Epäilen, saatan siis olla.


keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Kuorsaajan vieressä

Minusta on tullut viime vuosina todella herkkä nukkuja, joka häiriintyy milloin mistäkin asiasta. Saatan jopa häiriintyä siitä, ettei ole mitään, mikä häiritsisi! Olen onneksi oppinut tunnistamaan nukkumiseeni vaikuttavat riskitekijät, joista tärkeimmät ovat liian kova fyysinen rasitus, liian vähäinen syöminen (jos sitä on jatkunut pidempään) sekä alkoholi. Kukin näistä aiheuttaa vähän erilaisia ongelmia. Liiallinen fyysinen rasitus aiheuttaa esimerkiksi nukahtamisen hetkellä tulevia säpsähtelyjä, jotka saattavat jatkua tuntitolkulla. Viime viikolla kävi esimerkiksi niin, että olin ihan hirveän väsynyt, mutta aina kun olin vaipumassa uneen, säpsähdin hereille. Tätä jatkui pari kolme tuntia, ja olin lopulta aivan epätoivoinen, kun olisin halunnut vain nukkua. Katsaus menneiden päivien aktiviteetteihin paljasti, että vaikka en ollut tuntenut liikkuvani liikaa (päinvastoin, olin tuntenut olevani elämäni kunnossa), kehoni oli kuitenkin eri mieltä. Oli siis aika ottaa vähän iisimmin. En harrastanut minkäänlaista liikuntaa moneen päivään, ja aloin taas nukkua paremmin.

Vähän sumussa.

Kaikkeen ei pysty kuitenkaan itse vaikuttamaan. Vieressä nukkujan kuorsaaminen on esimerkiksi semmoinen asia, jonka kanssa on vain opittava elämään. Koska kuorsaaja ei kuorsaa tahallaan, aihe on usein vähän arka. Meillä ei tätä ongelmaa vielä joitakin vuosia sitten ollut, sillä ukkeli on ruvennut kuorsaamaan vasta viime vuosina. Aikaerorasitukset ja stressi ovat varmasti omiaan pahentamaan ongelmaa. Toisaalta minä olen myös ruvennut häiriintymään kaikesta entistä enemmän. Ukkelin kuorsauskin vaihtelee - joskus hän ei kuorsaa juuri ollenkaan, ja joskus taas tuntuu siltä kuin vieressä olisi moottorisaha.

Totuuden nimessä on sanottava, että osaan minäkin kuulemma joskus kuorsata, ja sen lisäksi narskuttelen vielä hampaitakin! Ukkeli kuitenkin suhtautuu yöllisiin häiriötekijöihin aivan eri tavalla kuin minä eikä ota niitä niin vakavasti. Hänen asenteensa on se, että "jos en saa yhtenä yönä nukutuksi, niin nukun sitten seuraavana". Minä en pysty ajattelemaan noin, vaan kaikenlaiset häiriötekijät saavat minut raivon partaalle, oli se sitten kuorsaaminen, yskiminen, ikkunan alla pörräävä lumiaura, vettä tiputteleva ränni, liian äänekäs pakastin, täydellinen hiljaisuus tai kutiseva iho.

Hyvää yötä.

Olen kokeillut korvatulpat korvissa nukkumista, mutta se on osoittautunut mahdottomaksi, koska tulpat alkavat aina sattua jonkin ajan kuluttua korviini. En ole vielä löytänyt sellaisia tulppia, joita pystyisin käyttämään, vaikka olen kokeillut eri kokoja ja eri malleja. Korvakittiäkin ostin apteekista, mutta en ole uskaltanut kokeilla sitä, kun pelkään tunkevani sen liian syvälle korviin. Kaiken lisäksi en usko, että se auttaisi kuitenkaan. Olen myös yrittänyt kuunnella nukkumaanmennessä musiikkia, mutta sekin on aika ongelmallista, sillä isojen kuulokkeiden kanssa ei pysty nukkumaan kyljellään, ja pienet kuulokkeet painavat korvia, aivan kuten korvatulpatkin.

Toistaiseksi paras ja ainoa ratkaisu on ollut eri huoneissa nukkuminen. Aluksi nukuin toisessa huoneessa vain silloin tällöin, mutta pikkuhiljaa siitä tuli tapa. Ukkeli ei haluaisi nukkua erillään, sillä hänen mielestään eri huoneissa nukkuminen on lopun alkua parisuhteelle. Yhdessä nukkuminen on muutenkin paljon tärkeämpää hänelle kuin minulle, ja hän kärsii erillään nukkumisesta todella paljon. Minä taas ajattelen, että eihän sitä unessa ollessaan kuitenkaan tiedä, onko vieressä joku vai ei. Tajuan kyllä, että ukkeli ajaa takaa lähinnä sitä, että on mukava nukahtaa toisen viereen ja herätä toisen vierestä. Minusta nukkuminen on kuitenkin sellainen asia, jossa saa ja pitääkin olla vähän itsekäs. Jos nukun paremmin eri huoneessa, miksi en saisi nukkua eri huoneessa? Samalla eri huoneessa nukkuminen kuitenkin ahdistaa, koska tiedän, kuinka paljon ukkeli kärsii tilanteesta. Aina kun hän mainitsee asiasta, tunnen hirveää syyllisyyttä, kun olen niin itsekäs, että ajattelen vain omaa parastani. Sitten päätän taas vakaasti nukkua tulevan yön ukkelin vieressä, kunnes tulee ilta ja yö, ja sama tilanne toistuu.  

Matkoilla pystyn kuitenkin nukkumaan ukkelin vieressä, vaikka uneni laatu ei silloin niin kaksista olekaan. Ehkä se johtuu yksinkertaisesti siitä, että hotellihuoneessa ei ole muuta vaihtoehtoa, kun on vain se yksi huone ja yksi sänky. Ehkä annan siis kotona liian helposti periksi? Tiedän varsin hyvin, että ongelma on suurelta osin korvieni välissä: en osaa nukahtaa, kun jännitän alitajuisesti sitä, milloin kuorsaaminen alkaa, ja ehdinkö nukahtaa ennen sitä. Minun täytyy saada olla aivan varma, etten tule häirityksi, ennen kuin voin rentoutua sen verran, että pystyn nukahtamaan. Tosin on aivan sama, ehdinkö nukahtaa ennen ukkelia vai en, sillä herään normaalistikin niin monta kertaa yössä, että tulen kuitenkin kuulemaan kuorsaamisen jossakin vaiheessa yötä. Ihmettelen ja vähän ihailenkin sellaisia ihmisiä, jotka jaksavat kärsivällisesti yö toisensa jälkeen nukkua kuorsaavan puolisonsa vieressä ja töniä tätä vaihtamaan asentoa. Itselläni ei ole tämän lajin kärsivällisyyttä yhtään, ja rupeankin miettimään hyvin pian muita vaihtoehtoja.

Hyvää huomenta.

Ongelmani on varsin ajankohtainen siksi, että ostimme taannoin uuden sängyn, joka ei ollut ihan sieltä halvimmasta päästä. En kerta kaikkiaan kehtaisi enkä oikeastaan haluaisikaan nukkua enää toisessa huoneessa, kun makuuhuoneessa on nyt niin hyvä sänky. On siis kai vain opittava jotenkin nukkumaan, vaikka toinen kuorsaisikin - tai sitten on yritettävä suhtautua nukkumiseen ukkelin periaatteella, että jos en saa tänään nukutuksi, niin ehkä huomenna sitten. Ehkä pystyn nukkumaan ukkelin vieressä, vaikka hän kuorsaisikin, jos vain yö toisensa jälkeen pakotan itseni makaamaan sängyssä, enkä siirry heti toiseen huoneeseen? Ehkä olen lopulta niin väsynyt, että nukun, vaikka seinät kaatuisivat päälle? Tietysti voisin myös vetää joka yö itseni unilääkkeillä tainnoksiin, mutta en viitsisi sille linjallekaan lähteä. Nythän ukkeli on työmatkalla toisessa maanosassa, joten kuorsaus ei ole mainittavastikaan häirinnyt. 😆

Jonkinmoista lohtua tuo se, että löysin taannoin kuulokkeet, joiden kanssa pystyn nukkumaan.



Näin jossain akkainlehdessä jutun tällaisesta kuulokepannasta, joka on siis vähän niin kuin hikinauha, jonka sisällä on niin littanat kuulokkeet, että ne eivät paina nukkuessa laisinkaan. Tuo johto kyllä hieman häiritsee, kun pelkään kuristuvani siihen. (Tilasin pannan jo jokin aika sitten, ja silloin pantaa ei vielä saanut johdottomana, kuten nykyään.) En pysty kuuntelemaan ennen nukahtamista musiikkia, koska rupean kuuntelemaan sitten sitä musiikkia, vaan tykkään kuunnella ns. valkoista kohinaa, joka ei varasta huomiota vaan joka tarjoaa ikään kuin turvallisen taustan muita ääniä vastaan. Pidän erityisesti aaltojen pauhusta, ja olenkin ladannut Spotifyhin listan, jossa on tuntitolkulla pelkästään erilaisia aaltojen ääniä. Kuulokepanta ja valkoinen kohina helpottavat huomattavasti nukahtamistani, mutta kun herään yöllä vessaan, riisun pannan yleensä pois. Panta ja aaltojen pauhu tekevät keskellä yötä nimittäin jotenkin tuskaisen olon: tässä minä nyt yritän nukkua. Koko yön turvaksi kuulokepannastakaan ei siis ole.

Ja virkeänä kohti uutta päivää!


Onko sinulla kokemuksia kuorsaamisesta? Miten olet oppinut pärjäämään ongelman kanssa? Tai olisiko sinulla tarjota minulle hyviä neuvoja? Niitä todella kaivattaisiin. 

32 kommenttia:

  1. Mitä ikinä teetkin niin älä nuku eri huoneessa kun ukkelis, hän on oikeassa, nuku hyvin silloon kun hän on töissä muualla :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän erikseen nukkuminen varmasti verottaa parisuhteessa jollakin lailla sellaista yleistä läheisyyden tunnetta. Tai ehkä kyse ei ole eri huoneissa nukkumisesta sinänsä, vaan siitä, millaisia tunteita se kummassakin osapuolessa herättää ja miten ne tulevat ilmi.

      Poista
  2. Meillä on flunssakierre ja olen nyt nukkunut lähes kolme viikkoa vierashuoneessa ja nukun siellä paremmin kuin makuuhuoneessa, jossa pitäis koko ajan pelätä, että saa yskänkohtauksen. Mun ystäväpiireissä monet naiset haluisi oman makuuhuoneen, mutta miehet ei, näyttää olevan kaikkialla sama juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tiennyt, että tätä esiintyy yleisemminkin, että naiset haluaisivat nukkua omassa rauhassaan ja miehet eivät. Kiitos, että kerroit. En tunne itseäni enää niin omituiseksi. :-)

      Poista
  3. Ukkelin kannattaisi käydä uniapneatutkimuksissa. Sen hoito lopettaa kuorsauksen ja molemmat nukkuvat paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uniapnea on käynyt mielessäni, mutta ukkelilla ei ole mitään muita uniapnean oireita. En ole esimerkiksi koskaan huomannut, että hänellä olisi hengityskatkoksia, ja ylipainoakaan hänellä ei ole. Toisaalta hyvähän se olisi, jos saisi asiasta varmuuden.

      Poista
  4. Ruotsissa (varmaan Suomessakin) saa hammaslääkäreiltä kuorsauskiskot ,auttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kuullutkaan tuommoisista. Lähdenkin heti googlettelemaan. Kiitos vinkistä!

      Poista
  5. Minäkin olen aika herkkä nukkuja,enkä nuku hyvin jos on ääniä ym.
    Hmm, eri huoneissa nukkuminen on minustakin ehkä sellaista mikä ei tee niin hyvää parisuhteelle. Itse pidin todella paljon vieressä nukkumisesta kun sitä vielä oli, mutta nyt kun eksä välillä nukkuu luonani niin huomaan että kyllä vaan nukun paremmin yksin;D
    Toivottavasti miehesi kuorsaamiseen löytyy joku ratkaisu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin pohjimmiltani ajattelen, että olisi varmasti parempi nukkua yhdessä. Toisaalta ajattelen myös, että parisuhde on aika huonoissa kantimissa, jos se kaatuu nukkumisjärjestelyihin...

      Vai on sinulla eksä yökylässä. :-) Hyviä öitä vain sinne. ;-D

      Poista
  6. Me nukumme ihan samassa sängyssä mutta en ole kyllä yhtään samaa mieltä, että hyvä parisuhde riippuisi siitä missä kukin nukkuu! En ymmärrä miksi näillä asioilla olisi mitään yhteyttä... Ennemminkin luulisin, että parisuhteelle on pahaksi jos toinen tai molemmat ovat huonosti nukuttujen öiden myötä jatkuvasti väsyneitä. Todellakin jos parisuhde kaatuu nukkumisjärkestelyihin niin kaatuisi varmaankin joka tapauksessa!

    Oma mottoni on nukkumisasioiden suhteen ollut aina: kukin nukkuu siellä missä kukin nukkuu (kuulostaa ehkä järkeenkäyvämmältä englanniksi, everyone sleeps where everyone sleeps). Tarkoitan sillä, että tärkeää on se, että kaikki saavat nukuttua mahdollisimman hyvin, ei se missä nukutaan.

    Hyviä unia sinulle Satu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin suhteessa täytyy olla paljon muitakin ongelmia, jos nukkumisjärjestelyistä tulee jonkinlainen kynnyskysymys. Monesti parisuhteen näennäisesti tasaisen pinnan alla saattaa kyteä paljon tyytymättömyyttä ja muita kielteisiä tunteita, joista ei puhuta ääneen. Jos ongelmista ei puhuta, ongelmat alkavat kalvaa parisuhdetta laajemmin ja tulevat kuitenkin lopulta ilmi tavalla tai toisella. Jos parisuhde voi hyvin, niin sillä missä kukin nukkuu ei ole minusta mitään merkitystä parisuhteen hyvinvoinnille. Meillä asia on tietysti siinä mielessä vähän kinkkinen, että emme ole nukkumisjärjestelystä samaa mieltä, vaan ukkeli kokee yhdessä nukkumisen tärkeämmäksi kuin minä. Täytyypä keskustella asiasta oikein kunnolla, kunhan nyt saan ukkelin ensin kotiin. Onneksi meidän parisuhteemme on niin vakaalla pohjalla, että tämä on varsin pieni juttu.

      Ja todellakin, jos vaakakupissa on se, että kummatkin ovat huonosti nukutun yön jälkeen väsyneitä ja kärttyisiä, niin minusta silloin kannattaa ainakin kokeilla eri huoneissa nukkumista. Luulen, että eri huoneissa nukkumista vältellään juuri siksi, että sen pelätään etäännyttävän puolisot toisistaan. Minusta tuommoiset pelot ovat turhia, mutta voihan joskus tietysti niinkin käydä?

      Hyviä unia sinullekin! :-)

      Poista
    2. Piti vielä lisätä, että vaikka nyt nukummekin ihan sujuvasti keskenämme samassa huoneessa, olemme aika ajoin nukkuneet eri huoneissakin, etenkin lasten vauva-aikoina. Kun esikoinen oli pieni jossain vaiheessa minä nukuin vauvan kanssa yhdessä makuuhuoneessa ja mies koiranpennun kanssa toisessa :) Ihan hyvin siitäkin selvittiin. Toivotaan, että teille löytyy toimivat nukkumisjärjestelyt!

      Poista
    3. Olen kuullut vauva-ajasta samanlaisia kokemuksia, että silloin saatetaan nukkua eri huoneissa. Enkä usko, että sekään parisuhdetta mitenkään verottaa; ehkä päinvastoin. Eri elämäntilanteissa toimivat varmasti erilaiset ratkaisut.

      Jokaisella parilla on luultavasti muutenkin ihan omat tapansa ja mieltymyksensä nukkumisasioissa, ja mikä sopii yhdelle parille, saattaa tuntua jonkun toisen mielestä maailmanlopulta.

      Kiitos! Vielä tässä pitäisi jonkin aikaa odotella, että pääsen keskustelemaan ukkelin kanssa näistä nukkumisasioista. :-)

      Poista
  7. Meillä mies kuorsaa myös - ja kuorsaan itsekin :) Minua kuorsaus häiritsee nukahtamisvaiheessa ja saatan joutua tönimään miestä muutamankin kerran ennen kuin nukahdan. Olen nopehko nukahtaja, mutta mies on nukahtaa ihan välittömästi ja usein ehtii aloittamaan kuorsauksen. Olen alkanut arki-iltaisin käyttämään melatoniinia helpottamaan nukahtamista. Minulla se toimii.

    Kuorsaajalle on olemassa erilaisia apukeinoja kuten kuorsauskisko ja sitten sellainen kuorsaustuki, joka pitää suun kiinni nukkuessa. Kuorsausta vähentää myös se, että ilma kulkee nenän kautta hyvin. Nenän tukkoisuutta pitää välttää vaikka nenäsuihkeilla tai nenäkannulla. Ja kyljellä nukkuessa kuorsaus on vähäisempää.

    Minulla suurin yksittäinen syy kuorsaukseen on nenän vino väliseinä. Siitä on keskusteltu lääkärini kanssa, että pitäisikö se korjata leikkaamalla. Itse käytän nykyisin melkein läpi vuoden nukasuihkeita.

    Miehen kuorsausta kannattaa yrittää hoitaa, koska se vaikuttaa hänenkin unen laatuunsa.

    Minusta tuo uni on sellainen asia, että siitä pitää pitää huoli vaikka nukkumalla omassa sängyssään. Ehkä tuossakin voisi toimia joku kompromissi, että nukutte samassa sängyssä osan viikosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että olet löytänyt melatoniinista ratkaisun nukahtamiseesi. Minulla näyttää olevan kausia, jolloin on vaikeampi nukahtaa, ja sitten on kausia, jolloin nukahtamista ei tarvitse juurikaan odotella. Nyt on onneksi menossa tuo jälkimmäinen. :-)

      Meillä ei auta ukkelin töniminen yhtään, sillä jos ukkeli on “kuorsaustuulella”, hän kuorsaa ihan joka asennossa. Tänä aamuna heräsin muuten omaan kuorsaukseeni. Apua.

      Emme ole kokeilleet vielä mitään noista kuorsaukseen tarkoitetuista apuvälineistä, että siinä mielessä tilanne on hyvä, kun on vielä toivoa, että niistä löytyy apua. Kiitos vinkeistä! Erityisesti tuo kuorsaustuki kuulostaa mielenkiintoiselta. Luulen tosin, että ukkeli ei ole järin innokas noita apuja kokeilemaan, koska hän ei itse oikein ymmärrä, kuinka paljon hän saattaa kuorsata ja kuinka paljon se minua häiritsee. Ja kuten sanoit, vaikuttaahan kuorsaus hänenkin unen laatuunsa.

      Kerran yhden oikein kamalan yön jälkeen valitin ukkelille kuorsauksesta, ja ukkeli sanoi, että olisit nauhoittanut hänen kuorsaustaan, niin hänkin kuulisi. Kaivoin kännykän esiin ja sanoin, että minäpä nauhoitinkin. :-) Ukkeli kuunteli nauhanpätkän ja totesi, että kyllähän hänellä ongelma taitaa olla.

      Täytyy tosiaan yrittää miettiä jonkinlaista kompromissia, joka miellyttäisi kumpaakin osapuolta.

      Poista
  8. Ihan oli identtinen kertomus mun (yö)elämästä :). Ikävä kyllä.
    En oikein edes osaa kirjoittaa mitään kommenttia, kun kirjoitit jo mun puolesta kaiken.

    Kukaan ei tosiaan tahallaan kuorsaa, eikä häiritse toisen yöunta, ja välillä mulle tulee jo huono omatuntokin siitä, kun tönin ukkelia yöllä tämän tästä ja aamuisin valitan, kuinka taas kuorsasi ja narskutteli hampaita. Että joku tolkku siinä valituksessakin pitäis varmaan olla, mutta kun omat yöunet on mitä on, eli olemattomat, niin tulee urputettuakin ärsytyksissään enemmän.

    Meillä kun ei tähän asti ole ollut ylimääräisiä huoneita, keräsin yleensä marttyyrin elkein peittoni ja tyynyni, kolautin makkarin oven perässä kiinni ja menin sohvalle nukumaan. Ja siellä sitten kasasin sohvatyynyt korvan päälle, etten kuule digiboksin kohinaa. Se kun tallentaa öisin ukkelille kaikki mahdolliset maapallon toisella puolella tapahtuvat pelit ja kisat (jääkiekko, golf..), joiden lähetysaika on yöllä. Mutta nyt kun vintti on poikain jäljiltä tyhjillään, olen välillä lähettänyt ukkelin sinne kuorsaamaan. Joskus yritin itse nukkua siellä, mutta siellä oli taas kaikkia uusia ääniä, joita piti kuunnella. ja mulle tuli kyllä ikävä poikiakin siellä ollessani, joten ajattelin, että oikeus ja kohtuus, että voin itse välillä pysyä omassa sängyssä. Mutta eipä ollut niin yksinkertaista se yksinolokaan, koska aloin nähdä ihan tosi omituisia painajaisia. Että kai se kuorsaus sitten kumminkin on samalla joku turvaääni (turpaääni paremminkin ;)), jonka puuttuminen jotenkin vaikuttaa muutenkin kehnoihin uniin. Hohhoijaa.

    Korvatulppia en pysty minäkään käyttämään, koska ne kohisee. Tai siis siltä se tuntuu.

    Mutta jos joskus käy niin, että yhtäkkiä onkin nukkunut suht kunnolliset yöunet heräämättä kovin montaa kertaa tai ainakaan valvomatta kovin pitkiä pätkiä, sitä on aamulla ihan kuin eri ihminen. Silmätkin jotenkin paljon enemmän auki kuin yleensä ja ajatus kulkee kirkkaana. Silloin ei voi muuta kuin ajatella, että tältä ihmisestä pitäis tuntua joka ikinen aamu.

    Turha nyt varmaan toivottaa parempia unia sen enempää sinne kuin tännekään, koska ei ne toivottamalla parane, mutta toivotan kumminkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarinasi kuulostaa kyllä valitettavan samanlaiselta kuin omani. :-(

      Minäkin tunnen huonoa omaatuntoa valittamisesta, ja siksi olenkin yrittänyt välttää sitä. Vaan eihän se mitään auta, kun se kuitenkin näkyy naamastani, jos jokin ottaa päähän. Mutta yleensä ei tosiaan päästä edes niin pitkälle, että tarvitsisi valittaa, kun häippäisen viimeistään yöllä toiseen huoneeseen - paitsi hotelleissa, jossa tätä mahdollisuutta ei ole. Huono omatuntoni on entistä suurempi siksi, että ukkeli ei koskaan mainitse sanallakaan mulle, jos olen vaikka narskutellut yöllä hampaitani, vaikka itse tiedän, että niin on tapahtunut, kun leukaperät ovat aamulla kipeät.

      Meillä on onneksi se toinen makuuhuone, joka on tosin aivan toisen makuuhuoneen vieressä, ja seinät ovat kuin paperia. Eli kun ukkeli kuorsaa oikein kovaäänisesti, yskii tai puhuu (työ)puheluitaan (juu, niitäkin pitää puhua aikaerojen takia ihan ihme aikoihin), kuulen sen kumminkin. Silloin minäkin teen saman, että yritän vain kaivautua tyynyn ja sängyn väliin. Meillä on myös harvinaisen kovaääninen pakastin, joka estää olkkarissa nukkumisen (olkkari ja keittiö ovat samassa tilassa, kun meillä on avokeittiö). Tosin nyt olen yrittänyt siedättää itseäni pakastimen ääneen ja nukkunut makuuhuoneen ovi auki, ja olenkin siihen jo aika tottunut.

      Sekin on vähän hullua, että meillä on ukkelin kanssa aivan päinvastaiset makuuhuonemieltymykset. Minä tykkäisin nukkua verhot auki, ikkuna auki ja ovi kiinni, mutta ukkeli tykkäisi nukkua verhot kiinni, ikkuna kiinni ja ovi auki. Minua ahdistaa, jos verhot ovat kiinni, koska minusta tuntuu kuin makaisin arkussa. Se on toisaalta aivan järjetöntä, koska nukun kuitenkin unimaski silmillä, enkä näe, ovatko verhot auki vai kiinni. Pelkkä tieto riittää.

      Välillä olen miettinyt sitäkin, olisi herkkäunisille tarjolla jonkinlaista apua, kun onhan niitä kaiken maailman unikouluja jne. Kun minun ainoa ongelmani ei tunnu olevan se kuorsaaminen (vaikka se pääasiallinen ongelma onkin), vaan osaan tehdä ongelman kaikesta muustakin.

      Nyt kun ukkeli on ollut työmatkalla ja olen palautunut siitä liikunnan aiheuttamasta ylirasituksesta, olen nukkunut jostain syystä aivan poikkeuksellisen hyvin. Ei ole tarvinnut mennä edes vessaan kuin kerran yössä, ja sekin viime yönä vasta neljän aikaan aamulla. Normaalisti pitää päästä vessaan ensimmäisen kerran viimeistään puoli yhden aikoihin. Olen yrittänyt miettiä pääni puhki, mistä hyvin nukkuminen on johtunut, jotta voisin nukkua jatkossakin hyvin, mutta en ole keksinyt ratkaisua, kun olen elänyt muuten ihan samalla tavalla kuin normaalistikin.

      Oikein ärsyttää, kun kaikissa lehdissä jne. toitotetaan aina sitä, kuinka tärkeää riittävä uni on palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta, mutta entäs sitten, kun ei vain pysty nukkumaan riittävästi ja hyvin? Vaikeita nämä uniasiat.

      Eiväthän ne yöunet tosiaan toivottelemalla parane, mutta minäkin toivon, että heräisit huomenaamulla virkeänä. Haleja kohtalotoveriltasi! <3

      Poista
  9. Harmillista..nuo hyvät-rentouttavat yöunet kun ovat niin tärkeitä jo sen päivittäisen jaksamisen kannalta! Muistan kun lapsena kuuntelin isän kuorsausta..välillä jyrisi kuin kaikki maailman maantiejyrät olisivat olleet samaan aikaan liikkeellä:) Jos/Kun parisuhde on kunnossa, niin en osaa ajatella että tuo erillään nukkuminen ajoittain hallaa tekisi..Syitä kuorsaamiseen ja keinoja sen estämiseen olettekin varmasti jo kartoittaneet..tuli vain mieleen kun kerroit noista kuulokkeista, että itse sain muutama vuosi sitten joululahjaksi Delux dreams-tyynyn siihen pystyy liittämään mp3 soittimen jonka kautta voi kuunnella millaista musiikkia haluaa..tuon soittimen voi laittaa tyynyssä olevaan koloon ja silloin ei ole mitään johtoja, jotka häiritsisivät unta.. On kyllä kätevä peli:) Ikävä on miehellekin kun tietää että se rakkain joutuu "kärvistelemään"..tsemppiä sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen oikeastaan vasta ihan viime aikoina alkanut tajuta, miten suuri yhteys huonoilla tai vähäisillä yöunilla on esimerkiksi liikuntaan. Että jos ei nuku, liikunnastakaan ei palaudu, ja uusi liikuntakerta vain pahentaa asiaa. Tavallaan harmillista, että en tunne itseäni oikeastaan koskaan päivällä väsyneeksi, koska selkeä väsymys saisi ehkä hiljentämään vauhtia. Nyt tunnen muka olevani elämäni kunnossa, vaikka en todellakaan olisi.

      Nyt kun mainitsit isäsi, muistin mammani (äidinäitini). Hän kuorsasi aivan julmetun kovaa, mutta en koskaan lapsena häiriintynyt mamman kuorsauksesta, päinvastoin. Siitä tuli jotenkin turvallinen olo. Olenkin pohtinut, miksi nyt sitten aikuisiällä kuorsaus (ja kaikki muukin!) häiritsee yöllä niin kovasti. Kummallista.

      Hihii, onpas erikoisen kuuloinen tyyny. :-)

      Kiitos sinulle! <3

      Poista
  10. Meillä on nukuttu jo vuosikymmeniä eri huoneissa juuri melun takia. Ei se suhde tästä ole kärsinyt, kumpikin nukkuu tavallaan ja hyvin. Mies nukahtaa vain telkkarin eteen, itse en taas voi sietää mitään ääntä, en edes ilmastointilaitteen hurinaa. Joskus helteillä olen käyttänyt korvatulppiakin sen takia. Päätettiin sitten aikanamme kuorsata ja metelöidä kukin tahollaan, ja hyvin on toiminut. Ei erillään nukkumisesta kannata mitään uutta stressiä kehitellä, siinähän vain kumpikin ajattelee toisen parasta, kyllä se mieskin voi opetella olemaan vähemmän itsekäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juuri. Jos kummallakin on aivan erilaiset tavat ja mieltymykset, niin miksi silloin pitäisi tosiaan kärvistellä ja nukkua huonosti yhdessä, jos voi nukkua hyvin erikseen.

      Jonkinlainen stressi tästä on tosiaan tainnut tulla. Nukkumisasiat ovat vielä muutenkin niin herkkiä, että mitä enemmän nukkumisesta stressaa, sitä varmemmin uni ei tule. Pitäisi kai tehdä jotain mielikuvaharjoitteita tai jotain, että saisi mielen aina illalla rauhoittumaan. Tai ruveta meditoimaan. :-D

      Poista
  11. Meillä se kuorsaaja olen minä. Viimein sain tarpeekseni, kun se kuului jopa poikani huoneeseen. Menin lääkäriin ja sain lähetteen unitutkimukseen. Minulla onkin keskivaikea uniapnea. Minulle tehtiin kiskot suuhun ja kuorsaus loppui. Olen edelleen levoton nukkuja, joten mies hiippailee vierashuoneeseen, jos käännän ja väännän liikaa. Töihin pitää aamulla jaksaa, eli uni menee kaiken muun edelle. Kuorsaus on kyllä ärsyttävä vaiva, eikä kuorsaaja itse edes tajua kuorsaavansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että menit tutkimuksiin ja sait ratkaisun ongelmaasi. Tuommoinen kisko kuulostaa vähän pelottavalta (miten mahtaa nukkumismukavuuden kanssa olla?), mutta pääasia on kai, että siitä on apua. Ja kyllähän siihenkin varmasti aikaa myöten tottuu.

      Kuorsaus on tosiaan äsyttävä vaiva, joka voi raastaa parisuhdetta aika pahasti. Väsyneenä ei kenelläkään ole kivaa.

      Poista
  12. Minä olen nopea nukahtaja, mutta herään myös helposti. Jostain syystä saan useimmiten uudestaan unta, jos ikään kuin aloitan alusta eli siirryn toiseen sänkyyn nukkumaan. Petaan siis illalla sohvan valmiiksi ja yritän mahdollisimman äkkiä havahtumisen jälkeen kompuroida sinne. Jos jään omaan sänkyyn, en saa uudestaan unta ja valvon monta tuntia. Nykyisin kun lapset ovat muuttaneet, meillä on vielä muitakin vapaita sänkyjä, joten joskus ehdin nukkua kolmessakin sängyssä yhden yön aikana :) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska yöllinen vaellus. :-)

      Tunnistan tuon, että toiseen sänkyyn siirtyminen helpottaa unen saantia. Ehkä siihen on jokin psykologinen selitys. Itselleni ainakin joskus jo toiseen sänkyyn siirtyminen tuottaa jonkinlaisen helpotuksen tunteen, ja rentoudun, jolloin on myös helpompi saada unen päästä kiinni. Ehkä helpotuksen tunne tulee siitä, että kokee todella tehneensä asialle jotakin, eikä ole vain jäänyt pyöriskelemään tuskaisena sänkyyn.

      Poista
  13. Meillä myös mies kuorsaa. Ihme kyllä olen tottunut siihen niin etten herää kun hän aloittaa konsertin. Ongelma on vain siinä, että heräilen usein montakin kertaa yössä ja usein takaisin uneen pääseminen on vaikeaa. Siinä vaiheessa toisen kuorsaus häiritsee ja joudun tökkimään toista että vaihtaisi kylkeä tms.
    Mutta niin on tuttua tuo että nukkuminen ei ole itsestäänselvyys. Yleensä valvonkin tunnin ennenkuin saan unta. Aamulla olosta huomaa miten on tullut nukuttua. Jos on kovin sekava olo, tietää ettei sinä päivänä kovin rankkoja liikuta. Minulla on epilepsia ja alkaa heti pelottamaan että tulee kohtauksia tms, siksi hyvät unet ovat tosi tärkeitä.
    Mutta kuorsaukseen palatakseni, voisiko miehesi kuorsaukselle yrittää tehdä jotain? Jos hänelle samassa sängyssä nukkuminenkin on niin tärkeää, luulisi että hän haluaisi yrittää päästä kuorsauksesta eroon? En ole asiaan perehtynyt mutta jotain konsteja olen lukenut siihen olevan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuorsaaminen tuntuu olevan valitettavan yleinen ongelma. :-(

      Minulla on sama juttu, että heräilen useasti, ja uneen takaisin pääseminen voi olla todella vaikeaa. Se on joskus vaikeaa jo muutenkin, saati sitten, jos joku kuorsaa vieressä.

      Hyvä, että olet oppinut tunnistamaan omat olotilasi ja sen, milloin uskallat liikkua ja milloin et. Minulla on tuon harjoittelu vielä työn alla!

      Sainkin jo tuolla aikaisemmin paljon hyviä vinkkejä, joilla kuorsausta voisi yrittää vähentää. Meinaan ottaa asian puheeksi, kun ukkeli palaa Suomeen. Annan kuitenkin hänen ehkä hengähtää hetken, etten rupea heti lataamaan tosiasioita hänelle. ;-)

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  14. Minä ilmeisesti kuorsaan enemmän meillä ja mies onkin aina tönimässä, että olisin kyljelläni.
    On kokeiltu suihkeet ym ja niistä ei juuri ole ollut apua. Nyt meillä on Nora - se on sellainen tyynyn alle laitettava laite, joka nostaa tyynyä ylemmäs, kun kuorsaus alkaa. Nora toimi ensin, mutta nyt epäilen, että taika on hävinnyt. Seuraava vaihe on, että menen yöksi sairaalaan nukkumaan ja tutkivat asiaa. Mieskin kuorsaa, mutta ilmeisesti minun kuorsaus on isompi ongelma. Onhan se hankalaa, kun ei mielellään lähde mukaan reissuihin, jos ei varmasti saa omaa huonetta.
    Olin viime vuonna golf turnauksessa ja huonekaverini oli kova kuorsaamaan. En nukkunut kuin ehkä yhden tunnin. Aamulla kaverini sanoi minulle, että minun 'kuorsaus' ei ollut ollenkaan häntä häirinnyt. Joo ei tietty, en siis kuorsaa hereillä ollessani. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun täytyy tunnustaa, että suhtaudun aika skeptisesti noihin suihkeisiin. Mutta täytyyhän niitäkin ensin kokeilla, ennen kuin tyrmää täysin. Tuommoisesta Norasta en ole kuullutkaan.

      Tosiaan harmillista, ettet saa miehestäsi kuorsauksen takia reissukaveria. Minkä sitä kuorsaaja vaivalleen voi. :-( Toisaalta ymmärrän senkin, että hyvät yöunet ovat niin tärkeät, että niiden eteen on valmis tekemään melkein mitä vain. Minäkin mieluusti ottaisin matkalla erilliset makuuhuoneet, olin matkassa kenen kanssa tahansa, jos se toinen vaikka sattuu kuorsaamaan.

      Nauratti tuo viimeinen juttu. Harva sitä tosiaan hereillä ollessaan kuorsaa. :-)

      Poista
  15. Omat makuuhuoneet, omat rutiinit (lukeminen, tv, kylmä, kuuma jne ) = Hyvin nukutut yöt. Molemmilla hyvät sängyt. Parisuhde parempi kuin häiriintyneiden öiden aikana. Jo vuosia näin. Hyvä uni ja levännyt mieli ei ole itsekkyyttä, sanoisin elinehdoksi :)

    -h-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ratkaisunne kuulostaa minusta oikein hyvältä. Tuommoinen järjestely kelpaisi minullekin!

      Unohdin nuo iltarutiinit. Nekin ovat meillä aika erilaiset. Minä tykkäisin lukea muutaman sivun ja käydä sitten nukkumaan, mutta ukkeli tykkäisi katsoa tuntitolkulla jotain intialaista elokuvaa. :-/

      Hyviä öitä! :-)

      Poista