Ei niin pientä putkea, ettei reikää keskellä.


torstai 27. joulukuuta 2012

Joulupukki teki oharit

Käväisi se joulu täällä Intiassakin, vaikka en olisi etukäteen uskonutkaan. Aatto oli täällä ihan tavallinen työpäivä, kuten oli myös tapaninpäivä (vain joulupäivä oli vapaapäivä), ja minulta oli joulumieli aika lailla kadoksissa aattoiltaan asti. Kun ilta rupesi hämärtymään, sytytin kynttilät, joita olin säästellyt jouluaattoa varten, ja kun ulkona alkoi olla pimeää, alkoikin tuntua jo paljon jouluisemmalta. Minua oli kaihertanut päivän mittaan moneen otteeseen, kun olin miettinyt, mitä tekisin mihinkin aikaan, jos olisin Suomessa, mutta sitten päätin, että nyt tämä vatvominen saa loppua! Kun en kerran kuitenkaan sitä suomalaista joulua tänne saa, miksi en nauttisi täysillä aivan erilaisesta joulusta?

Minua ärsyttää suomalaisessa joulussa pakollinen kotona kärvistely: mikään paikka ei ole joulunpyhinä auki, kaikki sulkeutuvat koteihinsa, eivätkä edes bussit ja junat kulje. Yhden päivän vielä sitä hyssyttelyä kestäisin, ja kaksikin menisi kituutellen, mutta kolmas päivä on ihan liikaa, ja tapaninpäivänä olen jo tylsyyskuoleman partaalla. Kun aikaa tulee kaiken lisäksi tapettua syömisellä, syömisellä ja syömisellä, itseinho on tapaninpäivänä on huipussaan, kun kaikki vaatteet tuntuvat ratkeavan liitoksistaan, eikä päälle mahdu suosiolla kuin pukilta saatu pyjama.

Nyt kun en päässyt viettämään suomalaista joulua, päätinkin lopulta ottaa ilon irti ihan päinvastaisesta joulunvietosta. Kerrankin ei tarvitsisi kärvistellä kotona! Täällä kaikki paikat olivat joka päivä (jopa joulupäivänä) auki, eikä ulkonakaan tarvinnut paleltua. (Minulla ei todellakaan ole mitään pakottavaa tarvetta maleksia kaupoissa joka päivä, vaan minua ahdistaa jouluna lähinnä se tieto, että mihinkään ei voi mennä, vaikka haluaisikin.)

Kun ukkeli siis ehdotti, että menisimme aattoaterialle johonkin ravintolaan, suostuin ehdotukseen riemumielin. Niin minun ei itse tarvitsisi tehdä ruokaa, vaan voisin istua valmiiseen pöytään, eikä tarvitsisi katsella päivästä toiseen jääkaapissa pyöriviä jouluruoan jämiä. Monissa ravintoloissa oli tarjolla aattona erityinen joulupäivällinen ja joulupäivänä brunssi, joten ei tarvinnut muuta kuin valita sopiva paikka. Minulla oli aattoillan suhteen vain kaksi toivomusta: halusin kuulla joululauluja (mieluiten livenä, mutta koska arvelin, että live-esitystä en varmaankaan tulisi kuulemaan, päätin tyytyä nauhalta tuleviin lauluihinkin Smiley) ja halusin saada ympärilleni edes vähän jouluista tunnelmaa. Ruoallakaan ei ollut kovin suurta väliä, kunhan jotain jouluista ruokaa olisi - ja sitä olisi riittävästi! Smiley

Loppujen lopuksi sain kaiken, mitä olin toivonutkin. Kuulin joululauluja, ja kaiken lisäksi livenä!

Tonttukuoro.

Ruoka oli hyvää, sitä oli riittävästi, ja joulutunnelmaakin löytyi.


Jälkiruokaihmisen paratiisi - ja tässä on vasta osa jälkkäreistä!
Kalkkuna poikineen.
Eka alkupalalautaseni - kaiken muun söin, paitsi parsakaalin. Smiley

Jos jatkossa vielä vietämme jouluja Intiassa, niin mieluusti omaksun tällaisen perinteen: jouluateria syödään jossain muualla kuin kotona. Ruokaa saa arkena valmistaa ihan tarpeeksi, ja kun kerran jouluruokaa ja -tunnelmaa on tarjolla muuallakin, mieluusti istun valmiiseen pöytään. Joulupuuronkin keitin vasta joulupäivänä, ja voi että se olikin hyvää. En polttanut puuroa edes pohjaan, ja tunnelma oli muutenkin katossa, kun ukkelin kanssa saimme kanelin käytöstä melkein riidan aikaiseksi. Smiley
  
Joulu näkyi kaupungillakin aika tavalla: kauppoihin oli aseteltu joulukuusia, kauppojen eteen jouluasetelmia ja näyteikkunoihin joulupukkeja ja muita joulukoristeita. Hupaisimmat joulukoristelut taisin nähdä yhden viinakaupan ikkunassa, jossa viskipulloille oli laitettu tonttulakit "päähän". 

Piparkakkutaloja myynnissä.

Kuusi, lumiukko ja pari jouluista autoa.
Joulutorttu.

Nämä valot eivät kylläkään olleet mitään jouluvaloja, vaan asetelmat oli pystytetty erään Visnu-temppelin lähelle Vaikuntha Ekadasi -juhlapäivän kunniaksi. Minusta nämä olisivat käyneet kyllä jouluvaloistakin!

Kävimme myös kirjamessuilla, jotka järjestetään Hyderabadissa joka joulukuussa. Olimme vain niin typeriä, että menimme messuille keskellä päivää, jolloin messualueen auringonpaisteessa oli kuuma kuin pätsissä (joulusauna?).


En kovin helposti kavahda kuumuutta, mutta nyt kuumuus oli jotenkin niin tukahduttavaa, että en jaksanut oikein keskittyä kirjavalikoiman tutkimiseen, joten kirjat jäivät ostamatta.

Alueen keskellä olevan katoksen suojissa oli alkamassa kirjoituskilpailu koululaisille, ja aiheena oli "ajatuksia paremman Intian puolesta".


Valmistautumassa kilpailuun.

Esitteillä oli myös paikallinen AviatorS-akatemia, ainoa koulu Intiassa, jossa opetetaan kaikki, mikä liittyy pienoislentokoneilla lentämiseen ja niiden kokoamiseen.  Enpä ole aiemmin tiennyt, että sitä varten tarvitaan oikein oma koulukin. Smiley


Tapaninpäivän iltana suunnistin pitkästä aikaa Shilparamamiin, läheiseen käsityö- ja kulttuuripuistoon, jossa piti puoli seitsemältä alkaa bharatanatyam-tanssiesitys. En ollut koskaan aiemmin nähnyt tätä perinteistä intialaista tanssimuotoa livenä, mutta nyt oli sopiva tilaisuus siihen. Polvenikin on jo sen verran paremmassa kunnossa, että voin taas ajaa autoa ja liikkua yksiksenikin. Vieläkään en uskalla hirveän pitkälle lähteä, ettei polvi mene taas ihan kaameaan kuntoon, mutta lähialueiden tutkiskelukin tuottaa melkoista iloa, kun saan mennä sinne itsenäisesti, olla ja kuljeskella. Smiley

Shilparamamissa on meneillään kaksi viikkoa kestävä All India Crafts Mela, ja myynnissä on käsitöitä kaikkialta Intiasta. Puistossa myydään käsitöitä muulloinkin, mutta näiden näyttelyjen aikaan myyntikojuja on paljon enemmän kuin tavallisesti. Asuimme aiemmin Shilparamamin suunnalla, ja kävin silloin puistossa aika usein, mutta nyt kun asumme eri suunnalla kaupunkia, en ole käynyt Shilparamamissa pitkään aikaan. Edellisestä kerrasta saattaa hyvinkin olla puolitoista, ehkä jopa kaksi vuotta.

Shilparamamissakin oli joulu. 





Tykkään yleensä vain kuljeskella Shilparamamin puistomaisella alueella, katsella ihmisiä ja käsitöitä ja ehkä ostaa jotain syötävää jostain kojusta. Käsitöitä ostan Shilparamamista hyvin harvoin, koska inhoan kojujen yli-innokkaita myyjiä, jotka minut nähdessään syöksyvät kojujensa uumenista kaupittelemaan shaaleja, kasseja ja milloin mitäkin.






Kello tuli puoli seitsemän, joten suuntasin kohti amfiteatteria, jossa tanssiesityksen piti alkaa. Katsomo oli kuitenkin ihan tyhjä, eikä lavallakaan näkynyt ketään.


Ihmisiä kuitenkin saapui paikalle, joten minäkin istuin katsomoon odottamaan. Pian lavalle ilmestyikin vanha ukko, joka ei kylläkään näyttänyt miltään eksoottiselta tanssijalta.


Ukko kuulutti, että alkamassa oli tietokilpailu ja komediashow. Tietokilpailuun kannattaisi kuulemma osallistua, koska oikein vastanneet palkittaisiin. Tämäpä jännittävää!

Ensimmäinen kysymys kuului seuraavasti: jos pellolla on 60 lammasta, ja niistä karkaa neljä, montako jää jäljelle?

Yleisön joukossa, vanhan ukon apulaisena, liikkui nuori mies mikrofoni kädessään valmiina syöksymään sellaisen henkilön luokse, joka viittasi tietävänsä vastauksen. Ei mennytkään kauan, kun eräs keski-ikäinen nainen nosti kätensä pystyyn ja  ilmoitti rohkeasti mikrofoniin, että jäljelle jäi kaksi lammasta. Lavalla seissyt ukko hieman kakisteli vastauksen kuullessaan, jolloin nainen toisti vastauksensa närkästyneenä mikrofoniin: "kaksi, kaksi jää jäljelle!" Tämän jälkeen ukko totesi: "Aivan oikein! Kyllä tähän voi vastata noinkin. Tähän kysymykseen on oikeastaan kaksi mahdollista vastausta. Toinen vastaus olisi 56, mutta kaksikin on oikea vastaus." Naiselle tuotiin palkinnoksi kuulakärkikynä, ja tietokilpailu jatkui. Palkinnoksi tuli aina kynä.

Ensimmäisen tietokilpailuosuuden jälkeen seurasi komediashow, mikä tarkoitti sitä, että sama ukko luki paperista tyhmiä vitsejä. Onneksi en ymmärtänyt niistä puoliakaan, kun vitsit kerrottiin osaksi teluguksi, osaksi hindiksi ja osaksi englanniksi.


Yhdessä vitsissä tarvittiin oikein avustaja, ja sen vitsin minäkin ymmärsin. Vitsi oli kuitenkin niin typerä, että en jaksa edes kirjoittaa sitä.

Aikani komediashowsta nautiskeltuani totesin, että nyt minulle riittää. Puuttuisi vielä, että samainen äijä rupeaisi seuraavaksi tanssimaan, ja sitä minä en enää halunnut nähdä!

Shilparamamin portilla ihmettelin vielä hahmoja, jotka näyttävät jo päivänvalossa pelottavilta mutta iltavalaistuksessa vieläkin hurjemmilta. 


Kuu loisti parkkipaikan yllä.

Nyt kun joulu on takanapäin, on aika siirtää katse seuraaviin juhlallisuuksiin eli tulevan viikonlopun häihin, jotka ovat lähellä Tirupatia Pilerissä.  

Saimme hääkutsun muutama viikko sitten, ja siitä selvisi häiden aikataulu tarkemmin.



Käsi pystyyn, kuinka moni on ollut häissä, jotka ovat alkaneet vartin yli neljä aamulla! Vastaanotto on lauantai-iltana, mutta varsinainen häätilaisuus alkaa sunnuntaiaamuna varttia yli neljä. Toivon, että minun kohdallani riittää se, jos näyttäydyn tuolla lauantai-illan vastaanotolla, kun ei ihan hirveästi innosta nousta keskellä yötä mallaamaan itseään jonkun häihin. Kaiken lisäksi joudumme olemaan taas yötä appivanhempien kesämökillä, joka on minusta kaamea paikka (paska miniä se täällä taas valittaa), joten en ole mitenkään innostunut koko matkasta. Jos siis anoppi rupeaa jostain syystä taas rähjäämään minulle, hän saa kyllä tällä kertaa kunnon vastuksen. Ja häihin olen ajatellut vetäistä ylleni vanhan pöytäliinan, koska minua ärsyttää helvetinmoinen haloo vaatteista ja koruista. Smiley

35 kommenttia:

  1. Moi, Olen seurannut blogiasi jo jonkin aikaa ja vasta nyt sain itsestäni irti niin paljon, että kiitän sua hauskoista jutuistasi. Sulla on hyvä asenne ja loistava huumorintaju :D. Odotan aina uusinta juttuasi.
    T:Sole

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Sole! Kiitos kaunis, ja ihana kun jätit kommentin. :-) Et tiedäkään, kuinka ilahduin. :-)

      Poista
  2. Hauska lukea teidän erilaisesta joulunvietosta! Mekin on vietetty pari samantapaista joulua, mutta nyt lapsen takia täytyy nähdä vähän enemmän vaivaa. Jouluruoat onnistuivat ihan hyvin, mutta riisipuuro oli aika surkeaa. Mitä riisiä käytit siihen? Minä tein idliriisistä, josta aikaisemmin onnistui paremmin.olisikohan risottoriisistä tullut parempaa...

    Tuo shilpagramam on kiva paikka, käytiin siellä viime kerralla :) Hyvää uutta vuotta Hippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitikin kirjoittaa riisistä, mutta unohdin! Toin viime käynnillä Suomesta puuroriisiä,ihan vain joulupuuroa ajatellen. :-) En tiedä, mitä riisiä olisin käyttänyt, jos ei puuroriisiä olisi ollut. Intialaiset riisit eivät tosiaan sovi puuroon. Minkäköhänlaista tulisi jollain sushiriisin tyyppisellä riisillä? Olen muistaakseni nähnyt sitä Qmartissa tai Hypercityssä, ja jos sitä saa meiltä, niin sitä saa varmasti teiltäkin. :-) Risottoriisiä minäkin olisin kyllä varmaan ihan ekaksi kokeillut, mutta sitä ei meiltä täältä saa. Tuon sitäkin Suomesta. :-D

      Hyvää uutta vuotta sinullekin! :-)

      Poista
  3. Hurjan ihanan näköinen tuo joulupöytä! Näyttävät ihan pieniltä taideteoksilta nuo yksittäiset pikku kakkuset ja systeemit. Minä söin aattona perunalaatikkoa suoraan foliolaatikosta :D

    Nauratti tuo tietokilpailu, olipa siinä supliikkimies juontajana kun keksi olla suututtamatta tätiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne olivatkin, ihan kuin pieniä taideteoksia! En voinut olla ajattelematta, miten hirveästi tuossa kaikessa ruoassa on ollut työtä, kun tarjolla oli vielä niin monta eri lajia. Ja sitten ajattelin surkeana sitäkin, että kuinkakohan paljon noista meni haaskiin, kun siellä päivällisellä ei mikään hirveä ruuhka ollut. :-( Perunalaatikko suoraan foliolaatikosta kuulostaa oikein kotoisalta. ;-)

      Haha, supliikkimies tosiaan! Se täti oli vielä sellainen, että se olisi voinut oikeasti suuttuakin. Vaati kysymykset vielä erikseen hindiksikin, kun hän ei ymmärtänyt telugua. Olikohan heillä puutetta kynistä? :-D

      Poista
  4. Sullahan oli siellä hienot sapuskat. Suomalaiset tosiaan sulkeutuu jouluksi perheen kanssa eikä melkein kaikki suomalaiset pitää meitä aivan outona, että me kutsutaan jouluksi hyviä ystäviä syömään. Niiden mielestä meidän pitäis olla vaan perheen kesken eli kun ei ole sukulaisia, kaksistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin sapuskat oli paljon hienommat kuin mitä itse olisin saanut aikaiseksi. :-)

      Minusta on ihan mahtavaa, että kutsutte ystäviä jouluna kylään. Kiva kun uskallatte rikkoa vähän perinteitä.

      Poista
  5. Hups,kommenttini katosi kesken kirjoittamisen joten uusi yritys...
    Ihan kiva jouluhan teillä oli,etenkin tuo ruokapuoli(ja hyvä idea syödä jouluateria ulkona,etenkin kun on noin hyvä buffee) Hih,hassu tietokilpailu;D
    Täällä ei joulua näy yhtään,pitäisi sitä varten mennä Nasarettiin. Keskustan yksi kauppa tosin on täynnä joulusuklaata ja luterilaisessa kirkossakin olisi ollut joulukonsertti,mutta vatsataudin heikentämänä en sitten mennyt sinne.

    VastaaPoista
  6. Mitäh,mikä ihmeen aika tuo on pitää häät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin olisi ollut kirkoissa jouluyön messua ja sen sellaista, mutta en sitten mennyt sinne, kun ne kirkot olivat niin kaukana. Tuo tietokilpailu oli kyllä omituisin tietokilpailu, mitä olen ikinä nähnyt. ;-D

      Hääaika on varmaankin tähdistä katsottu, eli kun se on tähtien mukaan suotuisa aika noiden kahden häille, niin silloinhan sitä on naimisiin mentävä. :-D Vieraat kärsikööt. ;-D

      Poista
  7. Hienon kuuloinen joulu, hauskaa, että lähditte liikkeelle ja saitte joulutunnelman, laulut plus herkut ilman tiskejä ja suurempia stressejä!

    Oih, haluaisin kyllä ihan mielenkiinnosta olla katsomassa, millaiset ovat häävieraiden naamat neljältä aamulla... Nukahtaakohan joku kesken menon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ollut kyllä stressistä tietoakaan. :-)

      Heh, täytyykin ottaa nuo häät tutkimuksen kannalta. Jos joudun menemään sinne aamutilaisuuteen, niin voisin mennä sinne tutkailemaan niitä väsyneitä (?) naamoja ja ikuistamaan niitä kameralle. :-D Kunhan en vain itse nukahtaisi!

      Poista
  8. Vautsi, olipa hieno kattaus. Kiinassa kävimme vastaavien pöytien äärellä, mutta ne olivat aina brunsseja. Eivät olleet kiinalaiset luksushotellit vielä hoksanneet kopioida jouluillalisideaa!

    Aamuhäät kuulostavat mielenkiintoisilta. Kerran osallistuimme Sansibarilla häihin. Niiden piti alkaa kahdeksalta illalla, jolloin me suomalaiset olimme tikkana paikalla, mutta hääpari ja suurin osa sadoista vieraista valuivat paikalle vasta kymmeneltä. Nauratti oma kirjaimellisuus. Mites Intiassa tai teidän seudulla tämä aikakäsitys toimiikaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, täällä taitaa olla aika samanlainen aikakäsitys, että annettu aika on lähinnä vain ohjeellinen. :-D Me ollaan oltu parikin kertaa häätilaisuudessa sillä kellonlyömällä, kun tilaisuuden on sanottu alkavan, ja sitten on ihmetelty, kun ei ketään muuta ollut vielä paikalla, että onkohan tämä nyt varmasti oikea aika ja paikka. Muut tulivat, sitten kun tulivat. :-D

      Poista
    2. No mutta sittenhä teillä ei ole ollenkaan kiire aikasin aamusta heräämään!

      Poista
    3. Haha, nukuttiin pommiin koko konkkaronkka, joten homma meni ihan nappiin. :-D

      Poista
  9. Mieletön kattaus! Ja mieletön tuo omenalla koristeltu torttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja noissa kuvissa ei ole kuin murto-osa ruoista. ;-) Harmi kun vatsa vetää vain rajallisen määrän!

      Tuo suklaatortun päällä oleva juttu oli mansikka, joka näytti ihan omenalta siksi, kun se oli kuorrutettu jollakin kellertävällä. En tiedä, mitä se mahtoi olla, mutta torttu (ja mansikka) kumminkin osui ja upposi. ;-D

      Poista
  10. Panitpa totisesti hanttiin tapahtumaköyhälle joululle ja sait silti tonttusi, saunasi ja jouluvalosi. Ja tuo joulumenu ja lakitetut pullot kristillisen juhlan kunniaksi sopivatkin hyvin intialaiseen käsitykseen kristinuskosta ;-) Vanhoissa Bollywood-leffoissakin kristityt loistavat aina viinakauppiaina vastapainoksi raittiille muslimeille ja hyveellisille hinduille...

    :-D Muikeat nuo Vaikuntha ekadasi -valot, olisipa hauskaa jos täälläkin paastopäivää merkittäisiin noin näyttävästi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Eipä tosiaan olisi uskonut, että on paastopäivästä kyse, kun katseli sitä juhlimisen määrää ja laatua. Istuimme jumissa liikenneruuhkassa puoli tuntia, kun temppelissä oli sellaiset bileet, että ohi ei meinannut päästä. :-D

      Poista
    2. Temppelikeittiöissä osataan kyllä valmistaa sen seitsemän sortin juhla-ateria paastona hyväksyttävistä aineksistakin (vilja ja palkokasvit on kielletty, mutta esim. hedelmät ja maitotuotteet sallittu)... Mikä ei tosin välttämättä ihan ainakaan meikäläisen maalaisjärjellä kuuluisi asiaan ;-)

      Poista
    3. No ei kyllä minunkaan. Eihän tuo miltään paastolta kuulosta, jos kerran saa kuitenkin syödä. :-)

      Poista
  11. Joulu Intiassa voisi todella kuulostaa juuri tuollaiselta. Ja jouluähkyn saa varmasti tuollakin tavalla toteutettua:). Me hyppäsimme eilen Suomen hämäränhyssystä Istanbuliin. Nyt olemme täällä vähän päät pyörällä, että mitenkäs tässä nyt pitäisikään tätä elämää elää. Ja kukas täyttäisi tyhjät kaapit vai elettäiskö jouluna vyötärölle tulleella vararavinnolla Uuteen Vuoteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, toivottavasti olette selvinneet tämän vuoden puolelle. :-) Kotiin palattua vie aina oman aikansa päästä taas tavalliseen elämänrytmiin kiinni.

      Poista
  12. Kiitos taas Hippu ihanasta päivän piristyksestä!
    t. simran

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kommentista. :-) Ja hyvää uutta vuotta!

      Poista
  13. Olipa teillä mielenkiintoinen ja kivan oloinen joulu.Taidan ensi vuonna kanssa koittaa tressittömämpää versiota:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas voisin ensi jouluna kokeilla vähän stressillisempää joulua. ;-)

      Poista
  14. Siihen pöytäliinahääpukuun sopisi hyvin kaikki nuo kiiltävät joulukuusenkoristeet, että olisi varmasti tarpeeksi loistoa ja prameutta.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahus, olisin voinut ripustaa jotkut kullanväriset kuusenpallot korviin. Siinä olisikin ollut ihmisillä ihmettelemistä, jos ei vielä ollut tarpeeksi. :-D

      Poista
  15. Wau miten hyvännäköistä ruokaa tuolla teidän jouluillallisella, nami!! :-P Kelpais mullekin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaisissa kattauksissa on vaan ihan hirveä surku, kun ei jaksa syödä niin paljon kuin haluaisi! :-D

      Poista
  16. Jaahas, minulla on jäänyt vähän postauksia rästiin niin tässähän vastasitkin jo siihen, mitä tuolla uudemmassa postauksessa kysyin...

    Tietokilpailu kuulostaa vähintäänkin omalaatuiselta (kai voitit sinäkin kynän?), mutta jouluruoat näyttävät erittäin herkullisilta! Erityisesti alkuruoat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, todellakin omalaatuinen tietokilpailu. Olin juuri edellisellä viikolla ostanut nipun kyniä, ettei ollut tarvetta kynille. Kaiken lisäksi kuvittelen olevani niin ylettömän fiksu, etten viitsinyt edes alentua vastaamaan noin tyhmiin kysymyksiin. ;-D

      Poista