Epäilen, saatan siis olla.


sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Älä ota sitä niin vakavasti

Intiassa on kaikenlaisia guruja pilvin pimein. Gurut ovat parrakkaita ukkoja, jotka puhuvat niin viisaita, että tavallinen pulliainen ei aina ymmärräkään heidän juttujaan. Olen aina suhtautunut guruihin suurella varauksella, koska en voi sietää minkäänlaista ihmiskulttia. Miksi joku ukko olisi jotenkin pätevä neuvomaan, miten minun tulisi elämääni elää? Enköhän minä itse tiedä kumminkin parhaiten, mikä minulle on parasta?

Olen joskus kertonut, kuinka hyderabadilainen ystäväni tutustutti minut aikoinaan Sadhguruun. Kävimme jopa kerran yhdessä katsomassa Sadhgurua (postaus siitä löytyy täältä). Olen aina joskus heikkoina hetkinäni sortunut katselemaan Sadhgurun videoita, koska on pakko kumminkin myöntää, että Sadhguru puhuu ihan järkeviä juttuja. Olen jopa ruvennut kirjoittamaan Sadhgurun ajatuksia ylös ja poimimaan niistä oivalluksia omaan elämääni.

(Varoitan, että postauksen kuvamateriaali saattaa järkyttää syvästi herkempiä lukijoita. 😎)

Mielestäni yksi parhaista Sadhgurun neuvoista on kehotus olla ottamatta itseään ja elämää liian vakavasti. Me monethan olemme niin kamalan tosissamme elämän kanssa.



Sadhguru sanoo:

Tosikkomaisuus johtuu siitä, että ihminen pitää itseään tärkeänä henkilönä. Ajattele itsesi pölyhiukkaseksi: jos sinua ei enää huomenna olisi, ketään ei kiinnostaisi. Kaikki jatkuisi maailmassa samanlaisena ilman sinuakin. Kaikkien tulisi muistaa tämä tosiasia joka hetki. Ei ole mitään väliä, mitä muu maailma sanoo sinusta. Ei ole mitään väliä, miten merkityksellistä työtä teet. Ymmärrä se, että elämä jatkuisi järkkymättä ilman sinuakin, olit sitten kuka tahansa. Jos pidät aina mielessäsi tämän tosiasian, sinulla ei ole enää mitään syytä ottaa itseäsi vakavasti. Älä ole kuollut nyt. Sen aika tulee kyllä vielä. Nyt on aika elää.


Sadhguru kehottaa siis muistamaan koko ajan sen, että kuolemme jonakin päivänä. Kuoleman ajatteleminen tuntui minusta aluksi ahdistavalta, mutta elämän rajallisuuden muistaminen auttaa todellakin näkemään asiat ihan eri tavalla. Keskitymme usein aivan vääriin asioihin ja mietimme esimerkiksi sitä, miltä me näytämme muiden silmissä tai mitä muut ajattelevat meistä. Emme uskalla tehdä asioita, joita oikeasti haluaisimme, koska pelkäämme muiden mielipiteitä. Pelkäämme mokaavamme, näyttävämme typeriltä ja tekevämme itsemme naurunalaiseksi, joten on parempi elää varovasti ja olla mahdollisimman näkymätön. Jos muistaisimme koko ajan sen, että aikamme on rajallinen ja että päivämme saattavat olla luetut milloin tahansa, osaisimme ehkä olla rennompia ja keskittyä oikeisiin asioihin.



Sillä jos asiaa miettii tarkemmin, niin mitä väliä sillä oikeasti on, mitä joku meistä ajattelee? Ei yhtään mitään!

Omassa itsekeskeisyydessämme unohdamme myös sen, että olemme todellakin vain minimaalisen pieni osa tätä maailmankaikkeutta. Jos ajattelee jokapäiväisiä "ongelmiaan" ja niiden merkitystä maailmankaikkeudelle, tajuaa oman pienuutensa ja naurettavuutensa.



Sadhguru puhuukin toisessa videossa leikkimielisyyden merkityksestä:



Hän sanoo:

Leikkisyyttä on aina pidetty vastuuttomuutena, ja kuitenkin vastuullisin mahdollinen tapa elää on olla leikkisä. Eikö olekin äärimmäisen vastuutonta kuljeskella ympäriinsä surkeana ja naama pitkänä? Surkeus on kaikkein edesvastuuttomin tapa elää, sillä leikkisyys on se, joka tekee ihmisestä vastuuntuntoisen ja vastaanottavaisen. Jos mieli on vakava, maailma pyörii oman itsen ja omien turhanpäiväisyyksien ympärillä. Vakavalle ihmiselle ympäröivää maailmaa ei ole, sillä vain leikkisä ihminen pystyy havaitsemaan ympärillään kaiken.   

Haastankin nyt kaikki ottamaan itsensä vähemmän vakavasti, hulluttelemaan ja pelleilemään itsensä kustannuksella. Ei tämä elämä niin vakavaa ole.


Hyvää vappua tähän samaan syssyyn!

Let's blow some balloons!

15 kommenttia:

  1. Tälläisiä johtajia maailma tarvitsee, olisi parikin suuruudenhullua, joiden olisi ihan hyvä ajatella itseään pölyhiukkasina. Maailma olisi taatusti sen jälkeen parempi paikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä! Peukku tälle!

      Poista
  2. :'D Ihania! Just Vappuun sopiva postaus.

    Mä olen tainnut vahingossa noudattaa tän herran oppeja jo jonkun aikaa. Joskus oppilaat toteaa tunnilla: "Ope, voisitko käyttäytyä..." tai mies viime Kanarian reissulla: "Sä oot siis olevinasi aikuinen ja opettaja..."

    Ei meistä kukaan ole maailman napa. Pitää siis tehdä elämästä omannäköinen ja itselleen iloinen ja onnellinen.

    Hauskaa vappua sinnekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten tuo kuulostaakin niin tutulta. :-) Minä en myöskään käyttäydy aina ihan niin kuin viisaiden aikuisten kuuluisi kai käyttäytyä, ja olen mielenkiinnolla odottanut, että milloin se paljon puhuttu aikuistuminen tapahtuu. Nyt olen jo luopunut toivosta, että sitä tulee koskaan tapahtumaankaan. :-)

      Minusta tuntuu, että aika moni jollakin tavalla kuvittelee olevansa maailman napa. Ajatellaan esimerkiksi, että muut ovat hirveän kiinnostuneita heidän tekemisistään, vaikka luultavasti muita ei voisi vähempää kiinnostaa. Tai tietysti on aina uteliaita ihmisiä, jotka saavat puhtinsa muiden tekemisten tarkkailusta.

      Railakasta vappua!

      Poista
  3. Guru käyttää niin sanottua talonpojan järkeä , mä en myöskään jaksa ymmärtää näitä tosikkoita , töissä juttelen mielummin miesporukoissa kun sielä saa naureskella eikä jutut ole niin vakavia ja tärkeitä juttuja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. p.s tekemällä tehtyjä tärkeitä juttuja jotka periaatteessa ei ole oikeesti tärkeitä ;))
      Hauskaa Vappua sulle !

      Poista
    2. Huumori keventää kyllä työpäivää mukavasti. En itse osaa verrata nais- ja miesporukoita keskenään, mutta olen kyllä huomannut, että miehillä on hyvin erilainen tyyli ajatella ja tarkastella asioita kuin naisilla. Lähin esimerkki löytyy jo ihan täältä meiltä kotoa. ;-D

      Mukavaa vappua sinullekin!

      Poista
  4. *naurun hihitystä* Voi Satu♥ Kiitos tästä päivän piristyksestä, tästä tuli niin huippuhyvälle tuulelle..olet kyllä ihana!! Olen kyllä vahvasti samaa mieltä että elämä on tehty elettäväksi ja on tehtävä juurikin kaikkia niitä juttuja mitä haluaa:) Mitä siitä mitä muut on mieltä, kunhan itse nauttii ja olo on hyvä! Huumoria pitää elämässä todellakin olla:) Ihanaa sunnuntai-iltaa ystäväiseni♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi miten ihana kuulla, että tämä piristi päivääsi! <3 <3 Minulla on ollut opettelemista siinä, että en välittäisi niin kovasti, mitä muut ajattelevat tai sanovat, mutta olen kehittynyt asiassa huomattavasti. ;-) Tulee varsin vapautunut olo, kun voi olla juuri niin pöljä kuin on. :-)

      Ihanaa illanjatkoa sinullekin. <3 Mukavia vapputunnelmia myös! :-)

      Poista
  5. Hih, mitkä vappunaamarit!! Täällä Hollannissa vappua ei vietetä, mutta kuninkaanpäivä oli just ja silloin saa todellakin hassutella. Porukka täällä osaa kyllä heittäytyä halutessaan aika rennoksi. Tai ainakin iso osa joukosta. Toki täälläkin sellaisia turhantärkeitä joukkoon joskus eksyy, ja heillä onkin tapana paheksua toisia ja käyttää sanontaa, joka vapaasti käännettynä on jotakin tällaista: Käyttäydy normaalisti, sillä sekin on jo tarpeeksi epänormaalia.

    Eli todellisia tylsimyksiä ja ankeuttajia on riittävästi ihan kaikkialla. Täälläkin.

    Jospa päätettäisiin, ettei me ainakaan olla sellaisia!! Hauskaa vappua sinne Suomeen!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se on helppoa, kun on vappunaamarit omasta takaa. ;-D Säästyy rahaakin, kun ei tarvitse kaupasta ostaa. :-)

      Noita pönöttäjiä ja mielensäpahoittajia taitaa tosiaan löytyä ihan kaikkialta, niin Suomesta, Hollannista kuin Intiastakin. Mutta onneksi heitä(kään) ei tarvitse ottaa kovin vakavasti. Annetaan me kaikkien kukkia - omissa kukkapenkeissään. ;-)

      Kiitos hyvistä vapuista! Sinne sitten mukavaa päivää muuten vaan! :-) Me ei taideta juhlistaa vappua mitenkään. Vielä jokin vuosi takaperin ostelin serpentiinejä ja vappupalloja ja sen sellaisia, mutta nyt olen kai tullut vanhaksi, kun en jaksa panostaa yhden päivän takia.

      Poista
  6. Minä ajattelen niin, että kun tajuaa kuolevaisuutensa, tulee elävämmäksi. Elämästä pitää nauttia nyt, sillä huominen saattaa omalta kohdaltani jäädä tulematta. Ei se synkistä, vaan nimenomaan auttaa tarttumaan hetkiin. Elämään tässä ja nyt. Tavoittelemaan niitä unelmia ennen kuin on liian myöhäistä. Hyvää Vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen alkanut tajuta saman, että elämän rajallisuuden ymmärtäminen auttaa elämään paremmin tässä ja nyt. Ennen ajatus kuolemasta ahdisti, mutta sitä ahdistusta voi käyttää tavallaan myös voimavarana.

      Mukavaa vappua sinullekin!

      Poista
  7. Luin juuri kristillisen varhaiskirkon suhtautumisesta kuolemaan. "Kuoleman tarkastelu irrotti itsesäälistä, murheesta, tyytymättömyydestä, kyllästymisestä ja ajatusten ahtaudesta. Eräs munkki sai kerran vastattavaksi kysymyksen, miksi sinä et koskaan masennu ja ole murheellinen. Hän lausui:"Minä toivon joka päivä kuolevani."" Hyvän kuoleman taito on hyvän elämän taitoa "Ars moriendi est ars bene vivendi"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen näkökohta. Kiitos tästä! Tuossa on mielestäni paljon samaa kuin Sadhgurun ajatuksissakin.

      Olen miettinyt, että monia ihmisiä vaivaa myös jonkinlainen harhakuvitelma siitä, että he elävät ikuisesti. Kuolema vain jotenkin "unohtuu", ja tulee eteen sitten joskus, kun olemme oikein vanhoja ja raihnaisia. Kuoleman unohtaminen puolestaan aiheuttaa sen, että siirrämme asioita tuonnemmaksi ja että keskitymme usein aivan vääriin asioihin elämässä.

      Mukavaa ja eläväistä vappua! :-)

      Poista