Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kuvaöveri

Miten te varmuuskopioitte valokuvanne? Minä olen täysin kyllästynyt omaan systeemiini, joka on sekava ja epäkäytännöllinen: Aina silloin tällöin muistan, että kuvat pitäisi taas varmuuskopioida, jolloin menen vaikkapa C-levylle, ja kopioin sieltä valitsemani kansiot copy-paste -menetelmällä ulkoiselle kovaleylle. Tässä on se ongelma, että koska en osaa "verrata" ulkoisen kovalevyn ja C-levyn sisältöä, enkä jaksa käydä jokaista kansiota yksitellen läpi, jotkut kuvat saattavat tulla kopioiduksi moneen kertaan. Nämä moneen kertaan kopioidut kuvat vievät ulkoiselta kovalevyltä ihan turhaan tilaa, kun kaiken lisäksi olen hyvin laiska käymään kuvia läpi ja poistamaan joukosta epäonnistuneet otokset. Ryhdyn siivoamaan kuvakansioitani tavallisesti vasta siinä vaiheessa, kun on viimeinen pakko, eli silloin, kun koneen kovalevyt ovat täynnä.

Jokin aika sitten kävi niin onnettomasti, että ulkoinen kovalevykin täyttyi. Helpoin vaihtoehto olisi ollut ostaa uusi kovalevy, mutta päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta järjestelemään kuvakansioita, kun tiesin, että ylimääräisiä kuvia poistamalla saisin lisätilaa. Hävettää tunnustaa, mutta sain ihan vain huonot kuvat ja moneen kertaan kopioidut kuvat poistamalla vapautettua 70 gigaa tilaa. Siivous oli kuitenkin niin järjetön, turha ja aikaavievä homma, että nyt on pakko keksiä jokin järkevämpi systeemi.

Löysin kovalevyä siivotessani joitakin Intia-kuvia, jotka minulla oli ollut tarkoitus laittaa joskus blogiin mutta jotka eivät kuitenkaan sinne tietään löytäneet. Tässä tulee siis sekalainen kokoelma kovalevyn uumenista löydettyjä kuvia.

*****

Ihmettelin kerran asuintalomme neljännesvuosikirjanpitoraporttia katsellessani, että kuinka puutarhurilla oli voinut mennä talomme edessä olevan nurmikkoläntin leikkaamiseen kaksi päivää. Nurmikkoläntti on todella pieni, ehkä joku parikymmentä neliötä, joten sen leikkaamisessa ei kauan pitäisi mennä.

Eräänä päivänä tämäkin arvoitus ratkesi. Syynä oli se, että nurmikko leikattiin käsin.


Ja kun sanon käsin, tarkoitan ihan kirjaimellisesti käsin: puutarhuri kykki maassa, otti ruohotupsun sormiensa väliin ja repäisi sen irti.

Puutarhuri siisti samalla myös pihaa reunustavia kukkapuskia ja pensaita, ja hänen apunaan oli nainen, ilmeisesti hänen vaimonsa, jonka tehtävä oli haravoida piha. Harava ei tietenkään ollut harava vaan luuta - yksi Intian monikäyttöisimmistä työvälineistä.

Ja nurmikko kukoisti taas!

Naapurin pihalta löytyi hieno banaaninkukka.


Nallen elo Intiassa on hieman hankalaa ja tylsää, koska poloinen joutuu olemaan koko ajan sisätiloissa. Ulkona kun on liian paljon vaaratekijöitä, kuten pulut, liskot ja pöly. Päätinkin kerran järjestää nallelle hieman vaihtelua ja ottaa nallen autoajelulle mukaan. Kävimme ihmettelemässä monenlaisia paikkoja.



Tästä seuraavasta kyltistä nalle tykkäsi aivan erityisesti:


Ukkelin mielestä oli nolon näköistä, että auton ikkunasta tungettiin ulos nalle ja sen jälkeen otettiin siitä kuva. Jos ihan totta puhutaan, niin tuossa rakennustyömaan liepeillä minuakin hieman hävetti, kun siinä oli niitä raksamiehiä katselemassa.



Tämän kuvan otin erään anopin ystävän luona, kun minusta oli hauska huomata, miten samalta intialainen ja suomalainen valokuvapöytä näyttävät. (Kuva on vähän huono, kun näpsäisin sen salaa.) Tällaisia valokuvakokoelmia näkee Suomessa varsinkin vanhempien ihmisten kotona, ja kokoelmat taitavat olla Intiassakin enemmän vanhemman väen "harrastus". Intialaisen pöydän päälle on tosin levitetty sanomalehti, koska sanomalehti on kätevä myös pöytäliinana ja hyllypaperina (muiden muassa).

Liikenne tarjoaa Intiassa loputtoman määrän kuvauskohteita.

Tässä sitä mennään skootterilla koko perheen voimin.



Olenko jo maininnut, että olen nähnyt yhden moottoripyörän päällä samalla kertaa neljä ihmistä ja yhden vuohen? Kypärää ei tietysti ollut kenelläkään - ei edes sillä vuohella.

Huumoriveikko liikenteessä.

Toivottavasti ei tule äkkipysähdystä tälle herralle!







Kerran kehätiellä ajallessamme näimme sivutiellä massiivisen ihmisjoukon.


Tuolla oli ilmeisestikin tapahtunut jokin onnettomuus (ambulanssin siniset valot näkyvät kuvan keskellä), ja kaikkien oli pitänyt päästä töllistelemään tapahtunutta - intialaisethan ovat hyvin uteliasta kansaa. Jos jossain tapahtuu jotain mielenkiintoista, paikalle ilmestyy heti laumoittain ihmisiä, vaikka oltaisiin kuinka syrjäkylillä.

Me pysäköimme myös automme moottoritien varteen ja jäimme tarkkailemaan tilannetta. Ei mennyt kauan, kun peräämme pysähtyi toinenkin utelias.





Kauan emme paikalla viipyneet, sillä autonkuljettaja halusi lähteä pois, kun häntä alkoi pelottaa. Smiley


Kuvassa on Narasimha Kondan temppeli, joka on omistettu Narasimha-jumalalle. Narasimha on yksi Visnu-jumalan avatarista, ja hän on puoliksi leijona, puoliksi ihminen. Kävimme temppelissä, kun vanhempani olivat appivanhempien luona Nelloressa kylässä, joten tämän kuvan ottamisesta on jo aikaa.

Intialaiset temppelit ovat väreineen ja kaiverruksineen minusta ihan uskomattoman kauniita.


Sitten pari lehtikuvaa.


Minulla oli aikoinaan tarkoitus tehdä juttu intialaisista kuolinilmoituksista, mutta en sitten tehnytkään. Eipä niissä kuolinilmoituksissa mitään kovin erikoista olekaan; tämä on aika tyypillinen. (Vaikka tämä ei olekaan varsinainen kuolinilmoitus vaan ilmoitus kuoleman jälkeisestä kymmenennen päivän seremoniasta yhdistettynä kuolinilmoitukseen.) Minua pisti intialaisissa kuolinilmoituksissa silmään aina se, kuinka naisesta mainitaan aina ensimmäiseksi, kenen vaimo hän oli  (w/o eli wife of), vaikka mieskin olisi jo edesmennyt. Vasta tämän jälkeen tulevat henkilön muut tiedot, kuten ammatti, joka tässä tapauksessa oli koulun rehtori.

Aamulehden välistä tippuvat liput ja laput ja kaikenlaiset mainoskikat ärsyttävät minua ihan suunnattomasti. Tämä lehti vei kyllä voiton kaikista.


Ennen kuin pääsi lukemaan etusivun, piti leikata sivun päällä oleva mainos auki. Kyseessä oli tietenkin vaalennusvoidemainos, ja mainoksessa luvattiin: kun saat tämän revityksi auki, voisit olla neljä kertaa vaaleampi. Väärin. Minä olin neljä kertaa punaisempi.

No niin, aamun askartelut on suoritettu. Sisäpuolelta löytyi lisää vaalennusvoidemainoksia.



Lensin viimeksi Suomeen Lontoon kautta British Airwaysilla (ja se oli luultavastikin viimeinen kerta, kun lensin British Airwaysilla), ja koneen reitti kulki Persianlahden ja Mesopotamian ylitse. Alla aukesivat niin erikoiset hiekka-aavikko- ja jokivarsimaisemat, että en ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. (Ja linssissä näkyy olevan joku kiva likatäplä.)

Mitä nuo kuvassa näkyvät viirut mahtavat olla?






Bagdadin kaupunki ilmasta käsin. Vihreys näkyy olevan aika kortilla!



Nämä seuraavat kuvat ovat jostakin Turkin rannikolta. Harmittaa, kun en kirjoittanut paikannimiä lentokartalta ylös, että osaisin sanoa tarkemmin, mistä päin nämä ovat.




Lopuksi vielä yksi video.

Video on kuvattu uudenvuodenpäivänä pari vuotta sitten. Yhdessä ostoskeskuksessa oli uudenvuodentapahtuma, jossa kuka tahansa sai mennä tanssimaan ja esiintymään ihmisille. Ihailen intialaisissa sitä, että he niin pelottomasti menevät esiintymään parrasvaloihin, sekä lapset sekä aikuiset.

Videon laatu on hieman surkea, kun sain taistella tilastani kaiteen luona.



Tulipas melkein ikävä Intiaa. Smiley

24 kommenttia:

  1. Sieltä tulikin aikamoinen ja hieno kuvapläjäys. Kyllähän siinä kuule päiviä menee, kun kynsisaksilla leikkaat nurmikkoa! Pitäähän sitä nallelle näyttää maailmaa, kuka sitä nyt aina viitsii vain sisätiloissa olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nalle ainakin ilahtui kovasti. :-) Siinä kävi vaan niin, että nyt nalle haluaa nähdä lisää maailmaa. ;-)

      Poista
  2. Meillä leikataan nurmikko tavallisilla pensassaksilla, sillä muita välineitä ei ole kaupan. Miksi olisi kun ei ole nurmikoitakaan. Kykkiminen käy hyvin kuntojumpasta :)
    Minulle on käynyt ihan samoin kuvieni kanssa. Kaksi ulkoista kovalevyä täynnä tarkistamatonta roinaa. Luulin, että sitten joskus myöhemmin olisi aikaa...
    Hih, osaan hyvin kuvitella matkustelevaisen nallen aikaansaamat reaktiot, tosin ihmettelen kyllä jos Intiassa vielä joku asia voi aiheuttaa ihmetystä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerkesin jo miettimään, että mites sitten joku jalkapallokenttä – mutta jos ei kerran ole nurmikoita, niin turha sitä on silloin mitään ruohonleikkureitakaan hommata. :-)

      Minä aina kanssa ajattelen, että sortteeraan ne kuvat sitten joskus kun on aikaa enemmän, mutta se taitaa omalla kohdallani olla enemmänkin viitseliäisyydestä kiinni. Kun se on vaan niin tylsää hommaa... Tämä on yksi niistä vätystelyä aiheuttavista hommista. :-)

      Intialaiset raksamiehet taitavat nähdä aika harvoin nalleja liikenteessä, joten ehkä pieni hämmästys on ihan ymmärrettävää. :-D

      Poista
  3. Aika kiva ja vähän erikoinenkin kuvasarja.Mulla on 2 kovalevyä ja toisessa on pari kansioita kuvilleni.Myös C-levyllä on pari kansiota.Ne kuvat jotka tulevat blogiin yleensä poistan lukuunottamatta sellaisia tosi onnistueita otoksia ,joista haluan säilyttää suuremman tiedoston.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, mä en uskalla poistaa oikein mitään muita kuvia kuin epäonnistuneet ja ne tuplakuvat. On aina pelko, että jos tarvitsenkin niitä vielä! Nyt kun ne on siellä ulkoisella kovalevyllä, pelottaa, että jos ne katoavat sieltä johonkin. :-)

      Poista
  4. Söpöjä tanssityttöjä videolla ja hienoja kuvia.
    Itselläni on myös ulkoisella kovalevyllä tiedostot ja kuvat. En tiedä millanen kone sulla on käytössä, mutta sekä MACille (vähän yksinkertaisemmin) kuten myös PC:lle saa ohjelman, jonka avulla tietsikka automaattisesti synkkaa tietyt (valitsemasi) kansiot ulkoiselle kovalevylle kytkettyäsi sen koneeseen kiinni. Näin ei tartte erikseen copy pasteilla ja valkkailla vaan homma hoituu automaattisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo synkkaaminen on mulle tuttua iPodista, mutta läppärin ja ulkoisen kovalevyn välillä en ole sitä koskaan kokeillut. Mulla on ihan tavan HP:n läppäri, joten en tiedä onnistuisiko se tällä. Täytyy ottaa selvää. Kuulostaa kyllä tosi näppärältä systeemiltä – säästäisi paljon aikaa ja hermoja. :-)

      Uuden läppärin osto on kyllä ollut harkinnassa, mutta en ole ihan varma haluaisinko MACin, kun siinä ei ole cd-/dvd-asemaa, tai ainakaan ukkelin koneessa ei ole.

      Poista
  5. olipa kivoja kuvia ja juttuja, nayttaa ihan Turkin rannikolta, olisiko perati Istanbulin seutuja osassa kuvia. Mulla on kuvat sekaisin ja jotain pitaisi tehda....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietin, että voisikohan tuo eka kuva olla Istanbulin rannikkoa, mutta sitten kun vertasin sitä google mapsin kuviin, se ei näyttänyt minusta ollenkaan samalta.

      Mullakin alkaa olla kuvat TAAS sekaisin, vaikka niin päätin, että nyt kyllä alan järjestää ne paremmin. :-D

      Poista
  6. Kyllä nalle oli retkensä ansainnut, joten turha häpeä pois! Meillä kuvien varmuuskopiointi kuuluu sarjaan "Miesten työt" ja kyllä siitä säännöllisesti saadaan tiukkaa sananvaihtoa, kun miehen mielestä sotken ihan selvät kansiot joka ikinen kerta. Siis miten muka, kun en osaa laittaa niitä kuvia tähän koneelle kun justiinsa yhdellä ainoalla tavalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä mies puuttuu mun läppäriasioihin yleensä vasta siinä vaiheessa, kun olen sössinyt jotain tosi pahasti. Esimerkiksi kun kone on jäänyt jumiin/hajonnut ja kaikki tiedostot ovat kadonneet jonnekin. Pari kertaa on näin käynyt.:-)

      Poista
  7. Vanhempien ihmisten lipastojen valokuvakokoelmista on hauska vakoilla suvun menneet ajat :) Nykyaan sailytys on parhaimmillaan niin hyvin integroitu (ja minimalistinen tavaraomistus muotia), ettei sailytyshuonekaluille ole tarvetta ja sita kautta mahdolliset kuvatkin voi laittaa seinalle polyttymasta ja tilaa viemasta. Digiversioista puhumattakaan, mutta ei ne silti ole sama asia kuin tulostetut vastaavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat valokuvat voivat kyllä kertoa monta tarinaa. Varsinkin kun niihin on entisaikoina ihan selvästi panostettu; on ykköset päällä ja poseeraus kunnossa. :-) En tiedä, tuleeko nykyajan nuorille vanhempanakaan tarvetta laitella kuvia esille. Digikuvat ovat tosiaan ihan eri asia kuin paperiset valokuvat.

      Poista
  8. Apua!!!
    - taas sellanen intiapläjäys, ettei oo tosikaan.
    Kyllä noilla kuvilla saa ikävän aikaan varmasti.
    Tusta nurmikon "siivouksesta" sen verran, että meidän yhdellä Intian reisulla yks tyttö siivos nurmikon ja laatotuksen reunaa pienillä saksilla ja ruuvimeisselillä. Takapiha ei tosiaan ollu iso ja tytöllä meni kaks päivää siinä. Jälki oli kyllä upee.

    Mulla on ulkoinen kovalevy, jonne koipion kaikki kuvat ja tiedostot. Oikeestaan kone hoitaa sen ite. Jos tietsikka ei ole määrättynä päivänä piuhan päässä kovalevyyn tietsikka herjaa siitä ja ilmottaa, että varmuuskopionti epäonnistui. Sit huomaan laitta johdon kiinni ja kaikki kopsaantuu pikimmiten :) Siellä ne sit on kaikki, jos kone hajoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon monesti miettinyt, että mihinköhän Intia joutuisi, jos kaikilla olisi kunnon työvälineet. Voisi aika monta ihmistä jäädä ilman töitä, kun hommat tulisi tehtyä niin nopeasti. :-D

      Onpas mielenkiintoinen kopiointisysteemi sinulla. Paras olisikin tuommoinen, että kone muistuttaisi, koska sitten se homma tulisi varmaan joskus tehtyäkin. ;-)

      Poista
  9. Sanotaan että Lähi-Idän muinaisten sivilisaatioitten kastelukanavat näkyvät avaruuteen asti... olisivatko nuo niitä? Vai onkohan tämä teoria yhtä kaukaa haettu kuin että ufot tekivät ne? ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin haeskella netistä tietoa muinaisista kastelukanavista, ja vaikka en asiaan mitään varmuutta saanutkaan, niin luulen, että nuo tosiaan ovat jotain kastelukanavia. Miltä ajalta, sitä en kyllä osaa arvata. Muoto, säännönmukaisuus ja yhteys jokeen (?) puhuisivat kaikki sen puolesta, että kyse on niistä. Kiitos!

      Poista
  10. Ahhah, ihana tuo video! :D En kyllä ikimaailmassa kehtaisi ite mennä... joten pointit tuolle naiselle varsinkin! :D

    Täälläkin kaikki kokoontuvat sinne missä on tapahtunut onnettomuus... Juurikin muutama viikko sitten tapahtui onnettomuus meidän työpaikan edessä ja mies huusi mulle, että älä mene sinne! :D Ajatteli tietysti, että siellä on kuolleita ympäriinsä jota mun ei pitäisi nähdä :D Ite meni kuitenkin ja kymmenet muutkin...

    Joku kaunis päivä mä ajattelin myös leikata nurmikon käsin.. rupesi meinaan ärsyttämään se pituus eikä ollut mitään millä leikata... meinasin myös kokeilla saksia.. luovuin kuitenkin ajatuksesta hyvin pian :D

    Niin tuttua nuo motoristit.......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, en kehtaisi minäkään. :-D Mutta Intiassa tuntuu, että ihmiset oikein hinkuvat esiintymään. Ehkä he toivovat, että joku Bollywood-kykyjenetsijä bongaisi heidät lavalta, ja siitä alkaisi rakettimainen nousukiito kohti Bollywoodin kuuminta kärkeä. ;-)

      Mua on oikein ruvennut ärsyttämään, kun olen Intiassa tullut ihan hirveän uteliaaksi. Jos jossain on jotain vähänkään katsomisen arvoista, niin sinne pitää ehdottomasti tunkea nenänsä. :-)

      Onneksi mulla ei ole tarvetta nurmikonleikkaukseen! Rupesin oikein miettimään, että millähän leikkaisin, jos pitäisi leikata Intiassa nurmikkoa. Iso puukkokaan ei varmaan toimisi viikatteena – ja siinä vaiheessa ruohon pitäisi olla jo hyvin pitkää. ;-D

      Poista
  11. Meillä ukko hoitaa noi varmuuskopionnit, tosin sekin tekee sen niin harvoin että pelkään aina koska osa kuvistani katoaa. Minäkin kun niitä kuvia otan ihan "vähän" kuukaudessa... Jotenkin niiden vanhojen paperikuvien kanssa oli turvallisempi olo, vaikka nehän häviäisivät myös tulipalossa hetkessä tuhka tuuleen. Ja on se digikamera vaan niin kätsy kun voi ottaa samasta kohteesta vaikka kuinka monta kuvaa eikä tarvitse miettiä että filmirullalla on enää 3 otosta jäljellä että mihinköhän ne raskis käyttää... :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en kyllä uskaltaisi antaa kuvien varmuuskopiointia ukkelin vastuulle. Se on nimittäin ihan varma, että silloin niitä ei tulisi kopioitua koskaan. :-D

      Hih, juu, digikameran kanssa ei tosiaan tarvitse miettiä, raaskiiko ottaa kuvia. Toisaalta asialla on kääntöpuolensa, ja sen näkee, kun meikäläisen kuvakansioita katselee. Vaikka mäkin otan periaatteessa kuvia ihan vähän. ;-)

      Poista
  12. Hienoja kuvia! Minulla on sama varmuuskopiotekniikka... Ajattelen, että jos jotain tallentuu, niin hyvä. Ei se niin jokaisen kuvan päälle...

    Tuo Baghdad-maisema on hiukan kuin täällä keskellä kesää :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on melkein paniikki siitä, että jokaikinen kuva pitää olla jossain tallessa. Koska jos poistan jonkun kuvan, niin ensi viikolla sitä kuitenkin tarvitsisin! :-D

      Hih, Hyderabadissakin on kesällä aika kuivaa, mutta kyllä siellä sentään vihreitäkin länttejä joukossa on. :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3