Kävimme Vizagissa (toiselta nimeltään Visakhapatnam), joka sijaitsee Andhra Pradeshin rannikolla ehkä noin 500 kilometrin päässä Hyderabadista. Mistään virkistävistä tuulista ei tähän vuodenaikaan kannata kyllä rannikollakaan haaveilla, sillä vaikka siellä tuuleekin, tuulet ovat kuumia eivätkä tuo yhtään vilvoitusta. Ilmasto on rannikolla kuitenkin pikkuisen erilainen kuin sisämaassa - muutaman asteen viileämpi ja paljon kosteampi - joten se toi edes hieman vaihtelua Hyderabadin kuumankuivaan ilmaan.
Moni on kertonut Vizagin olevan kaunis paikka, mutta emme olleet koskaan käyneet sitä itse toteamassa. Edes ukkeli ei ollut koskaan käynyt Vizagissa, vaikka kaupunki hänen kotiosavaltiossaan sijaitseekin. Nyt kun Vizag-neitsyys on menetetty, haaveilen jo uudesta matkasta Vizagiin, sillä tykkäsin paikasta kovasti. Meri tuo muutenkin minulle sellaisen vapauden tunteen, jota jään sisämaassa aina kaipaamaan.
Vizag oli ennen pieni kalastajakylä, mutta se on nyt kasvanut yli kahden miljoonan asukkaan suurkaupungiksi, joka on kuuluisa erityisesti maan suurimpiin lukeutuvasta satamastaan ja terästeollisuudestaan.
Vizagin rannat ovat tyypillisiä intialaisia rantoja, jotka soveltuvat länsimaiseen rantalomailuun erittäin huonosti. Koska turisteja ei kaupungissa juurikaan liiku, rannoilla ei ole sellaisia rantapalveluja (aurinkotuoleja, suihkuja, pukukoppeja), joita länsimaalainen saattaisi kaivata. Intialaiset itse kun eivät tällaisia palveluja tarvitse, sillä he tulevat rannalle lähinnä iltaisin, jolloin aurinko on jo hieman matalammalla - ja silloinkin täydessä vaatetuksessa. Uimaankin (jopa uima-altaaseen) mennään häveliäisyyssyistä vaatteet päällä. Länsimaisen turistin ei siis kannata hirveästi ihmetellä, jos hän päätyy kaikessa outoudessaan ja alastomuudessaan yhden jos toisenkin intialaisen kameraan. Vähäpukeisuus ja alastomuus on Intiassa melkoinen tabu, ja suomalaiseen saunaankin intialaiset menevät jonkinlaiset vaatteet päällä - vaikka kyseessä olisivat saman perheen, samaa sukupuolta olevat, jäsenet.Vizagin rantakin heräsi eloon oikeastaan vasta illalla, jolloin ranta täyttyi ihmisistä ja rantakatu kaupustelijoista ja muista palveluntarjoajista.
Merivesi ei minua hirveästi houkutellut, sillä vesi ja ranta tuoksahtelivat paikoitellen aikamoisen paljon. Merenkäyntikin on Vizagissa, kuten monilla muillakin intialaisilla rannoilla, todella kova ja aallot erittäin arvaamattomat, joten henkiparan riskeeraaminen virkistäytymisen tähden ei todellakaan houkuttele. Merta on kuitenkin kiva katsella - ja kuunnella, sillä aaltojen pauhu on aivan uskomaton!Koska en ole muutenkaan mikään rantalomailija (poltan itseni hyvin herkästi, olen hirveän laiska laittamaan aurinkorasvaa, ja auringossa makaaminen on ainakin Intian kesälämpötiloissa tuskallista ja tylsää), intialainen rantakulttuuri sopii minulle oikein hyvin. Perinteinen aurinkolomailu onnistuisi kyllä Vizagissakin, sillä rannalla sijaitsevat hotellit tarjoavat kaikki palvelut länsimaiseen makuunkin.
Vizagin tärkein nähtävyys taitaa olla Ramakrishna Beachilla vuodesta 2002 lepäillyt Kursura-sukellusvene, joka toimii sukellusvenemuseona. Vuodesta 1970 vuoteen 2001 se oli Intian merivoimien käytössä, ja sillä oli tärkeä rooli mm. Intian ja Pakistanin välisessä sodassa vuonna 1971.
En ollut koskaan ennen käynyt sukellusveneessä, joten nyt oli loistava tilaisuus käväistä sisällä toteamassa, onko sukellusvene oikeasti niin klaustrofobinen paikka kuin olin kuvitellut.
Sukellusveneeseen mentiin sisään kyljessä olevasta ovesta, rappuja pitkin kiipeämällä, mutta opas kertoi, että se ei ole mikään normaali kulkuaukko (tietenkään), vaan normaalisti sukellusveneeseen mennään katossa olevaa putkea pitkin. Nyt putken eteen oli viritetty naru, ettei kukaan akrobaatti vain lähde kiipeilemään.Opas kertoi, että kaikki sukellusveneessä on alkuperäistä, paitsi tietenkin dummy-nuket, joita oli laitettu sinne tänne ikään kuin sukellusveneen miehistöksi.
Kulkukäytävä lähellä pääsisäänkäyntiä.Nuo ilmastointilaitteet eivät kyllä ole mitään alkuperäisiä, veikkaisin...;-)
Käytävät olivat kapeita, ja mittareita ja vimpaimia oli uskomattomat määrät! 
Keittiö ja ruokailutila.Vähän lysähtäneitä kavereita. :-D
Vessa ja pelastautumispuku. 
Päällystön hytti.
Tavan lavetteja.
Radiohuone. 
Opas selostaa. Kierros kesti sen verran vähän aikaa (5-10 minuuttia), ettei minulle onneksi ehtinyt tulla mitään ahtaan paikan kammoa. On muutenkin varmaan hieman toista käyskennellä maalle nostetussa sukellusveneessä kuin uppeluksissa olevassa aluksessa. En rohkene edes kuvitella, millaista mahtaa olla meren syvyyksissä, kaikkien koneiden, äänten ja kuumuuden keskellä! Minulle saisi kyllä heti lähettää jonkinlaisen piipaa-aluksen, kun niin sekoaisin siellä!
Hieman valoisampi nähtävyys oli Kailasagiri-näköalakukkula, jonne pääsee sekä autolla että köysirataa pitkin. Valitsimme köysiradan, vaikka ukkeli olikin vähän epäluuloinen. :-) ("Minä en kyllä luota intialaisiin köysiratoihin, en sitten yhtään...")
Näköalat olivat jo matkalla ihan hienot...
...mutta ylhäällä tietysti vielä paremmat.
Olin kuvitellut kukkulan jonkinlaiseksi hiljaiseksi paikaksi, jossa on ehkä muutama tyyppi, eikä mitään sen kummempia palveluja. Siksi olikin melkoinen yllätys todeta perillä, että kukkulahan on ihan kunnon turistipaikka - hyvässä mielessä siis. Ihmisiä oli liikkeellä aivan valtavasti, mikä johtui tietysti suurelta osin siitä, että oli sunnuntai. Siitä huolimatta paikassa oli jotain ihan erityistä viehätystä, mikä johtui varmasti näköalaloista, mutta varmasti myös luonnon vihreydestä.
Kukkulan ympärillä kiersi hauska näköalajuna, joka liikkui tosi, tosi hitaasti, jotta matkustajat ehtivät nähdä varmasti kaikki maisemat.
Kukkulalla oli näköalojen lisäksi paljon muutakin näkemistä ja tekemistä, ja palvelujakin oli.
Intialaiset tosin osaavat keksiä ohjelmanumeroita ihan itsekin. :-)
Kukkulalta laskeuduttuamme piti päästä käymään Vizagin yliopiston kampusalueella: siellä oli meneillään käsityönäyttely, jonka vetonaulana oli Taj Mahal -jäljitelmä, ja se piti ehdottomasti päästä näkemään. Tämä pienois-Taj muistutti aika lailla oikeaa Taj Mahalia.
Monumentti oli tehty kai jonkinlaisesta paperimassasta, ja hieman mietiskelin, miten rakennelma mahtaa reagoida sateeseen.
Itse käsityömessut olivat - luvalla sanoen - kyllä aika ihmeelliset. Esitteillä oli niinkin perinteisiä käsitöitä kuin muoviämpäreitä, hulavanteita ja sadan rupia verkkarihousuja. Messualue oli minusta hieman sottainenkin; ei siis yhtään sellainen paikka kuin Hyderabadin Shilparamam-puisto. (Kyllä mulle nyt pitäisi jo maksaa jotain provikkaa, kun olen mainostanut Shilparamamia niin paljon!) Tarjolla oli myös huvipuistolaitteita lapsille sekä tietysti ne pakolliset 236 ruokakojua, joita ilman mitään intialaista tapahtumaa ei voi järjestää.
Mutta käsitöistä viis; kaikkein hauskinta olikin vain kuljeskella alueella, nauttia messutunnelmasta ja katsella ihmisiä. Tasapuolisuuden nimessä on sanottava, että kyllä ihmisetkin katselivat minua! :-DOtin muutaman videonkin, ja viimeinen video päättyi valokuvaamiseen, kun muutama messuvieras ei tiennyt, että kuvaan videota, vaan he luulivat, että otan tavallista valokuvaa ja tulivat poseeraamaan minulle. Pitihän heistä sitten valokuvakin ottaa. :-)
Aurinkoiset terveiset Vizagista!
Kiitos virtuaalimatkasta Vizagiin! Näyttää kauniilta paikalta,etenkin tuolla meren äärellä.Hassua,että rannalle tullaan täydessä pukineisssa,vähän kuin täällä uskovaiset (heille onkin sitten oma ranta,miehet ja naiset erillään,mutta kuitenkin vaatteet päällä)
VastaaPoistaUpeita kuvia olet siellä ottanut! Olen kerran vieraillut sukellusveneessä,mutten nyt oikein muista missä se oli,oliskohan ollut USAssa...
Kiitos, Yaelian. :-) Meren äärellä ja tuolla kukkulalla oli tosiaan kaunista, mutta muuten kaupunki oli ihan ”intialainen”, eli jätteitä ja sekasotkua näkyi siellä täällä... :-)
VastaaPoistaOnpa erikoista, että siellä on uskovaisille miehille ja naisille on omat rannat, jos he ovat siellä vielä vaatteet päälläkin! Vaikka taitaahan Helsingissäkin olla jossain miehille ja naisille oma ranta, mutta siellä ollaankin vissiin nudisteina vai naturisteina vai mitä ne nyt on.
Tosi komea paikka. Huvitti, että sä etsit jotain hiljaista paikkaa. Onko sellaista paikkaa Intiassa lainkaan?? Noi Intian värit on niin ihania, rupes tekemään mieli sinne.
VastaaPoistaAllu, hehe, mä ajattelin ihan samaa itsekin. Että onko Intiassa muka jossain hiljaisia paikkojakin... No ehkä jossain metsän keskellä - mutta siellä on sitten taas varmaan paljon kaikenlaisia eksoottisia eläinystäviä. Naureskelenkin aina, että ihmisten käskettiin mennä ja täyttää maa, ja intialaiset otti sen ihan kirjaimellisesti. :-D
VastaaPoistaOlipa kyllä tosi kiva lukea taas sinun matkakuvausta ja katsella noita kuvia! Olen kyllä just samanlainen matkailija kuin sinäkin että rannan läheisyyteen kyllä haluttaa, mutta rannalla makoilu ei kiinnosta pätkääkään! Kiva kuitenkin katsella rantaa ja aaltoja ja ehkä jopa vähän käveleskellä hiekallakin (paitsi että ikävä kyllä sitten kun on ihan hiekkaiset jalat.. höh).
VastaaPoistaMinua hirvittää se just että ihmisiä on siellä joka paikassa.. ainakin siltä tosiaan tuntuu. huih! Kait sitä siihenkin tottuisi.. ehkä..
Köysiradalle en olisi kyllä uskaltanut, mutta se maisemajuna oli kiva idea! Siinä olisi ollut kiva istuskella ja ihailla maisemia.
Laura, kiva kuulla. :-) Minäkään en tykkää hiekkaisista jaloista yhtään! Ja kaiken lisäksi se hiekka on ihan kauhean polttavan kuumaa, jos ei ihan siinä vesirajassa kävele. Kaiken lisäksi mut yllätti aalto, kun ukkeli otti kuvaa minusta vesirajassa, ja sandaali hajosi, kun se kastui... Plääh. Niin, ja sitten pelkään niitä ”pikkurapuja” vai mitä ne nyt on, joita on rannalla paljon ja jotka kaivautuu silleen hassusti hiekan sisään. Elikkä on siis paljon turvallisempaa pysyä kaukana rannasta, hihii.
VastaaPoistaAaltojen ääntä on kyllä tosi ihanaa kuunnella! :-) Vähän harmitti, kun jäi tuo maisemajuna kokeilematta, kun oli aika niin kortilla. Näytti kyllä hauskalta kulkupeliltä! :-)
Kauniin näköistä Vizagissa. En olekaan aikaisemmin suunnitellut matkustavani sinne, mutta mikä ettei. Näkymät merelle on huikeita. Oliko siellä muuten hikinen rannikkoilmasto, ja miten kuuma siellä oli? Jos menisi tuonne, niin varmaan kannattaisi olla jollakin hienommalla resortilla niin voisi nauttia yksityisrannan puitteista. Osaatko suositella mitään tiettyä rantsuhotellia?
VastaaPoistaAnna, Vizagissa oli tosiaan semmoinen hikinen rannikkoilmasto, että vaikka lämpötila ei meidän käynnin aikana ollut kuin jotain 30 asteen kieppeillä, se tuntui jotenkin paljon raskaammalta ja tukahduttavammalla kuin Hyderabadin 37-38. Käsitin, että normaalisti siellä kuitenkin olisi vähän kuumempaa tähän aikaan vuodesta. Lähistöllä olisi paljon muutakin kiinnostavaa nähtävää (mm. Araku Valley ja Borra Caves), mutta ne jäivät nyt odottelemaan seuraavaa visiittiä, joka toivottavasti tulee. :-)
VastaaPoistaHienoja hotelleja Vizagissa oli yllättävän vähän, ja rantaresortteja vielä vähemmän. Siis esimerkiksi verrattuna Chennaihin ja sen liepeillä oleviin resortteihin Vizagin tarjonta on kyllä tosi kehno. Viiden tähden hotelleja kaupungissa ei tainnut olla kuin The Park ja Taj, joista vain Parkilla oli oma ranta. The Parkin vieressä oli myös Palm Beach Hotel, joka oli myös rannalla, mutta en tiedä, oliko hotellilla omaa rantaa. Novotel oli nousemassa lähelle Ramakrishna Beachia, ja Sheratonkin oli vissiin juuri valmistumassa, mutta niistä kummallakaan ei käsittääkseni tule olemaan omaa rantaa.
Me oltiin The Parkissa, ja resorttina ainakin voin suositella sitä. Tykkäsin puutarha-alueesta, joka oli iso, viihtyisä ja hyvin hoidettu. Myös allasalue oli ihan kiva; tosin vähän pieni. Mutta ravintolan ruokatarjonta oli ruokaa rakastavalle vähän pettymys (esimerkiksi aamiainen oli minusta aika vaatimaton, ja aamiaisvalikoiman pitää olla lomalla jättimäinen!), ja huonekin oli minusta vähän nuhjuinen ja kulunut, vaikka meillä oli semmoinen luxury-huone.
Meidän Intian matkan paras hotelli oli http://www.radissonblu.com/hotel-mamallapuram ja siellä oli myös paras ruoka. Oltiin tosin ryhmämatkalla, joten ne ruokajutut on silloin aina vähän eri asia kuin että etsii itse jonkun hyvän ruokapaikan. Tuolla hotellissa oli tosiaan sellaista hiljaisuutta, jota ei Intiasta usein löydä ja iso uima-allasalue.
VastaaPoistaAllu, me ollaan oltu tuossa samassa Temple Bay-hotellissa, ja se oli kyllä tosi kiva paikka! Aamiainen oli hyvä, ja uima-allas oli niin iso, että sen kun veti pari kertaa päästä päähän, niin se kävi jo urheilusuorituksesta. :-) Sain myös siinä uiskennellessani poltettua itseni ihan karrelle, kun se vesi oli niin petollista, etten edes tajunnut auringon voimakkuutta.
VastaaPoistaMe asuttiin niissä ihan rannalla olevissa rakennuksissa, ja jos jotain miinusta tuosta paikasta pitäisi sanoa, niin se, että se alue oli niin hervottoman iso. Meidän huoneesta oli tosi pitkä matka lähteä esim. hotellin ravintolaan. Mutta onneksi ne "golfkärryt" kuljettivat, jos ei jaksanut/viitsinyt kävellä. Menisin kyllä ihan ehdottomasti toistekin!
Kiva lukea matkakertomustasi. Intiasta taitaa löytyä ihan mitä vaan jokaisen makuun. Tuota en tiennytkään, että vaatteet päällä uidaan, tai siis olen nähnyt kuvissa, mutta en ajatellut sitä noin yleiseksi tavaksi.
VastaaPoistaTäälläkin se kyllä on lisääntynyt viime vuosina, mutta silti aika vähäistä. Vaikka ollaankin muslimimaassa, niin bikinit on yleisin ranta-asu ollut, vaikka rannat onkin yhteisiä miehille ja naisille. Saapas nähdä yleistyykö pukineuinti täälläkin, tuntuu että aina vaan ahdasmielisempään suuntaan ollaan menossa.
Sirokko, se on kyllä totta, että Intiasta löytyy mitä vaan ja ihan joka makuun. Noh, naturisteille ei kyllä taida hirveästi olla mitään... ;-D
VastaaPoistaOn ihan poikkeus, jos joku menee täällä uimaan uikkarit päällä, ja sitä tapahtuu lähinnä vaan sellaisissa paikoissa, joissa liikkuu paljon länsimaalaisia turisteja (Goa, Kerala) tai hotellien omilla uimarannoilla tai altailla.
Jotenkin voisin kuvitella, että maailmassa ollaan menossa koko ajan vapaamielisempään suuntaan, ja siinä mielessä on vähän yllättävää, että siellä ollaan menossa konservatiivisempaan suuntaan. Onkohan muslimien ajattelutapa muuttunut yleensäkin jotenkin ahdasmielisemmäksi (=>jonkinlainen vastaisku länsimaalaistumiselle), vai mistä lienee mahtaa johtua. Mielenkiintoinen tieto.
Intiasta löytyy hämmentävän monta miljoonakaupunkia, joista en ole koskaan kuullutkaan, vaikka kuinka Intiaa "harrastankin". Kiitos kun esittelit niistä yhden.
VastaaPoistaMinä olen nähnyt Intiasta niin vähän, että oikein nolottaa. En ole nähnyt edes Taj Mahalia!
Poista