Jos mies sanoo tekevänsä jotain, hän kyllä tekee sen. On ihan turha muistutella asiasta puolen vuoden välein.


perjantai 9. helmikuuta 2018

Näin tanssimme ripaskaa

Olen iloinnut täällä Boliviassa siitä, että minulla ei ole ollut minkäänlaisia vatsavaivoja. En saa ripulia ulkomailla muutenkaan kovin helposti, vaan minulla on taipumus kärsiä ennemminkin siitä päinvastaisesta ongelmasta. Täällä ei ole kuitenkaan ollut sitäkään ongelmaa.

Toissapäivänä ukkeli ehdotti, että menisimme ulos syömään, ja minä olin tietysti heti valmis. Halusin mennä Casa del Gambaan, jossa olimme käyneet jo aikaisemmin, koska halusin vihdoin maistaa maapähkinäkeittoa, sopa de manía. Casa del Gambasta sitä varmasti saisi! Ravintolassa kävi kuitenkin ilmi, että sopa de manía oli tarjolla vain sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Kyllä voi yhden sopan maistaminen olla vaikeaa! Tilasimme siis muita ruokia, ja minä otin jälkiruoaksi sitruunapiirakkaa. Piirakan syöminen kyllä vähän epäilytti, sillä piirakka oli kuorrutettu sellaisella raa'an marengin oloisella mömmöllä. Torttu oli kuitenkin hyvää, joten söin sen viimeistä palasta myöten.

Niinhän siinä sitten kävi, että ruokamyrkytyshän siitä piirakasta tuli. Onneksi ei sentään tarvinnut heittää laattaa, vaikka pahoinvointi olikin sitä luokkaa, että piti nukkua vati sängyn vieressä. Kaiken huipuksi olin edellisenä päivänä tehnyt salilla ilmeisen tehokkaan treenin, ja kipeillä reisi- ja perslihaksilla olikin oikein mukava jumpata pöntölle ja ylös sata kertaa päivässä.

Mietin eilen sängyssä maatessani, että jos minulla olisi Instagram-tili, pitäisi varmaan ottaa itsestäni meikitön sairasselfie, kun eikös ihmisillä ole tapana tehdä niin. Sitten muistin, että onhan minulla tämä blogi! Tännehän voi tunkea kaikenlaista roskaa.

Ripaska-terveisin, Satu ja nalle. (Nallella ei ollut ripaskaa.)

Nyt olen sitten ottanut tämänkin askeleen, että olen esiintynyt internetissä ilman meikkiä. Olenpa emansipoitunut.

Emansipoitumisesta tuli mieleeni, että tein alkuviikosta pienen iskun vaatekaupoille. Olen käynyt Ventura Mallissa monta kertaa, enkä ole koskaan löytänyt sieltä oikein mitään kivaa kesävaatetta. Nyt jouduin kuitenkin ilmeisesti jonkinlaisen mielenhäiriön valtaan, ja ostin viisi (!) puseroa, neljä hametta ja yhdet treenihousut. Ai kamala. Ja hameenhelmat sen kuin lyhenevät: nyt helma yltää enää puoleenväliin reittä.

Peili vääristää jotenkin, koska ei minulla tuollaiset rimppakintut ole.

En ymmärrä, mitä minulle on täällä tapahtunut. Olen aina ennen pukeutunut suhteellisen peittäviin vaatteisiin, kun olen ajatellut, että en ole tarpeeksi hyvännäköinen käyttääkseni esimerkiksi lyhyttä hametta. Nyt kun olen katsellut paikallisia ihmisiä, jotka ovat joskus hyvinkin muhkeita ja muodokkaita ja jotka siitä huolimatta pukeutuvat pieniin vaatteisiin ja myös kantavat itsensä ylpeästi, olen tullut kai siihen tulokseen, että minäkin voin lopettaa itseni häpeämisen. Olisipa tämä tapahtunut 20 vuotta sitten! Elämä olisi ollut varmaan aika erilaista.

Auringonnousun aika on minusta paras aika vuorokaudesta, ja alkuviikosta tulikin herättyä muutamana aamuna sen verran aikaisin, että ehdin näkemään auringonnousun. Aurinkohan nousi alkuviikosta täällä kello 6.02 ja laski kello 18.51.

Yhtenä aamuna satuin näkemään varsin mielenkiintoisen ilmiön: muutama minuutti ennen varsinaista auringonnousua taivaanrantaan ilmestyi viiva.


Olen yrittänyt googlettaa, mistä ilmiöstä tässä voisi olla kyse. Voisikohan kyse olla Novaya Zemlyan efektistä?

Auringonnousu jatkui näin:

Eli kyllä se viiru lopulta palloksi muuttui. 


Valojen ja värien leikkiä toisena aamuna:



Oletteko muuten huomanneet, että Blogger latistaa kuvien värit jotenkin? Tai ainakin minulla käy niin. Ärsyttävää. Näissäkin kuvissa on oikeasti paljon voimakkaammat värit.

Toinen asia, mikä täällä ihmetyttää, on tähtitaivas. Esimerkiksi Orionin tähtikuvio, joka Suomessa harvoin nousee kovin korkealle, on täällä melkein suoraan pään yläpuolella.

Ympyröin Orionin kuvasta selvyyden vuoksi.
Orionin vyön alapuolella (täällä siis yläpuolella, koska tähdistö näkyy täällä Suomesta ajateltuna ylösalaisin) olevat kolme tähteä näkyvät kameralla ihan mukavasti.


Keskimmäinen tähdistä on itse asiassa Orionin kaasusumu, M42, vaikka se ei tässä kuvassa näytäkään tavallista tähteä kummoisemmalta.

Kävin alkuviikosta myös yhdessä vähän kauempana olevassa supermarketissa (kun etsin perunasurvinta!), ja matkan varrelle osui Santa Cruzin yksityinen teknillinen yliopisto, UTEPSA. Nyt kun koulut olivat alkaneet, yliopisto ja sen ympäristö näyttivät varsin erilaisilta kuin aiemmin kesälomien aikaan.




Yliopistoalueelle ei kävelläkään noin vain, sillä vastassa on portit, jotka aukeavat ilmeisesti jonkinlaisella henkilökortilla. Muutenhan minä olisin varmasti käynyt jo yliopistossa sisälläkin.


Nurmikkoalueet olivat minusta varsin viihtyisät ja hyvin hoidetut.


Yliopiston viereisillä kaduilla on opiskelijan kukkarolle sopivia ravintoloita ja internet-pisteitä.

Grilliäkin valmistellaan päivän grillauksiin.

Nuorta rakkautta. 💕
UTEPSAn vieressä on toinenkin yksityinen yliopisto, Udabol, jossa voi opiskella kaikkea psykologiasta turismiin.



Enpä tiedä, mitä tuli kirjoitettua, mutta nyt lähden katsomaan, saisinko alas jotain aamupalan tapaista. Kahviakin yritin jo juoda, mutta se oli huono idea, sillä siitä tuli hirveät vatsakivut. Tukkakin olisi ihan kiva pestä kahden vuorokauden sängyssä möyrimisen jälkeen.

Leppoisaa viikonloppua!

23 kommenttia:

  1. Tosi kiva outfit , kuumuus lyhentää varmaan hameen helmoja . Mulla on toisin päin, ennen olin lyhyissä hameissa ja kesällä vain hameita nytte vanhenpana en pidä ikinä enää hameita.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan totta, että kuumuus vaikuttaa pukeutumiseen. Inhoan kylmää, ja Suomessa on aika harvassa ne päivät, että voisin käyttää noin lyhyitä hameita ilman että tarvitsisi palella. Täällä tuommoisilla ripaleilla pärjää hyvin vielä puoli kymmenen aikaan illallakin. :-)

      Poista
  2. Voi parkaa. Hyvä että Nalle säästyi kurjuudelta ja jaksoi lohduttaa.

    Hassua muuten, että myös minä sairastin alkuviikosta jonkin kamalan oksennustaudin. Tanssiminen jäi minulla sen sijaan vähemmälle, mutta olo oli silti kamalan ankea ja polvet vain vapisivat. Taitaa olla liikkeellä joka maailmankolkassa ;). Edellisestä kerrasta minulla taisikin olla kymmenisen vuotta, vaikka paljon olen reissaillut ja kaikenlaista syönyt.

    Nyt alan olla jo ihan kunnossa, toivottavasti sinäkin. Kivaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nalle se jaksaa olla aina lohtuna. Paljon on painoa pienillä hartioilla. ;-)

      Huh, sinun tautisi kuulostaa vielä hirveämmältä kuin minun. Oksennustauti on melkein kamalinta, mitä tiedän. Sairastin pari vuotta sitten noroviruksen, ja luulin kuolevani siihen.

      Mutta kiva kuulla, että voit jo paremmin! Minunkin oloni on jo huomattavasti parempi. Kävin jo kaupassakin, vaikka välillä piti kyllä vähän nojailla tolppaan, kun huimasi. Auringonpaiste ei ainakaan yhtään helpottanut oloa. Mukavaa viikonloppua sinullekin! :-)

      Poista
  3. Voi ei, paranemisia, olipa viheliäinen piirakka! Meillä taas on jyllännyt sellainen mahaongelma että se ilmenee vain ajoittain, nyt jo toista viikkoa eli ei kaada sänkyyn mutta joku pöpö meillä pörrää. Toivon että menee ohi eikä jouduta tutkimuksiin. Ajattelin aina että turkkilaiset naiset pukeutuvat numeroa liian pieniin housuihin mutta nyt en enää tiedä olenko itse kuitenkin pukeutunut aina numeroa liian isoihin housuihuin, latinomaissa matkailu ja oleilu vapauttaa kun erityisesti niissä naisilla on tapana pukeutua miten haluaa kiloista huolimatta. Onpa kivan näköinen yliopistoalue, yleensäkin yliopistoalueet ja niiden lähikulmat on musta monesti tutkimisen arvoisia paikkoja, siellä on hyviä ja huokeita ruokapaikkoja ja ihanaa nuorisomenoa. Jos en ole vielä sanonut niin mahtavaa että olette Boliviassa niin pääsen kurkistamaan itselleni ihan tuntemattomaan maailmankolkkaan, parempia vointeja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos myötätunnosta. Oli tosiaan viheliäinen piirakka. Luulen, että se oli elämäni viimeinen pala sitruunapiirakkaa. Harmi kun ei tullut suklaakakusta tuo tauti. ;-D

      Kuulostaapa kummalliselta tuo teidän pöpönne. Menkään ihmeessä tutkimuksiin, jos se jatkuu.

      Tiedätkö, minä tajusin viimeksi Intiassa vaatekaupoilla ollessani, että olen tainnut aina pukeutua siellä numeroa liian isoihin vaatteisiin, ja siksi vaatteet ovat näyttäneet päälläni jotenkin muodottomilta. Kun rupesin ostamaan kokoa pienempiä vaatteita, vaatteetkin alkoivat istua paremmin. Jotenkin minulla oli kai sellainen ajatus, että intialaiset ovat niin pieniä (vaikka eihän se niin todellakaan aina ole), että enhän minä, iso pohjoismaalainen, voi mitenkään mahtua Intiassa S-koon vaatteisiin.

      Minustakin yliopistoalueet ovat todella mielenkiintoisia! Ilmapiiri on niissä sellainen kivan avoin ja innostunut. Olisi ollut todella kiva päästä yliopistoalueen sisäpuolellekin, mutta siihen olisi varmaan vaadittu hyvä selitys. Siis jokin muu kuin että haluaisin vähän pällistellä täällä. ;-D

      Kiva kuulla, että olet viihtynyt matkassa! Mukavia viikonloppuja ja parempia vointeja sinne Turkkiin!

      Poista
  4. Voi sinua, toivottavasti olo jo parempi, tuosta selfiestä näkyy että olo ei parhain,mutta onneksi Nalle lohduttajana. Minulla oli äskettäin norovirus, joten tiedän miten kamalaa tuollainen vatsatauti&ruokamyrkytys voi olla.
    Hih, väistämättä hepenet pienenevät ympäristön mukaan;D Muistan kun tulin Caracasiin ensimmäistä kertaa ja niin monella naisella oli TODELLA syvät kaula-aukot (silikonit kun oli hankittu niitä piti myös näyttää) . Täälläkin kesällä jotkut ovat todella pienissä hepeneissä; joku hihaton lyhyt paita, ja shortsit, joista näkyy puolet takapuolta. Uskovaiset taas pukeutuvat täysin erilailla.
    Hienot auringonlaskukuvat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nalle urhea jaksaa aina lohduttaa. :-)

      Ja norovirus on ihan kauhea! Minullakin on se ollut, ja luulin kuolevani siihen.

      Ukkeli on kertonut minulle (luotettava tiedonlähde, heh heh), että Etelä-Amerikassa ollaan paljon ulkonäkökeskeisempiä kuin esim. meillä Euroopassa. Täällä laitetaan hirveät määrät rahaa kauneusleikkauksiin, niin silikoneihin, naamaan kuin persimplantteihinkin. Ja kuten sanoit, sitten kun on saatu mieleiset rinnat tai takapuoli, niin pitäähän niitä esitellä. Näin kerran Brasiliassa sellaisen takapuolen, että en voinut muuta kuin tuijottaa sitä. :-D Mutta sekin taisi olla tekemällä tehty - ei kenelläkään voi olla luonnostaan sellaista takapuolta.

      Poista
    2. Caracasin metrossa ihmettelin kun suurin osa mainoksista oli plastiikkakirurgiaklinikoiden mainoksia. Selittää aika paljon....

      Poista
    3. Onneksi nämä latinot eivät asu esim. Suomessa, koska muuten he joutuisivat peittämään upeat tissinsä ja takapuolensa toppavaatteiden sisään. ;-D

      Poista
  5. Olipas se ärjy piirakka. No, toisaalta ei tarvitse käyttää rahaa tai aikaa mihinkään puhdistuskuureihin, kun piirakka ajoi tehokkaammin asian. Pikaista paranemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli tosiaan puhdistettua keho ihan luonnollisesti. Tuli myös nukuttua kerrankin niin paljon, että nyt on varmasti kaikki univelat kuitattu!

      Tiedän siitä syystä, että syypää oli se piirakka, koska söimme ukkelin kanssa muuten samoja ruokia, mutta sitä piirakkaa söin vain minä. Ukkeli on kaiken lisäksi paljon herkempivatsaisempi kuin minä, ja hän voi saada ripulin ihan tavan jäätelöstäkin.

      Poista
  6. Voi hyi yäk... Nyt vaan varovasti neutraalein ruoin?/ruuin? kohti normielämää.

    Mä olen aina pukeutunut aika "lattaristi" ja välillä huvittaa suomalainen ajattelutapa, ettei yli kakskymppisillä sais olla minihameita tai napapaitoja. Kanariallakin keski-ikäisillä äiti-ihmisilläkin on (sivistyneen) seksikkäitä vaatteita. Kesäisin saa mielenkiintoisia katseita osakseen kaupungissa, joka on suht pieni ja monet tietää missä ammatissa olen. Niin kuin se jotenkin liittyis siihen miten mä saan pukeutua vapaa-ajallani.

    Lopuksi vielä; hetken mietin mikä ihme on "persunarvin", ennen kuin silmät osasi lukea oikein että perunasurvin. :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä onkin tehnyt mieli pelkästään sellaisia neutraalin makuisia ruokia. Olin ostanut onneksi edellispäivänä kaappiin sellaisia valmiita mysli-jugurttikuppeja, ja ai että ne ovat maistuneet taivaallisilta. Ei tee ihan hirveästi mieli esimerkiksi mitään mausteista eikä mitään lihaa. Eikä sitruunapiirakkaa. :-D

      Suomalaisten ajattelutapa voi tosiaan olla joskus aika rajoittunut. Ihan kuin elämän pitäisi loppua, kun tulee tiettyyn ikään – ei saisi enää pukeutua pieniin vaatteisiin, pitää pitkää tukkaa, hyppiä trampoliinilla ja mitä vielä. Minua ärsyttää ylipäänsäkin Suomessa se, miten paljon ihmiset (eivät tietenkään kaikki, mutta jotkut) vahtivat toisensa tekemisiä. Jos ihmiset laittaisivat sen energian, minkä he käyttävät toisten vahtimiseen, omaan elämäänsä, niin en usko, että elämänlaatu siitä ainakaan huononisi.

      Heh, persunarvin. Semmoista saisikin etsiä aika pitkään. :-D Minulle tulee myös usein tuommoisia lukivirheitä, ja ne voivat olla joskus tosi huvittavia. Olisi kiva tietää, mistä aivojen sopukoista ne oikein kumpuavat. :-)

      Poista
  7. Olet kaunis ilman meikkiä! :)
    Terv. Marsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suorastaan järkytyin kommentistasi. Kukaan ei ole koskaan sanonut minua meikittömänä kauniiksi, vaan päinvastoin, olen saanut kuulla olevani ruma ilman meikkiä. Mutta kiitos, tämä oli oikein miellyttävä järkytys. <3

      Poista
  8. Umm... En nyt halua millään tavalla maalailla piruja seinille, mutta raa'asta kananmunanvalkuaisesta aiheutunut vatsatauti tuo itselleni kovasti mieleen salmonellan mahdollisuuden.

    Mutta hei, harva ihminen näyttää yhtä hyvältä vatsataudin kourissa kuin sinä tuossa kuvassa! Itse en ole edes pariin päivään uskaltanut vilkaista peiliin, kun ärhäkkä hengitystieinfektio on pakottanut pysymään pääosin sängyn pohjalla.

    Joko hääasuongelma on muuten ratkennut? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salmonella kävi minunkin mielessäni, mutta onnistuin jotenkin "unohtamaan" salmonellan mahdollisuuden, kunnes asia tuli nyt taas mieleeni. En yhtään ihmettelisi, vaikka olisikin salmonellasta kyse. Eilen olo oli ihan normaali, mutta tänään vatsa on ollut taas aika epävakaa, ja olo on ollut muutenkin vähän hutera. Päivän saldona on yksi lattialle tiputettu ruokakulho (ruoat levisivät ja kulho halkesi) sekä yksi kompurointi kahvilan ovella, minkä seurauksena iskin polveni ovenpieleen ja take away -kahvit lensivät hameelleni ja laukulleni. Eikä kello ole vasta kuin neljä iltapäivällä. Vielä ehtii tapahtumaan vaikka mitä.

      Marsalle tuossa edellä jo sanoinkin, että minulle on järkytys kuulla näyttävänsä sairaana ja ilman meikkiä edes ihmiseltä, saati sitten hyvältä. Mutta kiitos sinullekin mieluisasta järkytyksestä. :-)

      Hih, vielähän tässä on kuuta jäljellä vaikka kuinka paljon. Eli hääasun eteen ei ole tehty edelleenkään mitään. Tai onpas sittenkin, olen bongannut muutaman vaateliikkeen Uberin ikkunasta ja kirjoittanut liikkeiden nimet kännykkääni ylös. Nyt pitäisi enää mennä niihin kauppoihin. ;-)

      Poista
    2. Niin, ja pikaista paranemista sinulle!

      Poista
  9. Jaiks..heti alkuun, voi harmi että tuollaisia terveisiä tortusta sait:( ja onhan sitten tiukassa se maapähkinäkeitto..se on varmaan sinun itse alettava tekemään kun ei sitä onnistu näköjään millään ilveellä päästä maistamaan:) Onneksi sinulla on tuo nalle ollut kanssa kärsijänä, hyvältä näytätte sairastavinakin..ja nuo sinun "rimppakintut" on tosiaan rimpat:)) Kaikella rakkaudella♥ Upealta nainen näyttää!! On siellä vaan hienot auringonnousut, noita kelpaa kuvailla ja jännä tosiaan tuo viiva:) Leppoisaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan se harmillista (varsinkin jos on salmonellaa), mutta toisaalta on tuossa taudissa jotain hyvääkin: makeanhimot ovat nimittäin kummasti vähentyneet. :-) Paitsi että tänään haksahdin jo ostamaan yhden napoleon-leivoksen, kun olivat kaupassa laittaneet tuoreita leivonnaisia niin houkuttelevasti esille. Tosin en ole vielä syönyt sitä.

      Hih, sinä se osaat ilahduttaa. <3 Mutta kyllä tuo peili tosiaankin jotenkin vääristää, koska ei minun koipeni ihan tuommoiset rimpat kuitenkaan ole. Pitääköhän nyt ottaa uusi kuva todistusaineistoksi. ;-D

      Ihanaa viikonloppua sinulle! Toivottavasti Päden pajassa syntyy taas jotain kaunista meidän muiden ihailtavaksi! <3

      Poista
  10. Upeat kuvat!
    Toivottavasti vatsasi paranee pian! Minun vatsani on nykyisin hyvin herkka ja Peru-Ecuador reissulla päädyinkin melkein viikon paastoon. Ainoastaan vaalea leipä, banaani ja vesi pysyivät suolistossa pidempään.
    Lyhyt hame sopii sinulle hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kepposka! Minäkin toivon, että paranee, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että siihen saattaa mennä hetki.

      Huh, oli varmaan aika kurja Perun ja Ecuadorin reissu, kun muu ruoka ei pysynyt sisällä. :-( Mutta onneksi löytyi edes jotain, mikä pysyi. Banaani on vähän kaksijakoinen juttu - toiset väittävät että se kovettaa vatsaa ja toiset taas että se pehmentää sitä. Riippuu kai jotenkin banaanin kypsyysasteesta?

      :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi. <3