Vain kuolleet kalat uivat virran mukana.


sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Draamaa joka lähtöön

Intiassa ei mene yleensä mikään täysin suunnitelmien mukaan, ja viime kuukausien ihmettelyn aiheena on ollut appivanhempien uuden asunnon remontti. Ukkeli palkkasi hommaan sisustussuunnittelijan, ja remontista tuli mittavampi ja kalliimpi kuin appivanhemmat olivat alun perin suunnitelleet. Appivanhemmat ovat menettäneet hermonsa jo monesti, joten ukkelin ei auttanut lopulta muu kuin lähteä itse Hyderabadiin katsomaan, mikä siellä oli tilanne.

Sitä ennen autonkuljettajapoika oli toiminut eräänlaisena välitysmiehenä ja tiedottanut remontin etenemisestä ukkelille valokuvin ja videoin lähes päivittäin. Kun poika joutui lähtemään kotiseudulleen muutamaksi päiväksi hautajaisiin, hän määräsi veljensä sijaisekseen. Niinpä autonkuljettajan veli kävi sitten joka päivä remonttipaikalla ottamassa valokuvia ja lähettämässä niitä ukkelille.



Autonkuljettajan sukulaisella oli ollut tonttikiistaa jonkun toisen miehen kanssa, ja tämä mies oli uhannut tappaa sukulaisen, jos sukulainen ei antaisi periksi. Intiassa tonttikiistat saattavat olla joskus varsin verisiä – ihan kirjaimellisesti – ja kaikki keinot ovat käytössä. Tämäkin mies oli tekaissut jonkinlaisen paperin, jonka mukaan tontti kuului hänen perheelleen, vaikka näin ei oikeasti ollut. Yhtenä päivänä autonkuljettajan sukulainen oli seissyt jossakin tienposkessa, kun Toyota Innova (iso tila-auto) oli tullut hänen päälleen ja ajanut hänet kuoliaaksi. Sen jälkeen kuski oli mennyt ilmoittautumaan poliisille, että nyt kävi tällainen moka, että ajoin vahingossa tuon yhden miehen päälle, ja selvinnyt pelkillä sakoilla. Tekoa ei voinut mitenkään todistaa murhaksi, sillä sukulaisen perheen olisi pitänyt ilmoittaa jo tappouhkauksesta poliisille.

Mutta murhataan sitä täällä meilläkin, nimittäin muurahaisia. Ostin kerran Intiasta monta torakkaliitupakkausta ja toin niitä tänne vanhemmilleni, jossa kärsitään joskus muurahaisista. Olin todennut nämä liidut Intiassa erinomaisen helpoiksi ja tehokkaiksi. Ei tarvitse vetää kuin muutama viiva lattiaan, niin muurahaisten joukkokuolema on taattu.

Luontokin osaa järjestää tragedioita. Yhtenä päivänä olin rannassa ottamassa aurinkoa, kun linnut rupesivat säksättämään yhtäkkiä hirveästi. Kun nostin päätäni, näin saunan rappusilla naapurin kissan. Kun lähdin kävelemään kissaa kohti, kissa lähti pakoon ja pudotti matkalla suustaan jotakin. Kun menin katsomaan, mikä maassa oli, suorastaan järkytyin, sillä maassa oli ihan vastasyntynyt oravanpoikanen.


Kissa jäi makailemaan ylös rappusille ja tarkkailemaan, mitä minä hänen saaliilleen tekisin.

Oravanpoikanen oli elossa ja näytti vahingoittumattomalta, ja kun en tiennyt, mitä tehdä, soitin äidille. Äiti päätti nostaa oravanpoikasen ylös rantasaunan katonrajaan, jos vaikka oravaäiti löytäisi poikasensa sieltä (oravalla on ilmeisesti pesä jossakin saunan rakenteissa). Mutta sinne se poikanen oli sitten kumminkin kuollut. 😢 En tiedä, mitä tuossa tilanteessa olisi pitänyt tehdä, kun poikanen oli niin pieni, että sillä ei ollut silmätkään vielä auki. Emme me olisi osanneet ruokkiakaan sitä mitenkään.

En pidä kissojen saalistuspuuhista yhtään, ja se onkin yksi niistä syistä, miksi pidän koirista enemmän kuin kissoista. Toisaalta kävi kerran niinkin, että pihan poikki juoksi valkoinen pupu, ja hetken päästä samaan suuntaan juoksi koira. En tiedä, miten tuokin episodi päättyi.

Kai se on vain pakko hyväksyä, että luonnossa vallitsevat tietyt lait, joille ihminen ei voi mitään. Kauhulla olemme seuranneet pihapiirisssä lentelevää tikkaa. Pikkulinnuilla on nimittäin pöntöissä poikasia, ja tikat saattavat käydä ryöstämässä lintujen poikasia ja pistää ne poskeensa. Vaikka turha minun on toisaalta jeesustella, kun itsekin syön lihaa. Ihan samalla tavalla minunkin takiani tapetaan viattomia eläimiä.

Bongasin puuvajassa sammakon, joka ei pelännyt minua yhtään.

Muurahaisten lisäksi toinen riesa (ja murhauksen kohde) ovat hyttyset, joita on tänä vuonna ihan hirveästi. En muista, että minään vuonna olisi ollut niin paljon hyttysiä kuin nyt, enkä tiedä, mistä moinen hyttysmäärä mahtaa johtua.

Rantasaunaan ei voi mennä ilman hyttyssavuja.

Olen tullut hulluksi: kävin järvessä, vaikka vesi oli alkuviikosta vain 12-asteista! Eilen vesi oli jo 21-asteista, mutta nyt se on varmasti viilentynyt.


Sitä olen tässä mielessäni hiljaa ihmetellyt, miksi kaikki kesätapahtumat tuntuvat alkavan vasta juhannuksen jälkeen. Monet paikatkin (esimerkiksi kesämuseot) avaavat ovensa kesäkuun alussa tai vasta juhannuksen jälkeen ja sulkevat ne koulujen alkaessa elokuussa. Minusta on ihan naurettavaa, että kaikki pitäisi tehdä muutaman hassun viikon aikana heinäkuussa, kun elokuussa ja syyskuussakin on vielä usein kesäisen lämmintä. Mutta tietysti ihmisillä on aikaa ja intoa tehdä kaikenlaista silloin, kun he ovat lomalla, ja koska suomalaisten lomakausi on useimmiten heinäkuussa, ei kai auta kuin hyväksyä se, että Suomi avautuu juhannuksena ja sulkeutuu koulujen alkaessa.










Mikä kasvi?
Vihje numero 2.
En tiedä, miten muualla Suomessa on ukkostanut, mutta tälle kohdalle Suomea ukkonen ei ole vielä oikein kunnolla osunut. En ole asiasta pahoillani, sillä ukkonen vähän pelottaa näissä maisemissa, kun ollaan aika lailla metsän keskellä. Kun vanhempani rakensivat aikoinaan tätä taloa, tontille osui kai jonkinlainen trombi ja kaatoi tontilta yli 30 puuta.

Sadetta kumminkin saatiin eilen yhden oikein reilun sadekuuron verran.




Minä olin sadekuuron aikaan "salilla" eli iskän verstastilassa. Toin Espoosta mukanani levytangon ja -painot sekä TRX:n, ja kun talosta löytyi jo ennestään jumppapallo ja treenipenkki, ei tarvitse mennä oikealle kuntosalille, kun minulla on itselläni kaikki tarvittava. Ketä mitenkin hulluuttaa.

Kävimme perjantaina äidin kanssa uimahallissa uimassa, ja oli aika juhlallista uida, sillä altaassa ei ollut meidän lisäksemme ketään muuta! Kenenkään ei taida tehdä mieli 30 asteen helteellä uimahalliin...




Kauppareissulla kummallakaan ei ollut ostoskärryyn sopivaa euron tai 50 sentin kolikkoa, eikä minulla ollut muutenkaan lompakossa kuin Kolumbian pesoja. Kokeilin huvikseni niitä, ja kävi ilmi, että 500 peson kolikkokin kävi kärrypoletiksi. 

Nyt ei muuta kuin mukavaa sunnuntain jatkoa! 😘

32 kommenttia:

  1. Kuvat 19 ja 22 - wau ! Oravanpoika juttu on surullinen, en ole ikinä nähnyt noin pientä poikasta. :(
    Hyvää kesän jatkoa - muuten ihmettelen samoin noita kesän aukioloaikoja. Toivon mukaan pääsen vielä nauttimaan Suomen kesästä heinäkuun alussa, silloin järvivesi on toivottavasti jo lämmennyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oravanpojan kohtalo oli kyllä todella murheellinen. Toivottavasti ei ollut oravaäidin ainoa poikanen. :-(

      Jotenkin tuntuu hassulta, että kun Suomen kesä on muutenkin niin lyhyt, niin onko sitä pakko tavallaan vielä lyhentää sillä, että kaikki on auki niin lyhyen aikaa.

      Toivon sinulle suotuisia kesäsäitä heinäkuulle! Ja vähemmän hyttysiä kuin nyt!

      Poista
  2. Markku Harju auttaa hätään joutuneita villieläimiä ja on varsin ympörivuorokautisesti työlleen omistautunut. Voi soittaa ja pyytää neuvoa. Tuntee myös suomen apua luonnoneläimille tarjoavat yhteistyötahot ja yksityiset ihmiset. Oravanpoikasia hoitelee tarhallaan usein. Näin vastaisuuden varalle jos joku kommentoijistakin pohtii voiko noita pieniä mitenkään auttaa niin kyllä voi.

    https://www.wildcare.fi/?l=fi&p=4&goo=Toimintamme

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Taika, tiedosta! <3 Taidanpa tallettaa Markun numeron kännykkään vastaisuuden varalle, jos tulee jotain kysyttävää. Sydäntä lämmittää tuollainen eläimille omistautuminen. <3

      Poista
  3. Elämä on - niin kai sitä täytyy sanoa noista asioista. (en mitenkään tarkoita noita Intian tapahtumia tällä, vaan näitä eläinjuttuja). Minulla olisi ollut käyttöä noilla liiduilla muurahaisia varten, mutta taloyhtiö onneksi myrkytti ja ovat pysyneet poissa jo kauan aikaa. Pihalla on kyllä murkkuja aivan valtavasti. Ennen ne valtasivat koko kämpän työhuonetta lukuunottamatta.
    Arvaa kuka lähtee huomisiltana yöjunalla kohti Lappia ja sinne on säätiedotuksen mukaan tiistaina päivälläkin ylin lämpötila +4 ja lupaa myös räntää tai lumisadetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Elämä on" pätee kyllä Intiaankin, sillä siellä ei koskaan tiedä, milloin loppu tulee (vaikka ei tietysti muuallakaan). Liikenteessä kuolee paljon ihmisiä, ja vakavia hoitovirheitäkin sattuu, eikä niistä tunnu joutuvan edes vastuuseen. Esimerkiksi ukkelin yhden serkun äiti kuoli hoitovirheeseen, kun sai suoneen saastunutta nestettä, ja toisen serkun isä kuoli väärään diagnoosiin (sydänoireet diagnosoitiin närästykseksi).

      Hyvä, että olet päässyt muurahaisista eroon! Osaavat kyllä olla varsin kiusallisia. Meilläkin kävi myrkyttäjät Kolumbiassa juuri ennen lähtöämme; täytyy joskus ehkä muistaa kertoa siitäkin.

      Lapin sää kuulostaa varsin samanlaiselta kuin kaksi vuotta sitten Lapin-matkallamme. Silloinkin oli muutama aste lämmintä, ja satoi kolme päivää. Lumen tuloakin pelkäsin. Mutta mukavaa Lapin-matkaa joka tapauksessa!

      Poista
  4. Kukkakuvasi taitaa olla tuosta parjatusta lupiinista :-) Kaikki muutkin luontokuvasi taas mainioita. Ympärillämme on hirveästi kauneutta, mutta sitä ei tajua oikein jäädä pällistelemään.

    Ite olin pettynyt kun lööpit hehkutti koko Suomen ukkosia, kuitenkaan en kuullut kun kauempaa jumyilyä ja salamointia. Minusta ukonilma on kaunista katseltavaa. Ja oikea oppisesti toljotan sitä avoparvekkeella ;-D En tietysti mihinkään toivo vahinkoja ukkosinnostukseni varjolla!

    Tosi kurja juttu oravanpojan menehtyminen. Oravastakin olisi kehkeytynyt melkoinen peto, myös se käy ryöstämässä linnun pesät ja popsii poikaset napaansa.

    Jännää miten Intiassa noita kiistoja selvitellään. Hirveää on ettei joudu edes vastuuseen tekosestaan. Toki nyt en tarkoita etteikö Suomessakin naapuri kiistoja joskus ratkota kirvein ja vesurein, mutta niistä joutuu kuitenkin jonkinlaiseen rikosvastuuseen.

    Hui, toi myrkky kuulostaa tosi myrkyltä!

    -m

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, lupiinihan se on! Äiti ei tiennyt, kun arvuuttelin hänellä. :-) Ja kiitos! Luonto on kyllä loputon ihmettelyn ja ihastelun aihe.

      Minä en mielelläni ole ukkosella ulkona, kun pelkään pallosalamoita. En ole koskaan sellaista nähnyt, mutta jostain on iskostunut pelko pallosalamasta ja siitä, että se lähtee perääni. :-D

      Niinhän se on, että ei orava ole sen kummempi kuin muutkaan eläimet, vaikka olisi kuinka söpö. Tuppaa vaan joskus unohtumaan...

      Juuri tuo vastuun puuttuminen Intiassa hirvittää minua. Näin suomalaisena tuommoinen tuntuu ihan uskomattomalta, mutta niin se vain on. Ei ole ihme, jos ihmiset tekevät kauheuksia, kun tietävät kuitenkin pääsevänsä kuin koira veräjästä.

      Tuo myrkky on todellakin heviä kamaa! En suosittele lapsi- tai lemmikkiperheisiin!

      Poista
  5. Upeat ötökkäkuvat:)
    Voi pikku oravanpoikaressukkaa, ensimmäistä kertaa kuulen että kissa on sellaisenkin pyydystänyt. Pidän kissoista kuten koirista, ja minulla on koira mutta aiemmin kissa. Kissat ovat saalistajia tilanteen niin salliessa. Täällä meidän talon takana ja puistossa kissat ovat ihan hyödyllisiäkin, sillä jos sattuisi vastaan vaikka hiiri tai rotta niin hyvä että on kissoja..
    Huh noita remonttitouhuja, ja toivottavasti remontti valmistuu pian. Aika kurjaa jos palstakiistat menevät noin väkivaltaisiksi. eikä päälleajaja joudu edes vastuuseen teostaan. Remonttiasiat ovat hermoja raastavia asianomaisille, ja joskus myös ei asianomaisille, eli tässä omassa asuintalossani on parin viimeisen vuoden aikana remontoitu aika monta asuntoa, ja jos ne ovat olleet pari kerrosta alempana tai ylempänä, niin poran ääni on tuntunut kuin se olisi selän takana...
    Tuollaisista otökkäliiduista en ole kuullutkaan, kuulostavat käteviltä., Jeps, Suomi menee toisaalta kiinni juhannuksen jälkeen , ja toisaalta sitten auki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jael. <3

      Totta, että kissojen saalistamisesta voi olla hyötyäkin! Asioilla on aina puolensa. Vanhempieni Aku-kissa taisi kuolla juuri saalistamiseen, kun oli ilmeisesti erehtynyt saalistamaan kyykäärmettä.

      Tällä hetkellä näyttää siltä, että remontin pitäisi valmistua ensi kuun alussa, mutta eiköhän tuokin aikaraja vielä muutu. Olisi kyllä kiva, jos remontti valmistuisi pian ja appivanhemmat pääsisivät muuttamaan vihdoinkin uuteen kotiin. Mulla on tarkoitus mennä käymään Intiassa heinäkuussa, mutta olen henkisesti varautunut siihen, että joudumme majoittautumaan edelleen sinne vanhaan (home)asuntoon.

      Remppahommat voivat olla kerrostalossa joskus suorastaan painajaismaisia, kun tulee kaikenlaisia melu- ym. haittoja. Meillä rempattiin tuossa jokunen vuosi sitten lähes kaikkien asuntojen kylpyhuoneet, mutta onneksi pääsin pakenemaan meidän oman kylppärin remonttia vanhemmilleni, koska muuten olisin joutunut käymään vessassakin alakerran saunalla. Remontit ovat mukavia oikeastaan vaan silloin, kun ne ovat ohi!

      Tuo liitu on kyllä tosi näppärä, kun sitä on niin helppo levittää. Kokeilin myös sellaista muurahaisjauhetta, mutta sen kanssa tuli ihan hirveä sotku.

      Poista
  6. No nyt oli kyllä todellakin harvinaisen osuva otsikko! Ihan uskomattomalta kuulostaa tuo Intia touhu. Että "oho, ajoin vahingossa miehen kuoliaaksi". "Noo, ei se mitään, saat sakot ja homma on sillä selvä".

    Ja voi pientä oravaa :(.

    Lehdissä oli tässä taannoin juttua, että tulossa on "Hyvä hyttyskesä". Oikeampi muoto varmaan olisi ollut, että tulossa on hyttysten kannalta hyvä kesä...

    Liiduille olisi täällä meilläkin käyttöä. Olen niin kyllästynyt lakaisemaan muurahaisten pihalaattojen välistä nostamia hiekkakasoja takaisin paikoilleen. Heti kun selkänsä kääntää, käy hirmu kuhina laattojen saumoissa. Ei huvita edes ajatella, millaiset verkostot niillä on tontilla. Toivottavasti kuitenkin pysyvät pois sisätiloista.

    Kaikesta draamasta huolimatta kiva kirjoitus (jälleen) ja kuvat (samoin) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intiassa (lähes) kaikki ovat lahjottavissa, poliisitkin. Tai oikeastaan pitäisi sanoa, että varsinkin poliisit. Intian korruption määrä ja laajuus tuntuu kammottavalta ja käsittämättömältä, kun on kasvanut Suomessa ja tottunut siihen, että ihmisten sanaan voi luottaa ja että samat lait koskevat kaikkia.

      Oravaressukka - ja -äiti myös. :-( Toivottavasti ei ollut emon ainoa poikanen.

      Hyvä hyttyskesä kuulostaa aika erikoiselta termiltä. Saammekohan nauttia myös hyvästä hirvikärpäskesästä? :-)

      Pitäisköhän mun aloittaa intialaisten torakkaliitujen maahantuontibisnes. :-D En tosin tiedä, voisiko niitä käyttää ulkotiloissa, kun ulkona olisi muitakin eläimiä, jotka saattaisivat saada sitä myrkkyä.

      Kiitos, Annukka. <3 Aurinkoista viikkoa sinulle! :-)

      Poista
  7. Upeita kuvia!
    Meilla maalla lapsuudessa navettakissat tappoivat aikuisia oravia ja pistivat poskeensa. Sen tiesi siita kun vaan hannat jaivat jaljelle kun niissa ei ollut mitaan syotavaa. Isani vihasi oravia, kun olivat aika tuholaisia. Hipsivat riiheen ja repivat viljasakit reijille niin etta jyvat valuivat pitkin poikin ja sakit olivat pilalla.
    Ja noista kesapaikkojen aukioloista. Ne on auki sitten siina high season aikanakin vaan 10-18 tai 11-18 vaikka kesa-Suomessa on valoa lahes 24/7. Siis kuinka usein ollaan huristeltu jonkun mielenkiintoisen paikan ohi kello 9:30 tai 18:30 ja todettu etta eipa taaskaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anu. :-)

      Aika hurjalta kuulostaa tuo navettakissojen touhu, mutta sellaista se elämä on ollut - ja on ehkä vieläkin? Sitä vaan ajattelee jotain eläintä tai eläimen poikasta, että kuinka söpö se on, ja unohtaa tyystin, että sama eläin voi tehdä vaikka millaisia tuhoja.

      Ja nuo kellonajat ovat niin totta! Aukioloaikoja saisi pidentää minusta parilla tunnilla kummastakin päästä, vai onko Suomessa muka niin vähän ihmisiä, että kävijöitä ei riittäisi tarpeeksi. Minusta tuntui ihan käsittämättömältä, kun jotkut museot olivat Limassa auki kymmeneen asti illalla. Mitä luksusta, kun voi mennä museoon vaikka yhdeksältä illalla!

      Poista
  8. Ja hui hyttysia! Toivottavasti kuukauden paasta Pirkanmaalla Orivedella niita on mahdollisimman vahan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan niin! Nyt viime päivinä on sentään tuullut aika reippaasti, joten hyttyset ovat pysyneet vähän paremmin poissa, mutta tyynempinä päivinä hyttysten hyökkäys on ollut jotain ihan käsittämätöntä. Käytiin yhtenä päivänä paikallisella museoalueella ihmettelemässä, enkä meinannut päästä autoon takaisin sisään, kun auton ympärillä pyöri ainakin sata hyttystä, ja kaikki tahtoivat kansssani autoon sisälle. Museo ei ollut tietenkään vielä auki, kun se aukeaa vasta juhannuksen jälkeen. :-/

      Poista
  9. Kun ihmettelit että missä niitä ukkosia oli niin voin kertoa että ainakin Valkeakoskella! Lauantaina n. Klo 13 tuli ensimmäinen kuuro ja siitä sitten yhdeksään asti ukkosti satoi, pieniä taukoja oli välissä. Kolme kertaa meni sähköt mökiltä (mutta aika pian ne tuli.myös takaisin), postilaatikolle kaatui puu ja sellaista!

    Voi olla että tuo oravanpoikanen oli liian pieni pelastettava kai, mutta surku silti vauvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huh, jopa on ollut myräkkä! Onneksi ei sattunut mitään isompia vahinkoja, vaikka puiden kaatumisetkin ovat pelottavia, kun ei yhtään tiedä, minkä päälle puu kaatuu.

      Todellakin surku oravavauvelia. :-(

      Poista
  10. Tavallinen taululiitukin karkottaa muurahaiset. Meille oli keväällä ulko-oven kautta tulossa armeija pieniä muurahaisia ja kun vedin lattialle liituviivan, päättivät lähteä muualle. Samoin vedän joskus terassin terracottaruukkuun liituviivan, murkut ei mene siitä yli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, enpä tuota tiennytkään! Kiitos tiedosta!

      Poista
  11. Ihan asiasta kolmanteen mutta huomasin etta Areenalla on Ikeasta kertova sarja jonka nimi on Sinikeltainen imperiumi. Kolmannessa osassa seurataan Ikean ponnistelua Intian markkinoille pääsemiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tosi paljon vinkistä! Kävin heti etsimässä jakson ja katson sen mahdollisimman pian.

      Minäkin olen saanut seurata omakohtaisesti Ikean tuloa Intiaan. Ensin Hyderabadiin tuli kopio-Ikea, jolla ei ollut ruotsalaisen Ikean kanssa muuta yhteistä kuin nimi. :-D (Postaus siitä kaupasta täällä.) Sitten tuli pop-up-Ikea, ja nyt Hyderabadiin on avattu jo ihan oikea Ikeakin. Täytyy käydä siellä seuraavalla Intian-reissulla, jos ehdin.

      Poista
  12. Voi kurre-oravaa... :'( Monet jaksaa jauhaa, että koirat pitää olla kiinni (niinkuin pitääkin), mutta kovin moni ei mainitse kissoja, jotka tappaa eläintenpoikasia, kus... pissii lasten hiekkalaatikoihin ja juoksentelee vapaina. On totta, että kissoilla ei ole samanlaista kiinnipitovelvoitetta, mutta sitä ei moni omistaja tiedä, että hän on silti sen irtonaisen kissansa tekemisistä vastuussa ja velvollinen niitä valvomaan... Grrr...

    Mutta kissoista Intiaan; onpa aika hurjaa menoa... Että ihan "vahingossa" ajellaan ihmisten yli ja selvitään sakoilla. Mutta on se toisaalta paha mitään päinvastaistakaan todistaa, jos ei ole silminnäkijöitä tai tosiaan ilmoitusta tehty uhkailusta.

    Ja ne hyttyset... voi jessus... Mä oon ollut muutenkin pää pyörällä kesälomareissusuunnitelmien suhteen ja nyt oon miettinyt, että kuin fiksua olisi lähteä viikoksi Lappiin, jos siellä on sama määrä öttiäisiä kuin täällä (tai enemmän). On tosin ollut useita vuosia, kun Lapissa on ollut vähemmän hyttysiä kuin etelässä. Mutta Norja alkaa taas houkuttaa, siellä kun niitä itikoita ei ole...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maalla kissat saavat usein kuljeskella vapaina, eikä omistaja tietenkään tiedä kissansa tekosista, kun ei kuitenkaan kulje koko ajan lemmikkinsä perässä. Mulla ei ole mitään kissoja(kaan) vastaan, mutta joskus kyllä vähän ihmetyttää.

      Intiassa on kaikki mahdollista, niin hyvässä kuin pahassakin. Monella tuntuu olevan Intiasta aika karmea käsitys, enkä minä taida näillä kirjoituksillani ainakaan yhtään parantaa sitä. :-D Oikeasti Intiassa on tosi paljon hyvääkin (eikä vähiten sydämelliset ihmiset), ja sairaaloistakin saa loistavaa hoitoa, jos vain menee kunnon sairaalaan.

      Luin juuri, että juhannuksena on kuoriutumassa valtava määrä hyttysiä. Ihmettelen vain, että millainen määrä niitä sitten on, kun niitä on jo nyt näin paljon. Mutta sitä en ole tiennyt, että Norjassa ei ole hyttysiä! Norja on siintänyt omassakin mielessä, mutta voi olla, että tämä kesä menee ihan tutuissa nurkissa pyöriessä. Mutta saa nyt nähdä. Mukavia matkasuunnitteluja sinulle!

      Poista
  13. Kauhea juttu tuo miehen yliajo :O Meillähän on noita villikissoja piha puolillaan, ja vuosia sitten puutuimme aina jonkun verran touhuihin, kuten yritimme pitää poikasia hengissä, hoitaa tulehduksia ja kantelimme loukkaantuneita lintuja toipumaan pois kissojen ulottuvilta. Jossain vaiheessa alkoi tuntua, että kaikista touhuistamme oli enemmin harmia kuin apua, ja nyt olen jotenkin vaan päättänyt antaa luonnon hoitaa omansa :( Turkin liiran kolikot käy muuten myös Suomessa ostoskärryihin, on testattu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, miten itse suhtautuisin siihen, jos omalla pihalla olisi villikissoja. Tekisi varmasti mieli ruokkia, mutta samalla vähän arveluttaisi, että tuleeko sotkeuduttua liikaa luonnon asioihin. Minun on ollut aina vaikea edes katsoa kulkukoiria (ja miksei -kissojakin), kun tuntuu niin pahalta katsoa nälkiintyneitä eläimiä. Erityisesti Intiassa kulkukoiria on ihan järkyttävän paljon.

      Kylläpä nauratti tuo, että Turkin liiran kolikotkin käyvät ostoskärryihin. Aina kannattaa kokeilla onneaan! ;-D

      Poista
    2. Me kyllä ruokitaan mutta ei orjallisesti, alueella on paljon rottia, joiden kannan kissat pitävät kurissa. Tapana on, että ruokintapaikalle viedään jämiä ja vettä on aina tarjolla. Pentujen hengissä pitoon sairaina, tappeluiden estoon ja kaikenlaiseen tohotukseen laitettiin kuitenkin jossain vaiheessa raja, sillä tajusimme usein tehneemme jälkikäteen ihan väärin yrittäessä auttaa.

      Poista
    3. Kuulostaa ihan järkevältä rajanvedolta. Kiva että kissat saavat ruokaa ja vettä, mutta muuten on ehkä hyvä antaa luonnon hoitaa omansa.

      Poista
  14. Hieno hyönteikuvia!!
    Voi tuota pientä oravanpoikasta :(

    VastaaPoista
  15. Vihdoin pääsin tänne asti ;-) Aloitin jo monta kertaa lukemisen, mutta jokin häiriötekijä tuli väliin.
    Todella hienoja kuvia! Onko noilla muurahaisilla kirvoja kotieläiminään?
    Oravanpoikanen toi melkein tipan silmään, mutta kuten totesit, sellaista elämä on. Vaarallista. Ja varsinkin Intiassa näemmä.
    Mukavia päiviä täällä Suomen kesässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut myöhästyneestä vastauksesta! Tämä maalaiselämä on joskus varsin kiireistä. :-D

      Kirvojahan tuossa yhdessä kuvassa tosiaan on. Luulin aiemmin, että muurahaiset syövät kirvoja, mutta ei se niin taida ollakaan. Taitavat ennemminkin nautiskella kirvojen mesikasteella.

      Kiitos, Leena. Suomen kesä tarjoaa kyllä ihmettelyn aiheita joka lähtöön. Oikein mukavaa kesän jatkoa sinullekin!

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3