Jos kaikki tuntuu sujuvan hyvin, olet varmasti unohtanut jotain.


keskiviikko 29. elokuuta 2012

Mitä kuuluu

Pahimmasta lähtöapatiasta on nyt selvitty ja perille Intiaankin on saavuttu. Kiitos vielä kerran edelliseen postaukseen kommentoinneille. Olette ihania. Smiley

Lensin Hyderabadiin ensimmäistä kertaa elämässäni Lontoon kautta British Airwaysilla. Finnairin lennot olivat niin kalliita, että minusta oli järkevämpää lentää Lontoon kautta, vaikka matka kestäisikin vähän pitempään - lento kun tulisi Lontoosta suoraan Hyderabadiin. Finnairilla en pääsisi Hyderabadiin, mikä ei Intiaan päin tullessa ole mikään ongelma, koska Delhistä lähtee ihan mukavasti lentoja Hyderabadiin. Suomeen päin matkustettaessa yhteys on hieman ongelmallisempi, koska Finnairin lento lähtee sen verran aikaisin, että saman aamun lennoilla ei ehdi Hyderabadista Delhiin. On siis pakko olla edeltävä yö hotellissa, ja minä olen jo pikkuisen kyllästynyt siihenkin vaihtoehtoon.

Matka oli toki pitkä - ensin kolme tuntia Lontooseen, sitten viisi ja puoli tuntia odottelua Lontoossa ja vielä kymmenen tunnin lento Hyderabadiin - mutta onneksi matka ei ollut ihan niin pitkäveteinen kuin olin etukäteen kuvitellut, vaikka yksin matkustinkin. Normaalisti otan yksin matkustaessani (vessa-asioista johtuen) aina käytäväpaikan, mutta nyt otin riskin ja varasin Lontoon-lennolle ikkunapaikan. Halusin nimittäin nähdä Lontoon edes ilmasta käsin, kun en ole aiemmin kaupunkia nähnyt, niin ilmasta kuin maastakaan. Kone teki Lontoon yllä vielä jonkinlaisen kunniakierroksen, joten Lontoo tuli nähtyä varsin perusteellisesti. Smiley

Peltoja Lontoon liepeillä.



Keskellä virtaa Thames.
Lontoon keskustaa - vaikka eipä tuosta kuvasta paljon mitään näe.
Lontoon kapeita ja korkeita taloja.

Ukkeli oli lähes pakottanut minut ostamaan varauloskäyntipaikan, jossa olisi jalkatilaa enemmän, ja kun viereinen paikkakin oli tyhjä, minulla oli tilaa oikein hyvin. Kone oli muutenkin lähes puolityhjä. Koneessa oli lisäkseni kaksi länsimaalaista miestä, mutta muuten olin lennolla ainoa länsimaalainen, ja intialaiset mammat silmäilivät minua hyvin kiinnostuneina.

Intialaisten kanssa matkustaminen oli taas yhtä mielenkiintoista kuin aina ennenkin. Yksi mamma nousi seisomaan kesken laskeutumisen, koska hän ei ollut ilmeisesti vielä oppinut, mitä turvavyön merkkivalo tarkoittaa, vaikka se oli selitetty hänelle useampaan kertaan (hänen omalla äidinkielellään). Yhdelle miehelle tuli vatsakipuja ja ilmeisesti jonkinlaisia hengitysvaikeuksia kesken lennon, ja lentohenkilökunta siirsi hänet varauloskäyntipaikkojen viereen keskelle, jossa oli enemmän jalkatilaa. Pian mies kuitenkin tervehtyi niin, että oli vaatimassa yhdeltä lentoemolta kahvia tai teetä, mutta sai vain kupillisen kuumaa vettä ja käskyn siemailla vettä hitaasti. Lentoemäntä ei ollut halunnut tuoda miehelle kahvia tai teetä, koska ne saattaisivat vain pahentaa vatsaoireita. Mies lipitteli vettä tyytymättömän näköisenä, mutta onnistui pian saamaan toiselta lentoemännältä kupillisen kahvia, joka maistui ilmeisesti vettä huomattavasti paremmalta. Kun olin menossa lähimpään vessaan, sieltä tuli juuri ulos nuorehko mies, joka jäi empien seisomaan vessan ovelle. Hän totesi minulle vessan olevan aika hirveässä kunnossa, ja kun kysyin, millä lailla hirveässä kunnossa, hän sanoi, että joka paikka lainehtii vettä. "Ehkä sinun kannattaisi mennä toiseen vessaan", hän neuvoi. Intialaisille vessa on näköjään aina "wet toilet", jossa saa ruiskia vettä mielin määrin joka paikkaan.

Salamatkustaja kurkkii.

Pientä komiikkaakin matkalla nähtiin. Kaksi miespuolista lentoemoa (mitä he ovat nimeltään?!) jakoi kärrystä erikoisannoksia ennen varsinaista ruoanjakelua. Toinen jätti kärryn menosuunnan puoleiset ovet levälleen ja lähti johonkin. Toinen, kärryn takana ollut, mies lähti työntämään kärryä, mutta törmäsi viereisen istuimen käsinojaan. Salaatit, lämpimät annokset, ruokailuvälinepaketit ja juomat lentelivät pitkin käytävää. Toinen mies joutui sitten konttaamaan lattialla ja siivoamaan, ja kyllä häntä sapetti! Avonainen käsilaukkuni sattui olemaan juuri tapahtumahetkellä viereisellä istuimella, ja yksi "Indian veg" -ruoka-annos lensi kaaressa laukkuuni. Onneksi folio oli niin tiukasti annoksen päällä, että minun ei tarvinnut kaapia riisiä laukustani! Kumpikaan miehistä ei näyttänyt huomaavan laukkuuni pudonnutta annosta, joten ojensin sen toiselle miehelle ja sanoin sen lentäneen laukkuuni. "Putosiko se lattialle?", mies kysyi. Selvensin sen pudonneen laukkuuni, ja mies tokaisi: "ai sinnekö se laskeutui". Varsinainen pakkolasku!

Enpä ole koskaan nähnyt näin hyvää vastaanottoa millään lentokentällä: kärryt on aseteltu valmiiksi laukkuhihnan viereen riviin odottamaan matkustajia!

Olin perillä Hyderabadissa puoli kuuden aikaan aamulla, ja muutaman tunnin unien jälkeen rupesin heti kotihommiin.

Joku ukko oli kuulemma käynyt lauantaina siivoamassa koko kämpän, mutta halusin silti siivota itse - ja johan asunto täytyy muutenkin siivota parin päivän jälkeen. Olin pelännyt, että minua odottaisi joku hirveä muurahais-, pulu- tai muu vastaava elukkakatastrofi, mutta onneksi niin ei käynyt. Muutaman kuukauden poissaolon jälkeen oli kuitenkin pakko käydä läpi keittiön kaapit ja siivota keittiö muutenkin perusteellisesti. Saldo: kasa kuolleita muurahaisia kahdessa kaapissa ja kasa eläviä toisessa, kun joku (ukkeli, anoppi?) oli ystävällisesti kaatanut purkillisen seesaminsiemeniä kaapin pohjalle. Riisiinkin oli taas ilmaantunut pieniä mustia elukoita, mutta onneksi riisiä oli jäljellä enää niin vähän, ettei harmittanut heittää niitä pois. Kun olin saanut koko huushollin siivottua ja laittanut kaikki kamani paikoilleen, tuli taas ihan kotoinen olo.

Niin kiire minulla ei kuitenkaan koskaan ole, ettenkö ehtisi välillä kyttäilemään naapuritalojen tapahtumia. Smiley


Naapurin talonvahti oli pessyt pyykkiä ja levitellyt pyykit kuivumaan pitkin pihaa ja muurin päälle. Maan tasossa kuivattaminen on täällä aivan tavallinen tapa kuivattaa pyykkiä, mutta olen aina ihmetellyt, eivätkö pyykit likaannu maassa uudestaan. Ymmärrän maassa kuivattamisen siinä tapauksessa, jos pyykkinarua ei ole, mutta muuten kyllä ihmettelen menetelmän käyttökelpoisuutta.

Minäkin olen pessyt pyykkiä useamman koneellisen ja kiittänyt itseäni siitä, että silloin aikoinani metsästin kokoontaitettavaa pyykinkuivaustelinettä kissojen ja koirien kanssa - ja myös löysin sopivan. Sadekautta on nyt jatkunut täällä parisen kuukautta, ja vielä olisi kuukauden verran jäljellä. Se tietää sitä, että ilma on hyvin kostea ja sää hyvin arvaamaton, joten pyykkien kuivattaminen pyykkinarulla on arpapeliä. Ilma muuttuu hyvin äkisti: yhdessä hetkessä voi olla kaunis ilma ja seuraavassa hetkessä voi sataa kaatamalla. Kannettavan pyykkitelineen saa siirrettyä tarvittaessa sisään, ja jos sen laittaa yöllä makuuhuoneeseen, niin kattotuuletin edesauttaa pyykkien kuivumista. Smiley

Yhtenä hetkenä on kaunista,
sitten taivaan täyttävät tummat pilvet,
ja sitten sataa kaatamalla.

Sadekausi on aiheuttanut myös sen, että tiet ovat menneet paikoitellen aivan hirveään kuntoon, ja hyviltäkin näyttäviltä teillä saattaa olla isoja ja yllättäviä monttuja ja kuoppia. Ajaminen täytyy opetella ikään kuin uudestaan, kun ne tiet, missä ennen sai huristella tuhatta ja sataa, ovatkin nyt ennalta-arvaamattomassa kunnossa.

Minun ei tosin ole tarvinnut vielä hirveästi ajella, kun automme on lainassa appivanhemmilla. Heidän oma autonsa on Nelloressa, josta auto on tarkoitus hakea ilmeisesti nyt viikonloppuna. Appivanhemmat ovat käyttäneet minun poissaollessani meidän pikkuautoamme, koska se vie vähemmän polttoainetta kuin heidän oma autonsa. Varsinkin anoppi on hyvin tarkka polttoaineen kulutuksesta ja polttoainelaskusta. Minua ei autottomuus muutaman päivän ajan oikeastaan haittaa, koska nyt minun ei ainakaan tarvitse kyytiä ketään, ja lähimpään kauppaankin (jonne tosin on yli kilometri) pääsen kävellen.

Ihmettelen, että anoppilan autonkuljettaja on vielä kuvioissa mukana. Olin aivan varma kesäkuussa Suomeen lähtiessäni, että se oli viimeinen kerta, kun autonkuljettajan näin. Toki autonkuljettaja on ehtinyt jo näyttämään kaikki intialaisten autonkuljettajien maneerit: hän on lainannut useampaan otteeseen rahaa ja ollut yllättäen pois useita päiviä milloin minkäkin syyn takia. On aivan todellinen ihme, että hän ylipäänsä vielä on appivanhempien palveluksessa.

Sitten kun saamme auton takaisin, haluan aika pian päästä käymään appivanhempien uudella tontilla. Se on kuulemma muuttunut nyt sadekauden aikana aivan toisennäköiseksi, ja oikein palan halusta päästä näkemään sen!

14 kommenttia:

  1. Voi miten mielenkiintoinen juttu, kiitos siitä!

    VastaaPoista
  2. Eikös se lento(mies) ole stuartti? Aika hieno, kun noi kärryt on laitettu jo valmiiksi hihnan viereen. Eniten inhoan lentokenttiä, joissa tarvitaan pikkurahaa, että saa kärryn. Miten jollakin ulkomailta tulevalla olis aina sopivaa pikkurahaa kärryjä varten, ei ole kovin kohteliasta heitä kohtaan.
    Mun kummipoita muuten kertoi, että kannattais varata lennoille aina jotain erikoisruokaa, vegetaarista tai kosher tms, koska niillä on niitä ruokia vain yhtä lajia tarjolla eli ekan luokan ja apinaluokan matkustajat saa molemmat sitä ekan luokan safkaa. Antoikos ne salamatkustajalle ruokaa myös??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sehän se tietysti on! Mulle ei tullut millään mieleen muuta kuin purseri, ja eikös se ole jonkinlainen ”päällikkö”... Ajattelin, että eihän ne kaikki miehet pursereita voi olla.

      Voi että mäkin inhoan niitä kenttiä, joissa pitää maksaa että saa kärryn! Siitä tulee heti pahalle päälle, kun tulee vain sellainen rahastuksen maku.

      En ole muistaakseni koskaan tilannut mitään erikoisruokaa, vaikka monta kertaa olen harkinnut. Pitää varmaan kokeilla ensi kerralla. Hyvä vinkki kerrassaan, kiitos! Salamatkustaja ei saanut ruokaa, vaan se joutui turvautumaan Toblerone-pötikkään, joka oli samassa kassissa kuin sekin. Sitten olikin masu kipeä. :-)

      Poista
  3. Kiva kuulla että pääsit hyvin perille.Finski onkin kallis ja ovat vielä pihejäkin,joten mieluummin muilla lentoyhtiöillä.Sulla oli taas aika mielenkiintoinen matka ja kirjoitit siitä hauskasti:) Mä yleensä aina tilaan erikoisruokaa(kasvis) mutta tällä kertaa netistä tilattaessa en nähnyt yhtään sellaista kohtaa,mistä sen olisi voinut tilata.kirjoitin sitten supersaver.fi:lle mistä lipun tilasin,ja kas,he halusivat 15 euroa siitä hyvästä,että varaavat minulle kasvisaterian,Aika törkeää rahastamista. Suomeen tullessa tulin Lufthansalla ja mulla oli onneksi hedelmiä mukana mutta menomatkalla ihana savulohireissumieheni jäi pojan kämppään,ja puolalaisen LOT:in ruokatarjonta oli niin surkea(kuiva sämpylä)joten harmitti paljon,.Mutta onneksi oli lakua mukana...
    Toi sun salamatkustajasi on aika mainio:;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja kaiken lisäksi Finnairilla ollaan niin pilkun tarkkoja matkatavaroiden kanssa, että hermo menee (mulle matkatavarat ja ylipaino on ikuinen ongelma). Ja kun palvelukaan ei ole mitään erityisen hyvää, ei hirveästi tee mieli matkustaa Finnairilla, ellei ole ihan pakko.

      Huh huh, onpa törkeä hinta kasvisateriasta! Ja voi itku kun leipäsi jäi Suomeen, kun se oli vielä savulohtakin... muistelen jotenkin, että tykkäät siitä aika paljon. :-) Minulle syöminen on niin tärkeä osa matkustamista, että minulla on melkein koko matka pilalla, jos ruoka on huonoa, hih.

      Salamatkustaja on jo tottunut reissaaja, mutta matkalaukkuun se ei mene. Kaikki muut matkustustavat käyvät. :-)

      Poista
  4. Tervetyloa kotiin:)
    Olen eilen vaihteeksi itkenyt british airwayssin kanssa,en tiedä mitään niin kauheaa palvelua kun mitä aina saan helsingin toimistola,ehkä ne ei pidä latinoista?en tiedä aina kun ollaan niin koppavaa ja kaikilla on eri säännöt..kerran jopa minulle valehdeltu,että toimisto on auki lauantaisin ja lyöty luuri korvaan kesken varauksen..:)
    Toivon kanssa ,etä saan jonkun ukkelin tekeen alku siivouksen ennen kotiin palaamista,pelottaa kanssa mitä elukoita sielä vaeltelee:)
    Onhan se melkoista kaksoiselämää kahden maan välillä,mutta sitten kun aina tottuu siihen toiseen niin luistaa sielä missä sattuu oleen..ne lähdöt ja paluut on vaan aina niin tunteikkaita.
    Hauskoja kotiutumis päiviä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-) Ilmeisesti British Airwaysin palvelu on sitten yleisestikin ottaen huonoa, kun tiedän monia intialaisia, jotka ei suostu käyttämään British Airwaysia ollenkaan, kun BA:lla kuulemma kohdellaan heitä niin huonosti. Ei minunkaan saama palvelu mitään kovin kaksista ollut, ja kaiken huippu oli se laukkuuni lentänyt ruoka. :-) Mutta onneksi toivat minulle kyselylomakkeen, jossa saatoin antaa palautetta BA:n palveluista, hih. Vikat kysymykset oli, että suosittelisinko BA:ta tuttavilleni ja olisinko valmis matkustamaan BA:lla uudestaan, ja vastasin molempiin kieltävästi. Lentokonekin oli ihan surkea, koska kyllä mun mielestä noin pitkillä lennoilla pitäisi olla parempitasoinen kone.

      Meillä oli tehnyt pulu pesän yhdelle parvekkeelle ilmastointiboksin päälle sillä välin, kun ukkeli oli Kiinassa, eikä se ollut siellä kuin reilun viikon. Sen takia vähän pelotti, että mitähän täällä nyt on, kun oltiin molemmat oltu useamman viikon pois. Tosin ukkeli tuli tänne jo ennen minua, eikä se tiedottanut mulle muusta kuin pienestä muurahaisongelmasta kylppärissä. Onpahan viikonlopuksi puuhaa, kun pitää yrittää tukkia muurahaisten kaivamaa reikää sementillä. :-)

      Poista
  5. Olipa ihana postaus kuvineen ja tarinoineen! Tykkään kovasti lukea näitä kuvauksiasi :))

    Pakko sekoittaa soppaa BA:n kohdalla, mutta me käytämme aina (jos vain mahdollista) British airwaysia ja aina on ollut palvelu hyvää ja lennot lähes aina aikataulussa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee aina niin hyvä mieli, kun joku sanoo jotain tuommoista. Kiitos. :-)

      No hyvä että puutuit asiaan, ettei keretty ihan haukkua BA:ta penkin alle. :-D Kiva kuulla myönteisiäkin kokemuksia BA:sta! Unohdin muuten vielä yhden yksityiskohdan tuosta postauksesta: kun oltiin laskeuduttu Lontoon kentälle, lentoemäntä kuulutti kaikki oikein pirteästi tervetulleiksi Helsinkiin. Kun ihmiset rupesivat nauramaan, lentoemo hieman nolon kuuloisena korjaili, että tuota niin, siis Lontooseen. :-)

      Poista
  6. Ei minullakaan oikeastaan muuta pahaa sanottavaa BA:sta kuin Helsingin toimiston virkailijat..kaikilla eri säännöt.mutta nyt kävi poikkeus vikalla puheilla oli jopa mukava joka ei menettänyt hermojaan suomalaisen ylipitkän ää painotteisen osoitteen tavauksessa:)
    Ja lentojen vaihto on ihan super kallista melki saisi uuden lipun siihen hintaan..mutta mexicoon ollaan menty nyt ja tultu niitten koneilla monet kerrat ja ihan kivaa kyytiä ollut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä että kyyti on sentään ollut ihan kivaa, kun sinne Meksikoon taitaa olla vielä aika pitkät lentoajatkin. Olisi kauheaa, jos pitkän istumisen lisäksi palvelukin olisi vielä töykeää!

      Poista
  7. Voiiiiiiiiiih, miten ihana tuo sadekuva on! Minä se vaan vieläkin unelmoin sadekaudesta. Olisi se vaan ihana! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-) Yritän ottaa lisää sadekuvia sitten, jos/kun sataa. Ensin pitää kyllä ostaa sateenvarjo, hih. Minun tuloni jälkeen on satanut vain muutaman kerran, ja eilen jopa paistoi puolen päivän ajan aurinko, ja sitten olikin taas jo melkein kuuma. En panisi yhtään pahitteeksi, vaikka sataisi vähän useamminkin. :-)

      Poista