Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Palelee (nyt jo)

Aika hujahti tällä viikolla kaikkien älyttömien askareiden parissa niin, että en ehtinyt postailemaan mitään - enkä lukemaan muidenkaan blogeja.

Nyt viimeistään olikin sitten pakko pysähtyä, sillä olen paraikaa Delhissä odottelemassa huomisaamun lentoa Suomeen.

Höh. Taas tätä matkalaukkuelämää!

Inhoan näitä pakollisia yhden yön pysähdyksiä Delhin lentokenttähotelleissa, mutta minkäs teet, kun Hyderabadista ei ehdi aamulla Delhiin niin, että ehtisi vielä Helsingin-lennollekin.

Suurin syy, miksi inhoan yöpysähdyksiä Delhissä, on lentokenttätaksit. Kuskeilla ei ole koskaan hajuakaan hotelleista, missä ne mahtavat sijaita, ja kun minä en osaa hindiä, olen joskus vähän pulassa. Onneksi olen ollut tässä hotellissa aikaisemminkin, joten tiesin, missä hotelli sijaitsee, ja jotenkin onnistuin välittämään tiedon myös kuljettajalle. Viimeksi minulla ei ollut hajuakaan, missä hotelli sijaitsee, mutta onneksi satuin näkemään hotellin tien oikealla puolella, joten saatoin viittilöidä kuskille, että tuonne pitäisi päästä. Tämänkertainen kuljettaja oli aggressiivisen oloinen nuori kaveri, joka rupesi heti alkumatkasta vaatimaan 50 rupiaa matkatavaroista, vaikka ne sisältyivät taksimatkan hintaan (olin ottanut prepaid-taksin). Kaiken lisäksi poju kurvasi sillan alta jollekin syrjäiselle alueelle, mutta minä tajusin onneksi heti, että tämä ei ole kyllä oikea reitti, ja käskin pojun kääntymään takaisin päätielle. Yritän aina näyttää mahdollisimman päättäväiseltä ja pelottomalta, vaikka en tiedä, onko siitä mitään varsinaista hyötyä. Jotenkin vain tuntuu siltä, että pelkoaan ei saa näyttää, vaikka sellaista tuntisikin.

Olisin voinut tilata hotellin taksinkin noutamaan, mutta sekin keino on huonoksi havaittu, kun viimeistä edellisellä kerralla kuljettaja oli eri terminaalissa kuin minä. En jaksa sitä puhelimessa setvimistä, että missä kenenkin olinpaikka mahtaa olla, ja löydemmekö toisemme vai emme. 

Inhoan näissä lentokenttähotelleissa oleskelua myös siksi, että täällä on aika lailla jumissa, kun kaikki on niin kaukana. En viitsi  - viimeaikaisten Delhi-tapahtumien jälkeen varsinkaan - muutenkaan lähteä seikkailemaan yksin Delhin yöhön. On siis parempi kykkiä hotellissa ja odotella aamua. Onneksi on sentään ympärivuorokautinen huonepalvelu, ja siitä otan kyllä joka kerta ilon irti!

Viimeksi tilasin tällaisen annoksen - ja söin (yksinäni) melkein kaiken! Lasissa on sitten mehua eikä mitään bisseä! Smiley

Tilasin Hyderabadin lentoasemalla lounaaksi Gunturin idlin, jonka tiedän tuliseksi annokseksi - ja siksi juuri siitä pidänkin. 


Tilauksen vastaanottaneen pojan suu kääntyi hymyyn, ja hän tiedusteli hienovaraisesti, että mahdanko olla syönyt aikaisemmin Gunturin idliä... Smiley

Mietin lentokoneessa lentoyhtiön lehteä lueskellessani sitä, että Intiassa ei tarvitse kuin matkustaa toiseen osavaltioon, ja tuntee itsensä jo ihan turistiksi. Kieli on tietysti tärkein erottava tekijä, ja kielitaidottomana sitä vasta huomaa, miten onneton olo on, kun ei osaa kieltä. Tänäänkin toivoin monta kertaa, että taksikuski osaisi telugua tai minä hindiä!

Ilmakin on täällä Delhissä aivan toisenlainen kuin Hyderabadissa. Olin katsellut, että Delhissä päivälämpötilat liikkuvat 17-18 asteessa ja yölämpötilat noin kuudessa asteessa, joten vedin lähtiessä päälleni paksun villatakin ja toppatakin. (Hyderabadissa ei talvea loppujen lopuksi sitten tullutkaan, ja päivällä oli lämpöä 30 astetta ja yölläkin päälle 15.) Lopulta pakkasin toppatakin kuitenkin laukkuun, kun totesin sen olevan ehkä hieman liioittelua. Villapaita oli kuitenkin ihan sopiva varustus lentokoneesta astuttuani, kun asteita oli "vain" 17. Smiley Ihmiset ja maisematkin ovat ihan erinäköisiä täällä kuin siellä kotona Hyderabadissa, ja vaikka olen sielläkin ulkomaalainen, on hassua, miten kuitenkin tunnen kuuluvani sinne ja miten se paikka ja ne ihmiset tuntuvat "omilta".

Lentoyhtiön lehdestä bongasin kaksi hassua mainosta, jotka oli tietysti pakko valokuvata.

Nyt olisi tarjolla valkoisia paitoja ja valkoisia lungeja - sekä viiksekkäitä miehiä!

Luulin tätä ensin viskimainokseksi, mutta tässä mainostettiinkin sokeripaloja. Intiassa on rohkeaa käyttää sokeripaloja.

Kuluneella viikolla minulla oli kaikenlaisia järjettömiä siivousprojekteja, kuten keittiön kaappien siivous, vaatehuoneen siivous ja kaikkien mattojen pesu. Jokaisen järki varmaan sanoo, että on aivan älytöntä tehdä tällaisia juttuja viime tingassa ennen matkalle lähtöä, kun ukkeli jäi kaiken lisäksi sinne vielä sotkemaan. Nyt on kuitenkin siivottu, kun meille tulee vieraskin Suomesta sitten, kun palaan Hyderabadiin. Onhan se kiva, että matot ovat (olivat) puhtaat! Smiley

Koska olen viime kuukaudet joutunut ottamaan jalkani takia aika rennosti, päivittäinen raataminen sai minut niin väsyksiin, että yhtenä päivänä onnistuin kaiken päätteeksi kadottamaan autoni ostoskeskuksen parkkihalliin. Voin kertoa, että ei hirveästi naurattanut, kun autoa ei löytynyt mistään, vaikka harhailin parkkihallia ristiin rastiin puolen tunnin ajan. Itkukin siinä pääsi. Lopulta ukkeli lähti tulemaan kaverinsa kanssa etsimään autoa kanssani, mutta lopulta löysin auton omin neuvoin - aivan eri kerroksesta, johon muistin auton jättäneeni!

Nyt rupean selailemaan huonepalvelukatalogia ja toivottelen kaikille mukavaa viikon alkua! Toivottavasti netti toimii siellä Suomessakin, että pääsen ihan kunnolla taas takaisin blogistaniaan.


Talon tarjoamaa iltalukemista.

28 kommenttia:

  1. Mukavaa matkaa sinulle. Toivottavasti et jäädy Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Pahoin pelkään, että juuri niin siinä tulee käymään! :-D

      Poista
  2. Kiitoksia Hippu kun tuolla muutama kuukausi sitten vinkkasit mistä voisi löytyä valurautaisia tawapannuja. Kävin katsastamassa yhden HomeTownin Delhissä, mutta keraamisella pinnoitteella olevaan versioon oli tyytyminen. Kiertelin kyllä kaikki mahdolliset markkinat ja basaarialueet mitä matkan varrelle sattui mutta mistään ei löytynyt kuin pyöreäpohjaisia. :D

    Itsekin palasin Suomeen Intiasta muutama päivä sitten. Helsingissäkin on ollut mukavia yli kahdenkymmenen asteen pakkasia, onneksi lämpötila on lauhtumaan päin. Hyvä vain kun minäkin jo palelin Delhin lämpötiloissa. Mutta onneksi täällä suomessa on sentään taloissa lämmitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi harmi, ettet löytänyt sopivaa. Intiassa – jos muuallakin - käy aina niin, että jos etsii jotain tiettyä juttua, niin sitä ei kyllä varmasti löydy! Minäkin totesin sen taas karvaasti tuliaisia metsästäessäni.

      Kääk, no onneksi on lauhtumaan päin! Yritin juuri äsken räpeltää lämmitystä päälle, mutta se ei oikein onnistunut. Pitää varmaankin kaivautua peiton alle. :-)

      Poista
  3. Mukavaa Suomen reissua äläkä sitten palele.Oletko siellä kauankin. Minä ilahduin tässä joku aika sitten kun Finnair ilmoitti kesällä lentävänsä suoraan Suomeen täältä;ei tarvitse tällä kertaa mennä toisen maan kautta ja odotella tuntikausia,ihanaa!
    Hih,aika hieno sokeripalamainos;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, tosi hienoa, että saatte suorat lennot! Finnair lentää Delhistäkin suoraan, mutta se ei meitä Hyderabadissa asuvia kauheasti lohduta, kun ensin pitäisi päästä tänne Delhiin jotenkin. :-) Olen Suomessa suunnilleen kuukauden päivät.

      Poista
  4. Hyvää Matkaa ja ihanaa suomeilua! Toivottavasti polvikin paranee siellä kylmähoidossa:).

    VastaaPoista
  5. Me ollaan lennetty pari viime kertaa Mumbaista, kun ei nuo Delhin yöpymiset niin houkuttele. Kerran lennettiin samana aamuna Delhiin ja oli aivan luksusta olla samana iltana jo kotona tunnin lentomatkan päästä Helsingistä.
    Ihanaa Suomen reissua! <3
    t. simran

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin ollaan kokeiltu kerran Mumbain kautta lentämistä, Lufthansalla. Lento tuli Mumbaihin ihan epäinhimilliseen aikaan (joskus kahden aikaan yöllä), ja sitten piti vaihtaa vielä terminaalia (bussilla), jotta päästäisiin Hyderabadin lennolle, kun se uusi lentokenttä ei ollut vielä valmis. Koko rumba oli niin väsyttävä ja Mumbain lentokenttä niin epämiellyttävä, että päätettiin olla lentämättä Mumbain kautta, ainakaan ennen kuin se uusi kenttä valmistuu. (Onkohan se jo valmistunut?) Tosin vaikeuden tunteeseen saattoi vaikuttaa sekin, että meillä oli neljä matkalaukkua, jotka painoivat yli 90 kiloa – ja kaikki mahdolliset (ja mahdottomat) käsimatkatavarat vielä siihen päälle! :-D

      Kiitos. <3

      Poista
  6. Mukavaa matkaa! Aika vilpoista siella nayttaa olevan. Me menemme Suoeen vasta heinakuussa, kuten aina. Nyt on Finskilla suorat lennot, jippii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva, että teillä on suorat lennot! Eivät näyttäneet olevan pahan hintaisiakaan, kun katselin eilen lentotarjouksia Hesarista. Heinäkuussa onkin huomattavasti miellyttävämpi ilma – minä olin ihan jäässä jo ennen kuin pääsin lentokentältä autoon (joka oli n. 50 metrin päässä ovesta). :-D

      Poista
  7. Voi hirn noita mainoksia! :D Mielenkiintoista kuulla noin konkreettisesti, miten Intian eri osat poikkeavat toisistaan. Osaavatko paikalliset yleensä keskimäärin kaikki hindiä? Vai millä kielellä eri osista Intiaa tulevat ihmiset yleensä kommunikoivat?

    Mahtavaa Suomi-lomaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin noiden mainosten kohderyhmää, että mikähän se mahtaa olla. Pakko olla viisikymppiset vatsakkaat äijät, koska nuo mainokset eivät kyllä nuoremmille myy. :-D Tosin nuoremmat eivät ehkä kyllä niin hirveästi lungeja käytäkään...

      Hindi on yleisin kommunikointikieli Intian eri osavaltioiden välillä, vaikka monet osaavat englantiakin. Vaikka hindi on englannin ohella toinen Intian virallisista kielistä, olen silti huomannut, että kaikki (esim. ukkeli) eivät osaa hindiä hirveän hyvin (kielioppi menee siis vähän päin mäntyä - tämän totesin silloin, kun itse osasin hindiä; nyt olen oppini unohtanut!), ja he hieman arkailevat sillä puhumista.

      Kiitos. :-)

      Poista
  8. Ihanat viiksivallut ja muutenkin hauska kirjoitus! Maha alkoi kurnia, kun näin tuon ihanan huonepalveluannoksesi :-p
    Oikein mukavaa lomailua ja toivotaan leutoja säitä, ettet ihan hyydy :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, minullakin on nyt maha kurninut (tai lähinnä mourunnut) ihan toisesta syystä, kun sain tulomatkalla ilmeisesti jonkun pöpön. Olipahan kiva tulla Suomeen, kun aika kuluu nyt oikein rattoisasti pöntöllä istuessa. :-D

      Minäkin toivon mahdollisimman leutoja säitä! :-)

      Poista
    2. Helsinki-belly?
      Pikaista paranemista. Ainakin siellä on pöntöt joka paikassa, joilla istuskella ;-)

      Poista
    3. Hihii, vai olisiko sittenkin Delhi-belly, kun se antoi itsestään merkkejä jo siellä Delhissä. :-D

      On tullut jo testattua tänään pönttövalikoimaa. :-)

      Poista
  9. ;-D Olen aina toivonut että hotellin yöpöydän laatikosta löytyisikin Raamatun sijaan Bhagavad Gita - ja näköjään ISKCON on toteuttanut toiveeni ainakin Intiassa ;-)

    Minä olen mestari auton parkkihallikomplekseihin kadottamisen suhteen. Yritän nykyään aina muistuttaa itseäni ja keksiuä muistisääntöjä, mutta mieli on kapinallinen, ilkeämielinen teini ja yrittää paeta paikalta, kunnes on liian myöhäistä eli minä kauppakasseineni palaamassa autolle ilman mitän käsitystä siitä minne siinä pitäisi suunnistaa... Kerran kun Dharmapati vielä asui Lontoossa ja saapui lomalle Suomeen, harhailimme noin tunnin Helsinki-Vantaan lentokentän parkkihallissa parhaisiimme pukeutuneina ja myöhästyimme häistä joihin meidät oli kutsuttu.

    Toivotankin vähemmän hajamielistä kyydinantajaa sinua vastaan samaiselle lentokentälle! Ja tervetuloa Suomeen :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä tuo ollut edes missään laatikossa, vaan yöpöydän päällä. Tulit kyllä ihan ensimmäisenä mieleen tuosta kirjasta. :-) Yritin lueskellakin sitä, mutta tuntui olevan vähän vaativaa tekstiä, hih.

      Voi apua, että myöhästyitte häistäkin! Sinulla pitäisi olla joku sellainen piippari, jonka voisit jättää autoon ja jonka kaukosäädin sitten löytäisi. :-) Onkohan sellaisia olemassa? Ainakin semmoisia kadonneiden avaimien etsijiä on.

      Kyydinantajan auto löytyi onneksi ensiyrittämällä, ettei tarvinnut vedellä matkalaukkuja ympäri lentokenttää. :-D

      Poista
    2. Voi, minunhan olisi pitänyt antaa gitanlukutärppejä! ;-D

      Ensinnäkin: loikkaa ekan luvun yli, siellä kun lähinnä luetellaan Mahabharatassa tärkeitä ihmisiä jotka osallistuvat sotaan, kerrataan heidän sukulaisuussuhteitaan ja asenteitaan. Teos lähtee kunnolla käyntiin toisesta luvusta, jossa Arjuna, suuri soturi, masentuu eikä haluakaan taistella pahuuden voimia vastaan. Krishna rupeaa puhumaan hänelle ilosta ja surusta, elämästä ja kuolemasta, ja tulee lopulta selvittäneeksi hänelle koko hindulaisen filosofian.

      Jos et jaksa lukea koko hindulaista filosofiaa, ehdotan että loikkaat lukuun 12, joka on ainakin omasta mielestä aivan ihana ja kaikista inspiroivin, ymmärtäväisen ja epänipon Jumalan rakkauslaulu meille. Voit myös "varastaa" eli lukea viimeisen luvun 18 loppumetreiltä yhteenvedon kaikesta siitä mikä kirjassa oli kaikkein tärkeintä.

      Ne pahuuden voimat joita vastaan tässä kirjassa taistellaan osoittautuvat yleismaailmallisiksi. Tätä taistelua käy jokainen meistä kamppaillessaan vihaa, ahneutta, kateutta, pelkoa ja itsekkäitä himojaan vastaan. Arjuna ei pian enää näyttäydykään supersoturina vaan inhimillisenä ihmisenä ja ihmiskunnan edustajana.

      Sitten vielä sellainen vinkki, että oikeasti alkuperäinen Bhagavad Gita eli Krishnan ja Arjunan vuoropuhelu on tuskin kymmenesosaakaan siitä miltä näyttää. Toisin sanoen nykyajan painetut Gitat ovat melkein aina, tuo kuvaamasi yksilö mukaanlukien, saaneet paksuutta jonkun gurun mielipiteistä, eli hengellinen opettaja (ja yleensä samalla kirjan kääntäjä) kirjoittaa lyhyeen säkeeseen sivukaupalla kommentaaria. Ne auttavat säkeen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa, mutta jos haluaa nopean kokonaiskuvan eikä ole ainakaan vielä superhyperinnostunut muuttamaan elämäänsä, voi olla hyvä idea skipata aluksi kaikki muu paitsi itse säkeet eli Krishnan sanat.

      Poista
    3. Voi hitsi, tuosta olisi kyllä ollut iso apu! Kiitos vinkeistä, pidän nämä mielessä sitten seuraavaa kertaa varten. :-)

      Tuo kyseinen opus oli tosiaan niin paksu, että siinä tuli tuskanhiki jo sisällysluetteloa selaillessa, kun ei yhtään tiennyt, pitäisikö lukeminen aloittaa ihan alusta, vai ”saako” sen aloittaa muualtakin. :-)

      Poista
  10. Hyvää Suomen-matkaa! En ole koskaan tilannut mitään huonepalvelusta, kun länsimaissa se on niin kallista ja harvemmin muutenkaan tulee vietettyä pitkiä aikoja hotellihuoneessa, mutta tuo annos sai kyllä veden kielelle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään länsimaissa tilaile huonepalvelusta mitään, kun se tosiaan on niin kallista, mutta Intiassa se on niin ihanan halpaa, ja useimmiten tilaus myös tulee tosi nopeasti, joten ruokakin on vielä silloin kuumaa. Ihana vaihtoehto silloin, kun ei jaksa lähteä ravintolaan istumaan ja odottelemaan! En muutenkaan tykkää käydä yksin ravintoloissa syömässä, kun minusta se on niin kamalan tylsää.

      Poista
  11. Siis olen käynyt täälä varmaan kymmenen kertaa lukemassa postaukset, gurustakin vallan mainio, hienot vastuksetkin olen huolella miettinyt valmiiksi ja just kun yritän lähettää kommenttia niin netti pätkäisee, se siis pätkii aamusta iltaan niin ettei enää viitsi koko toosaa kohta aukaista. Toivotan vaan pikaisesti oikein hyvää pakkaslomaa!
    Juu, no nyt odotan kärsivällisesti koska valo taas alkaa vilkkua ja sitten laukaisen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi itku, onpa teillä temppuileva netti! Toivottavasti asiaan tulee jonkinlainen parannus! Harmittavinta on juurikin se, jos on juuri saanut pitkän kommentin kirjoitettua ja sitten se katoaa johonkin. :-(

      Kiitos, minä se odottelen sellaisia suojakelejä, että pääsis tekemään vaikka lumiukon. :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3