontoraporttia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ötököiden maailma on kyllä mielenkiintoinen!

      Poista
  3. Oletpa saanut otettua hyvät ötökkäkiuvat:) Ötökät ovat ihan kivoja(ja nättejäkin) kunhan eivät tule liian lähelle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, munkin mielestä ötökät saavat pysyä mieluusti vähintään sellaisen kameranmitan päässä. ;-D

      Poista
  4. Upeita ötökkäkuvia. Luin juuri tänään lehdestä, että monien lintujen pesintä epäonnistui kylmän kesäkuun takia, ikävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi surkeus. Kylmyydellä voi olla kauaskantoiset seuraamukset. :-(

      Poista
  5. Hienoja öttiäiskuvia olet saanut. Mulla ainakin täällä mökillä nämä nettiaallot kulkee miten sattuu. Välillä menee pikavauhtia ja välillä on tooooooooodellla hidasta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein piti googlettaa, että miksi netin toimivuus vaihtelee niin kovasti. Ilmeisesti puhelut ovat tukiasemilla etusijalla, ja se selittäisi ainakin sen, miksi netti toimi yleensä illalla kovin, kovin hitaasti ja sitten taas keskellä yötä loistavasti.

      Poista
  6. Voi miten upeita ötökkakuvia olet saanut, mina en tieda ötököista mitaan mutta nytpa tiedan taas vahan enemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en tiedä ötököistä juurikaan mitään, mutta tässä samalla omakin tietämys lisääntyy. :-)

      Poista
  7. Hyviä ja kiinnostavia kuvia olet ottanut. Hauska on katsella pörriäisten siipien aavistuksenomaista vilskettä.

    Tämä vuosi on ollut lintujen pesinnälle poikkeuksellisen vaikea monessa osassa maata. Lintujen poikasia saattaa siksi näkyä kovin vähän. Jotkut linnuista tekevät toisen poikueen. Toivottavasti onnistuvat hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! Minustakin pörriäisten touhuiluja on oikein viihdyttävää katsella.

      Toivon todella, että toinen poikue onnistuisi ensimmäistä paremmin. Itse asiassa näinkin myöhemmin muutaman vesilintupoikueen järvellä, ja poikaset näyttivät vielä hyvin pieniltä aiempien vuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Se voisi hyvinkin viitata siihen, että kyseessä oli toinen poikue.

      Poista
  8. Todella hienoja kuvia sinulla aina!
    Voisiko nuo ampiaiset olla kukkakärpäsiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. :-)

      Voisivat tosiaan olla kukkakärpäsiä! Kävin vähän tutkimassa asiaa, kun olin luullut että kukkakärpäset muistuttavat ulkonäöltään tavallista kärpästä, mutta kukkakärpäsethän näyttävät tosiaan vähän ampiaisilta ja niitä on yli 300 lajiakin. Kiitos vinkistä!

      Poista
  9. Ihania kuvia! Kaikki! Ja erityisesti nuo kimalaiset jotka lienevät herttaisimpia hyönteisiä joita on ja komeita hämähäkkejä!

    Suosittelen muuten sellaista facebookryhmää kuin Suomen perhoset, butterflies and moths of finland. Jos ahkerasti tykkäilee ryhmän kuvista, innostuu fb esittelemään niitä uutisvirrassa joka päivä, näin olen oppinut monta uutta perhoslajia tänä kesänä ja nyt olen ajatellut tehdä perhosbaarinkin, punaviiniä, sokeria ja hunajaa pesusieneen ja perhosten pitäisi tulla siihen kännäämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin kimalaiset ovat hyönteisistä herttaisimpia. Surisevia karvapallukoita, jotka touhuavat koko ajan kovasti. :-)

      Fb on mulle edelleen ihan tuntematonta maaperää, mutta tuo mainitsemasi ryhmä kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta. Perhostuntemus onkin mulla aika heikkoa – kuten kaikki muukin hyönteistuntemus. :-)

      Mitä ihmettä, perhosbaari? Ja oikein punaviiniä? :-D Ihan uusi asia minulle.

      Poista